Kolumni: Hallitukselta odotetaan konkreettisia toimia

Lauantai 29.7.2023 klo 15.28

Oheinen kolumnini on julkaistu tämän viikon Tamperelaisessa:

Hallitukselta odotetaan konkreettisia toimia

Petteri Orpon hallituksen alkutaival on ollut varsin kuoppainen. Ristiriidoista huolimatta hallituspuolueita yhdistää selkeä kokonaiskuva Suomen julkisen talouden vaikeasta tilasta. Talouden tervehdyttämistoimet eivät ole kaikilta osin helppoja, mutta kokonaisuudessaan ne ovat välttämättömiä. Muutoin edellisen hallituksen kiihdyttämä velkaantuminen ja kohoavat velanhoitokulut ylittävät pahoin veronmaksajien kantokyvyn.

Hallitus aikoo vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa keventämällä työn ja liikkumisen verotusta. Samalla hallitus sitoutuu siihen, etteivät päästövähennys- ja hiilineutraalisuustavoitteisiin tähtäävät päätökset nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä yritysten kilpailukykyä. Myös sähkölaskujen on oltava jatkossa kohtuullisia.

Hallitus tavoittelee säästöjä ja tehokkuutta julkisissa hankinnoissa. Sote-uudistuksen myötä pidentyneet hoitojonotkin on saatava hallintaan.

Kehitysapua leikataan tuntuvasti. Hallitusohjelman tärkeänä tavoitteena on saattaa turvapaikkapolitiikan keskeiset säädökset yleispohjoismaiselle tasolle. Kansainvälisen suojelun lupien pituus lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Lähtömaahansa lomalle matkustavan tai vakavaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan rikokseen syyllistyneen henkilön suojeluasema lakkautetaan.

Toistuvien turvapaikkahakemusten tekemisen edellytyksiä kiristetään. Pakolaiskiintiö lasketaan 500 henkeen. Kansalaisuuden myöntämisen ehtoja tiukennetaan kansalaisuus- ja kielikokeen käyttöönoton myötä. Kotoutumisen painopistettä siirretään kielen oppimiseen, työntekoon, yhteiskuntamme sääntöjen noudattamiseen ja tulijan oman vastuun korostamiseen.

Rikosten uhrien asemaa parannetaan ja ensikertalaisuusmääritelmää supistetaan. Henkirikosten ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vanhenemisaikaa pidennetään. Kannatettavia ovat myös nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan tähtäävät keinot.

Uuden hallituksen ohjelmaan sisältyy monia muitakin hyviä tavoitteita. Nyt on ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin. Toivotan hallitukselle voimia Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättömissä päätöksissä.

Sami Savio

DI, KTM, kansanedustaja (ps.)

Kiitos luottamuksesta!

Maanantai 3.4.2023 klo 21.18

Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille ja tukeneille! Tästä on hyvä jatkaa työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi!

Eduskuntavaalit lähestyvät

Tiistai 14.2.2023 klo 16.25

Suomalaiset pääsevät kohta valitsemaan uuden eduskunnan. Eduskuntavaalien ennakkoäänestysaika on 22.-28.3. ja varsinainen vaalipäivä 2.4. Vaaleista on tulossa tiukat, ja niissä ratkaistaan Suomen suunta pitkäksi aikaa eteenpäin.

Perussuomalaiset tarjoavat näissäkin vaaleissa aidon vaihtoehdon nykyhallituksen politiikalle. Itse olen tuttuun tapaan ehdolla Pirkanmaan vaalipiirissä.

PS - Parasta Suomelle!

Kolumni: Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Perjantai 20.1.2023 klo 17.49

Kirjoitukseni Tamperelaisessa 18.1.:

Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Vaalikauden ollessa jo loppusuoralla on aika suorittaa lyhyt katsaus hallituksen harjoittamaan talouspolitiikkaan.

Nykyinen hallituspohja on kasvattanut valtion velkaa peräti 40 miljardia euroa. Valtionlainojen korkotason samalla noustessa on julkisen talouden tila erittäin vaikea, ja jättää seuraavalle eduskunnalle vain vähän liikkumavaraa. Tuoreen arvion mukaan valtion korkomenot ovat tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa suuremmat kuin vielä viime syksyn budjettiriihessä kaavailtiin.

Osasyitä nopeaan velkaantumiseen ovat koronakriisi ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Ne eivät silti selitä läheskään kokonaan julkisten menojen kasvua. Muut pysyvät menolisäykset ovat kasvattaneet vaalikauden aikaista velanottotarvetta yhteensä noin 8-10 miljardin euron verran.

Valtiontalouden tarkastusviraston vaalikausiraportin mukaan Marinin hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka ovat selkeästi rikkoneet julkisen talouden menokehysjärjestelmän periaatteita. Näin toimittiin ainakin kehysriihessä vuonna 2021 hallituksen ollessa ajautumaisillaan kriisiin. Tarkastusvirasto suhtautuu epäillen myös sote-uudistuksesta tulevaisuudessa kertyviin säästöihin.

EU:n elvytysrahaston nettomaksut rasittavat pitkään Suomen julkista taloutta. Tätäkin suuremman taakan uhkaa aiheuttaa neuvoteltavana oleva EU:n ennallistamisasetus, jonka kustannusten on arvioitu olevan metsiään hyvin hoitaneelle Suomelle peräti 13-19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Veronmaksajien kantokyky on yhä rajallisempi. Ruoan, energian ja asumiskulujen raju kallistuminen koettelee keskituloisiakin kotitalouksia, pienituloisimmista puhumattakaan. Julkiset menot on pakko asettaa kevään eduskuntavaalien jälkeen tärkeysjärjestykseen, koska nykyhallitus ei ole siihen pystynyt.

Perussuomalaiset puuttuisivat ensin Suomen ulkopuolelle suuntautuviin menoeriin, kuten maahanmuuton ja kehitysyhteistyön kustannuksiin. Sipilän hallitus leikkasi syksyllä 2015 vuosittaisista kehitysyhteistyömenoista 300 miljoonaa euroa perussuomalaisten hallitusohjelmaan vaatiman kirjauksen mukaisesti. Tulevan hallituksen on syytä ottaa päätöksestä mallia.

