Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Tiistai 9.6.2020 klo 14:39

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 8.6.:

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Koronapandemian talousvaikutuksia on alettu paikata EU-alueella sekä kansallisesti että yhteisvastuun kautta. Suomikin on ehtinyt sitoutua useampaan EU:ssa koronakriisin varjolla käyttöönotettuun tukijärjestelmään.

Toukokuisten päätösten myötä Suomen takausvastuut lisääntyivät useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Perussuomalaiset vastustivat vastuiden kasvattamista. Emme pitäneet lainkaan järkevänä Suomen osallistumista eurooppalaisen työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen ja EU:n Covid-19-takuurahaston toimintaan tai niiden lainoituksen takaamiseen. Säästäväisyyslinjamme kuitenkin hävisi äänestyksissä.

Uusia ja suurempia tukipaketteja on jo ehditty suunnitella. EU-komissio on tehnyt esityksen 750 miljardin euron elvytysrahastosta pandemian aiheuttamien talousvaikutusten lievittämiseksi.

Elvytysrahaston jäsenmaille jakamista varoista 500 miljardia euroa olisi suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa. Rahaston jakamat tuet on tarkoitus kohdentaa erilaisiin investointeihin, digitaaliseen talouteen ja ilmastohankkeisiin.

Komission kaavaillaan ottavan rahaston perustamista varten lainaa rahoitusmarkkinoilta. Jäsenmaat lyhentäisivät sitä vuoden 2027 jälkeen normaalien jäsenmaksujensa mukaisessa suhteessa. EU saattaa myös alkaa kerätä esimerkiksi muoviveroa lainan takaisinmaksua rahoittaakseen.

Italia saisi rahastosta noin 170 miljardia euroa ja Espanja noin 140 miljardia. Suomen arvioitu tukiosuus on noin 3,5 miljardia. Vastuita Suomelle kohdistuisi yli 10 miljardin euron verran. Vertailun vuoksi esimerkiksi kauan harkitun hävittäjähankinnan kustannusarvio on noin 7-10 miljardia euroa.

Muun muassa Euroopan vakausmekanismista annetun tuen ehtoihin on kuulunut säästöohjelma. Uudesta elvytysrahastosta myönnettävään rahoitukseen ei sisälly vastaavaa edellytystä. Myöskään kansallisten verojärjestelmien korjaamista ei vaadita, vaikka se auttaisi ehkäisemään monissa jäsenmaissa yleistä veronkiertoa.

Komission ehdotuksen hyväksyminen edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Suomen on oltava tiukasti mukana talouskuria vaativien ja EU:n yhteistä velanottoa vastustavien Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan rintamassa.

Kansantaloutemme on muutoinkin lujilla. Hallituksen ennätysmäinen, peräti 5,5 miljardin euron kokoinen neljäs lisäbudjettiesitys ei silti menoissa säästele. Kenties selvin esimerkki menokurin katoamisesta on 60 miljoonan euron rahoitus uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle. Lisätalousarvioesityksen toteutuessa valtion tämän vuoden nettolainanottotarve uhkaa kasvaa lähes 19 miljardiin euroon.

Valtio siis velkaantuu kuluvana vuonna noin 3400 euroa jokaista suomalaista kohti. Velkaelvytystä ei voida jatkaa loputtomiin, ei Suomessa eikä EU:ssa. Talouden realiteetit nousevat väistämättä esiin viimeistään syyskesällä valtion ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Säästeliäisyys on viimein palautettava sille kuuluvaan arvoonsa.

Avainsanat: julkinen talous, velkaantuminen, EU

Vappupuheeni 1.5.2020

Perjantai 1.5.2020 klo 11:21

Hyvää ja turvallista vappua! Koronaepidemian takia pidän vappupuheeni tänä vuonna videon välityksellä:

https://www.youtube.com/watch?v=Wfo-UO_4YZM

"Hyvää vappua, arvoisat katsojat!

Monena aiempana vappuna me pirkanmaalaiset perussuomalaiset olemme kokoontuneet juhlimaan vappua Tampereen Keskustorin läheisyyteen. Mutta kuten kaikki tiedämme, tämä vappu on hyvin erilainen kuin aiemmat, ja siksi pidän myös vappupuheeni tällä kertaa videon välityksellä. Suomea runtelee tänä keväänä koronavirusepidemia, johon on kuollut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 200 suomalaista. Selvästi eniten sairastuneita ja kuolleita on pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa tartuntoja on todettu parisen tuhatta.

Päättäjien ja erityisesti maamme hallituksen on keskitettävä nyt tarmonsa toimenpiteisiin, joilla epidemia saadaan hallintaan sekä terveyden että talouden kannalta kestävällä tavalla. Mitä nopeammin ja paremmin siinä onnistutaan, sitä vähemmän suomalaisia kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja sitä helpompi myös kansantaloutemme on nousta takaisin jaloilleen. Suomi voi yhä tukahduttaa koronavirusepidemian, ja tämän vaatimuksen Perussuomalaiset ovat tuoneet toistuvasti esille myös eduskunnassa, samoin lukuisia tukahduttamiskeinoja. Hallitus onkin toteuttanut osan vaatimuksistamme, mutta valitettavasti osa kaikkein järeimmistä toimista on jäänyt tekemättä, eikä epidemia ole tällä hetkellä täysin hallinnassa.

Periksi ei kuitenkaan pidä antaa. Maailmanlaajuinen rokote- ja lääketutkimus etenevät nyt tavanomaista ripeämmin, ja on hyvin mahdollista, että tiede pääsee voitolle koronaepidemiasta jo tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Ennen sitä meidän on kuitenkin pyrittävä estämään epidemian eteneminen. Koska koronatartunnan ja sen toteamisen välillä voi olla kahden viikon viive, ei rajoitustoimia pidä purkaa hätäisesti ja harkitsemattomasti. Epidemian ryöpsähtäminen uuteen roihuun palauttaisi Suomen vain takaisin lähtöruutuun. Sen sijaan meidän on otettava oppia muiden maiden kokemuksista ja seurattava tarkoin rajoitusten purkamisen vaikutusta tautitilanteeseen muualla maailmassa. Koronatestausta on lisättävä tuntuvasti ja erityisesti havaitut vakavat suojavarustepuutteet on korjattava pikaisesti, jotta suomalaisia voidaan hoitaa turvallisesti.

Koronaepidemian vuoksi myönnetyt yritystuet ovat herättäneet aiheellista ja voimakasta julkista keskustelua. Tuen todellisia tarvitsijoita olisivat ne normaalioloissa työllistävät ja yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tosiasiallisesti kärsineet epidemiasta. Vastapainona verovaroilla tuettujen yritysten tulee olla vastuullisia suomalaisten työttömien ja lomautettujen työllistämisessä alasta riippumatta. Tukien oikeudenmukainen myöntäminen ja käyttäminen ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että erityisesti yhteiskuntamoraalin ylläpitämisen kannalta. Suomalainen työvoima ja suomalaiset yritykset ovat elintärkeitä maamme tulevalle taloudelliselle kantokyvylle, eikä kumpaakaan niistä saa unohtaa.

Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että julkinen velka kasvaa tänä vuonna ennätyksellistä tahtia, jopa yli 20 miljardilla eurolla. Äkillisen kriisin oloissa lisävelkaantuminen lienee väistämätöntä, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että veronmaksajien piikki voisi olla loputtomasti avoinna. Hallituspuolueiden yhteinen ideologia ei voi eikä saa jyrätä käytännön asettamia reunaehtoja ja veronmaksajien kantokykyä.

Koronaepidemian laannuttua on aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi. Käytännössä tällainen suunnanmuutos edellyttää hallitusohjelman kirjoittamista uudelleen, mahdollisesti jopa uuden hallituspohjan turvin.

Arvoisat katsojat, vaikka tilanne on nyt vakava, uskon vahvasti että ensi vappuna tulevaisuus näyttää Suomessakin jo selvästi kirkkaammalta. Toivotan teille kaikille oikein hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja lähestyvää kesää."

Avainsanat: vappupuhe, koronavirus, julkinen talous, työllisyys, yrittäminen

Tiedote: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Tiistai 7.4.2020 klo 13:16

TIEDOTE 7.4.2020

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen etteivät positiivisen koronavirustestituloksen saaneet henkilöt levitä tietämättään koronavirusta oireidensa päättymisen jälkeen.

- Koronavirusepidemian tukahduttamiseksi on tunnistettava tartunnan jo saaneet ja estettävä uusien tartuntaketjujen syntyminen. Erityisen tärkeää on eristää henkilöt, joiden voidaan perustellusti epäillä olevan viruksen oireettomia kantajia. Kansainvälisten havaintojen mukaan koronapotilas voi erittää virusta vielä näkyvien oireiden loppumisen jälkeenkin, Savio huomauttaa.

Aiheeseen on kiinnittänyt aiemmin huomiota muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sairaanhoitopiirin johdon ja Shanghain terveysviraston käymän videoneuvottelun jälkeen. Lehtosen mukaan koronavirustestin tarkkuus saattaa riippua taudin vaiheesta. Koronaviruksen saanut henkilö voi erittää virusta erilaisilla voimakkuuksilla taudin edetessä.

