PS ykkönen Ylöjärvellä - lämmin kiitos kaikille perussuomalaisia äänestäneille!

Maanantai 14.6.2021 klo 13:50

Kuntavaalit on nyt käyty. Ylöjärven perussuomalaisten kannatus nousi viime kuntavaalien 12,4 prosentista peräti 23,7 prosenttiin. Huikeasti kasvanut äänisaaliimme riitti jännittävän ääntenlaskennan jälkeen lopulta selkeästi Ylöjärven suurimman puolueen asemaan 13 valtuutetulla (6 paikkaa v. 2017). Ylöjärven 51-jäsenisen valtuuston toiseksi suurin ryhmä on jatkossa kokoomus (12 paikkaa) ja kolmanneksi suurin SDP (10 paikkaa).

Ylöjärven vaalitulokset:

https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/7/municipalities/980

Perussuomalaisia edustavat Ylöjärven valtuustossa ensi kaudella Juha Alhamo, Mauri Heiska, Toni Kolehmainen, Panu Koski, Inga-Mari Lehti, Markku Mäki-Ventelä, Jari Niemi, Henrik Pajunen, Erja Pelkonen, Hannu Ruuska, Tomi Saaristo, Sami Savio ja Juha Tuominen.

Lämmin kiitos kaikille perussuomalaisia äänestäneille! Tästä on hienoa jatkaa eteenpäin hyväksi havaitulla PS-linjalla!

Avainsanat: kuntavaalit

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 26.5.

Tiistai 25.5.2021 klo 13:31

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 26.5. ja päättyy tiistaina 8.6. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.6. Muistathan käydä äänestämässä!

Vaali_ilmoitus_kuvana.jpg

Avainsanat: kuntavaalit, julkinen talous, raitiotie

Eduskunta hyväksyi Suomelle kalliiksi tulevan elpymisrahaston

Tiistai 18.5.2021 klo 16:32

Runsaasta kansalaispalautteesta sekä Perussuomalaisten kansanedustajien päivä- ja yökausia täysistunnossa esittämistä huolellisista perusteluista huolimatta eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen EU:n elpymisrahastosta äänin 134-57 (lisäksi 2 tyhjää ja poissa 6 edustajaa).
 
Kaikki Perussuomalaiset kansanedustajat äänestivät luonnollisesti elpymisrahastoa vastaan. Katsomme rahaston olevan Suomelle kallis ja vaikutuksiltaan merkityksetön tai jopa haitallinen, vievän EU:ta kohti liittovaltiota sekä palkitsevan talouttaan huonosti hoitaneita EU-maita suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.
 
Myös perustuslakivaliokunnan kannan mukaan kyseessä on niin suuri vallansiirto Suomen ulkopuolelle, että siitä ei voitu päättää yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Lopulta esitys kuitenkin hyväksyttiin kokoomuksen eduskuntaryhmän selkeän enemmistön tukiessa hallitusrintamaa. Ohessa tarkempi listaus äänestystuloksesta aiheesta kiinnostuneille:
 

Avainsanat: EU, liittovaltiokehitys, elpymisrahasto

TIEDOTE: Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Keskiviikko 5.5.2021 klo 17:10

TIEDOTE

5.5.2021

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä.

- Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, mutta EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.

- Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, kansanedustaja Sami Savio linjaa.

Suomen asema heikkenee monella tapaa

Perussuomalaisten edustajien mukaan Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois Suomen omasta käytöstä, mutta sen lisäksi ne parantavat kilpailijamaiden asemaa, jolloin Suomen oma asema heikkenee vielä enemmän.

- Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tiivistää.

Todellinen tavoite liittovaltion syventäminen

Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.

- Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, kansanedustaja Lulu Ranne hämmästelee.

Koronakriisi toimi hyvänä tekosyynä

Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väistymässä rokotuksien myötä.

- Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, kansanedustaja Jari Koskela sanoo.

Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan.

- Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, kansanedustaja Jussi Wihonen summaa lopuksi.

Lisätietoja:

Jari Koskela 050-505 144 029
Sami Savio 045-260 8308
Ville Vähämäki 050-512 0196
Toimi Kankaanniemi 050-511 3075
Lulu Ranne 040-586 4644
Jussi Wihonen 050-514 4912

Avainsanat: EU, elpymisrahasto, velkaantuminen

Vappupuheeni 1.5.2021

Lauantai 1.5.2021 klo 12:25

Sami Savion vappupuhe 1.5.2021

https://www.youtube.com/watch?v=AxS0AgycVaw

Hyvää vappua, arvoisat katsojat! Jo toisena peräkkäisenä vuonna pidän koronavirusepidemian vuoksi vappupuheeni videon välityksellä tavanomaisten toritapahtumien sijaan. Epidemia näyttää onneksi olevan hiljalleen talttumassa rokotekattavuuden paranemisen myötä.

Koronan kannalta ollaan siis menossa kohti parempia aikoja, mutta monessa muussa suhteessa Suomen tilanne on yhä vaikeampi. Julkinen velkaantuminen on kiihtynyt Marinin hallituksen aikana räjähdysmäisesti. Velkaa on kertynyt jo noin 30 000 euroa kaiken ikäistä suomalaista kohti. Maksutaakka on huikea. Säästöjä pitäisi saada ripeästi aikaan, mutta niiden sijaan hallitus on keskittynyt menojen kasvattamiseen. Hallitus velkaannuttaa Suomea surutta ja jättää ongelmien korjaamisen seuraajiensa murheeksi. Siinä onkin tekemistä.

Suomea ei tosin pian velkaannuteta enää vain kotimaisin voimin. Hallituksen ideologisin perustein puoltamalla yhteiseurooppalaisella velanotolla peiteltäisiin talouttaan huonosti hoitaneiden EU-maiden ja kehnossa kunnossa olevien keskieurooppalaisten suurpankkien ongelmia koronan talousvaikutusten lieventämisen sijaan. Velkojen yhteisvastuu ei kannustaisi rakenteellisiin uudistuksiin, vaan siirtäisi pitkään taloudenpidossaan kompuroineiden valtioiden ongelmat ja pankkien riskinoton realisoitumisen niihin syyttömille tahoille, kuten suomalaisille veronmaksajille. Ratkaisu on täysin väärä ja epäoikeudenmukainen.

Suomen osuus elvytysrahaston kuluista olisi noin 6,6 miljardia euroa. Maamme arvioitu saanto rahastosta on sitä vastoin pudonnut selvästi alle kolmeen miljardiin. Saisimme siis rahastosta tuloutuksia lähes neljä miljardia euroa vähemmän kuin sinne vuosien myötä joutuisimme maksamaan. Lisäksi Suomi on joutumassa miljardien eurojen takausvastuuseen muiden maiden lainaosuuksista. Ja mikä pahinta, jos ja kun yhteisen velanoton tielle lähdetään, EU:n elvytyspaketti tuskin jää kertaluonteiseksi.

Perussuomalaiset vastustavat elvytysrahastoa ankarasti. EU:n yhteinen elvytysrahasto on aivan liian kallis ratkaisu Suomelle sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Jokainen EU-maa vastatkoon omista veloistaan. Suomi kärsisi elvytyspaketin merkittävänä nettomaksajana muillakin tavoin. Elvytysrahasto voi toteutuessaan jopa johtaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun muiden EU-maiden teollisuutta tuetaan sen myötä avokätisesti. Suomelle elvytysrahasto on siis haitallinen sekä siitä aiheutuvan taloudellisen kuormituksen että erityisesti sen periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Marinin hallituksen heinäkuussa elvytysrahastosta saavuttama neuvottelutulos on itse asiassa niin surkea, että jopa hyvin euromyönteinen kokoomus harkitsi hetken aikaa sen vastustamista. Yhtenäisenä pysyessään oppositio pystyisi estämään Suomen osallistumisen elvytysrahastoon, koska sen hyväksyminen vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön eduskunnassa. Kokoomuksen kanta asiaan on siis äärimmäisen tärkeä.