Perussuomalainen linja on vakaa

Torstai 1.12.2022 klo 14.27

Eduskunta keskusteli eilen 30.11. oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2023. Pidin asian tiimoilta seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Tuoreen Tilastokeskuksen julkistuksen mukaan Suomen bruttokansantuote pieneni heinä—syyskuussa 0,3 prosenttia, ja Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan Suomen kasvuongelmat löytyvät erityisesti viennin tasosta. Tilanne on pienelle vientivetoiselle maalle erityisen huolestuttava, emmekä voi elää jatkuvasti velaksi, kuten Marinin hallitus on tehnyt.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden menojen alati kasvaessa lisääntyy paine korottaa entisestäänkin kireää verotusta, mikä puolestaan heikentäisi vientiteollisuutemme kilpailukykyä sekä myös monien jo nyt kodeissaan palelevien, huippukalliita energialaskujaan päivittelevien ihmisten ostovoimaa. Sen ei pidä antaa tapahtua.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät tässäkin vaihtoehtobudjetissaan yhteensä noin miljardin euron säästöjä muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Niitä voidaan karsia merkittävästi kansalaisten elintason silti alentumatta.

Myös EU:sta johtuviin menoihin on viimein puututtava. Esimerkiksi tässäkin keskustelussa esiin nousseen ennallistamisasetuksen toteutuessa alun perin esitetyssä muodossa Suomelle aiheutuisi noin 930 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Lievennettykin ennallistamisasetus olisi paha takaisku maamme taloudelle, kuten edustaja Antikainen edellä hyvin kuvasi. Hallituksen on pysyttävä neuvotteluissa äärimmäisen tiukkana, mitä tosin vahvasti epäilen viime vuosien neuvottelutulosten perusteella.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linja on vuosien myötä pysynyt hyvin vakaana, mutta miten on hallituksen laita? Suomi ansaitsisi ja tarvitsisi erityisesti vaikeina aikoina toimintakykyisen hallituksen. Hallituspuolueiden yhä näkyvämmäksi käyvä keskinäinen riitely hankaloittaa kuitenkin entisestään asioiden järkevää ja tehokasta hoitamista. Muista hallituspuolueista poikkeavia omia linjauksiaan on tuonut erityisesti keskusta — ilmeisesti yhä syvenevästä kannatusalhostaan johtuen. On toki todettava, että keskustan viimeaikaiset irtiotot hallituspolitiikasta ovat olleet monelta osin aiheellisia, joskin poukkoilevia.

Arvoisa puhemies! Keskustan ja sen hallituskumppaneiden harjoittaman politiikan vuoksi seuraavalla hallituksella on valtava työsarka velkaantumiskierteen taittamisessa ja Suomen talouden kääntämisessä takaisin kasvu-uralle. Se ei tapahdu hetkessä mutta on kuitenkin mahdollista toteuttaa määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä. Yhteiset voimavarat on keskitettävä olennaiseen, kuten perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on tehty, eli Suomen ja suomalaisten parhaaksi."

----

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin voit tutustua mm. seuraavan linkin kautta:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-velanotolle-miljardijarru-ja-saastot-kansan-enemmiston-tahdon-mukaisesti/

Varautuminen on viisautta

Maanantai 17.10.2022 klo 14.24

Kirjoitukseni Tamperelaisessa 12.10.:

Varautuminen on viisautta

Venäjän helmikuussa aloittaman laittoman hyökkäyssodan lopputulos määrittää Euroopan turvallisuuspoliittisen suunnan vuosikymmeniksi. Ukrainalaisten puolustustahdon sekä lännen antaman aseavun ja tiedustelutiedon myötä sota on kääntymässä Venäjälle tappiolliseksi. Nurkkaan ajautuvan Venäjän johdon lausunnot ovat koventuneet ydinaseilla uhkailuun asti. Samalla Venäjä aiheuttaa lännelle Nordstream-kaasuputkiräjäytysten kaltaisia konkreettisia ongelmia. Suomenkin on suojeltava tarkasti kriittistä infrastruktuuriaan.

Suomen ja muun Länsi-Euroopan on irtauduttava Venäjältä tulevasta energiasta ja kohennettava omavaraisuuttaan. Olkiluoto 3 -reaktorin käyttöönotto tapahtuu kreivin aikaan ja pienentää sähkön hinnan nousupaineita. Perussuomalaiset ehdottavat lisäksi kotimaisen turpeen käytön jatkamista energiakustannusten hillitsemiseksi.

Hallituksen periaatepäätöstä evätä venäläisten turistiviisumit jouduttiin odottamaan kauan. Viisumikielto sisältää silti liikaa poikkeuksia. Viisumi saatetaan myöntää esimerkiksi perhesyistä, opintojen tai välttämättömän työn vuoksi. Perusteena saattaa myös olla venäläisen omistaman kiinteistön välttämätön huoltotarve.

Hallituksen on otettava viisumeihin selvästi tiukempi linja Suomen turvallisuuden vuoksi. Täyttä varmuutta Suomeen tulevien, hyökkäyssotaa käyvän maan kansalaisten motiiveista ei saada. On siis toimittava ennakoivasti.

Suomen ja Ruotsin pääsy Natoon edellyttää vielä Turkin ja Unkarin hyväksyntää. Turkki on ollut erityisen kriittinen suhtautumisessaan Ruotsin sisä- ja ulkopolitiikkaan. Tarpeen tullen Suomen on oltava valmis liittymään Natoon yksin, jos samanaikainen jäsenyys uhkaa viivästyä Turkin ja Ruotsin välisten näkemyserojen vuoksi. Maidemme geopoliittinen asema on hyvin erilainen.

Kriisitietoisuuden lisääntyminen näkyy arjessa selvästi. Kansalaisten mielissä pyörii kysymyksiä koskien muun muassa väestönsuojelua, sähkökatkoja ja käteisen rahan nostamista. Hallituksen on syytä tiedottaa varautumisen keinoista. Kansalaisten turvallisuutta ja rauhallisuutta lisäävät konkreettiset varautumistoimet ovat tärkeitä myös henkisesti.

Energian hinnan nopea nousu yllätti hallituksen

Keskiviikko 17.8.2022 klo 12.39

Kirjoitukseni Aamulehdessä 15.8.:

Energian hinnan nopea nousu yllätti hallituksen

Valtiovarainministeri Saarikko on julkaissut ehdotuksensa valtion ensi vuoden budjetiksi. Esitykseen sisältyvä alijäämä on noin 6,3 miljardia euroa. Valtionvelka nousisi jo 144 miljardiin, kun vaalikauden alussa velkaa oli noin 106 miljardia.