- Diagnostiikkajohtaja Lehtonen on ehdottanut, että koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipunut henkilö tulisi testata uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Oireiden loppumisen jälkeinen testaus voisi ehkäistä taudin leviämistä edelleen, varsinkin jos positiivisen testituloksen uudelleen saaneen henkilön eristys jatkuisi. Lehtonen kehottaa muutoinkin suhtautumaan varauksella siihen, että negatiivisen testituloksen saanut henkilö olisi täysin terve, Savio muistuttaa.

Kiinassa koronan sairastaneet henkilöt määrätään kahden viikon jatkokaranteeniin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suosittelee vastaavissa tilanteissa viikon karanteenia. Suomessa käytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Yleensä toipumisen jälkeinen karanteeniaika on vain päivän tai korkeintaan muutaman päivän mittainen.

- Karanteeni- ja testauskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää selkeää valtakunnallista ohjeistusta. Taudista toipuneen henkilön mahdolliseen tartuttavuuteen on suhtauduttava hyvin vakavasti ja mitoitettava testaus- ja karanteenitoimet varman päälle. Hallituksen on toimittava aktiivisesti koronavirusepidemian tukahduttamiseksi, Savio vaatii.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: tiedote, koronavirus, kirjallinen kysymys

Kolumni: Koronaepidemia hiljensi myös Suomen

Sunnuntai 5.4.2020 klo 15:54

Alla Ylöjärven Uutisissa 1.4. julkaistu, koronaepidemian vaikutuksia ja hillitsemistä käsittelevä kolumnini:

Koronaepidemia hiljensi myös Suomen

Tuntemamme maailma on harvoin muuttunut yhtä järisyttävästi kuin maaliskuussa. Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on koettu dramaattisia käänteitä.

Maaliskuun lopussa koronatartuntoja on rekisteröity Suomessa pitkälti yli tuhat ja kuolemantapauksiakin toistakymmentä. Tartuntamäärien viimeaikainen kasvutahti on ollut kymmenisen prosenttia päivässä. Nousuvauhti ei välttämättä kuulosta suurelta, mutta eksponentiaalinen kasvu voi yllättää nopeudellaan.

Taudin hallitsemattoman leviämisen uhkaan on ollut välttämätöntä reagoida järein ottein. Nykymuotoinen valmiuslaki on otettu ensimmäisen kerran käyttöön hallituksen ja presidentin todettua poikkeusolot ja eduskunnan hyväksyttyä hallituksen antamat asetukset.

Joukkokokoontumiset on kielletty ja huoltovarmuusvarastot avattu. Koulut ja oppilaitokset ovat siirtyneet etäopetukseen. Päiväkodeissa hoidetaan murto-osaa totutusta lapsimäärästä. Yli 70-vuotiaita on kehotettu pysyttelemään kotona. Onneksi moni heistä on saanut apua kauppa-asioissa. Tästä kuuluu suuri kiitos vapaaehtoisille auttajille.

Suomen rajoja valvotaan, ja maahantulijat ohjataan viimein lentokentältä karanteeniin. Näin olisi pitänyt menetellä jo paljon aiemmin. Epidemiasta pahimmin kärsivä Uusimaa on eristetty muusta Suomesta poliisien ja varusmiesten valvoessa liikennettä. Maakuntarajan voi ylittää esimerkiksi välttämättömän työssäkäynnin vuoksi.

Eduskunnan myöntämä 60 miljoonan euron lisämääräraha tartuntatautien valvontaan tulee tarpeeseen. Sairaaloihin on hankittava pikaisesti lisää suojavarusteita ja lääkintälaitteita. Testauskapasiteettia on kasvatettava tuntuvasti 2300 testin päivävauhdista ja tartunnan saaneet eristettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitohenkilökunnan testaamiseen ja suojaamiseen niin sairaaloissa, terveyskeskuksissa kuin kotihoidossakin.

Koronaepidemian ehkäisyssä on tehty myös virheitä. Onneksi tauti etenee Suomessa viiveellä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Voimme ottaa opiksi niiden kokemuksista. Italian tiukka linja ulkonaliikkumiskieltoineen näyttää viimein hidastavan tartuntamäärien kasvua. Sitä vastoin Ruotsi on tyytynyt toistaiseksi lieviin rajoitustoimiin. Toivottavasti naapurimaamme valitsema linja ei kostaudu.

Tautiin löydetään aikanaan rokote tai lääkehoito. Ennen sitä yksittäisten kansalaisten vastuu tartuntaketjujen katkaisemisessa on erityisen suuri. Epidemian varhainen tukahduttaminen pelastaisi ihmishenkiä ja lieventäisi talousahdinkoa.

Koronaviruksen vaikutukset ovat heijastuneet nopeasti talouselämään läpi toimialojen. Satojatuhansia työntekijöitä uhkaa lomautus. Ravintolat suljetaan loppukevääksi eduskunnan säädettyä asiasta lailla. Monissa työpaikoissa on lisätty tuntuvasti etätöitä, kenties pysyvästi.

Eduskunta on tehnyt päätöksen noin miljardin euron tuesta vaikeuksiin ajautuneille pienille ja keskisuurille yrityksille. Pienimmät yritykset voivat hakea avustusta Ely-keskuksilta tai kunnilta. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika poistetaan ja yrittäjien työttömyysturvaa laajennetaan. Muitakin päätöksiä syntynee lähiviikkoina.

Eduskuntapuolueiden monin paikoin löytämä yhteisymmärrys kriisin edellyttämistä toimista on ryhdistänyt päätöksentekoa. Oppositiotakin on kuunneltu aidosti. Kehitys on tältä osin myönteistä. Kun maatamme kohdanneesta koettelemuksesta ennemmin tai myöhemmin selvitään, kaipaa myös hallitusohjelma päivittämistä.

Emme saa toistaa 90-luvun lamassa tehtyjä pahoja virheitä. Konkurssiaallon ja massatyöttömyyden laskua joutuisi maksamaan ja seurauksista kärsimään seuraavakin sukupolvi. Siihen Suomella ei ole varaa. Maamme rajalliset voimavarat on suunnattava yhteiskuntamme jälleenrakentamiseen.

Avainsanat: kolumni, koronavirus, työllisyys, yrittäjyys

TIEDOTE: Pysäyttämällä korona pelastetaan ihmishenkiä sekä talous

Sunnuntai 22.3.2020 klo 22:51

Tiedote – Su 22.3.2020

JULKAISUVAPAA

Pysäyttämällä korona pelastetaan ihmishenkiä sekä talous

 

Kun Suomen hallitus päätti valmiuslain käyttöönotosta, perusteluna oli, että pelkillä virkamiesten suosituksilla ei välttämättä päästä tavoitteeseen, vaan rajumpiakin toimia tultaisiin mahdollisesti tarvitsemaan.

Niiden toimien aika on nyt.

Meiltä allekirjoittaneilta ei ole jäänyt huomaamatta, että epidemian torjunnassa toistaiseksi ovat onnistuneet ne Aasian maat, jotka heti alussa ottivat käyttöön mahdollisimman tiukat eristämiskeinot. Muutamissa viikoissa tilanne rauhoittui näissä maissa siinä määrin, että uusien tartuntatapausten määrät ovat vähentyneet merkittävästi, ja rajoituksia on pystytty höllentämään.

Euroopassa on asteittain siirrytty yhä tiukempiin linjauksiin. Espanja, Italia, Britannia ja Saksa ovat ilmoittaneet toimista, jotka ovat selvästi tiukempia kuin Suomen vasta viikko sitten ilmoittamat keinot.

Allekirjoittaneiden mielestä hallituksen olisi kiireellisesti saatettava voimaan tiukat rajoitukset, joilla voitaisiin säästää ihmishenkiä ja lyhentää eristämispolitiikan ajallista kestoa. Maallamme ei ole varaa ihmishenkien menetykseen tai pitkään jatkuvaan talouden täyspysähdykseen.

Allaolevassa listassa on ideoituja ratkaisuja, jotka voi ottaa käyttöön osin tai kokonaan. Useita listan toimenpiteitä on otettu käyttöön muissa maissa.

 

Lisätietoja:

Perussuomalaisten kansanedustajat

Ville Vähämäki

050 5120196

Toimi Kankaanniemi

050 5113075

Sami Savio

045 2608308

 

Toimenpidelista epidemian leviämisen ehkäisemiseksi

Tavoite:

Kansantaloudellisesti järkevintä on pysäyttää epidemia nopeasti kustannuksista tinkimättä. Nyt käytössä oleva toimintamalli perustuu epidemian etenemisen hidastamiseen ja laumasuojan syntymiseen. Sen sijaan tulee pyrkiä epidemian täydelliseen ja nopeaan tukahduttamiseen.

Alla olevat toimenpiteet ovat väliaikaisia ja niitä voidaan tarkastella tilannekohtaisesti.

Eristäminen

1.  Vahvistetaan karanteeneja. Karanteenit vuotavat pahasti tällä hetkellä. Esimerkiksi poliisi voisi soittaa karanteenissa oleville ja kysyä olinpaikkaa. Näin tehdään esimerkiksi Singaporessa.