Kokoomus on kuitenkin päättänyt olla ottamatta elvytysrahastoon lainkaan kantaa ja äänestää eduskunnan täysistuntokäsittelyssä tyhjää. Tosiasiassa kokoomus haluaa varmistaa näin elvytysrahaston läpimenon eduskunnassa, koska tyhjiä ääniä ei oteta määräenemmistöä laskettaessa lainkaan huomioon. On silti täysin ennennäkemätöntä, ettei suuri oppositiopuolue käytä äänestäjien sille antamaa mandaattia vaikuttaa äänestämällä JAA tai EI ratkaisevasti asiaan, joka on mittasuhteiltaan sekä periaatteellisesti että taloudellisesti valtavan suuri.

Vappua edeltävällä viikolla nähtiin hyvin eriskummallinen poliittinen näytelmä hallituksen ajauduttua ainakin näennäisesti kuilun partaalle. Mitä ilmeisimmin hallitus ei kuitenkaan pohtinut elvytysrahaston hintaa suomalaisille veronmaksajille yli viikon kestäneen kriisikokouksensa aikana. Myöskään vihervasemmiston apupuolueeksi taantunut keskusta ei kovasta ennakkouhosta ja hallituksen hajottamispuheista huolimatta kyennyt tai halunnut pitää huolta Suomen talouden kestävyydestä. Sekin päätyi lopulta muiden hallituspuolueiden tavoin lisäämään valtion vuotuisia menoja useilla sadoilla miljoonilla euroilla alun perin sovittuun verrattuna. Nämäkin lisämenot tullaan kattamaan entiseen tapaan joko velalla tai tavallisten suomalaisten ostovoimaa kurittavilla veronkorotuksilla.

Samaan aikaan hallitus ajaa härkäpäisesti ja kustannuksista piittaamatta eteenpäin sote-uudistusta, jonka keskeisenä tavoitteena tulisi olla kustannusten alentaminen tai ainakin niiden merkittävä hillintä. Vuodessa noin 20 miljardia euroa maksavien sosiaali‑ ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuden sijaan uudistuksen keskiössä on kuitenkin keskustan hellimän maakuntauudistuksen toteuttaminen. Se loisi Suomeen uuden hallintotason ja johtaisi todennäköisesti sekä kustannusten että verorasituksen kasvuun. Sote-palvelut sitä vastoin tuskin paranisivat merkittävästi, jos ollenkaan. Tällaista hyödytöntä sote-ratkaisua ja sen mukanaan tuomaa turhaa ja kallista hallintohimmeliä on järjetöntä Suomeen synnyttää.

Kiihtyvän lisävelkaantumisen tiellä ei voida enää jatkaa. Kuten viime vappunakin totesin, on kiireesti aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Hallintoa on karsittava ja byrokratiaa vähennettävä. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti, samoin koko ajan kasvavia maahanmuuton kustannuksia. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi.

Myös kuntien arkisessa päätöksenteossa tarvitaan yhä enemmän pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Kunnissakin verorasitus on pidettävä siedettävänä ja investointien järkevyys punnittava tarkoin. Esimerkkinä huippukalliista mutta tarpeettomasta investoinnista on kotikaupunkiini Ylöjärvelle kaavailtu, pitkälti yli sata miljoonaa euroa maksava jatkolinja Tampereen raitiotiehen. Onneksi kansalaisilla on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä kesäkuun kuntavaaleissa. Niissä Perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon nykymenolle. Muistathan käyttää äänioikeuttasi.

Näillä mietteillä toivotan vielä kertaalleen hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja tulevaa kesää kaikille suomalaisille!

Avainsanat: vappupuhe, julkinen talous, elpymisrahasto

Kolumni: Eduskuntapolitiikka heijastuu myös valtuustoihin

Keskiviikko 10.2.2021 klo 17:00

(Julkaistu Tamperelaisessa 10.2.)

Eduskuntapolitiikka heijastuu myös valtuustoihin

Poliittisten päätösten järkevyyden ja johdonmukaisuuden tarve korostuu julkisen sektorin kiihtyvän velkaantumisen myötä. Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu velka on kasvanut jo noin 30 000 euroon jokaista suomalaista kohti. Hallituksen kaavailema sote-uudistus uhkaa paisuttaa entisestään julkisia menoja ja kiristää verorasitusta.

Tällä hetkellä velkaantumiskierteelle ei näy päätepistettä. Sen sijaan eduskunta tekee lähiaikoina päätöksen Suomen osallistumisesta EU:n elvytysrahastoon. Osuutemme rahaston kuluista olisi noin 6,6 miljardia euroa. Maamme arvioitu saanto rahastosta on puolestaan pudonnut jo selvästi alle kolmeen miljardiin. Lisäksi Suomi on joutumassa miljardien eurojen takausvastuuseen muiden maiden lainaosuuksista. Hallituksen viime heinäkuussa saavuttamaa neuvottelutulosta on siis vaikea kutsua edes torjuntavoitoksi.

Jopa käsitys elvytysrahaston perimmäisestä luonteesta muuttuu asteittain. Sdp:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan hiljattain ilmaiseman näkemyksen mukaan EU:n elvytyspaketti tuskin jää kertaluonteiseksi. Samanlaisia arvioita on kuultu muistakin EU-maista.

Marinin hallituksen ideologisin perustein puoltama yhteiseurooppalainen velanotto ja toisiaan seuraavat EU-tukipaketit aiheuttaisivat veronmaksajille mittavat kustannukset. Perussuomalaiset ovat valmistautuneet välikysymykseen rahastosta Suomelle koituvan taloudellisen kuormituksen ja sen periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Huhtikuun 18. päivän kuntavaalit määrittävät Suomen suunnan. Vaikka kuntavaalit eivät vaikutakaan suoraan valtakunnanpolitiikan sisältöön, ovat puolueiden paikallistason tavoitteet yleensä yhteneviä niiden eduskunnassa harjoittaman politiikan kanssa. Tiukkaa talouskuria eduskunnassa tavoittelevat puolueet pyrkivät usein vastaavaan päämäärään myös valtuustoissa, samoin löyhän talouslinjan ja lisävelkaantumisen hyväksyvät puolueet.

Julkisen sektorin rahankäyttöä on punnittava aiempaa tarkemmin ja mitoitettava se veronmaksajien rajallisen maksukyvyn asettamiin puitteisiin. Se on vähimmäisedellytys Suomen selviämiselle kuivin jaloin koronapandemian syventämästä talouskriisistä.

Avainsanat: kolumni, EU, julkinen talous

Kuntavaalit lähestyvät

Keskiviikko 10.2.2021 klo 8:04

Olen ehdokkaana huhtikuun 18. päivän kuntavaaleissa Ylöjärvellä. Vaaleissa määritetään Suomen tuleva suunta.

Julkinen velkaantuminen ja hallituksen kaavailema sote-uudistus aiheuttavat kasvavia paineita veronmaksajille.

Kuntien arkisessa päätöksenteossa tarvitaan yhä enemmän pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta.

Ohessa linkki Perussuomalaisten valtakunnalliseen vaaliohjelmaan:

https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/01/PSkuntavaaliohjelma2021.pdf

Alla kuntavaaliteemojamme Ylöjärvellä:

  • Perussuomalaiset haluavat säilyttää Ylöjärven talouden vakaana ja kohentaa yrittämisen ja työnteon edellytyksiä.
  • Verorasitus on pidettävä siedettävänä ja julkisten investointien järkevyys punnittava tarkoin.
  • Joukkoliikennettä on kehitettävä bussi- ja lähijunaliikenteen pohjalta. Ylöjärveläiset tulevat jatkossakin varsin mainiosti toimeen ilman kallista raitiotietä.