Valtionlainojen korkomenojen arvioidaan kaksinkertaistuvan ensi vuonna. Korkojen nousu voi olla ennakoitua nopeampaakin. Budjettiin on tulossa merkittävä lovi myös valtion saamien osinkotuottojen pienentyessä. Siitä hallitus saa syyttää pitkälti itseään.

Hallituksen omistajaohjauspolitiikka on epäonnistunut erityisesti Fortumin suhteen. Omistajaohjauksen pahin virhe tehtiin todennäköisesti vuodenvaihteen tienoilla. Tuolloin Fortum päätti myöntää tytäryhtiölleen Uniperille yhteensä kahdeksan miljardin euron lainat ja takaukset suojaamatta jätettyjen johdannaisvastuiden kattamiseksi. Päätös tehtiin ilman yhtiökokouksen hyväksyntää, vaikka summa on vertailukelpoinen jopa Olkiluoto 3:n rakennuskustannusten kanssa.

Valtio omistaa enemmistön Fortumista. Tieto kaavailluista sitoumuksista tai niihin sisältyvistä riskeistä ei silti näytä kulkeneen omistajaohjausministeri Tuppuraiselle ajoissa. Valtio-omistaja asetti vasta keväällä jäsenen Fortumin hallitukseen veronmaksajien etuja valvomaan. Yhtiöissä, joissa yksityinen omistajataho käyttää enemmistöosuuden tuomaa valtaa, on johdon valvonta tuskin koskaan yhtä leväperäistä.

Myönnetyt sitoumukset muodostavat Fortumille pidäkkeen rajata riskejään päästämällä rajusti tappiollinen Uniper konkurssiin. Liikkumavaran puute näkyi Saksan valtion kanssa käydyissä neuvotteluissa. Niiden tuloksena Saksa saa 30 prosentin omistusosuuden Uniperista murto-osalla Fortumin vuonna 2017 maksamasta hinnasta sekä etuoikeuden myöntämiensä lainojen takaisinmaksuun.

Saksan-ongelmiensa lisäksi Fortum kamppailee kirjanpidollista alaskirjausta odottavien, Venäjällä sijaitsevien voimalaitostensa myynnin kanssa. Yhtiö voi joutua järjestämään osakeannin turvatakseen oman pääomansa riittävyyden ja estääkseen luottoluokituksensa romahduksen roskalainaluokkaan. Samalla kuivuu Fortumin valtiolle vuosittain tuoma puolen miljardin euron osinkovirta.

Suomalaiset veronmaksajat joutuvat Uniperin holtittoman riskinoton sijaiskärsijöiksi Fortumin välityksellä. Valtionyhtiöiden laajentumispyrkimykset ulkomaille ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen. Fortuminkin tulee keskittyä jatkossa ydinvoimaloidensa käytön tehostamiseen ja muiden kotimaan toimintojensa kehittämiseen.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen laukaisema nopea inflaatio koettelee tavallisten suomalaisten taloutta. Moni kotitalous on ahdingossa sähkön markkinahinnan moninkertaistuttua. Useille muille hinnannousu konkretisoituu määräaikaisen sähkösopimuksen päättyessä seuraavan kerran.

Hallituksen on suunnattava tarmonsa kotimaan ongelmien ratkaisemiseen. Suomalaiset tarvitsevat kohtuuhintaista energiaa asumisen ja liikkumisen tarpeisiin. Sähkön hinnan rikkoessa ennätyksiä myös kuluttajien sähköstä maksaman arvonlisäveron määrä nousee jatkuvasti.

Hallituksen on toimittava ripeästi. Julkisuudessa väläytelty sähkön arvonlisäveron alennus pienentäisi kuluja suorassa suhteessa käytetyn sähkön määrään ja hintaan. Perussuomalaiset ehdottavat lisäksi päästökaupan keskeyttämistä Ukrainan sodan vuoksi, samoin kotimaisen turpeen käytön lisäämistä energiapulan ehkäisemiseksi, työllisyyden kohentamiseksi ja venäläisestä energiasta irtaantumiseksi.

Seksuaalirikosten rangaistuksia on kovennettava

Keskiviikko 29.6.2022 klo 11.00

Perussuomalaiset ovat pitkään ja toistuvasti vaatineet seksuaalirikoksista tuomittavien rangaistusten tuntuvaa koventamista. Pidin aiheesta eduskunnassa 27.6. oheisen puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Tuomioistuinten seksuaalirikostapauksissa tekemät päätökset ovat valitettavan usein poikenneet kansalaisten yleisestä oikeustajusta, ja siksi lainsäädäntöä tulee selkeyttää tunnusmerkistön osalta ja rangaistusasteikkoja kiristää tuntuvasti. Erityisesti tarvitaan rangaistusasteikkojen alarajojen selvää nostoa, jotta seksuaalirikoksista annettavat tuomiot olisivat jatkossa käytännössä aina ehdottomia.

Täällä eduskuntakeskustelussa on nostettu esille myös maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset, ja myös niihin on suhtauduttava hyvin tiukasti, varsinkin kun tietyt ryhmät ovat tilastoissa selvästi yliedustettuina. Hyssyttelyyn ei ole tässä asiassa mitään syytä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet vuosien kuluessa lukuisia lakialoitteita tilanteen korjaamiseksi, mutta valitettavasti niitä ei ole hyväksytty täällä eduskunnassa. Myös opposition viime viikolla tekemät seksuaalirikoksia koskevat esitykset varsinkin minimirangaistusten korottamiseksi hävisivät äänestyksissä.

Perussuomalaiset saivat vuonna 2015 neuvoteltua hallitusohjelmaan seuraavan kirjauksen: 'Hallitus parantaa rikoksen uhrin asemaa rikosprosessissa lainsäädäntöä kehittämällä. Varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Tarkistetaan ensikertalaisuussäännöksiä, väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa.'

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä silloinen kirjaus oli erinomainen, ja joitakin korjauksia lainsäädäntöön on saatukin, mutta valitettavasti työ on edelleen tältä osin pahoin kesken. Toivonkin syvästi hallituksen, joko tämän nykyisen tai viimeistään seuraavan hallituksen, ryhtyvän määrätietoisiin toimiin suomalaisten fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Erityisesti lapset tarvitsevat paitsi vanhempiensa myös lainsäätäjän suojelua. Lapseen kohdistuvista seksuaalisista teoista tuomittavien rangaistusten vähimmäistason nostaminen vastaa selkeästi yleistä oikeustajua.

Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävänä on suojata kaikkein heikoimpien kansalaisten oikeuksia, ja tämä korostuu erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa. Tätä aihealuetta koskevan lainsäädännön suhteen eduskunnalla on vielä hyvin paljon korjattavaa, ja edellä mainitusta vanhan hallitusohjelman kirjauksesta voi ottaa tulevaisuudessakin mallia."

Julkinen velkaantuminen on saatava viimein hallintaan

Torstai 2.6.2022 klo 14.46

Pidin tiistaina eduskunnassa oheisen valtion talouden hoitoon liittyvän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva vuoden toinen lisätalousarvioesitys sisältää aiheellisia kohdennuksia muun muassa Suomen puolustusvalmiuden varmistamiseen, huoltovarmuuden turvaamiseen ja kyberturvallisuuden kehittämiseen, ja varsinkin tässä maailmantilanteessa mainitun kaltaisiin kohteisiin on syytäkin panostaa.

Mutta, arvoisa puhemies, ongelmaksi muodostuu valtiontalouden kokonaisuus, joka on perustunut tällä vaalikaudella jatkuvaan velan kasvuun, ja näin on tässäkin lisäbudjetissa, jonka toteutumisen myötä valtio velkaantuisi tänä vuonna yhteensä noin 8,9 miljardia euroa. Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohti se olisi noin 300 euroa kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Myös vuonna 2015 Suomi velkaantui nopeasti. Kyseisenä keväänä valitun eduskunnan enemmistö päätyi yrittämään velkaantumisen pysäyttämistä. Myös me perussuomalaiset hyväksyimme tuolloin hallitusohjelman, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena oli julkisen talouden velkaantumisen taittaminen. Hallitusvastuu oli raskas, mutta silloinen hallitus pystyi varsinkin vaalikauden alkupuoliskolla tekemään monia vaikeitakin toimenpiteitä, ja vuoteen 2019 mennessä valtion velkaantuminen oli saatu käytännössä pysähtymään.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan tällä vaalikaudella velkaantumista ei ole edes yritetty hillitä, kun määrärahalisäykset ovat seuranneet toinen toisiaan vailla vastaavia säästökohteita. On myönnettävä, että 2020-luvun alku on ollut hyvin yllättävä ja poikkeuksellinen, mutta velkaantumistahti oli ehtinyt kiihtyä jo vaalikauden alussa hallitusohjelman mukaisesti. Sote-uudistus mitä ilmeisimmin lisää tulevia menoja vielä entisestään, kuten edustaja Peltokangas aiemmin totesi.

Arvoisa puhemies! Valtion viiden ja kymmenen vuoden viitelainojen korot ovat nousseet nyt noin yhteen sekä puoleentoista prosenttiin. Tämä ei kuulosta paljolta, eikä se historiallisessa tarkastelussa sitä olekaan, mutta on muistettava, että vielä ennen joulua vastaavat korot olivat miinuksella. Suunta on ollut hyvin selkeä.

Arvoisa puhemies! Emme tietenkään tiedä, miten korkealle korot nousevat tulevaisuudessa, mutta emme myöskään voi antaa hallitukselle valtakirjaa jatkuviin menonlisäyksiin. [Petri Huru: Juuri näin!] Hallituksella on oltava uskottava suunnitelma julkisen velkaantumisen hillitsemiseksi, ei vain oletuksia siitä, että joko työllisyyden kasvu tai seuraava hallitus hoitaisi velkaantumisongelman, ja sitä varten menot on pakko priorisoida.

Valtiontalouden on perustuttava realiteetteihin ja varovaisuuteen sekä ajoittain välttämättömiin säästöihin. Esimerkiksi perussuomalaisten johdonmukaisesti esittämillä kehitysavun leikkauksilla [Puhemies koputtaa] ja julkisen hallinnon kustannusten järkeistämisestä saatavilla säästöillä hallituksen on hyvä aloittaa säästötoimenpiteet suomalaisten elintasoa heikentämättä."

Kirjallinen kysymys ikääntyneiden neljänsistä koronarokotuksista

Perjantai 13.5.2022 klo 12.30

Jätin tänään eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

KIRJALLINEN KYSYMYS

ikääntyneiden neljänsistä koronarokotuksista

Eduskunnan puhemiehelle

THL laajensi aiemmin antamaansa suositusta neljänsistä koronarokotuksista 5.5.2022. Tämänhetkisen suosituksen mukaan kuntien tulee tarjota neljäs koronarokote myös niille iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet. Neljättä koronarokotetta eli toista tehosteannosta oli suositeltu jo aikaisemmin 12 vuotta täyttäneille vakavasti immuunipuutteisille, 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille.

Lieväkin koronainfektio voi vaikeuttaa merkittävästi ikäihmisten kotona pärjäämistä. Suosituksen muotoilu iäkkäiden heikentyneestä terveydestä ja toimintakyvystä on kuitenkin aiheuttanut epäselvyyksiä. Eri sairaanhoitopiireissä ja kunnissa uutta suositusta on tulkittu kirjavasti sekä tehosterokotusten ikärajan että muiden edellytysten osalta. Esimerkiksi Helsingissä rokotukseen saapuvan yli 65-vuotiaan ei tarvitse esittää erillistä selvitystä terveyden tai toimintakyvyn heikkenemisestä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri puolestaan suosittelee kaikille ikääntyneille neljättä koronarokotusta.

Tampereella neljännen koronarokotuksen voivat sen sijaan saada ne 70 vuotta täyttäneet, jotka ovat joko koti- tai omaishoidon piirissä tai eivät terveydentilan ja toimintakyvyn alenemisen vuoksi selviä yksin kotona ilman toisen ihmisen apua taikka joille harkitaan lisäapua kotona pärjäämiseksi. Avuntarpeen tulee liittyä hoivaan ja huolenpitoon, ei esimerkiksi pelkän siivouspalvelun tai kaupan kotiinkuljetuksen käyttöön.