2.  Toteutetaan ns. aasialainen karanteeni, jonka avulla Wuhanissa saatiin rajattua taudin leviämistä, ja joka on jo käytössä Euroopan unionin alueella useissa maissa.

3.  Epidemiasta kärsivien maakuntien eristäminen.

4.  Maakuntien ja alueiden suojaaminen. Esimerkiksi alue, jossa ei ole tautitapauksia kannattaisi eristää.

5.  Säädetään rajoituksia ulkonaliikkumiseen. Välttämättömät liikkumiset. Kellonajat, hyväksyttävät syyt, alueellisuus (vain omassa kaupunginosassa), etäisyys (esim. alle 200 metriä kotoa). Ulkonaliikkumiskiellot voivat olla alueellisia ja vaihtua tilanteen mukaan.

6.  Kielletään yli 5 hengen kokoontumiset.

7.  Kielletään kansalaisia matkustamasta Suomen sisällä tarpeettomasti.

8.  Ihmisten suositeltava turvaväli 3 metriin.

9.  Julkisessa liikenteessä matkustaville hansikaspakko.

Liike-elämä

10.  Suljetaan kaikki muut liikkeet paitsi ruokakaupat ja apteekit.

11.  Ravintolatoiminta sallitaan takeaway ja etämyynti osalta.

12.  Kauppakeskukset suljettava. Pääsy vain kauppakeskusten sisällä oleviin ruokakauppoihin ja elintarvikkeita myyviin pieniin kioskeihin sekä apteekkeihin. Kulku rajattava nauhoilla tai vastaavilla. Oleskelu kiellettävä myös pienemmiltä ryhmiltä.

13.  Ruokakaupoissa ja apteekeissa jaetaan suojavarusteet (käsineet) ennen kauppaan menoa.

14.  Päästetään kauppoihin vain tietty määrä ihmisiä pinta-alaa kohden. Muut jonottavat 3 metrin välein ulkona.

15.  Säädetään ostorajoituksia kriittisille tarvikkeille.

16.  Huomioidaan alueelliset ja ajalliset joustot liike-elämän toimintojen osalta tautitilanteen helpottaessa.

Siivoustoimenpiteiden tehostaminen

17.  Aloitetaan laajamittainen julkisten tilojen ja julkisen ympäristön desinfiointiohjelma.

18.  Kehotetaan kansalaisia käyttämään julkisilla paikoilla kasvosuojausta ja kertakäyttöhansikkaita.

Kansalaisten turvallisuuden lisääminen

19. Kehotetaan ja neuvotaan kotitalouksia ja työpaikkoja sopimaan yhteisistä toimintatavoista ja pelisäännöistä, joihin kyseisen yhteisön jäsenet sitoutuvat ja joiden noudattamiseen muut jäsenet voivat luottaa.

20.  Tehostetaan pintojen desinfiointi- ja puhtaanapito-neuvontaa kansalaisille ECDC ohjeiden mukaisesti.

21.  Sosiaali- ja terveysalan kohonneen tartuntariskin henkilöstön (ml. sairaanhoitajat, kotihoito) viikoittainen testaaminen.

22.  Kotona sairastavien hoitamisessa omaisten toimesta on kiinnitettävä erityistä huomiota tartuntaketjujen syntymisen ehkäisyyn. Tämä voi osaamisen ja varusteiden puutteessa olla vaikeaa. Suojavarusteiden käyttäminen, eli hengityssuojain sekä kertakäyttökäsineet sekä avun saajalle ja tarjoajalle. Tarvitaan esimerkiksi Ylen tuottamia ohjeistusvideoita.

23.  Desinfiointiaineiden valmistaminen kansallisesti. Glyserolin ja muiden aineiden saatavuuden varmistaminen.

24.  Edullisen desinfiointisuihkeen valmistamisen opettaminen. Natriumhypokloriitti 0,1-0,5% eli Kloriitti (25%) laimentaminen suhteessa 1:50 - 1:250 suihkepulloon.

25. Julkisten käsienpesupaikkojen rakentaminen jos ja kun muut pesupisteet menevät kiinni.

Terveydenhuollon toiminnan tehostaminen

26.  Lisätään testauskapasiteettia ja testataan kaikki epäillyt ja kaikki halukkaat epidemian rajaamisen vuoksi ja tartuntaketjujen selvittämiseksi.

27.  Terveydenhuollon suojavarusteiden riittävyys ja valmistus.

28.  Hengityskoneiden, niiden osien sekä vastaavien lääkinnällisten laitteiden tuotannon ja hankinnan nopeuttaminen ja tehostaminen.

29.  Selvitetään tartunnan saaneiden liikkeet mobiilidatan perusteella ja lähetetään samoissa paikoissa liikkuneille henkilöille tekstiviesti mahdollisesta altistumisesta tartunnalle.

30.  Omakantaan ilmoittaminen omista oireistaan. Tiedot avoimeksi tutkijoiden, analyytikoiden ja median käyttöön, anonymisoituna. Esimerkiksi paikkakuntatasolla.

31.  Otetaan hotelleja tai risteilijöitä esimerkiksi sairaala- tai karanteenikäyttöön.

32.  Harkittava lääkehyväksynnän rajoitusten löyhentämistä, testikäyttö esimerkiksi hätätapauksissa potilaan suostumuksella.

Internetin toiminnan turvaaminen

33.  Varaudutaan verkkokapasiteetin rajoittamiseen.

34.  Ehkäistään verkon epänormaalia käyttöä.

35.  Varmistetaan riittävä kaistanleveys yhteiskunnan kannalta tarpeellisille toiminnoille.

Pankkitoimiala

36.  Turvataan kotimaisten rahalaitosten toiminta ja kansalaisten sekä yritysten pankkitalletukset ja rahaliikenne kaikissa tilanteissa.

37.  Varmistetaan kansainvälisen maksuliikenteen toiminta.

Ruokahuollon varmistaminen

38.  Varmistetaan elintarvikeketjujen toimivuus.

39.  Valmistaudutaan kouluruokaloiden käyttämiseen hätäruokailupisteinä, joista voi noutaa päivittäisen ruoka-annoksen.

40.  Siirrytään valmistamaan perusruokaa, jonka kotimaisuusaste on lähellä 100 %.

Avainsanat: tiedote, koronavirus, terveydenhuolto, työllisyys

Kolumni: Hallituspolitiikan suunnan on muututtava

Perjantai 28.2.2020 klo 12:15

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Tamperelaisessa 26.2.:

Hallituspolitiikan suunnan on muututtava

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuussa raporttinsa Marinin hallituksen talouspolitiikasta. Sen sisältö ei ollut hallituksen kannalta mairitteleva.

Arviointineuvosto kutsui raportissaan hallituksen talouspolitiikkaa löysäksi, kritisoi hallitusta työllisyyssuunnitelman puutteesta ja katsoi julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmien olevan kyseenalaisia. Riippumattoman asiantuntijatahon esittämiksi moitteet ovat poikkeuksellisen vahvoja. Hallituksen on syytä suhtautua kritiikkiin erittäin vakavasti ja korjata politiikkansa suunta.

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ja taloudellisesta kestokyvystä. Niiden turvaaminen on sekä tiukan maahanmuuttopolitiikkamme että muiden linjaustemme peruslähtökohta.

Haluamme varmistaa normaalin elämän olevan mahdollista sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämä edellyttää muun muassa asumisen ja liikkumisen hintojen kohtuullistamista.

Työllistymistä voidaan edistää esimerkiksi maltillisilla veronalennuksilla ja työmatkakustannuksia pienentämällä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden suomalaisten työllisyyden parantamiseen.

Työssäkäynnin ja yrittämisen on oltava mahdollista ilman kohtuutonta verotaakkaa tai lamaannuttavaa byrokratiaa. Kotimaisen teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. On ympäristönkin etu, että teollisuus pysyy Suomessa eikä karkaa Kaukoidän saastuttaviin maihin.

Suomalaisten yhteisestä kansallisomaisuudesta on pidettävä hyvää huolta. Maaperämme arvokkaat mineraalit eivät saa olla kaupan pilkkahintaan, vaan niistä saatavan tuoton tulee hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa. Vesihuolto on säilytettävä jatkossakin julkisen sektorin tehtävänä.

Hallitus ei saa antaa periksi myöskään EU:n jäsenmaksuneuvotteluissa. Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta vastustavat oikeutetun tiukasti jäsenmaksujen kasvattamista. Suomen tulee liittoutua niiden kanssa. Maamme poisjäänti Pohjois-Euroopan maiden tiukkaa budjettikuria vaativasta rintamasta koituisi jälleen kerran suomalaisten veronmaksajien tappioksi.

Avainsanat: julkinen talous, työllisyys, verotus

Kolumni: Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Keskiviikko 12.2.2020 klo 12:39

Oheinen kolumnini on julkaistu Ylöjärven Uutisissa viime viikolla:

"Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Pätevyyden tulee olla ehdottoman ensisijainen peruste julkisia virkoja täytettäessä. Muista syistä johtuvat nimitykset heikentävät merkittävästi virkakoneiston luotettavuutta ja uskottavuutta kansalaisten silmissä. Viranomaisten tekemät päätökset vaikuttavat olennaisesti kaikkien suomalaisten elämään. Tämä näkyy myös palautteessa, jota kansanedustajat saavat epäoikeudenmukaisena pidetyistä viranomaisratkaisuista.