Avainsanat: kuntavaalit, julkinen talous, raitiotie

Kolumni: Voimavarat on suunnattava kotimaahan

Tiistai 22.12.2020 klo 12:01

Kolumni: Voimavarat on suunnattava kotimaahan

(Julkaistu Tamperelaisessa 16.12.)

Koronaepidemia on kiihdyttänyt julkisen sektorin velkaantumista yksityisen kulutuksen hidastuttua, verotulojen vähennyttyä ja julkisten menojen kasvettua ennätysmäistä tahtia. Kuluvana vuonna jo pitkälti yli neljäsosa valtiontalouden menoista katetaan lisävelalla. Velkaantuminen ehti tosin kiihtyä jo ennen epidemian alkua hallitusohjelmaan kirjattujen menolisäysten myötä. Merkittäviä säästöjä hallitus ei sen sijaan ole onnistunut löytämään koko vaalikauden aikana.

Julkisten menojen kasvua painottava hallitusohjelma tarjoaa valitettavan harvoja konkreettisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi elokuussa voimaan tullut polttoaineverotuksen kiristys pikemminkin heikentää työssäkäynnin kannattavuutta ja lisää yritysten kustannuksia. Monien yksinyrittäjien työtilaisuuksia lisäävää kotitalousvähennystä ehdittiin leikata jo viime vuodenvaihteessa.

Apua kansantalouden ahdinkoon ei ole odotettavissa myöskään sote-uudistuksen myötä. Hallituksen joulukuussa eduskunnalle antama sote-lakiesitys ei edes tähtää kustannussäästöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen monilukuisten ja keskenään varsin erikokoisten maakuntien hartioille voi sitä vastoin kiristää edelleen tulevien vuosien verorasitusta.

Uuden hallitusohjelman tarve on ilmeinen. Oppositio on tarjonnut tänäkin vuonna vaihtoehtoja hallituksen talouslinjalle. Perussuomalaiset leikkaisivat menokohteista, jotka eivät juuri vaikuta tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Vaihtoehtobudjettiimme sisältyvät esimerkiksi tuntuvat säästöt maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Lisäksi haluamme hylätä EU:n jättimäisen elvytyspaketin, jonka toteutuessa EU ottaisi yhteistä velkaa ja muuttuisi tulonsiirtounioniksi.

Mainittujen menoerien pienentyessä voidaan muun muassa keventää työssäkäyvien ja eläkeläisten verotusta sekä alentaa asumisen ja liikenteen kustannuksia. Suomelle ja suomalaisille on annettava mahdollisuus vaurastua työtä tekemällä ja yrittämällä. Velkaantuvan maamme rajalliset voimavarat on järkevää käyttää omaa kansantalouttamme ja kotimaista hyvinvointiamme edistävällä tavalla.

Avainsanat: kolumni, julkinen talous, velkaantuminen

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Hallituksen on varmistettava koronavirusrokotusten edellyttämän logistiikan tehokkuus

Maanantai 30.11.2020 klo 15:34

TIEDOTE 30.11.2020

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Hallituksen on varmistettava koronavirusrokotusten edellyttämän logistiikan tehokkuus

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä taatakseen, että Suomeen hankittavien koronavirusrokotteiden logistiikka, säilytys ja jakelu sujuvat turvallisesti, tehokkaasti ja viiveettä.

- Rokotusten tehokas toteuttaminen edellyttää monien logististen haasteiden ratkaisemista. Esimerkiksi Pfizerin ja BionTechin rokotetta on säilytettävä hyvin matalassa lämpötilassa. Tarvittavan logistiikan valmistelun tulisi olla Suomessa parhaillaan täydessä käynnissä, jotta logistiikkaketjut ovat välittömässä toimintavalmiudessa koronavirusrokotteen tai rokotteiden saadessa EU:ssa myyntiluvan. Ylimääräisiin viiveisiin ei ole varaa, Savio huomauttaa.

Euroopan lääkeviraston johtajan hiljattain esittämän arvion mukaan virasto voi hyväksyä yhden tai useamman koronavirusrokotteen käyttöönoton Euroopan unionin alueella ennen joulua. Esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Italia ovat ilmoittaneet pyrkivänsä aloittamaan rokotukset jo joulukuussa tai viimeistään tammikuun alkupuoliskolla. Savio haluaa Marinin hallituksen varmistavan rokotusten käynnistymisen tiiviillä aikataululla myös Suomessa sen jälkeen, kun yksi tai useampi koronavirusrokote on saanut myyntiluvan.

- Suomella on oltava tosiasiallinen valmius käynnistää rokotukset heti kun myyntiluvan saanutta koronavirusrokotetta on toimitettu maahan. Suomeen saatavat rokoteannokset on jaettava mahdollisimman pian sairaanhoitopiireihin ja rokotukset käynnistettävä viipymättä. Näin voidaan vähentää suomalaisille koronaviruksesta aiheutuvia sairas- ja kuolemantapauksia sekä nopeuttaa Suomen yhteiskunnallisten toimintojen ja elinkeinoelämän normalisoitumista, Savio vaatii.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: koronavirus, rokote, kirjallinen kysymys

Sähkömarkkinalainsäädännön puutteet on korjattava

Keskiviikko 25.11.2020 klo 16:41

Eduskunnassa on jo pitkään vallinnut laaja yhteisymmärrys siitä, että sähkön siirtohintojen jatkuva nousu on saatava hallintaan. Hallitus tuonee eduskuntaan loppusyksyllä lakiesityksen, jonka toteutuessa verkkoyhtiöiden investointeja valvottaisiin aiempaa tarkemmin ja siirtohintojen korotuskattoa madallettaisiin. Nämä toimet ovat tarpeellisia, mutta ne eivät riitä pysäyttämään sähkölaskun kasvua. Laki ei myöskään ehdi tulla voimaan ainakaan ennen ensi kevättä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana vuodenvaihteen jälkeen aloittava Mikael Collan on arvostellut sähkön siirtohinnoittelun sääntelyyn tähtäävää, lausuntokierroksella ollutta lakiluonnosta pääosin kosmeettiseksi uudistukseksi. Hän katsoo, että siirtohintojen alentamiseksi tarvitaan muutoksia verkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton laskentamalliin. Collanin mukaan kohtuullisen tuoton ei pitäisi määräytyä laskennallisella perusteella vaan investointeihin tosiasiallisesti sitoutuneiden pääomien nojalla.

Collanin esittämät huomiot ovat varsin aiheellisia. Sähkön kaltaisten välttämättömyyshyödykkeiden siedettävä hinta on arkisten menojen kurissa pysymisen edellytys. Paikallista monopolia ei tule voida käyttää tosiasiallisten kustannusten ja kohtuullisen tuoton ylittävään laskutukseen. Ennätyksellisen matala korkotaso on puolestaan otettava huomioon kohtuullista tuottoprosenttia määritettäessä. Investointien on myös oltava tarpeellisia ja hyödynnettävä aidosti asiakkaita. Eduskunnan tehtävänä on varmistaa, että lainsäädäntö on tältä osin selkeä ja yksiselitteinen.

Avainsanat: sähkön siirtohinta, elinkustannukset

Kansantalouden koheneminen vaatii koronaepidemian hillintää

Keskiviikko 21.10.2020 klo 12:08

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 19.10.:

Kansantalouden koheneminen vaatii koronaepidemian hillintää

Marinin hallituksen edeltäjältään perimä ohjelma laadittiin suotuisan talouskehityksen varaan. Oletus osoittautui nopeasti toiveajatteluksi. Tavoite julkisen velkaantumiskehityksen taittamisesta on jo lykätty vuosikymmenen loppuun.

Hallitus ei ole löytänyt keinoja kansantaloutemme nostamiseksi jaloilleen. Varsinkin yksityisen sektorin työllisyyttä edistävät ratkaisut puuttuvat edelleen. Suunniteltuihin menonlisäyksiin on julkisen velkaantumisen kiihtyessä aiempaakin heikommat edellytykset. Monet asiantuntijat pitävät esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostoa nykytilanteessa epärealistisena hankkeena.