Tilanne on sekä kansalaisten että kuntien näkökulmasta ongelmallinen. THL:n antama epäselvä suositus ja kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt voivat johtaa siihen, että osa neljänsiin rokotteisiin oikeutetuista ja niitä erityisen paljon tarvitsevista henkilöistä ei hae toista tehosterokotetta. Joissakin tilanteissa osa rokotuspaikalle saapuvista voidaan jopa jättää rokottamatta häilyvän tulkintalinjan vuoksi.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan neljäs koronarokotus tarjoaa selvästi kolmatta paremman suojan vakavaa tautia ja sairaalaan joutumista vastaan. Tilanne on erityisen vaikea siksi, että koronatartuntojen määrä on edelleen varsin korkealla ja samaan aikaan suurin osa ikääntyneille viime vuoden lopulla annetuista rokotteista on jo menettänyt merkittävän osan tehostaan. Myös koronakuolemien määrä on ollut alkuvuoden aikana rajussa kasvussa, ja ne ovat painottuneet hyvin voimakkaasti eläkeikäisiin. Tämän vuoksi THL:n tulisikin pikaisesti selkeyttää antamaansa ohjeistusta ja osaltaan edistää rokotekattavuuden nousua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä keinoilla hallitus aikoo kohentaa rokotekattavuutta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa

ja

miten hallitus aikoo varmistaa, että ikääntyneet saavat neljännen koronarokotuksen yhdenvertaisin perustein koko maassa?

Helsingissä 13.5.2022

Sami Savio /ps

Suomen huoltovarmuutta ja puolustusvalmiutta on vahvistettava

Perjantai 1.4.2022 klo 12.23

Suomen huoltovarmuutta ja puolustusvalmiutta on vahvistettava

Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan yllätti häikäilemättömyydellään koko läntisen Euroopan. Sota on avannut suomalaisten silmät maanpuolustuksen ja kriiseihin varautumisen tärkeydestä. Suomalaisten jo pitkään korkealla ollut maanpuolustustahto vahvistunee edelleen Ukrainan urhean selviytymistaistelun myötä.

Sota Euroopassa on vakava osoitus siitä, että Suomen on turvattava kaikissa oloissa huoltovarmuutensa. Inflaation kiihtyessä ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriintyessä on huomio kiinnitettävä perusasioihin. Maamme energiaomavaraisuutta on lisättävä ja elintarviketuotantoketjun toimivuudesta huolehdittava. Polttonesteiden hinnan alentamiseksi on toistaiseksi luovuttava uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Pidemmällä tähtäimellä voidaan muun muassa edistää pienydinvoimaloiden rakentamista.

Tehostaakseen puolustusvalmiuttaan Suomen tulee käynnistää irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. On myös käytävä tarkoin läpi Venäjän kansalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat ja tarpeen mukaan purettava ne strategisten alueiden läheisyydessä. Kaksoiskansalaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti ja rajaturvallisuutta parannettava Venäjän tai Valko-Venäjän alueelta mahdollisesti lähetettävien siirtolaisvirtojen varalta. Huoltovarmuuskeskuksen johdon ja vastaavan ministerin on puolestaan varmistettava varmuusvarastojen riittävyys. Keväällä 2020 tehdyistä virheistä on otettava opiksi.

Euroopan turvallisuuspolitiikan mannerlaatat ovat järkkyneet Putinin arvaamattoman käytöksen ja Ukrainaan kohdistaman valloitussodan myötä. Nato tarjoaa silti edelleen jäsenmailleen vahvan hyökkäyksiä ennaltaehkäisevän suojan. Sen sijaan puolustusliiton ulkopuolinen Ukraina ei saa tarvitsemaansa sotilaallista apua. Suomi oli omassa talvisodassaan samankaltaisessa ahdingossa ylivoimaiselta vaikuttavaa vihollista vastaan.

On havaittavissa vahvoja merkkejä siitä, että eduskuntapuolueiden välille on syntymässä laaja yhteisymmärrys Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmaisi maaliskuun lopussa kannattavansa Nato-jäsenyyden edistämistä. Edes vasemmistoliitto ei enää näytä pitävän sotilaallista liittoutumattomuutta hallitusyhteistyön jatkumisen välttämättömänä ehtona. Suomettuminen on jäämässä unholaan.

Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä lähitulevaisuudessa varmistaakseen konkreettisen avun sotilaallisessa kriisitilanteessa. Ennen sitä on taustakeskusteluissa hankittava Nato-maiden suostumus Suomen jäsenyydelle. Eduskunnan on pystyttävä tekemään päätös Natoon liittymisestä ilman kansanäänestystä. Sellaisen järjestäminen hidastaisi prosessia ja johtaisi laajaan ulkopuoliseen hybridivaikuttamiseen.

Kuin peilikuvana kolmen vuosikymmenen takaiseen EU-päätöksentekoon Ruotsissa seurataan tällä kertaa tarkasti Suomen Nato-keskustelua ja odotetaan sen johtopäätöksiä. Nato-jäsenyyden hakeminen yhtä aikaa Ruotsin kanssa olisi luonnollinen ratkaisu ja selkeyttäisi Itämeren alueen turvallisuustilannetta. Suomen on kuitenkin tehtävä Nato-päätös omien turvallisuustarpeidensa perusteella pitäen samalla länsinaapuriaan kehityksestä ajan tasalla.

Yllätyksellisesti alkanut 2020-luku on testannut suomalaisten kriisinsietokykyä. Pandemia toistuvine virusmuunnoksineen ja sodan syttyminen Euroopassa sisältyivät vain harvoihin ennusteisiin vielä muutama vuosi sitten. Suomalaisten hermoja ja voimia koetellaan jatkossakin, mutta määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä kansakuntamme tulee selviämään vaikeistakin ajoista.

Ukrainan kansa taistelee leijonan lailla

Sunnuntai 27.2.2022 klo 16.15

Omaa talvisotaansa parhaillaan käyvä, urheasti suurta itänaapuriaan vastaan taisteleva Ukrainan kansa puolustaa itsenäisyyttään leijonan lailla. Mediatietojen mukaan Ukrainan armeija on saanut uudelleen hallintaansa Harkovan kaupungin. Sen sijaan Venäjän joukoissa on alkanut ilmetä hämmennystä laittoman hyökkäyssodan päämääristä ja tarkoituksesta.

Putin näyttää kunnioittavan vain voimaa. Lännen on pysyttävä lujana ja tiukennettava edelleen Venäjää vastaan suunnattuja pakotteita. Ukrainan on puolestaan saatava tarvitsemaansa ase- ja materiaaliapua. Venäjä on saatava perääntymään Ukrainasta ja pakotettava solmimaan rauha Ukrainan kanssa.