Lukuisat hallitukset kautta historian ovat sortuneet täyttämään varsinkin korkeimmat hallintovirat pitkälti puoluekannan mukaan. Lisäksi puolueilla on taipumus paisuttaa virkakoneistoa tarpeettomasti omat linnakkeensa varmistaakseen. Tästä aiheutuva byrokraattinen jähmeys vaikeuttaa kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon heijastumista käytännön päätöksentekoon.

Ikävä kyllä myöskään valtiosihteerien ja erityisavustajien kaartia runsain mitoin kasvattanut Marinin hallitus ei näytä tekevän asiassa poikkeusta. Sisäministeriön kansliapäälliköksi hallitus nimitti yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineen Kirsi Pimiän huolimatta siitä, että vastaehdokkaisiin kuului sisäministeriön tehtäväkentän kannalta kokeneita ja alan eri tehtävissä pitkään toimineita hakijoita. Viranhaussa jäi rannalle muun muassa Suojelupoliisin päällikkö. Poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua ja valita virkoihin pätevimmät hakijat puoluekantaan katsomatta. Samalla tulee karsia ne virat, jotka eivät ole maan asioiden hoitamisen kannalta tarpeellisia.

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuun lopussa raporttinsa Marinin hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Raportissa esitetyt arviot eivät olleet hallitukselle mairittelevia. Arviointineuvosto muun muassa arvosteli hallituksen aikeita kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavia tulonlisäyksiä, kritisoi hallitusta realistisen työllisyyspolitiikan puutteesta ja kyseenalaisti kertaluonteisten menojen rahoittamista varten kaavaillut julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmat. Nämä ovat riippumattomalta asiantuntijataholta poikkeuksellisen vahvoja näkemyksiä. Hallituksen on syytä suhtautua niihin erittäin vakavasti ja muuttaa politiikkansa suuntaa.

Myös monet kansalaiset pitävät tärkeänä yhteisen kansallisomaisuuden säilyttämistä. Puhtaat luonnonvaramme ovat harvinaislaatuisia koko maailman mittakaavassa. Suomalaisten niitä kohtaan tuntemaa arvostusta kuvaa se, että vesihuollon yksityistämistä vastustava kansalaisaloite keräsi runsaassa vuorokaudessa vaaditut yli 50 000 allekirjoitusta. Aloitteessa esitetään, että julkisomisteisen vesihuollon myynti kaupallisille yksityisille toimijoille kielletään lailla ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.

Julkisten monopolien myynnin negatiiviset seuraukset näyttäytyvät monelle suomalaiselle päivittäin. Esimerkiksi Kataisen hallituksen siunaama Fortumin sähkönsiirtoverkon myynti osoittautui lyhytnäköiseksi ja tavallisten sähkönkäyttäjien kannalta kalliiksi ratkaisuksi.

Aiemmista epäonnistuneista päätöksistä on otettava opiksi. Erityisesti vesihuollon osalta on kyse periaatteesta. Ani harva suomalainen halunnee alistaa puhtaita juomavesivarantojamme yksityisen voitontavoittelun välikappaleeksi.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan myös kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi. Aloitteessa muun muassa vaaditaan, että kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin ja kaivosyhtiöiden konkursseihin on varauduttava huomattavasti nykyistä kattavammin. Eduskunnan on syytä varmistaa, etteivät maaperämme mineraalivarannoista saatavat tuotot valu Suomen ulkopuolelle vahinkojen jäädessä veronmaksajien korjattaviksi."

Avainsanat: kolumni, kansallisomaisuus, virkanimitykset

Mielipidekirjoitus: Verotuksen nousu uhkaa kansantaloutta

Tiistai 28.1.2020 klo 15:52

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin maanantaina 27.1. Aamulehdessä:

Verotuksen nousu uhkaa kansantaloutta

Edeltäjänsä ohjelmaa toteuttamaan ryhtynyt Sanna Marinin hallitus on vakavien haasteiden edessä. Hallitukseen kohdistuu mittavia odotuksia julkisen velan jatkaessa samaan aikaan kasvuaan.

Marininkin hallitus pyrkii uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Monet uudistuksen suuntaviivat ovat silti yhä hakusessa. Jopa peruspalveluministeri Krista Kiuru on myöntänyt valmisteluaikataulun olevan varsin kiireinen.

Hallituksen linjauksen mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu kuuluu tulevaisuudessa maakunnille. Hallituspuolueiden suunnalta on toisaalta kantautunut soraääniäkin. Muun muassa Tampereen sosialidemokraattinen pormestari Lauri Lyly on vedonnut hallitukseen toivoen, että Pirkanmaalla voitaisiin parannella ja hyödyntää jatkossakin kuntavetoista sote-mallia.

Sama sote-ratkaisu ei välttämättä sovellu ikä- ja väestörakenteeltaan erilaisille alueille. Lylyn ja monien muiden suurten kaupunkien johtajien vaatimukset ovat voimistuneet sen jälkeen, kun Uudenmaan ilmoitettiin todennäköisesti saavan haluamansa viiden sote-alueen erillisratkaisun.

Lylyllä on aiheelliset perusteet puolustaa kuntien sote-tarjontaa. Monet Pirkanmaan kunnat ovat onnistuneet hyödyntämään ja lisäämään muun muassa kustannustehokkaita matalan kynnyksen palveluita. Tämä kehitys uhkaa pysähtyä maakuntahallintoon ja uusiin hallintovirkoihin tähtäävän, erityisesti keskustalle tärkeän poliittisen lehmänkaupan vuoksi. Maakuntien mahdollinen verotusoikeus tuskin keventäisi verorasitustakaan.

Julkisen talouden tasapainottuminen edellyttää sote-palveluiden sujuvuuden lisäksi työllisyyden kohenemista. Vaalikausi ei ole alkanut työllisyydenhoidon kannalta järin lupaavasti. Hallituspuolueiden äänin tehty kotitalousvähennyksen leikkauspäätös rajoittaa remontti- ja kotipalvelualan yritysten työtilaisuuksia. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden veronkorotusten kaltaiset, asumisen ja liikkumisen hintaa nostavat ratkaisut heikentävät ostovoimaa. Autoilun kallistuessa myös työn vastaanottaminen kauempaa vaikeutuu.

Hallituksen on korjattava politiikkansa yksityistä toimeliaisuutta edistäväksi. Keskituloisen palkansaajan tuloverotus on Suomessa Ruotsia kireämpää. Maltilliset veronalennukset parantaisivat kotitalouksien ostovoimaa. Kaivattuja säästöjä saadaan esimerkiksi maahanmuutosta ja kehitysavusta aiheutuvia julkisia menoja tuntuvasti karsimalla.

Lisätyövoimaa palkkaavien yritysten kasvua voitaisiin edesauttaa verokannustein. Aloittelevia yksinyrittäjiä on mahdollista auttaa esimerkiksi yel-maksuvelvollisuuden alarajaa nostamalla. Useiden yrittäjyyttä ja työllistymistä helpottavien pientenkin keinojen yhdistely voi johtaa hyvään lopputulokseen.

Maamme edun on oltava yhteinen päämäärä. Hallituksella on oltava valmius toteuttaa myös opposition esittämiä keinoja Suomen oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi kehittämiseksi.

Avainsanat: julkinen talous, sote-uudistus, työllisyys, verotus

TIEDOTE: Perussuomalaisten Sami Savio: Omaishoitajien asemaa on vahvistettava

Torstai 19.12.2019 klo 20:37

TIEDOTE 19.12.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Sami Savio: Omaishoitajien asemaa on vahvistettava

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio harmittelee, että hallituspuolueet hylkäsivät eduskunnan budjettiäänestysten yhteydessä selvin lukemin perussuomalaisten ehdotuksen omaishoidontuen verovapauteen ja omaishoitajien jaksamisen parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

- Omaishoitajien vastuu läheisistään on suuri. Perussuomalaiset haluavat vahvistaa omaishoitajien asemaa ja tukea heitä raskaassa ja vaativassa tehtävässään, Savio toteaa.

Arviolta noin 350 000 suomalaista toimii apua tarvitsevan omaisensa pääasiallisena hoitajana. Omaishoidon tukea saa kuitenkin alle 50 000 henkilöä.

- Ilman omaishoitajia moni vanhus ja pitkäaikaissairas joutuisi kodistaan laitoshoitoon, Savio muistuttaa.

Muun muassa omaishoidontuen verovapaus, tuen myöntämisperusteiden selkeyttäminen ja yhtenäistäminen laajempaa tuensaajien joukkoa koskevaksi sekä omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisen laadukkaan sijaishoidon varmistaminen helpottaisivat Savion mukaan monen suomalaisen arkea.

- Inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä tekevien omaishoitajien avulla yhteiskunta säästää varovaisestikin arvioiden useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Omaishoitajien tulee saada kohtuullinen korvaus ja huomattavasti nykyistä enemmän apua jaksamisensa tueksi, Savio painottaa.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: omaishoito, jaksaminen, tiedote

Kolumni: Hallituksen toimet eivät kohenna työllisyyttä

Keskiviikko 13.11.2019 klo 17:47

Kolumnini Rinteen hallituksen talouspolitiikasta ja Perussuomalaisten tarjoamasta vaihtoehdosta julkaistiin tänään (13.11.) ilmestyneessä Tamperelaisessa:

Hallituksen toimet eivät kohenna työllisyyttä

Rinteen hallituksen taival ei ole alkanut julkisen talouden tasapainon kannalta järin lupaavasti. Säästöjen sijaan hallitus aikoo lisätä sekä pysyviä että kertaluonteisia menoja ja rahoittaa hankkeitaan valtion omaisuuden myynnillä.

Hallitus on ulkoistanut työllisyyttä kohentavien keinojen etsimisen työmarkkinajärjestöille ja odottaa niiltä toteutuskelpoisia ehdotuksia kuumeisesti. Työllisyysasteen nousu vähintään 75 prosenttiin on hyvä tavoite. Valitettavasti läheskään kaikki hallituksen tähänastiset toimet eivät auta lisäämään yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää, pikemminkin päinvastoin.

Hallituksen esitys kotitalousvähennyksen leikkaamisesta noin 92 miljoonalla eurolla vähentäisi monen remontti- ja kotipalvelualan yrityksen työtilaisuuksia. Myös polttoaineverotuksen 250 miljoonan euron korotus hankaloittaisi työn vastaanottamista ja työssäkäyntiä. Perussuomalaiset vaativat näiden esitysten hylkäämistä ja esittävät vaihtoehtobudjetissaan huomattavasti mielekkäämpiä säästötoimenpiteitä. Muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun vuosittaisia kuluja voidaan karsia useilla sadoilla miljoonilla euroilla kansalaisten elintasoa alentamatta.

Sekä hallituksen että varsinkin kokoomuksen havitteleman ulkomaisen työvoiman määrän kasvattamisen sijaan tarvitaan ennen kaikkea suomalaisten nuorten ja työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Niistä tärkeimpiin kuuluu työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava koulutus. Ahkeruuden tulee näkyä myös käteen jäävissä tuloissa. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi työn vastaanottamista kauempaakin.

Sähkönsiirron hinnankorotukset ja lämmityspolttoaineiden veronkiristykset nostavat asumisen hintaa. Sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton rajaa on syytä laskea vallitsevan matalan korkotason aikana. Myös kuntaverotus kiristyy monin paikoin, ei onneksi kaikkialla. Ylöjärven valtuusto hyväksyi perussuomalaisten esityksen vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin laskemisesta. Kiinteistöverotuksen kohtuullistamiseen ja asumiskustannusten alentamiseen kannattaa tähdätä muuallakin Suomessa.

Avainsanat: työllisyys, julkinen talous, verotus, kolumni

Seksuaali- ja väkivaltarikollisuuteen on puututtava määrätietoisin ottein

Lauantai 19.10.2019 klo 15:22

Poliisin tilastojen mukaan seksuaalirikokset ja henkirikokset ovat lisääntyneet runsaasti Pirkanmaalla. Aiempien tilastojulkistusten perusteella erityisesti seksuaalirikosilmoitusten määrä on nopeassa kasvussa koko maassa. Tilanne on hälyttävä ja siihen on puututtava ripein ja järein ottein.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt eilen talousarvioaloitteen, jossa se esittää 50 miljoonan euron lisäystä poliisin toimintamenoihin. Erityisesti poliisien näkyvyyttä kentällä on kohennettava tuntuvasti.

Olemme myös vaatineet toistuvasti seksuaali- ja väkivaltarikoksista annettujen tuomioiden selkeää kiristämistä yleisen oikeustajun edellyttämällä tavalla. Keinoja tilanteen korjaamiseksi siis on. Hallituksen on käytettävä niitä ja ryhdyttävä pikaisesti konkreettisiin toimiin suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi.

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/811191-poliisi-julkisti-rikostilastot-pirkanmaalla-raiskauksissa-ja-henkirikoksissa-jopa

Avainsanat: rikollisuus, valtion talousarvio, rangaistukset

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio esittää lisämäärärahaa erityisopetukseen

Perjantai 18.10.2019 klo 20:52

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio esittää lisämäärärahaa erityisopetukseen

18.10.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio on tehnyt eduskunnassa talousarvioaloitteen erityisopetuksen lisäämiseksi. Savio esittää tarkoitusta varten kolmen miljoonan euron määrärahaa. Aloitteesta äänestetään joulukuussa.

- Oppilaiden on tärkeää oppia äidinkielen ja matematiikan kaltaiset tärkeät taidot jo peruskoulussa. PISA-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet selvästi vuosituhannen alun huippulukemista. Panostukset erityisopetukseen mahdollistaisivat kaikkien oppilaiden tasokkaamman opetuksen ja ohjauksen, perustelee Savio aloitettaan.

Joissakin kouluissa on uuden opetussuunnitelman myötä luovuttu perinteisistä luokkahuoneista ja siirrytty itseoppimiseen avoimissa tiloissa. Häiriötekijöiden moninkertaistuttua oppilaille on jopa jaettu kuulosuojaimia. Savion mukaan tilanne on korjattava pikaisesti.

- Peruskoulua ei pidä romuttaa pelkän muutoshalun vuoksi. Alakoululaisten ei voida olettaa oppivan perustietoja ja -taitoja omin avuin. Rauhaton oppimisympäristö aiheuttaa vahinkoa varsinkin hiljaisille ja oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Erityisopetuksen lisääminen vähentäisi ongelmia merkittävästi ja olisi samalla panostus tulevaisuuteen.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: tiedote, erityisopetus, valtion talousarvio

Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on järkevää ja johdonmukaista

Torstai 26.9.2019 klo 17:19

Eduskunta käsitteli 25.9. kansalaisaloitetta, joka tähtää Suomessa seksuaalirikoksista tuomittujen oleskeluluvan peruuttamiseen ja karkottamiseen. Pidin asian käsittelyn yhteydessä seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on erittäin tärkeä kansalaisaloite, jossa esitetään seksuaalirikoksista Suomessa tuomittujen ulkomaalaisten henkilöiden oleskeluluvan peruuttamista ja maasta karkottamista. Kiitän tähän alkuun kaikkia yli 100 000:ta kansalaisaloitteen allekirjoittanutta suomalaista.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä hyvin merkittävä kansalaisaloite sellaisesta aihealueesta, josta perussuomalaiset ovat puhuneet täällä eduskunnassa jo pitkään ja myös tehneet lukuisia lakialoitteita ja muita konkreettisia ehdotuksia jo vuosikausien ajan. Keskustelussa on tänään aiemmin viitattu muun muassa 14 perussuomalaisen kansanedustajan vuonna 2012 allekirjoittamaan lakialoitteeseen, jossa tähdättiin samankaltaiseen lopputulokseen kuin tässä kansalaisaloitteessa.

Olemme toistuvasti myös vaatineet laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden säilöönottoa ja maasta poistamista. Lisäksi olemme johdonmukaisesti esittäneet seksuaali- ja väkivaltarikoksista tuomittavien rangaistusten alarajojen tuntuvaa nostoa. Edellä mainitun lisäksi perussuomalaiset tekivät viime kaudella lukuisia aloitteita, muun muassa Suomen kansalaisuuden saamisen edellytysten merkittävästä tiukennuksesta. Ehdotimme muun muassa asumisaikavaatimusten tuntuvaa pidentämistä, ja samoin olemme vaatineet kielitaitovaatimusten tiukentamista.

Arvoisa puhemies! Seksuaalirikosten määrä on kääntynyt Suomessa viime vuosina erittäin rajuun kasvuun. Poliisihallituksen tilastojen mukaan ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä, 3 856, oli viime vuonna noin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017, ja tilastojen mukaan noin joka neljättä ilmoitettua seksuaalirikosta epäiltiin ulkomaalaisten tekemiksi. Pääkaupungissa ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä kasvoi jopa noin 48 prosenttia. Tämä kasvu on varsin järisyttävä.

Arvoisa puhemies! Näiden tilastojen synkkenemisen syitä on arvioitu, ja on usein vedottu muun muassa siihen, että ilmoittamiskynnys olisi merkittävästi alentunut. Itse en kuitenkaan tähän selitykseen usko, vaan katson, että ongelma on hyvinkin todellinen ja johtuu aivan muista tekijöistä. Tilanteeseen onkin puututtava määrätietoisin ottein, mihin myös tämä kansalaisaloite tähtää."