EU:n elpymisväline ja maahanmuuton kustannukset kasvattavat Suomen velkataakkaa tulevina vuosina. Sote- ja maakuntauudistuksen sivutuotteena uhkaa puolestaan syntyä uusi verotusoikeuden muoto. Säästöjä uudistuksesta ei enää viime kauden tapaan tavoitella.

Kuluvan vuoden aikana taloudellinen liikkumavara on pienentynyt entisestään. Kuluttajat äänestävät koronaepidemian kiihtyessä lompakollaan. Vaasassa kauppakeskukset ja ravintolat hiljenivät epidemian ryöpsähdettyä valloilleen ja tartuntojen lisäännyttyä eksponentiaalisesti. Tartuntakäyrän kääntyminen laskuun voi sen sijaan olla hidasta. Viivyttely tartuntoja ehkäisevien toimien aloittamisessa pidentää usein niiden kestoa ja saattaa pahimmillaan johtaa koko yhteiskunnan sulkemiseen.

Testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen perustuvalta koronastrategialta putoaa pohja, jos tartuntalähde jää epäselväksi valtaosassa tapauksista. Myös ministerien ristiriitainen julkinen suhtautuminen koronaepidemiaan on heikentänyt rajoitusten tehoa. Hallituspuolueiden näkemyserot ovat johtaneet äkillisiin suunnanmuutoksiin matkustuskaranteenien soveltamisessa. Epäselvä viestintä maskien hyödyistä on jatkunut keväästä lähtien. Aiemmin menestykselliseksi todettu etätyösuosituskin on jäänyt taka-alalle.

Hallitukselta odotetaan koronan suhteen vastuullista ja johdonmukaista linjaa. Vaikka mikään yksittäinen varotoimi ei hidastaisi epidemiaa ratkaisevasti, on olennaista niiden yhteisvaikutus. Koronaviruksen leviämisen estämisestä hyötyy koko kansantalous, kansanterveydestä puhumattakaan.

Uusi-Seelanti on päässyt varsin lähelle taudin tukahduttamista maan hallituksen reagoitua ripeästi kaikkiin uusiin tartuntoihin. Selkeällä neliportaisella asteikolla esitetyt rajoitukset ovat jo etukäteen kansalaisten tiedossa. Rajoitustoimien määrittely ennakkoon sujuvoittaa myös päätöksentekoa. Ainakin tällä hetkellä Uudessa-Seelannissa voidaan elää lähes normaalisti.

Rokotetta ja tehokasta lääkehoitoa odotettaessa epidemian hallinnan on perustuttava Suomessakin kokonaisvaltaiseen näkemykseen ja tutkittuun tietoon. Eroon koronasta -asiantuntijaryhmän ehdotukset tarjoavat siihen hyvän lähtökohdan. Suomalaisten on helppo hyväksyä perustellut lyhytkestoiset toimet epidemian taittamiseksi ja pidemmän tähtäimen yhteisen edun saavuttamiseksi.

Avainsanat: koronavirus, mielipidekirjoitus, julkinen talous

Kolumni: Jääkö Suomelle tulonsiirtounionin maksajan osa?

Keskiviikko 29.7.2020 klo 15:30

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Tamperelaisessa 29.7.

Jääkö Suomelle tulonsiirtounionin maksajan osa?

EU:n perussopimus on painunut unholaan. Eurooppalaisen elpymisvälineen perustamisella on kauaskantoiset ja syvälliset seuraukset. Liittovaltion ja tulonsiirtounionin synty on yhteisten velkojen myötä yhä lähempänä. Raskas EU-verotus odottaa samalla nurkan takana.

Suomelle elpymisvälineestä koituvat maksut ovat 3,4 miljardia euroa mahdollisia tuloutuksia suuremmat. Suomi saa lisäksi osakseen kymmenien vuosien ja miljardien eurojen takausvastuut EU-maiden yhteisestä velasta. Yhteisvastuun kynnyksen madaltuminen on sitäkin suurempi periaatteellinen murros. Liittovaltiokehitys on pysäytettävä, ellei siihen kysytä lupaa kansanäänestyksessä.

Elpymisvälineen epävarmat välilliset hyödyt eivät puolla siihen osallistumista. Vain muutama prosentti Suomen viennistä suuntautuu valtaosan tukirahoista saaviin maihin. Perustelu vientiteollisuuden epäsuorasta tukemisesta ontuu muutoinkin pahoin. Elpymisväline voi jopa vahvistaa suomalaisyritysten eurooppalaisten kilpailijoiden asemaa.

Perustuslakivaliokunta on suhtautunut erityisen kriittisesti avustusmuotoisen tuen rahoittamiseen yhteisvastuullisella velalla. Eduskunnan tuleekin talouden realiteetit sivuuttavan neuvottelutuloksen sisällön lisäksi tarkastaa aukottomasti sen oikeudelliset perusteet ja perustuslainmukaisuus.

Myös EU:n rahoituksesta vuosina 2021-27 on neuvoteltu. Suomen maksujen kaavaillaan olevan lähes 17 miljardia euroa ja saannon vain noin 11 miljardia. Nettomaksuosuuden kasvuun vaikutti hallituksen haluttomuus liittoutua neuvotteluissa tiukkaa talouskuria vaatineiden Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Valtio velkaantuu tänä vuonna historialliset 20 miljardia euroa. Investoinnit kotimaahan kärsivät, eikä verotuksen keventämistä kohti eurooppalaista keskitasoa ole enää aikoihin tavoiteltu. EU-menojen kasvattama alijäämä vaikeuttaa julkisten palveluiden rahoitusta entisestään.

Kulujen karsinta on aloitettava Suomen ulkopuolelle suuntautuvista rahavirroista. Tulojen ja menojen tasapainotus ei tule olemaan helppoa, mutta yksi asia on varma: toisten maiden velkojen maksaminen ei nosta Suomea talousahdingosta.

Avainsanat: EU, liittovaltiokehitys, julkinen talous

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Ruotsista Suomeen saapuvien koronakaranteenin valvontaa ja ohjeistusta tehostettava

Tiistai 28.7.2020 klo 15:10

TIEDOTE 28.7.2020

Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaisten Savio: Ruotsista Suomeen saapuvien koronakaranteenin valvontaa ja ohjeistusta tehostettava

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Ruotsista Suomeen saapuvat henkilöt noudattavat suositusta kahden viikon omaehtoisesta koronakaranteenista.

- Läheskään aina karanteenia ei näytetä noudatettavan. Matkustajakaranteenien valvontaa ja ohjeistusta on tehostettava tuntuvasti. Koronavirukselle ei saa antaa leviämismahdollisuutta, Savio vaatii.

Koronaviruspandemian ja Ruotsin vakavan tautitilanteen vuoksi matkustamista Ruotsista Suomeen on rajoitettu merkittävästi. Ruotsalaiset saavat tulla Suomeen esimerkiksi työmatkan, perhesuhteiden tai kiinteistöomistuksen perusteella. Myöskään huviveneilyä Ruotsista Suomeen ei rajoiteta.

Julkisuudessa on arvioitu, että esimerkiksi Turussa osa Ruotsista saapuvista henkilöistä menee suoraan ja ilman karanteenia kauppaan tai muihin julkisiin tiloihin. Muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala on kertonut olevansa huolissaan karanteenin noudattamatta jättämisen aiheuttamasta tartuntariskin kasvusta.

- Koronaviruksesta johtuvat ongelmat ovat olleet sekä terveyden että talouden näkökulmasta erittäin mittavia. Hallituksen ja viranomaisten tulee panostaa voimakkaasti koronaepidemian mahdollisen toisen aallon ehkäisemiseen. Päivittäiset koronatartunnat ovat vähentyneet Suomessa alkukesän aikana, mutta monessa muussa maassa tartuntojen määrä on kasvanut viime viikkoina nopeasti. Aktiiviset toimet taudin hillitsemiseksi ovat edelleen tarpeen, Savio muistuttaa.