Sodan lopputulos ratkaisee Euroopan tulevan turvallisuuskehityksen suunnan. Sotilaallisen hyökkäyksen kynnyksen on oltava jatkossa niin korkea, ettei yksikään diktaattori lähde enää koettamaan onneaan. Se on luonnollisesti myös Suomen etu.

Kirjallinen kysymys koulujen ja päiväkotien korona-altistuksista ja koronaviruksen ehkäisemistoimista nuorimmissa ikäryhmissä

Keskiviikko 24.11.2021 klo 15.10

Koronaepidemian nopean kiihtymisen vuoksi olen jättänyt tänään eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi:

KIRJALLINEN KYSYMYS

koulujen ja päiväkotien korona-altistuksista ja koronaviruksen ehkäisemistoimista nuorimmissa ikäryhmissä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen koronatilanne on muuttunut rajoitustoimien löyhentämisen myötä selkeästi huonompaan suuntaan syksyn aikana. THL:n tilastojen mukaan maamme sairaaloissa oli maanantaina 22.11.2021 ennätysmäärä koronapotilaita koko epidemian ajalta, yhteensä 322 henkilöä. Tartuntojen valtakunnallinen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohti 14 vrk aikana on kohonnut testausmäärien laskusta huolimatta jo yli 200:n. Koronakuolemien määrä on kasvanut tuntuvasti loka-marraskuun aikana. Epidemian hallintaa vaikeuttaa se, että läheskään kaikkia tartuntaketjuja ei pystytä enää jäljittämään.

 

Viime päivinä julkisuudessa on kerrottu lukuisista kouluissa tapahtuneista joukkoaltistumisista eri puolilla Suomea. Joissakin kouluissa useat kymmenet oppilaat ovat sairastuneet koronaan, ja laajoja altistuksia on ollut myös useissa päiväkodeissa. Koulujen ja päiväkotien epäselvä tiedotus on lisännyt vanhempien epätietoisuutta omien lastensa turvallisuudesta. Osa vanhemmista onkin päätynyt ottamaan lapsensa väliaikaisesti pois lähiopetuksesta tartuntariskin kohoamisen vuoksi.

 

THL:n tilastoissa selvästi eniten uusia tartuntoja esiintyy tällä hetkellä 5-9-vuotiaiden sekä 10-14-vuotiaiden ikäryhmissä. Koronavirus ei ole lapsillekaan vaaraton, ja sen leviäminen nuorimpiin ikäryhmiin tulee estää erityisesti viruksesta johtuvien pitkäaikaisten (long covid) haittojen minimoimiseksi. Alle 12-vuotiailla lapsilla ei kuitenkaan ole toistaiseksi mahdollisuutta päästä koronarokotukseen. Koulujen maskisuosituskin koskee yleensä 12 vuotta jo täyttäneitä oppilaita.

 

Suomen eri sairaanhoitopiirien alueilla on käytetty erilaisia keinoja kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvien tartuntojen vähentämiseen. Yksi viime aikoina parhaiten onnistuneista on Vaasan sairaanhoitopiiri, jossa karanteeniin on päädytty määräämään kaikki samalla luokalla olleet. Alueella on myös käytetty joukkotestauksia tartuntarypästen hillinnässä. Kaikissa sairaanhoitopiireissä epidemiaa ei ole onnistuttu ehkäisemään yhtä tehokkaasti. Monella alueella tartuntaketjujen katkaisu on vaikeutunut muun muassa siksi, että karanteenimääräykset on päädytty rajaamaan vain hyvin pieneen määrään lasten lähikontakteja pitkälti delta-muunnosta hitaammin leviäviin aiempiin koronaviruksen muotoihin perustuvien THL:n suositusten mukaisesti.

 

Lapset levittävät koulussa tai päiväkodissa koronatartunnan saatuaan virusta eteenpäin oman perheensä sisällä ja sairastuttavat jopa kahdesti rokotettuja vanhempiaan. Suojaustoimien vähäisyys nostaa samalla koulujen ja päiväkotien henkilökunnan sairastumisriskiä. Näin epidemia pääsee leviämään muissakin ikäryhmissä. Asiaa pahentaa edelleen se, ettei lapsia testata kaikissa sairaanhoitopiireissä edes selvien koronaoireiden ilmentyessä. Epidemian saamiseksi hallintaan nuorimmissa ikäryhmissä tarvitaankin nopeita ja selkeitä valtakunnallisia toimenpiteitä sekä yksiselitteistä ohjeistusta alueille ja kunnille.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mitä keinoja hallitus aikoo käyttää saadakseen nuorimpien ikäryhmien korkealla olevan koronailmaantuvuuden nopeaan ja selvään laskuun

 

sekä

 

millä keinoilla hallitus tulee varmistamaan koulujen ja päiväkotien koronaturvallisuuden ja ehkäisee taudin leviämistä luokissa ja päiväkotiryhmissä?

 

Helsingissä 24.11.2021

 

Sami Savio /ps

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Keskiviikko 13.10.2021 klo 13.25

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Julkaistu Tamperelaisessa 13.10.

EU:n yhteisen elvytysrahaston käyttökohteet ovat tarkentuneet. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi saa elvytysrahastoon maksamistaan noin 6,6 miljardista eurosta EU-jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen takaisin noin 2,7 miljardia. Maksuosuuteemme tehdään vielä inflaatiokorjaukset.

Eduskunnassa hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin hyväksytty sopimus on Suomelle erittäin kallis. Lisävelanotolla rahoitettavan elvytysrahaston kautta kierrätettävien varojen käyttökohteita on myös rajoitettu merkittävästi. Suomalaisilta veronmaksajilta rahastoon kerättävät varat olisi voitu suoraan ja lyhentämättöminä käyttää esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kotimaisen osaamisen kehittämiseen selvästi kustannustehokkaammin.

Suomi ei voi ottaa uutta velkaa loputtomiin, vaan koko ajan kasvavat julkiset menot on väistämättä asetettava lopulta tärkeysjärjestykseen. EU-menojen ohella perussuomalaiset leikkaisivat erityisesti maahanmuuton alati paisuvista kustannuksista. Eduskuntaryhmämme on tehnyt hallitukselle välikysymyksen humanitaarisen maahanmuuton ja perheenyhdistämisten aiheuttamista menoista. Todellista loppusummaa tosin tuskin tietää hallituskaan.