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, kansalaisaloitteet

Kyselytuntikysymykseni kansalaisten arjen ostovoimasta ja työllisyydestä

Torstai 19.9.2019 klo 19:36

Tiedustelin tänään eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeriltä, miten hallituksen suunnittelemat, elinkustannuksiin kohdistuvat veronkiristykset vaikuttavat kansalaisten arkiseen pärjäämiseen, ostovoimaan ja työllisyyteen. Alla ensin kysymykseni ja sen jälkeen ministerin vastaus:

"Arvoisa puhemies! Suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset on ehdottomasti turvattava. Muutoin hallituksen kasvu- ja työllisyystavoitteilta putoaa pohja kokonaan pois. Kertainvestointien lisäksi tämä hallitus aikoo kuitenkin kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli miljardilla ja kattaa syntyvää lisävajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta luopuminen olisi lyhytnäköistä, joskaan ei ennennäkemätöntä politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan hallitus aikoo pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta sekä korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla. Näiden päätösten seurauksena monen pieni- ja keskituloisen pakolliset elinkustannukset uhkaavat nousta erittäin merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan tavallisten suomalaisten pärjäämisestä. Kysynkin: miten hallitus arvioi näiden veronkiristysten vaikuttavan kansalaisten arkeen, ostovoimaan ja työllisyyteen?"

Valtiovarainministeri Lintilän vastaus:

"Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin vakava kysymys ilman muuta ja sellainen, joka jokaisen hallituksen tulee käydä läpi, olkoon hallituspohja mikä hyvänsä. Tällä hetkellä näillä tiedoilla, joita on, Gini-kerroin pienenee jonkin verran. Suunta on oikea, mutta hyvin kevyt. Mutta ei ole myöskään syytä loitsia mitään synkkiä pilviä ja maailmanloppua.

Me pyrimme niillä ratkaisuilla, joita nyt tässä budjetissa tehdään, nimenomaan tukemaan niitä ihmisiä, jotka ovat tässä yhteiskunnassa heikoimmilla. Se tulee omalta osaltaan nostamaan tämän budjetin kokonaismäärää, josta aiheutuu myös jonkin verran enemmän alijäämää, mitä aiemmin oletettiin."

Avainsanat: eduskuntatyö, kyselytunti, julkinen talous, verotus, ostovoima

Mielipidekirjoitus: Tarvitsemme lisää koulutusta ja investointeja Suomeen

Tiistai 17.9.2019 klo 18:34

Hallitus julkistaa tänä iltana budjettiriihessä sopimansa linjaukset. Aiheeseen liittyvä kirjoitukseni julkaistiin eilen (16.9.) Aamulehdessä:

"Tarvitsemme koulutusta ja investointeja Suomeen

Rinteen hallitus neuvottelee valtion ensi vuoden budjetista talouskasvun hiipumisen väijyessä uhkaavasti taustalla. Hallituksen itselleen tavoitteiksi asettamat kahden prosentin vuotuinen talouskasvu, 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen velkaantumisen pysäyttäminen vuoteen 2023 mennessä muuttuvat yhä vaikeammiksi saavuttaa.

Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja on perinteisesti vastaanottanut valtiovarainministerin tehtävän. Tästä käytännöstä poikkeaminen on yleensä osoittautunut suureksi virheeksi. Hallituksen kakkospuolue keskustan puheenjohtajaksi reilu viikko sitten valitun Katri Kulmunin tulee kantaa vastuunsa, ottaa haltuunsa valtiovarainministerin painava salkku sekä tehdä parhaansa julkisen talouden tervehdyttämiseksi.

Poliittisen päätöksenteon on oltava ennakoitavaa. Päättäjien ei pidä karkottaa kotimaista teollisuutta maastamme. Sen sijaan ympäristökysymykset jo tähän mennessä hyvin hoitaneille teollisuusyrityksillemme on luotava edellytykset vallata kansainvälisiä markkinoita. Se on ympäristönkin etu.

Myös maamme työllisyyden ja elinvoiman tukirangan muodostaville pienyrityksille tulee antaa tilaa kehittyä ja menestyä. Mikroyrityksen ensimmäisen, pysyvään työsuhteeseen otettavan työntekijän palkkaamiskynnystä on madallettava. Suomalaisnuorten kouluttamista on lisättävä tuntuvasti aloilla, joilla työvoiman tarve on tulevaisuudessa suurin. Moni kokenut opettaja on ehdottanut ammattikoulutuksen lyhentämistä kolmesta kahteen vuoteen. Tämä vähentäisi turhia välipäiviä ja toisi merkittäviä säästöjä keskeyttämisten harventuessa.

Koulutuksen kehittäminen vastaamaan nykyistä paremmin työelämän vaatimuksia on ehdottomasti paikallaan. Ylöjärven yrittäjyyspainotteisen lukion esimerkkiä kannattaa seurata muuallakin maassa. Myös oppisopimuskoulutusta voidaan lisätä huomattavasti. Se mahdollistaisi suomalaisten osaajien kouluttamisen työpaikoilla, ja suunnitelmat ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettamisesta tai lieventämisestä voitaisiin rauhassa unohtaa. Samalla halpatyömarkkinoiden syntymisen riski pienenisi olennaisesti.

Ulkomaisen työvoiman sijaan Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän ulkomaista pääomaa. Sekä Pirkanmaata että koko Suomea hyödyttäisivät muun muassa kansainväliset investoinnit Kolmenkulman kasvavalle ECO3-kiertotalousalueelle, jonka kehitykseen osallistuvat myös kotimaiset tutkimuslaitokset.

Valtion on kehityttävä yhteisen omaisuutemme hoitajana. Valtionyhtiöiden toiminta ja tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ovat herättäneet aiheellista kritiikkiä. Hallituksen on vahvistettava omistajaohjausta tuntuvasti ja puututtava havaittuihin ongelmiin ripeästi.

Viime viikkoina voimakkaan arvostelun kohteena olleen Postin on keskityttävä ydintoimintoihinsa. Jakelun luotettavuuteen ja nopeuteen sekä postimaksujen kohtuullisuuteen on kiinnitettävä erityisen vakavaa huomiota. Perinteikkäänä valtionyhtiönä Postin tulee myös osoittaa olevansa vastuullinen ja pitkäjänteinen työnantaja. Luonnollisesti sekä johdon että työntekijöiden palkkojen on oltava yleisesti hyväksyttävällä tasolla kaikissa valtionyhtiöissä.

Sami Savio

DI, KTM, kansanedustaja (ps.)"

Avainsanat: julkinen talous, koulutus, investoinnit, hallitus

Kolumni: Toimivaa peruskoulua ei kannata romuttaa

Torstai 5.9.2019 klo 15:50

Käsittelin eilen (4.9.) Tamperelaisessa julkaistussa kolumnissani mm. peruskoulun tilaa:

"Toimivaa peruskoulua ei kannata romuttaa

Eduskunnan tämän syksyn tärkeimpiin tehtäviin kuuluu valtion ensi vuoden talousarvion hyväksyminen. Valtiovarainministeriön 2,3 miljardia euroa alijäämäisessä talousarvioesityksessä julkiset menot kasvavat noin 1,5 miljardia euroa. Toisaalta esimerkiksi liikenteen kustannukset nousevat tuntuvasti, mikäli Rinteen hallitus paikkaa menokasvusta aiheutuvaa lisävajetta polttoaineverotuksen 250 miljoonan euron korotuksella.

Hallituksen budjettineuvotteluista ei tule helppoja, varsinkaan jos se aikoo pitää kiinni tavoitteestaan tasapainottaa julkinen talous vuoteen 2023 mennessä. Ministerien väliset erimielisyydet ovat nousseet ympäristö- ja teollisuuspolitiikan linjaerojen tavoin julkisuuteen muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahalisäysten aikataulusta päätettäessä.

Kestävä pohja koko elämän mittaiselle oppimispolulle luodaan peruskoulussa, jossa on tarkoitus omaksua ennen kaikkea äidinkielen ja matematiikan kaltaiset tärkeät perustaidot. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto on herättänyt runsaasti julkista keskustelua ja kritiikkiä. Osassa kouluista on luovuttu perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ja siirrytty itseoppimiseen avoimissa yhteistiloissa. Häiriötekijöiden moninkertaistuttua oppilaille on jopa jouduttu jakamaan kuulosuojaimia meluhaittojen pienentämiseksi. Epäonnistuneen koulu-uudistuksen häviäjiä ovat erityisesti hiljaiset ja oppimisvaikeuksista kärsivät lapset.

Luonnollisesti koulutussektorikin kaipaa ajoittain uudistamista. Esimerkiksi ammattikoulun kestoa voitaisiin lyhentää kolmesta kahteen vuoteen. Turhien välipäivien jäädessä pois opiskelumotivaatio kohenisi, eivätkä kustannuksetkaan kasvaisi. Toimivaa peruskoulua ei sitä vastoin pidä romuttaa pelkän muutoshalun vuoksi. Päättäjien vastuulla on varmistaa, ettei pienten koululaisten tarvitse oppia perusasioita omin voimin.

Onneksi mainittu ongelma ei koske kaikkia kouluja. Ylöjärvellä uusien erityisopettajien palkkaaminen on mahdollistanut tasokkaamman opetuksen kaikille oppilaille. Lisäpanostus suomalaislasten tulevaisuuteen maksaa itsensä vuosien saatossa takaisin moninkertaisesti."