 

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

 

Avainsanat: koronavirus, karanteenit, kirjallinen kysymys

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Tiistai 9.6.2020 klo 14:39

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 8.6.:

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Koronapandemian talousvaikutuksia on alettu paikata EU-alueella sekä kansallisesti että yhteisvastuun kautta. Suomikin on ehtinyt sitoutua useampaan EU:ssa koronakriisin varjolla käyttöönotettuun tukijärjestelmään.

Toukokuisten päätösten myötä Suomen takausvastuut lisääntyivät useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Perussuomalaiset vastustivat vastuiden kasvattamista. Emme pitäneet lainkaan järkevänä Suomen osallistumista eurooppalaisen työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen ja EU:n Covid-19-takuurahaston toimintaan tai niiden lainoituksen takaamiseen. Säästäväisyyslinjamme kuitenkin hävisi äänestyksissä.

Uusia ja suurempia tukipaketteja on jo ehditty suunnitella. EU-komissio on tehnyt esityksen 750 miljardin euron elvytysrahastosta pandemian aiheuttamien talousvaikutusten lievittämiseksi.

Elvytysrahaston jäsenmaille jakamista varoista 500 miljardia euroa olisi suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa. Rahaston jakamat tuet on tarkoitus kohdentaa erilaisiin investointeihin, digitaaliseen talouteen ja ilmastohankkeisiin.

Komission kaavaillaan ottavan rahaston perustamista varten lainaa rahoitusmarkkinoilta. Jäsenmaat lyhentäisivät sitä vuoden 2027 jälkeen normaalien jäsenmaksujensa mukaisessa suhteessa. EU saattaa myös alkaa kerätä esimerkiksi muoviveroa lainan takaisinmaksua rahoittaakseen.

Italia saisi rahastosta noin 170 miljardia euroa ja Espanja noin 140 miljardia. Suomen arvioitu tukiosuus on noin 3,5 miljardia. Vastuita Suomelle kohdistuisi yli 10 miljardin euron verran. Vertailun vuoksi esimerkiksi kauan harkitun hävittäjähankinnan kustannusarvio on noin 7-10 miljardia euroa.

Muun muassa Euroopan vakausmekanismista annetun tuen ehtoihin on kuulunut säästöohjelma. Uudesta elvytysrahastosta myönnettävään rahoitukseen ei sisälly vastaavaa edellytystä. Myöskään kansallisten verojärjestelmien korjaamista ei vaadita, vaikka se auttaisi ehkäisemään monissa jäsenmaissa yleistä veronkiertoa.

Komission ehdotuksen hyväksyminen edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Suomen on oltava tiukasti mukana talouskuria vaativien ja EU:n yhteistä velanottoa vastustavien Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan rintamassa.

Kansantaloutemme on muutoinkin lujilla. Hallituksen ennätysmäinen, peräti 5,5 miljardin euron kokoinen neljäs lisäbudjettiesitys ei silti menoissa säästele. Kenties selvin esimerkki menokurin katoamisesta on 60 miljoonan euron rahoitus uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle. Lisätalousarvioesityksen toteutuessa valtion tämän vuoden nettolainanottotarve uhkaa kasvaa lähes 19 miljardiin euroon.

Valtio siis velkaantuu kuluvana vuonna noin 3400 euroa jokaista suomalaista kohti. Velkaelvytystä ei voida jatkaa loputtomiin, ei Suomessa eikä EU:ssa. Talouden realiteetit nousevat väistämättä esiin viimeistään syyskesällä valtion ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Säästeliäisyys on viimein palautettava sille kuuluvaan arvoonsa.

Avainsanat: julkinen talous, velkaantuminen, EU

Vappupuheeni 1.5.2020

Perjantai 1.5.2020 klo 11:21

Hyvää ja turvallista vappua! Koronaepidemian takia pidän vappupuheeni tänä vuonna videon välityksellä:

https://www.youtube.com/watch?v=Wfo-UO_4YZM

"Hyvää vappua, arvoisat katsojat!

Monena aiempana vappuna me pirkanmaalaiset perussuomalaiset olemme kokoontuneet juhlimaan vappua Tampereen Keskustorin läheisyyteen. Mutta kuten kaikki tiedämme, tämä vappu on hyvin erilainen kuin aiemmat, ja siksi pidän myös vappupuheeni tällä kertaa videon välityksellä. Suomea runtelee tänä keväänä koronavirusepidemia, johon on kuollut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 200 suomalaista. Selvästi eniten sairastuneita ja kuolleita on pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa tartuntoja on todettu parisen tuhatta.

Päättäjien ja erityisesti maamme hallituksen on keskitettävä nyt tarmonsa toimenpiteisiin, joilla epidemia saadaan hallintaan sekä terveyden että talouden kannalta kestävällä tavalla. Mitä nopeammin ja paremmin siinä onnistutaan, sitä vähemmän suomalaisia kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja sitä helpompi myös kansantaloutemme on nousta takaisin jaloilleen. Suomi voi yhä tukahduttaa koronavirusepidemian, ja tämän vaatimuksen Perussuomalaiset ovat tuoneet toistuvasti esille myös eduskunnassa, samoin lukuisia tukahduttamiskeinoja. Hallitus onkin toteuttanut osan vaatimuksistamme, mutta valitettavasti osa kaikkein järeimmistä toimista on jäänyt tekemättä, eikä epidemia ole tällä hetkellä täysin hallinnassa.

Periksi ei kuitenkaan pidä antaa. Maailmanlaajuinen rokote- ja lääketutkimus etenevät nyt tavanomaista ripeämmin, ja on hyvin mahdollista, että tiede pääsee voitolle koronaepidemiasta jo tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Ennen sitä meidän on kuitenkin pyrittävä estämään epidemian eteneminen. Koska koronatartunnan ja sen toteamisen välillä voi olla kahden viikon viive, ei rajoitustoimia pidä purkaa hätäisesti ja harkitsemattomasti. Epidemian ryöpsähtäminen uuteen roihuun palauttaisi Suomen vain takaisin lähtöruutuun. Sen sijaan meidän on otettava oppia muiden maiden kokemuksista ja seurattava tarkoin rajoitusten purkamisen vaikutusta tautitilanteeseen muualla maailmassa. Koronatestausta on lisättävä tuntuvasti ja erityisesti havaitut vakavat suojavarustepuutteet on korjattava pikaisesti, jotta suomalaisia voidaan hoitaa turvallisesti.

Koronaepidemian vuoksi myönnetyt yritystuet ovat herättäneet aiheellista ja voimakasta julkista keskustelua. Tuen todellisia tarvitsijoita olisivat ne normaalioloissa työllistävät ja yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tosiasiallisesti kärsineet epidemiasta. Vastapainona verovaroilla tuettujen yritysten tulee olla vastuullisia suomalaisten työttömien ja lomautettujen työllistämisessä alasta riippumatta. Tukien oikeudenmukainen myöntäminen ja käyttäminen ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että erityisesti yhteiskuntamoraalin ylläpitämisen kannalta. Suomalainen työvoima ja suomalaiset yritykset ovat elintärkeitä maamme tulevalle taloudelliselle kantokyvylle, eikä kumpaakaan niistä saa unohtaa.

Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että julkinen velka kasvaa tänä vuonna ennätyksellistä tahtia, jopa yli 20 miljardilla eurolla. Äkillisen kriisin oloissa lisävelkaantuminen lienee väistämätöntä, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että veronmaksajien piikki voisi olla loputtomasti avoinna. Hallituspuolueiden yhteinen ideologia ei voi eikä saa jyrätä käytännön asettamia reunaehtoja ja veronmaksajien kantokykyä.

Koronaepidemian laannuttua on aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi. Käytännössä tällainen suunnanmuutos edellyttää hallitusohjelman kirjoittamista uudelleen, mahdollisesti jopa uuden hallituspohjan turvin.