Läheskään kaikki maahanmuuton kustannukset eivät sisälly valtion talousarviossa näkyviin välittömiin menoihin. Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden piilokasvua. Työperäinen maahanmuuttokaan ei ole Suomelle kannattavaa, mikäli maahantulija perheineen elää lähinnä sosiaaliturvan varassa. Todelliset kansainväliset huippuosaajat olisivat tervetulleita, mutta heitä Suomen raskas verotus ei houkuttele.

Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on pohjoismaisessa vertailussa löyhää. Ampumavälikohtauksista ja jengien välisistä yhteenotoista kärsivässä Ruotsissa on herätty tiukentamaan pysyvän oleskeluluvan ehtona olevia kielitaito- ja toimeentulovaatimuksia. Tanskan hallituksen tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.

Perussuomalaiset ovat jo kauan vaatineet Suomen ulkomaalaislain korjaamista. Kireämpi linja on täysin välttämätön maahanmuuton ja sen kustannusten hallintaan saamiseksi. Odotteluun ei ole varaa.

Perussuomalainen linja pitää

Perjantai 13.8.2021 klo 13.39

Perussuomalaiset valitsevat huomenna puolueelle uuden puheenjohtajan. Puolueen linjan pysyvyys ja uskottavuus ovat silti olennaisimpia jatkossakin. Käsittelin aihetta viime viikolla Tamperelaisen kolumnissani.

Perussuomalainen linja pitää

Perussuomalaiset valitsevat elokuussa Jussi Halla-aholle seuraajan. Uuden puheenjohtajan on valmistauduttava tiukkaan kamppailuun pääministerin paikasta kevään 2023 eduskuntavaaleissa Suomen suunnan kääntämiseksi.

Puheenjohtajavaalin tulosta tärkeämpiä ovat silti puolueen poliittisen linjan uskottavuus ja pysyvyys. Oman linjan merkitystä korosti jo perussuomalaisten edeltäjän, Suomen maaseudun puolueen perustaja Veikko Vennamo ajaessaan taitavalla tahtopolitiikalla unohdetun kansan asiaa. Omia periaatteita ei saa hylätä, vaikka yhteistyötäkin on kyettävä tekemään.

Perinteisiin suomalaisiin arvoihin lukeutuvat muun muassa rehellisyys, ahkeruus ja pitkäjänteisyys. Niiden avulla Suomi kohosi viime vuosisadalla korkean elintason maaksi. Vennamo vaati toistuvasti rötösherroja kuriin, ja rikollisuuden suitsiminen on tarpeen nykyäänkin. Varsinkin vakavien rikosten minimirangaistuksia on pidennettävä. Huumausainerikollisuuttakaan ei pidä suvaita.

Harjoitetun maahanmuuttopolitiikan sisältö on Suomen pitkän tähtäimen tulevaisuuden kannalta olennaista. Maahanmuuton on oltava hallittua ja perustuttava korkean osaamisen alojen todelliseen työvoimatarpeeseen. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettava korostamalla nuhteettomuutta, nostamalla kielitaitovaatimuksia ja pidentämällä yleistä asumisaikavaatimusta kymmeneen vuoteen. Humanitaarisista oleskeluluvista on tehtävä määräaikaisia.

Kansakunnan menestys perustuu osaltaan koulutukseen, joka mahdollistaa vientituotteiden korkean jalostusarvon ja teknologian. Luonnontieteellisen, teknisen ja kaupallisen osaamisen lisäksi tarvitaan suurten maailmankielten taitamista. Pakollinen ruotsin opiskelu ei riitä.

Yrittäjillä ja työntekijöillä on monia yhteisiä etuja puolustettavanaan, eikä työmarkkinoilla kaivata lisää vastakkainasettelua. Sen sijaan yksityisen ja julkisen sektorin suhdetta on tarkasteltava kriittisesti. Verorahoitteista julkissektoria on virtaviivaistettava ja erityisesti hallintoportaita karsittava. Julkisten menojen ja byrokratian vähentyessä yksityiselle toimeliaisuudelle tarjoutuu edellytykset nostaa Suomi jaloilleen.

Sote-uudistus tulee veronmaksajille kalliiksi

Keskiviikko 23.6.2021 klo 11.26

Eduskunta äänestää tänään iltapäivällä sote-uudistuksen kohtalosta. Itse äänestän heikosti valmisteltua ja mitä todennäköisimmin sote-kustannuksia kasvattavaa uudistusta vastaan. Esitin perustelut äänestyspäätökselleni eduskunnassa maanantaina 21.6. pitämässäni puheenvuorossa:

"Arvoisa puhemies! Olemme historiallisen tilanteen edessä eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä sote-uudistukseksi. Valitettavasti tämä hetki ei ole kuitenkaan historiallinen siksi, että esitetty malli tulisi viimein ratkaisemaan sote-palveluita vaivaavat ongelmat. On todettava, että kuntien ja kuntayhtymien järjestämät sote-palvelut eivät ole toimineet läheskään täydellisesti eivätkä myöskään erityisen kustannustehokkaasti tähänkään asti. Nyt tällä lakiesityksellä syntyy kuitenkin jättimäinen riski siihen, että uudistus vie vuosittain parisenkymmentä miljardia euroa maksavien sote-palveluiden järjestämisen ja toteutuksen väärille raiteille. Tämän riskin toteutuminen ei olisi ihme, koska sote-kustannusten tai itse asiassa minkään muidenkaan menojen hillitseminen ei ole missään vaiheessa kuulunut Marinin hallituksen ykköstavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen sote-lakiesityksen lukuisiin eri asiakokonaisuuksiin sisältyy erittäin suuria kustannusten nousupaineita, joiden vaikutusta ei ole arvioitu joko lainkaan tai korkeintaan hyvin puutteellisesti. Tällaisia kustannuseriä ovat muun muassa erilaiset muutoskustannukset, palkkaharmonisointikustannukset, ict-kustannukset, kiinteistöihin liittyvät kustannukset, piilevien palvelutarpeiden kustannukset, omaishoidon kustannukset, pelastustoimen rahoitusvajekustannukset, etätyön kasvun aiheuttamat kustannukset sekä ulkoistamissopimusten purkuun liittyvät kustannukset. Ja vaikka tämä äskeinen luettelo on pitkä, se ei ole läheskään täydellinen listaus sote-uudistuksen veronmaksajille aiheuttamista lisäkustannuksista, jotka ovat asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain miljardiluokkaa. Tätä syntyvää kustannusriskiä ei ole ilman perinpohjaista tarkastelua mitään syytä hyväksyä.

