Kolumni: Hallituspolitiikan suunnan on muututtava

Perjantai 28.2.2020 klo 12.15

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Tamperelaisessa 26.2.:

Hallituspolitiikan suunnan on muututtava

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuussa raporttinsa Marinin hallituksen talouspolitiikasta. Sen sisältö ei ollut hallituksen kannalta mairitteleva.

Arviointineuvosto kutsui raportissaan hallituksen talouspolitiikkaa löysäksi, kritisoi hallitusta työllisyyssuunnitelman puutteesta ja katsoi julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmien olevan kyseenalaisia. Riippumattoman asiantuntijatahon esittämiksi moitteet ovat poikkeuksellisen vahvoja. Hallituksen on syytä suhtautua kritiikkiin erittäin vakavasti ja korjata politiikkansa suunta.

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ja taloudellisesta kestokyvystä. Niiden turvaaminen on sekä tiukan maahanmuuttopolitiikkamme että muiden linjaustemme peruslähtökohta.

Haluamme varmistaa normaalin elämän olevan mahdollista sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämä edellyttää muun muassa asumisen ja liikkumisen hintojen kohtuullistamista.

Työllistymistä voidaan edistää esimerkiksi maltillisilla veronalennuksilla ja työmatkakustannuksia pienentämällä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden suomalaisten työllisyyden parantamiseen.

Työssäkäynnin ja yrittämisen on oltava mahdollista ilman kohtuutonta verotaakkaa tai lamaannuttavaa byrokratiaa. Kotimaisen teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. On ympäristönkin etu, että teollisuus pysyy Suomessa eikä karkaa Kaukoidän saastuttaviin maihin.

Suomalaisten yhteisestä kansallisomaisuudesta on pidettävä hyvää huolta. Maaperämme arvokkaat mineraalit eivät saa olla kaupan pilkkahintaan, vaan niistä saatavan tuoton tulee hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa. Vesihuolto on säilytettävä jatkossakin julkisen sektorin tehtävänä.

Hallitus ei saa antaa periksi myöskään EU:n jäsenmaksuneuvotteluissa. Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta vastustavat oikeutetun tiukasti jäsenmaksujen kasvattamista. Suomen tulee liittoutua niiden kanssa. Maamme poisjäänti Pohjois-Euroopan maiden tiukkaa budjettikuria vaativasta rintamasta koituisi jälleen kerran suomalaisten veronmaksajien tappioksi.

Kolumni: Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Keskiviikko 12.2.2020 klo 12.39

Oheinen kolumnini on julkaistu Ylöjärven Uutisissa viime viikolla:

"Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Pätevyyden tulee olla ehdottoman ensisijainen peruste julkisia virkoja täytettäessä. Muista syistä johtuvat nimitykset heikentävät merkittävästi virkakoneiston luotettavuutta ja uskottavuutta kansalaisten silmissä. Viranomaisten tekemät päätökset vaikuttavat olennaisesti kaikkien suomalaisten elämään. Tämä näkyy myös palautteessa, jota kansanedustajat saavat epäoikeudenmukaisena pidetyistä viranomaisratkaisuista.

Lukuisat hallitukset kautta historian ovat sortuneet täyttämään varsinkin korkeimmat hallintovirat pitkälti puoluekannan mukaan. Lisäksi puolueilla on taipumus paisuttaa virkakoneistoa tarpeettomasti omat linnakkeensa varmistaakseen. Tästä aiheutuva byrokraattinen jähmeys vaikeuttaa kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon heijastumista käytännön päätöksentekoon.

Ikävä kyllä myöskään valtiosihteerien ja erityisavustajien kaartia runsain mitoin kasvattanut Marinin hallitus ei näytä tekevän asiassa poikkeusta. Sisäministeriön kansliapäälliköksi hallitus nimitti yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineen Kirsi Pimiän huolimatta siitä, että vastaehdokkaisiin kuului sisäministeriön tehtäväkentän kannalta kokeneita ja alan eri tehtävissä pitkään toimineita hakijoita. Viranhaussa jäi rannalle muun muassa Suojelupoliisin päällikkö. Poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua ja valita virkoihin pätevimmät hakijat puoluekantaan katsomatta. Samalla tulee karsia ne virat, jotka eivät ole maan asioiden hoitamisen kannalta tarpeellisia.

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuun lopussa raporttinsa Marinin hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Raportissa esitetyt arviot eivät olleet hallitukselle mairittelevia. Arviointineuvosto muun muassa arvosteli hallituksen aikeita kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavia tulonlisäyksiä, kritisoi hallitusta realistisen työllisyyspolitiikan puutteesta ja kyseenalaisti kertaluonteisten menojen rahoittamista varten kaavaillut julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmat. Nämä ovat riippumattomalta asiantuntijataholta poikkeuksellisen vahvoja näkemyksiä. Hallituksen on syytä suhtautua niihin erittäin vakavasti ja muuttaa politiikkansa suuntaa.

Myös monet kansalaiset pitävät tärkeänä yhteisen kansallisomaisuuden säilyttämistä. Puhtaat luonnonvaramme ovat harvinaislaatuisia koko maailman mittakaavassa. Suomalaisten niitä kohtaan tuntemaa arvostusta kuvaa se, että vesihuollon yksityistämistä vastustava kansalaisaloite keräsi runsaassa vuorokaudessa vaaditut yli 50 000 allekirjoitusta. Aloitteessa esitetään, että julkisomisteisen vesihuollon myynti kaupallisille yksityisille toimijoille kielletään lailla ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.

Julkisten monopolien myynnin negatiiviset seuraukset näyttäytyvät monelle suomalaiselle päivittäin. Esimerkiksi Kataisen hallituksen siunaama Fortumin sähkönsiirtoverkon myynti osoittautui lyhytnäköiseksi ja tavallisten sähkönkäyttäjien kannalta kalliiksi ratkaisuksi.

Aiemmista epäonnistuneista päätöksistä on otettava opiksi. Erityisesti vesihuollon osalta on kyse periaatteesta. Ani harva suomalainen halunnee alistaa puhtaita juomavesivarantojamme yksityisen voitontavoittelun välikappaleeksi.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan myös kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi. Aloitteessa muun muassa vaaditaan, että kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin ja kaivosyhtiöiden konkursseihin on varauduttava huomattavasti nykyistä kattavammin. Eduskunnan on syytä varmistaa, etteivät maaperämme mineraalivarannoista saatavat tuotot valu Suomen ulkopuolelle vahinkojen jäädessä veronmaksajien korjattaviksi."