Arvoisat katsojat, vaikka tilanne on nyt vakava, uskon vahvasti että ensi vappuna tulevaisuus näyttää Suomessakin jo selvästi kirkkaammalta. Toivotan teille kaikille oikein hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja lähestyvää kesää."

Avainsanat: vappupuhe, koronavirus, julkinen talous, työllisyys, yrittäminen

Tiedote: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Tiistai 7.4.2020 klo 13:16

TIEDOTE 7.4.2020

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen etteivät positiivisen koronavirustestituloksen saaneet henkilöt levitä tietämättään koronavirusta oireidensa päättymisen jälkeen.

- Koronavirusepidemian tukahduttamiseksi on tunnistettava tartunnan jo saaneet ja estettävä uusien tartuntaketjujen syntyminen. Erityisen tärkeää on eristää henkilöt, joiden voidaan perustellusti epäillä olevan viruksen oireettomia kantajia. Kansainvälisten havaintojen mukaan koronapotilas voi erittää virusta vielä näkyvien oireiden loppumisen jälkeenkin, Savio huomauttaa.

Aiheeseen on kiinnittänyt aiemmin huomiota muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sairaanhoitopiirin johdon ja Shanghain terveysviraston käymän videoneuvottelun jälkeen. Lehtosen mukaan koronavirustestin tarkkuus saattaa riippua taudin vaiheesta. Koronaviruksen saanut henkilö voi erittää virusta erilaisilla voimakkuuksilla taudin edetessä.

- Diagnostiikkajohtaja Lehtonen on ehdottanut, että koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipunut henkilö tulisi testata uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Oireiden loppumisen jälkeinen testaus voisi ehkäistä taudin leviämistä edelleen, varsinkin jos positiivisen testituloksen uudelleen saaneen henkilön eristys jatkuisi. Lehtonen kehottaa muutoinkin suhtautumaan varauksella siihen, että negatiivisen testituloksen saanut henkilö olisi täysin terve, Savio muistuttaa.

Kiinassa koronan sairastaneet henkilöt määrätään kahden viikon jatkokaranteeniin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suosittelee vastaavissa tilanteissa viikon karanteenia. Suomessa käytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Yleensä toipumisen jälkeinen karanteeniaika on vain päivän tai korkeintaan muutaman päivän mittainen.

- Karanteeni- ja testauskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää selkeää valtakunnallista ohjeistusta. Taudista toipuneen henkilön mahdolliseen tartuttavuuteen on suhtauduttava hyvin vakavasti ja mitoitettava testaus- ja karanteenitoimet varman päälle. Hallituksen on toimittava aktiivisesti koronavirusepidemian tukahduttamiseksi, Savio vaatii.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: tiedote, koronavirus, kirjallinen kysymys

Kolumni: Koronaepidemia hiljensi myös Suomen

Sunnuntai 5.4.2020 klo 15:54

Alla Ylöjärven Uutisissa 1.4. julkaistu, koronaepidemian vaikutuksia ja hillitsemistä käsittelevä kolumnini:

Koronaepidemia hiljensi myös Suomen

Tuntemamme maailma on harvoin muuttunut yhtä järisyttävästi kuin maaliskuussa. Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on koettu dramaattisia käänteitä.

Maaliskuun lopussa koronatartuntoja on rekisteröity Suomessa pitkälti yli tuhat ja kuolemantapauksiakin toistakymmentä. Tartuntamäärien viimeaikainen kasvutahti on ollut kymmenisen prosenttia päivässä. Nousuvauhti ei välttämättä kuulosta suurelta, mutta eksponentiaalinen kasvu voi yllättää nopeudellaan.

Taudin hallitsemattoman leviämisen uhkaan on ollut välttämätöntä reagoida järein ottein. Nykymuotoinen valmiuslaki on otettu ensimmäisen kerran käyttöön hallituksen ja presidentin todettua poikkeusolot ja eduskunnan hyväksyttyä hallituksen antamat asetukset.

Joukkokokoontumiset on kielletty ja huoltovarmuusvarastot avattu. Koulut ja oppilaitokset ovat siirtyneet etäopetukseen. Päiväkodeissa hoidetaan murto-osaa totutusta lapsimäärästä. Yli 70-vuotiaita on kehotettu pysyttelemään kotona. Onneksi moni heistä on saanut apua kauppa-asioissa. Tästä kuuluu suuri kiitos vapaaehtoisille auttajille.

Suomen rajoja valvotaan, ja maahantulijat ohjataan viimein lentokentältä karanteeniin. Näin olisi pitänyt menetellä jo paljon aiemmin. Epidemiasta pahimmin kärsivä Uusimaa on eristetty muusta Suomesta poliisien ja varusmiesten valvoessa liikennettä. Maakuntarajan voi ylittää esimerkiksi välttämättömän työssäkäynnin vuoksi.

Eduskunnan myöntämä 60 miljoonan euron lisämääräraha tartuntatautien valvontaan tulee tarpeeseen. Sairaaloihin on hankittava pikaisesti lisää suojavarusteita ja lääkintälaitteita. Testauskapasiteettia on kasvatettava tuntuvasti 2300 testin päivävauhdista ja tartunnan saaneet eristettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitohenkilökunnan testaamiseen ja suojaamiseen niin sairaaloissa, terveyskeskuksissa kuin kotihoidossakin.

Koronaepidemian ehkäisyssä on tehty myös virheitä. Onneksi tauti etenee Suomessa viiveellä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Voimme ottaa opiksi niiden kokemuksista. Italian tiukka linja ulkonaliikkumiskieltoineen näyttää viimein hidastavan tartuntamäärien kasvua. Sitä vastoin Ruotsi on tyytynyt toistaiseksi lieviin rajoitustoimiin. Toivottavasti naapurimaamme valitsema linja ei kostaudu.

Tautiin löydetään aikanaan rokote tai lääkehoito. Ennen sitä yksittäisten kansalaisten vastuu tartuntaketjujen katkaisemisessa on erityisen suuri. Epidemian varhainen tukahduttaminen pelastaisi ihmishenkiä ja lieventäisi talousahdinkoa.

Koronaviruksen vaikutukset ovat heijastuneet nopeasti talouselämään läpi toimialojen. Satojatuhansia työntekijöitä uhkaa lomautus. Ravintolat suljetaan loppukevääksi eduskunnan säädettyä asiasta lailla. Monissa työpaikoissa on lisätty tuntuvasti etätöitä, kenties pysyvästi.

Eduskunta on tehnyt päätöksen noin miljardin euron tuesta vaikeuksiin ajautuneille pienille ja keskisuurille yrityksille. Pienimmät yritykset voivat hakea avustusta Ely-keskuksilta tai kunnilta. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika poistetaan ja yrittäjien työttömyysturvaa laajennetaan. Muitakin päätöksiä syntynee lähiviikkoina.

Eduskuntapuolueiden monin paikoin löytämä yhteisymmärrys kriisin edellyttämistä toimista on ryhdistänyt päätöksentekoa. Oppositiotakin on kuunneltu aidosti. Kehitys on tältä osin myönteistä. Kun maatamme kohdanneesta koettelemuksesta ennemmin tai myöhemmin selvitään, kaipaa myös hallitusohjelma päivittämistä.

Emme saa toistaa 90-luvun lamassa tehtyjä pahoja virheitä. Konkurssiaallon ja massatyöttömyyden laskua joutuisi maksamaan ja seurauksista kärsimään seuraavakin sukupolvi. Siihen Suomella ei ole varaa. Maamme rajalliset voimavarat on suunnattava yhteiskuntamme jälleenrakentamiseen.