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/797076-kolumni-toimivaa-peruskoulua-ei-kannata-romuttaa

Avainsanat: koulutus, peruskoulu

Kirjallinen kysymys Postin nykytilasta ja omistajaohjauksesta

Torstai 5.9.2019 klo 15:43

Jätin eilen eduskunnassa hallituksen vastattavaksi oheisen Postin nykytilaa ja omistajaohjausta koskevan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys Postin nykytilasta ja omistajaohjauksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Sekä kansalaispalautteen perusteella että Kuluttajaliiton tekemän kyselyn mukaan kuluttajien luottamus Postiin on heikentynyt. Eräs merkittävä osasyy tyytymättömyyden kasvuun on postinjakelun tuntuva hidastuminen aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2017 voimaan tulleen postilain uudistuksen myötä postimerkeillä varustetuista kirjeistä ja korteista vähintään 50 prosentin on oltava perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä. Ennen lakimuutosta vähintään 95 prosenttia lähetyksistä oli toimitettava perille viimeistään toisena arkipäivänä.

Asiakaspalautteen nojalla myös postinkulun epävarmuus heikentää Postin julkikuvaa. Uutisoinnin mukaan osa postilähetyksistä on jäänyt toimittamatta perille useiden kuukausien odottelun jälkeenkin. Posti on pyrkinyt reagoimaan asiaan ottamalla käyttöön maksullisen lisäpalvelun, jolla postilähetys toimitetaan vastaanottajalle nopeutetusti ja jonka avulla lähetyksen kulkua on mahdollista seurata. Kyseinen lisäpalvelu kuitenkin lähes kaksinkertaistaa kirjeen postittamiskustannukset tavallisen kirjepostimerkin hintaan verrattuna.

Posti joutuu toimimaan kiristyvän kilpailun ja sähköisten palveluiden suosion lisääntymisen ristipaineessa. Toistuvat postimaksujen korotukset ovat todennäköisesti vaikuttaneet merkittävästi kirjelähetysten nopeaan vähenemiseen. Kirjeen tai kortin lähettämisen hinta on kohonnut selvästi kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa tavanomaisen kirjeen tai kortin sai lähetettyä 1. luokassa 0,70 eurolla ja 2. luokan lähetyksen hinta oli 0,60 euroa. Loppukesällä 2019 tehdyn hinnankorotuksen jälkeen kirjeen tai kortin postittaminen maksaa jo 1,60 euroa. Kuluttajahintaindeksi on noussut kyseisellä vajaan 12 vuoden ajanjaksolla vain noin 16 prosenttia, postimerkin hinta siis jopa yli 160 prosenttia.

Viimeaikaiset suunnitelmat Postin työntekijöiden merkittävistä palkanleikkauksista ja työehtosopimusten muuttamisesta ovat synnyttäneet laajan julkisen keskustelun. Työehtokiistassa toistaiseksi otettu aikalisä on oikeansuuntainen, mutta ei vielä sellaisenaan riittävä toimenpide. Valtionyhtiönä Postin tulee osoittaa olevansa pitkäjänteinen ja vastuullinen työnantaja. Myös johdolle maksettujen palkkioiden tulee olla kohtuullisia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus tuoda pikaisesti eduskuntaan lakiesityksen postilaissa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi ja

millaisia omistajaohjauksen tarjoamia keinoja hallitus aikoo käyttää Postia kohtaan koetun luottamuksen kohentamiseksi sekä edesauttaakseen Postin toimintaa pitkäjänteisenä ja vastuullisena työnantajana ja valtionyhtiönä?

Helsingissä 4.9.2019

Sami Savio"

Avainsanat: posti, hallitus, omistajaohjaus

Rinteen hallituksen ohjelma kaipaa realismia ja konkretiaa

Torstai 13.6.2019 klo 11:59

Hallituksen muodostamisen ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla suurimpien puolueiden yhteistyö. Tällä kertaa ennätyksellisen tiukkaa vaalitulosta ei kuitenkaan maltettu kunnioittaa. Täysin poikkeuksellisesti sekä eduskunnan toiseksi että kolmanneksi suurin puolue sysättiin syrjään jo hallitustunnustelujen päättyessä. Kansanvallan näkökulmasta olisi ollut tärkeää yrittää muodostaa hallitus kahden tai kolmen suurimman puolueen perustalle. Suuren vaalitappion kärsineet puolueet ovat perinteisesti siirtyneet vapaaehtoisesti oppositioon, mutta nyt nämä aikojen saatossa hyväksi havaitut periaatteet kuitenkin jostain syystä hylättiin.

Antamiensa runsaiden vaalilupausten ja kansalaisille syntyneiden suurten odotusten lunastaminen tulee olemaan hallituspuolueille hyvin vaikeaa. Sen vähemmistöpuolueet keskusta ja RKP ovat ainakin aiemmin olleet tuoreita vihervasemmistolaisia hallituskumppaneitaan selvästi tiukemman talouslinjan kannalla. Saa nähdä, ovatko enää jatkossa. Viiden puolueen muodostama hallitus ei muutoinkaan näytä kaikilta osin järin yhtenäiseltä, eikä tilanne varmaankaan helpotu, kun vaalikausi pääsee kunnolla vauhtiin.

Jo ennen hallituksen nimittämistä keskustan ja vihreiden vaikeasti yhteensoviteltavat ympäristö‑ ja elinkeinopoliittiset näkemyserot nousivat pintaan uusista sellutehdashankkeista käydyn julkisen keskustelun myötä. Perussuomalaiset vaativat hallitusta takaamaan suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset. Muussa tapauksessa hallitusohjelmalta ja siinä vaaditulta 2 prosentin talouskasvulta putoaa taloudellinen pohja kokonaan.

Rinteen hallituksen tavoite tasapainottaa julkinen talous vaalikauden loppuun mennessä on sinällään oikea, mutta lukuisiin tuleviin selvityksiin tukeutuva hallitusohjelma ja erityisesti sen talouslinjaukset kaipaavat runsaasti lisää realismia ja konkretiaa. Hallitus aikoo kertainvestointien lisäksi kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli 1,2 miljardilla eurolla ja kattaa syntyvää vajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta ei kuitenkaan kannata luopua, eikä varsinkaan hinnalla millä hyvänsä. Se olisi hyvin lyhytnäköistä, joskaan ei missään nimessä ennennäkemätöntä politiikkaa.

Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää myös työllisyysasteen nostoa vähintään 75 prosenttiin. Työllisyystoimien etsiminen on kuitenkin ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, jotka ovat pitäneet niille asetettua aikataulua varsin kunnianhimoisena. Talouden mahdollinen laskusuhdanne vaikeuttaisi entisestään hallituksen tavoitteiden toteutumista.

Rinteen hallitusohjelmassa on tietenkin myös useita myönteisiä tavoitteita. Niihin lukeutuvat esimerkiksi aktiivimallin leikkurin poistaminen ja tuloverotuksen pienimuotoinen keventäminen. Samalla hallitus aikoo kuitenkin muun muassa pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla sekä mahdollistaa tiemaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Monen pieni‑ ja keskituloisen asumis‑ ja liikkumiskustannukset uhkaavat nousta merkittävästi, samoin työssäkäynti ja yrittäminen vaikeutuvat.

Koulutuksen saralla sinänsä aivan oikein kunnostautumaan pyrkivä hallitus kaavailee varsin hämmästyttävästi lukio-opintojen valinnanvapauden kaventamista palauttamalla ruotsin kielen ylioppilastutkinnon pakolliseksi aineeksi äidinkielen rinnalle. Ennätyspitkään hallitusohjelmaan sisältyvät myös esimerkiksi jo ennestään velanotolla kustannettujen kehitysyhteistyömäärärahojen tuntuva korotus ja maahanmuuttopolitiikan höllennykset. Hallitus suunnittelee pakolaiskiintiön nostoa ja nykyistä joustavampaa työlupien myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille. Samalla kasvaa halpatyömarkkinoiden syntymisen riski.

Sote-uudistus aiotaan toteuttaa jo kertaalleen hylätyn, veronmaksajille todennäköisesti hyvin kalliin maakuntamallin pohjalle. Nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän asteittainen kehittäminen olisi ollut riskittömämpi vaihtoehto. Oppositio on sentään luvattu kutsua uudistuksen yksityiskohtien valmisteluun. Toivottavasti hallituksen yhteistyötarjous ei jää näennäiseksi, vaan se ottaa opposition näkemykset aidosti huomioon.

Nyt ovat siis tiedossa ne linjaukset, joilla maata aiotaan seuraavat neljä vuotta hallita. Hallituksen ensimmäiset merkittävät lakiesitykset ehtivät kuitenkin eduskunnan käsittelyyn vasta syksyllä, ja Rinteen hallituksen antaessa ensimmäisen talousarvioesityksensä selvinnevät myös keinot, joilla hallitusohjelman runsaat lupaukset aiotaan rahoittaa. Silloin nähdään, mitä hallitusohjelman kirjausten konkretisoituminen tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle.