Arvoisa puhemies! On hämmästyttävää, että hallituksen sote-päätöksentekoa on taloudellisen ajattelun ja palveluiden kehittämisen sijaan ohjannut lähinnä keskustan hellimä maakuntamalli. Lukuisat asiantuntijat ovat katsoneet, että syntyvien alueiden tai maakuntien määrä on aivan liian suuri, mutta keskusta on kuitenkin runnonut läpi esitetyn kaltaisen mallin punavihreän hallituksen syntymisen ja koossa pysymisen ehtona, ja siihen muut hallituspuolueet näyttävät tyytyvän. Tosin vihreiltä on viime viikolla ja myös tänään maanantaina kuultu muutamia kriittisiä puheenvuoroja, kuten edustaja Holopaiselta edellä.

Arvoisa puhemies! Edes sote-alueiden pitkän tähtäimen rahoitusta ei ole saatu ratkaistua, eikä aluksi käyttöönotettava rahoitusmalli sisällä toimivia kannusteita. Ehdotettu maakuntavero uhkaa puolestaan kiristää suomalaisten verotusta entisestään. Nämä ongelmat ovat mittavia, mutta nähtävästi hallitus toivoo seuraajansa ratkaisevan ne.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole ratkaisu sote-palveluiden tarpeen kasvuun ja niiden rahoitukseen liittyviin ongelmiin, vaan se pikemminkin lisää paineita palveluiden myöhempään karsimiseen kulujen noustessa uudistuksen myötä yhä korkeammiksi. Ellei esitettyä mallia parempaa ole näköpiirissä, niin olisi ollut kustannustehokkaampaa kehittää järjestelmää nykymallin pohjalle ja erityisesti perusterveydenhuollon prosesseihin asteittain parannuksia tehden.

Täällä on muun muassa mainittu lääkärikoulutuksen lisääntyminen. Jo pelkästään se mahdollisista edunvalvontajärjestöjen vastaväitteistä huolimatta helpottaisi lääkäriin pääsyä merkittävästi viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös matalan kynnyksen palveluiden lisääminen sekä sosiaali‑ että terveysalalla olisi tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Palvelusetelien lisääntyvä käyttö toisi puolestaan mukanaan kaivattua tehokkuutta kilpailun kautta ja tarjoaisi pienillekin sote-yrityksille markkinaraon. Monia muitakin keinoja varmasti löytyisi, jos niitä haluttaisiin etsiä ja käyttää.

Arvoisa puhemies! Ilmaisen huoleni myös Coxan ja Sydänsairaalan toiminnan jatkoedellytyksistä. Nyt näyttää hyvin vakavasti siltä, että niiden toimintakenttää kavennetaan ideologisista syistä taloudelliset näkökulmat liki kokonaan unohtaen. On todella sääli, mikäli näiden varsin tehokkaasti ja laadukkaasti toimineiden yhtiöiden toiminta vaikeutuu ratkaisevasti uudistuksen myötä. Esitettyjen lakimuutosten sijaan olisi tullut ottaa oppia muun muassa näiden edellä mainittujen yhtiöiden toimintatavoista ja monistaa parhaiten toimivia käytäntöjä muuhun terveydenhuollon kenttään. Tämä periaate on kuitenkin pahoin unohdettu.

Arvoisa puhemies! Muun muassa edellä mainituista seikoista johtuen katson, ettei eduskunnalla ole muuta mahdollisuutta kuin hylätä hallituksen heikosti valmistelema ja kalliiksi koituva sote-uudistus. Kannatan täällä tehtyä hylkäysesitystä."

PS ykkönen Ylöjärvellä - lämmin kiitos kaikille perussuomalaisia äänestäneille!

Maanantai 14.6.2021 klo 13.50

Kuntavaalit on nyt käyty. Ylöjärven perussuomalaisten kannatus nousi viime kuntavaalien 12,4 prosentista peräti 23,7 prosenttiin. Huikeasti kasvanut äänisaaliimme riitti jännittävän ääntenlaskennan jälkeen lopulta selkeästi Ylöjärven suurimman puolueen asemaan 13 valtuutetulla (6 paikkaa v. 2017). Ylöjärven 51-jäsenisen valtuuston toiseksi suurin ryhmä on jatkossa kokoomus (12 paikkaa) ja kolmanneksi suurin SDP (10 paikkaa).

Ylöjärven vaalitulokset:

https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/7/municipalities/980

Perussuomalaisia edustavat Ylöjärven valtuustossa ensi kaudella Juha Alhamo, Mauri Heiska, Toni Kolehmainen, Panu Koski, Inga-Mari Lehti, Markku Mäki-Ventelä, Jari Niemi, Henrik Pajunen, Erja Pelkonen, Hannu Ruuska, Tomi Saaristo, Sami Savio ja Juha Tuominen.

Lämmin kiitos kaikille perussuomalaisia äänestäneille! Tästä on hienoa jatkaa eteenpäin hyväksi havaitulla PS-linjalla!

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 26.5.

Tiistai 25.5.2021 klo 13.31

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 26.5. ja päättyy tiistaina 8.6. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.6. Muistathan käydä äänestämässä!

Eduskunta hyväksyi Suomelle kalliiksi tulevan elpymisrahaston

Tiistai 18.5.2021 klo 16.32

TIEDOTE: Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Keskiviikko 5.5.2021 klo 17.10

TIEDOTE

5.5.2021

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä.

- Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, mutta EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.

- Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, kansanedustaja Sami Savio linjaa.

Suomen asema heikkenee monella tapaa

Perussuomalaisten edustajien mukaan Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois Suomen omasta käytöstä, mutta sen lisäksi ne parantavat kilpailijamaiden asemaa, jolloin Suomen oma asema heikkenee vielä enemmän.

- Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tiivistää.

Todellinen tavoite liittovaltion syventäminen

Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.

- Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, kansanedustaja Lulu Ranne hämmästelee.

Koronakriisi toimi hyvänä tekosyynä

Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väistymässä rokotuksien myötä.

- Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, kansanedustaja Jari Koskela sanoo.

Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan.

- Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, kansanedustaja Jussi Wihonen summaa lopuksi.

Lisätietoja:

Jari Koskela 050-505 144 029
Sami Savio 045-260 8308
Ville Vähämäki 050-512 0196
Toimi Kankaanniemi 050-511 3075
Lulu Ranne 040-586 4644
Jussi Wihonen 050-514 4912