Avainsanat: kolumni, koronavirus, työllisyys, yrittäjyys

TIEDOTE: Pysäyttämällä korona pelastetaan ihmishenkiä sekä talous

Sunnuntai 22.3.2020 klo 22:51

Tiedote – Su 22.3.2020

JULKAISUVAPAA

Pysäyttämällä korona pelastetaan ihmishenkiä sekä talous

 

Kun Suomen hallitus päätti valmiuslain käyttöönotosta, perusteluna oli, että pelkillä virkamiesten suosituksilla ei välttämättä päästä tavoitteeseen, vaan rajumpiakin toimia tultaisiin mahdollisesti tarvitsemaan.

Niiden toimien aika on nyt.

Meiltä allekirjoittaneilta ei ole jäänyt huomaamatta, että epidemian torjunnassa toistaiseksi ovat onnistuneet ne Aasian maat, jotka heti alussa ottivat käyttöön mahdollisimman tiukat eristämiskeinot. Muutamissa viikoissa tilanne rauhoittui näissä maissa siinä määrin, että uusien tartuntatapausten määrät ovat vähentyneet merkittävästi, ja rajoituksia on pystytty höllentämään.

Euroopassa on asteittain siirrytty yhä tiukempiin linjauksiin. Espanja, Italia, Britannia ja Saksa ovat ilmoittaneet toimista, jotka ovat selvästi tiukempia kuin Suomen vasta viikko sitten ilmoittamat keinot.

Allekirjoittaneiden mielestä hallituksen olisi kiireellisesti saatettava voimaan tiukat rajoitukset, joilla voitaisiin säästää ihmishenkiä ja lyhentää eristämispolitiikan ajallista kestoa. Maallamme ei ole varaa ihmishenkien menetykseen tai pitkään jatkuvaan talouden täyspysähdykseen.

Allaolevassa listassa on ideoituja ratkaisuja, jotka voi ottaa käyttöön osin tai kokonaan. Useita listan toimenpiteitä on otettu käyttöön muissa maissa.

 

Lisätietoja:

Perussuomalaisten kansanedustajat

Ville Vähämäki

050 5120196

Toimi Kankaanniemi

050 5113075

Sami Savio

045 2608308

 

Toimenpidelista epidemian leviämisen ehkäisemiseksi

Tavoite:

Kansantaloudellisesti järkevintä on pysäyttää epidemia nopeasti kustannuksista tinkimättä. Nyt käytössä oleva toimintamalli perustuu epidemian etenemisen hidastamiseen ja laumasuojan syntymiseen. Sen sijaan tulee pyrkiä epidemian täydelliseen ja nopeaan tukahduttamiseen.

Alla olevat toimenpiteet ovat väliaikaisia ja niitä voidaan tarkastella tilannekohtaisesti.

Eristäminen

1.  Vahvistetaan karanteeneja. Karanteenit vuotavat pahasti tällä hetkellä. Esimerkiksi poliisi voisi soittaa karanteenissa oleville ja kysyä olinpaikkaa. Näin tehdään esimerkiksi Singaporessa.

2.  Toteutetaan ns. aasialainen karanteeni, jonka avulla Wuhanissa saatiin rajattua taudin leviämistä, ja joka on jo käytössä Euroopan unionin alueella useissa maissa.

3.  Epidemiasta kärsivien maakuntien eristäminen.

4.  Maakuntien ja alueiden suojaaminen. Esimerkiksi alue, jossa ei ole tautitapauksia kannattaisi eristää.

5.  Säädetään rajoituksia ulkonaliikkumiseen. Välttämättömät liikkumiset. Kellonajat, hyväksyttävät syyt, alueellisuus (vain omassa kaupunginosassa), etäisyys (esim. alle 200 metriä kotoa). Ulkonaliikkumiskiellot voivat olla alueellisia ja vaihtua tilanteen mukaan.

6.  Kielletään yli 5 hengen kokoontumiset.

7.  Kielletään kansalaisia matkustamasta Suomen sisällä tarpeettomasti.

8.  Ihmisten suositeltava turvaväli 3 metriin.

9.  Julkisessa liikenteessä matkustaville hansikaspakko.

Liike-elämä

10.  Suljetaan kaikki muut liikkeet paitsi ruokakaupat ja apteekit.

11.  Ravintolatoiminta sallitaan takeaway ja etämyynti osalta.

12.  Kauppakeskukset suljettava. Pääsy vain kauppakeskusten sisällä oleviin ruokakauppoihin ja elintarvikkeita myyviin pieniin kioskeihin sekä apteekkeihin. Kulku rajattava nauhoilla tai vastaavilla. Oleskelu kiellettävä myös pienemmiltä ryhmiltä.

13.  Ruokakaupoissa ja apteekeissa jaetaan suojavarusteet (käsineet) ennen kauppaan menoa.

14.  Päästetään kauppoihin vain tietty määrä ihmisiä pinta-alaa kohden. Muut jonottavat 3 metrin välein ulkona.

15.  Säädetään ostorajoituksia kriittisille tarvikkeille.

16.  Huomioidaan alueelliset ja ajalliset joustot liike-elämän toimintojen osalta tautitilanteen helpottaessa.

Siivoustoimenpiteiden tehostaminen

17.  Aloitetaan laajamittainen julkisten tilojen ja julkisen ympäristön desinfiointiohjelma.

18.  Kehotetaan kansalaisia käyttämään julkisilla paikoilla kasvosuojausta ja kertakäyttöhansikkaita.

Kansalaisten turvallisuuden lisääminen

19. Kehotetaan ja neuvotaan kotitalouksia ja työpaikkoja sopimaan yhteisistä toimintatavoista ja pelisäännöistä, joihin kyseisen yhteisön jäsenet sitoutuvat ja joiden noudattamiseen muut jäsenet voivat luottaa.

20.  Tehostetaan pintojen desinfiointi- ja puhtaanapito-neuvontaa kansalaisille ECDC ohjeiden mukaisesti.

21.  Sosiaali- ja terveysalan kohonneen tartuntariskin henkilöstön (ml. sairaanhoitajat, kotihoito) viikoittainen testaaminen.

22.  Kotona sairastavien hoitamisessa omaisten toimesta on kiinnitettävä erityistä huomiota tartuntaketjujen syntymisen ehkäisyyn. Tämä voi osaamisen ja varusteiden puutteessa olla vaikeaa. Suojavarusteiden käyttäminen, eli hengityssuojain sekä kertakäyttökäsineet sekä avun saajalle ja tarjoajalle. Tarvitaan esimerkiksi Ylen tuottamia ohjeistusvideoita.

23.  Desinfiointiaineiden valmistaminen kansallisesti. Glyserolin ja muiden aineiden saatavuuden varmistaminen.

24.  Edullisen desinfiointisuihkeen valmistamisen opettaminen. Natriumhypokloriitti 0,1-0,5% eli Kloriitti (25%) laimentaminen suhteessa 1:50 - 1:250 suihkepulloon.

25. Julkisten käsienpesupaikkojen rakentaminen jos ja kun muut pesupisteet menevät kiinni.

Terveydenhuollon toiminnan tehostaminen

26.  Lisätään testauskapasiteettia ja testataan kaikki epäillyt ja kaikki halukkaat epidemian rajaamisen vuoksi ja tartuntaketjujen selvittämiseksi.

27.  Terveydenhuollon suojavarusteiden riittävyys ja valmistus.

28.  Hengityskoneiden, niiden osien sekä vastaavien lääkinnällisten laitteiden tuotannon ja hankinnan nopeuttaminen ja tehostaminen.

29.  Selvitetään tartunnan saaneiden liikkeet mobiilidatan perusteella ja lähetetään samoissa paikoissa liikkuneille henkilöille tekstiviesti mahdollisesta altistumisesta tartunnalle.

30.  Omakantaan ilmoittaminen omista oireistaan. Tiedot avoimeksi tutkijoiden, analyytikoiden ja median käyttöön, anonymisoituna. Esimerkiksi paikkakuntatasolla.