Avainsanat: hallitusohjelma, työllisyys, julkinen talous

Vappupuheeni Tampereen Jugend-torilla

Keskiviikko 1.5.2019 klo 18:49

Pidin tänään seuraavan vappupuheen Tampereen Perussuomalaisten Jugend-torilla järjestämässä tilaisuudessa:

"Arvoisa yleisö, oikein hyvää vappua teille kaikille! Eduskuntavaalit ovat nyt takana. Teille äänestäjille kuuluu suuri kiitos siitä, että perussuomalaiset arvot ja linjaukset saivat vaaleissa historiallisen runsaan tuen. Suhtaudun luonnollisesti myös omaan äänimäärääni ja kansan minulle antamaan jatkopestiin suurella kiitollisuudella ja nöyryydellä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tämänkertaiset eduskuntavaalit olivat itselleni neljännet. Mahdollisesta aiemmasta kokemuksesta huolimatta vaalit ovat aina varsinkin ehdokkaille jännittävät. Vaikka lopputuloksen suuntaviivat ovat usein aavistettavissa etukäteen, ovat yllätykset voittoineen ja pettymyksineen tietenkin vaalien suola. Nyt niitä nähtiin ainakin perussuomalaisten näkökulmasta sopivassa suhteessa.

Kevään vaaleista tuli historiallisen tiukat. Niiden lopputulos oli ennakkokaavailujen mukaisesti ja varsinkin perussuomalaisten maahanmuutto- ja ilmastorealismiin pohjautuneen huiman loppukirin myötä äärimmäisen täpärä. SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen keskinäinen järjestys ratkesi lopulta yhden paikan eroilla.

Kannatusosuuksilla mitattuna kisa oli vieläkin kovempi. Perussuomalaiset jäivät vain 0,2 prosenttiyksikön päähän suurimman puolueen asemasta. Tämä on puolueemme 60-vuotisen historian paras vaalitulos. Pirkanmaalla onnistuimme säilyttämään neljä paikkaamme, myös ne kolme, jotka olivat viime vaalikauden loppupuolella väliaikaisesti ja luvatta muualla lainassa.

Erityisen heikon vaalituloksen teki perinteisen arvopohjansa hylännyt keskusta, jonka edustajamäärä putosi yli kolmanneksella. Vaalitappio johti odotetusti puheenjohtaja Juha Sipilän eroilmoitukseen ja mitä todennäköisimmin keskustan jäämiseen oppositioon. Hallitusneuvotteluiden mennessä pahaan solmuun voi keskustakin tosin päätyä hallitukseen maakuntauudistustaan toteuttamaan. Vielä keskustaakin kehnommin kävi kesken vaalikauden syntyneille sinisille. Äänestäjien tuomio oli ankara mutta oikeudenmukainen. Nyt siniset putoavat kansan tahdosta sekä hallituksen että opposition ulkopuolelle.

Parasta antia vaalikamppailun tuoksinassa on perinteisesti äänestäjien kohtaaminen, niin myös huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suosituimpiin keskustelunaiheisiin lukeutuivat pienet eläkkeet, työttömyys, kireä verotus, korkeat asumis- ja liikkumiskustannukset sekä hallitsematon maahanmuutto. Nämä kaikki ovat tavallisten kansalaisten arjen kannalta hyvin isoja ongelmia. Edellä mainittujen ja lukuisten muiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen edellyttääkin vahvaa ja määrätietoista hallitusta, jota tuskin voi syntyä ilman perussuomalaisia.

Kansanvallan näkökulmasta selkeintä olisi yrittää hallituksen muodostamista suurimpien puolueiden kesken. Ellei näin toimita, voi vaalien suurimman puolueen edustajamäärän jääminen 40 paikkaan johtaa tilanteeseen, jossa uudella hallituksella on vain niukka enemmistö eduskunnassa. Vaalitulos ja vaalien jälkeiset puheenvuorot ennakoivat kuitenkin melko monimutkaisia hallitusneuvotteluita, varsinkin jos puolueiden väliselle yhteistyölle pyritään luomaan jo etukäteen keinotekoisia raja-aitoja ns. arvopohjaerojen varjolla.

Perussuomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti ajatukseen hallitusyhteistyöstä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mutta eivät tietenkään millä tahansa ehdoilla. Hallituksen on muun muassa huomioitava tavallisen suomalaisen arki päätöksenteossa, turvattava kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toiminta- ja työllistämisedellytykset – tämä koskee muiden alojen ohella myös metsä- ja metalliteollisuutta - sekä puututtava hallitsemattomasta maahanmuutosta aiheutuneisiin ongelmiin. Näistä tavoitteista ei ole syytä tinkiä, emmekä me niistä tingikään.

Eduskunnan kevät kuluu hallituksen muodostamiseen saakka pitkälti muodollisuuksien parissa ja alkavan kauden suuntaviivoja hakiessa. Eduskunnan väliaikaiseen puhemiehistöön on valittu edustaja kustakin kolmesta suurimmasta puolueesta. Puhemiehenä toimii toistaiseksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja ensimmäisenä varapuhemiehenä perussuomalaisten Juho Eerola.

Hallitustunnustelijaksi perjantaina nimitetty Rinne jätti eduskuntapuolueiden vastattavaksi yhdestätoista eri aihealueesta koostuvan kysymyssarjan, johon puolueet vastasivat huhtikuun lopussa. Vastaukset tarkoin luettuaan kutsuu Rinne neuvottelupöytään ne puolueet, joiden kanssa arvioi voivansa löytää yhteisen näkemyksen tulevan neljän vuoden suuntaviivoista. Ellei sopua löydy, voidaan hallitustunnustelijaa kuitenkin myös vaihtaa, ennen kuin eduskunta äänestää pääministeristä ja hallitusohjelmasta. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi saa puolueiden lähipiirien edunvalvojan sijaan hallituksen, joka ajaa kaikkien suomalaisten yhteistä etua.

Arvoisa yleisö, perussuomalaisten linjauksille on olemassa kansan vaaleissa osoittama selkeä tilaus ja suuri kannatus. Tulemme jatkamaan johdonmukaista ja määrätietoista työtämme suomalaisten hyväksi riippumatta siitä, pääsevätkö perussuomalaiset hallitukseen tavallista suomalaista puolustamaan vai jätetäänkö meidät vaalituloksesta huolimatta hallituksen ulkopuolelle.

Selkeä ja johdonmukainen linjamme näkyy jatkossakin sekä kuntatasolla, eduskunnassa että EU-parlamentissa, johon valitaan uudet edustajat toukokuun 26. päivänä. On tärkeää, että muistatte käydä äänestämässä myös eurovaaleissa sellaista puoluetta ja ehdokasta, joka puolustaa suomalaisten ja Suomen etua. Päätän puheeni tähän muistutukseen ja toivotan vielä kertaalleen oikein hyvää vappua kaikille läsnäolijoille!"

Avainsanat: vappupuhe, vaalit, hallitusneuvottelut

Osakesäästötili on tavalliselle suomalaiselle tervetullut uudistus

Torstai 14.3.2019 klo 13:00

Eduskunta on säätänyt lain osakesäästötilistä, jonka käyttöönotto ensi vuoden alussa parantaa kansankapitalismin edellytyksiä ja tavallisen suomalaisen kannustimia sijoittaa palkasta käteen jääviä tuloja kotimaisten yhtiöiden osakkeisiin. Osakesäästötilin sisällä syntyvät myyntivoitot ovat verottomia, samoin osingot. Tuottoja kuitenkin verotetaan, kun ne nostetaan osakesäästötililtä. Tämä mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön tehokkaamman hyödyntämisen, vaikka verottajakin saa tuotoista oman osansa.

Suomalainen kansankapitalismi on pienimuotoista esimerkiksi länsinaapuriimme Ruotsiin verrattuna. Meillä yli 80 miljardin euron arvosta kansalaisten varallisuutta makaa tuottamattomana pankkitileillä. Erityisesti ennätysmatalien korkojen aikana tämä tarkoittaa vuosien kuluessa talletusten reaaliarvon merkittävää laskua.

Osakesäästötili on omiaan lisäämään suomalaisten ymmärrystä taloudesta, jos se innostaa kartuttamaan varallisuutta suoran ja pitkäjänteisen osakesäästämisen avulla. Osakesäästötilille tehtyjen rahatalletusten yhteissumman 50 000 euron yläraja toisaalta varmistaa sen, että hyötyjiä ovat ennen kaikkea tavalliset kansalaiset.

Osakesäästötili antaakin monelle säästäväiselle suomalaiselle uuden tavan kasvattaa varallisuuttaan, joka suomalaistalouksissa painottuu nykyään liiankin vahvasti asuntoihin. Pitkäjänteisen säästäjän varallisuus voi kasvaa pienestäkin pesämunasta vuosien myötä melko mukavaan summaan, joka antaa taloudellista turvaa vaikkapa työuran päättyessä.

Osakesäästötilin toteutumisen myötä suorat osakesijoitukset tulevat nykyistä houkuttelevammiksi paitsi tilisäästämiseen, myös kalliita hallinnointipalkkioita veloittaviin osakerahastoihin verrattuna. Samalla tavalliset osakesäästäjät pääsevät verotuksellisesti lähemmäs osingot verotta saavien suursäätiöiden kohtelua. Tämä on korkean veroasteen Suomessa vähintäänkin oikeus ja kohtuus.

Avainsanat: osakesäästötili, sijoittaminen, eduskuntatyö

Vanhemmat kirjoitukset »