31.  Otetaan hotelleja tai risteilijöitä esimerkiksi sairaala- tai karanteenikäyttöön.

32.  Harkittava lääkehyväksynnän rajoitusten löyhentämistä, testikäyttö esimerkiksi hätätapauksissa potilaan suostumuksella.

Internetin toiminnan turvaaminen

33.  Varaudutaan verkkokapasiteetin rajoittamiseen.

34.  Ehkäistään verkon epänormaalia käyttöä.

35.  Varmistetaan riittävä kaistanleveys yhteiskunnan kannalta tarpeellisille toiminnoille.

Pankkitoimiala

36.  Turvataan kotimaisten rahalaitosten toiminta ja kansalaisten sekä yritysten pankkitalletukset ja rahaliikenne kaikissa tilanteissa.

37.  Varmistetaan kansainvälisen maksuliikenteen toiminta.

Ruokahuollon varmistaminen

38.  Varmistetaan elintarvikeketjujen toimivuus.

39.  Valmistaudutaan kouluruokaloiden käyttämiseen hätäruokailupisteinä, joista voi noutaa päivittäisen ruoka-annoksen.

40.  Siirrytään valmistamaan perusruokaa, jonka kotimaisuusaste on lähellä 100 %.

Avainsanat: tiedote, koronavirus, terveydenhuolto, työllisyys

Kolumni: Hallituspolitiikan suunnan on muututtava

Perjantai 28.2.2020 klo 12:15

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Tamperelaisessa 26.2.:

Hallituspolitiikan suunnan on muututtava

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuussa raporttinsa Marinin hallituksen talouspolitiikasta. Sen sisältö ei ollut hallituksen kannalta mairitteleva.

Arviointineuvosto kutsui raportissaan hallituksen talouspolitiikkaa löysäksi, kritisoi hallitusta työllisyyssuunnitelman puutteesta ja katsoi julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmien olevan kyseenalaisia. Riippumattoman asiantuntijatahon esittämiksi moitteet ovat poikkeuksellisen vahvoja. Hallituksen on syytä suhtautua kritiikkiin erittäin vakavasti ja korjata politiikkansa suunta.

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ja taloudellisesta kestokyvystä. Niiden turvaaminen on sekä tiukan maahanmuuttopolitiikkamme että muiden linjaustemme peruslähtökohta.

Haluamme varmistaa normaalin elämän olevan mahdollista sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämä edellyttää muun muassa asumisen ja liikkumisen hintojen kohtuullistamista.

Työllistymistä voidaan edistää esimerkiksi maltillisilla veronalennuksilla ja työmatkakustannuksia pienentämällä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden suomalaisten työllisyyden parantamiseen.

Työssäkäynnin ja yrittämisen on oltava mahdollista ilman kohtuutonta verotaakkaa tai lamaannuttavaa byrokratiaa. Kotimaisen teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. On ympäristönkin etu, että teollisuus pysyy Suomessa eikä karkaa Kaukoidän saastuttaviin maihin.

Suomalaisten yhteisestä kansallisomaisuudesta on pidettävä hyvää huolta. Maaperämme arvokkaat mineraalit eivät saa olla kaupan pilkkahintaan, vaan niistä saatavan tuoton tulee hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa. Vesihuolto on säilytettävä jatkossakin julkisen sektorin tehtävänä.

Hallitus ei saa antaa periksi myöskään EU:n jäsenmaksuneuvotteluissa. Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta vastustavat oikeutetun tiukasti jäsenmaksujen kasvattamista. Suomen tulee liittoutua niiden kanssa. Maamme poisjäänti Pohjois-Euroopan maiden tiukkaa budjettikuria vaativasta rintamasta koituisi jälleen kerran suomalaisten veronmaksajien tappioksi.

Avainsanat: julkinen talous, työllisyys, verotus

Kolumni: Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Keskiviikko 12.2.2020 klo 12:39

Oheinen kolumnini on julkaistu Ylöjärven Uutisissa viime viikolla:

"Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Pätevyyden tulee olla ehdottoman ensisijainen peruste julkisia virkoja täytettäessä. Muista syistä johtuvat nimitykset heikentävät merkittävästi virkakoneiston luotettavuutta ja uskottavuutta kansalaisten silmissä. Viranomaisten tekemät päätökset vaikuttavat olennaisesti kaikkien suomalaisten elämään. Tämä näkyy myös palautteessa, jota kansanedustajat saavat epäoikeudenmukaisena pidetyistä viranomaisratkaisuista.

Lukuisat hallitukset kautta historian ovat sortuneet täyttämään varsinkin korkeimmat hallintovirat pitkälti puoluekannan mukaan. Lisäksi puolueilla on taipumus paisuttaa virkakoneistoa tarpeettomasti omat linnakkeensa varmistaakseen. Tästä aiheutuva byrokraattinen jähmeys vaikeuttaa kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon heijastumista käytännön päätöksentekoon.

Ikävä kyllä myöskään valtiosihteerien ja erityisavustajien kaartia runsain mitoin kasvattanut Marinin hallitus ei näytä tekevän asiassa poikkeusta. Sisäministeriön kansliapäälliköksi hallitus nimitti yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineen Kirsi Pimiän huolimatta siitä, että vastaehdokkaisiin kuului sisäministeriön tehtäväkentän kannalta kokeneita ja alan eri tehtävissä pitkään toimineita hakijoita. Viranhaussa jäi rannalle muun muassa Suojelupoliisin päällikkö. Poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua ja valita virkoihin pätevimmät hakijat puoluekantaan katsomatta. Samalla tulee karsia ne virat, jotka eivät ole maan asioiden hoitamisen kannalta tarpeellisia.

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuun lopussa raporttinsa Marinin hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Raportissa esitetyt arviot eivät olleet hallitukselle mairittelevia. Arviointineuvosto muun muassa arvosteli hallituksen aikeita kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavia tulonlisäyksiä, kritisoi hallitusta realistisen työllisyyspolitiikan puutteesta ja kyseenalaisti kertaluonteisten menojen rahoittamista varten kaavaillut julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmat. Nämä ovat riippumattomalta asiantuntijataholta poikkeuksellisen vahvoja näkemyksiä. Hallituksen on syytä suhtautua niihin erittäin vakavasti ja muuttaa politiikkansa suuntaa.

Myös monet kansalaiset pitävät tärkeänä yhteisen kansallisomaisuuden säilyttämistä. Puhtaat luonnonvaramme ovat harvinaislaatuisia koko maailman mittakaavassa. Suomalaisten niitä kohtaan tuntemaa arvostusta kuvaa se, että vesihuollon yksityistämistä vastustava kansalaisaloite keräsi runsaassa vuorokaudessa vaaditut yli 50 000 allekirjoitusta. Aloitteessa esitetään, että julkisomisteisen vesihuollon myynti kaupallisille yksityisille toimijoille kielletään lailla ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.

Julkisten monopolien myynnin negatiiviset seuraukset näyttäytyvät monelle suomalaiselle päivittäin. Esimerkiksi Kataisen hallituksen siunaama Fortumin sähkönsiirtoverkon myynti osoittautui lyhytnäköiseksi ja tavallisten sähkönkäyttäjien kannalta kalliiksi ratkaisuksi.

Aiemmista epäonnistuneista päätöksistä on otettava opiksi. Erityisesti vesihuollon osalta on kyse periaatteesta. Ani harva suomalainen halunnee alistaa puhtaita juomavesivarantojamme yksityisen voitontavoittelun välikappaleeksi.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan myös kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi. Aloitteessa muun muassa vaaditaan, että kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin ja kaivosyhtiöiden konkursseihin on varauduttava huomattavasti nykyistä kattavammin. Eduskunnan on syytä varmistaa, etteivät maaperämme mineraalivarannoista saatavat tuotot valu Suomen ulkopuolelle vahinkojen jäädessä veronmaksajien korjattaviksi."

Avainsanat: kolumni, kansallisomaisuus, virkanimitykset

Vanhemmat kirjoitukset »