Kirjallinen kysymys koulujen ja päiväkotien korona-altistuksista ja koronaviruksen ehkäisemistoimista nuorimmissa ikäryhmissä

Keskiviikko 24.11.2021 klo 15:10

Koronaepidemian nopean kiihtymisen vuoksi olen jättänyt tänään eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi:

KIRJALLINEN KYSYMYS

koulujen ja päiväkotien korona-altistuksista ja koronaviruksen ehkäisemistoimista nuorimmissa ikäryhmissä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen koronatilanne on muuttunut rajoitustoimien löyhentämisen myötä selkeästi huonompaan suuntaan syksyn aikana. THL:n tilastojen mukaan maamme sairaaloissa oli maanantaina 22.11.2021 ennätysmäärä koronapotilaita koko epidemian ajalta, yhteensä 322 henkilöä. Tartuntojen valtakunnallinen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohti 14 vrk aikana on kohonnut testausmäärien laskusta huolimatta jo yli 200:n. Koronakuolemien määrä on kasvanut tuntuvasti loka-marraskuun aikana. Epidemian hallintaa vaikeuttaa se, että läheskään kaikkia tartuntaketjuja ei pystytä enää jäljittämään.

 

Viime päivinä julkisuudessa on kerrottu lukuisista kouluissa tapahtuneista joukkoaltistumisista eri puolilla Suomea. Joissakin kouluissa useat kymmenet oppilaat ovat sairastuneet koronaan, ja laajoja altistuksia on ollut myös useissa päiväkodeissa. Koulujen ja päiväkotien epäselvä tiedotus on lisännyt vanhempien epätietoisuutta omien lastensa turvallisuudesta. Osa vanhemmista onkin päätynyt ottamaan lapsensa väliaikaisesti pois lähiopetuksesta tartuntariskin kohoamisen vuoksi.

 

THL:n tilastoissa selvästi eniten uusia tartuntoja esiintyy tällä hetkellä 5-9-vuotiaiden sekä 10-14-vuotiaiden ikäryhmissä. Koronavirus ei ole lapsillekaan vaaraton, ja sen leviäminen nuorimpiin ikäryhmiin tulee estää erityisesti viruksesta johtuvien pitkäaikaisten (long covid) haittojen minimoimiseksi. Alle 12-vuotiailla lapsilla ei kuitenkaan ole toistaiseksi mahdollisuutta päästä koronarokotukseen. Koulujen maskisuosituskin koskee yleensä 12 vuotta jo täyttäneitä oppilaita.

 

Suomen eri sairaanhoitopiirien alueilla on käytetty erilaisia keinoja kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvien tartuntojen vähentämiseen. Yksi viime aikoina parhaiten onnistuneista on Vaasan sairaanhoitopiiri, jossa karanteeniin on päädytty määräämään kaikki samalla luokalla olleet. Alueella on myös käytetty joukkotestauksia tartuntarypästen hillinnässä. Kaikissa sairaanhoitopiireissä epidemiaa ei ole onnistuttu ehkäisemään yhtä tehokkaasti. Monella alueella tartuntaketjujen katkaisu on vaikeutunut muun muassa siksi, että karanteenimääräykset on päädytty rajaamaan vain hyvin pieneen määrään lasten lähikontakteja pitkälti delta-muunnosta hitaammin leviäviin aiempiin koronaviruksen muotoihin perustuvien THL:n suositusten mukaisesti.

 

Lapset levittävät koulussa tai päiväkodissa koronatartunnan saatuaan virusta eteenpäin oman perheensä sisällä ja sairastuttavat jopa kahdesti rokotettuja vanhempiaan. Suojaustoimien vähäisyys nostaa samalla koulujen ja päiväkotien henkilökunnan sairastumisriskiä. Näin epidemia pääsee leviämään muissakin ikäryhmissä. Asiaa pahentaa edelleen se, ettei lapsia testata kaikissa sairaanhoitopiireissä edes selvien koronaoireiden ilmentyessä. Epidemian saamiseksi hallintaan nuorimmissa ikäryhmissä tarvitaankin nopeita ja selkeitä valtakunnallisia toimenpiteitä sekä yksiselitteistä ohjeistusta alueille ja kunnille.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mitä keinoja hallitus aikoo käyttää saadakseen nuorimpien ikäryhmien korkealla olevan koronailmaantuvuuden nopeaan ja selvään laskuun

 

sekä

 

millä keinoilla hallitus tulee varmistamaan koulujen ja päiväkotien koronaturvallisuuden ja ehkäisee taudin leviämistä luokissa ja päiväkotiryhmissä?

 

Helsingissä 24.11.2021

 

Sami Savio /ps

Avainsanat: kirjallinen kysymys, koronaepidemia, lapset ja nuoret

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Keskiviikko 13.10.2021 klo 13:25

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Julkaistu Tamperelaisessa 13.10.

EU:n yhteisen elvytysrahaston käyttökohteet ovat tarkentuneet. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi saa elvytysrahastoon maksamistaan noin 6,6 miljardista eurosta EU-jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen takaisin noin 2,7 miljardia. Maksuosuuteemme tehdään vielä inflaatiokorjaukset.

Eduskunnassa hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin hyväksytty sopimus on Suomelle erittäin kallis. Lisävelanotolla rahoitettavan elvytysrahaston kautta kierrätettävien varojen käyttökohteita on myös rajoitettu merkittävästi. Suomalaisilta veronmaksajilta rahastoon kerättävät varat olisi voitu suoraan ja lyhentämättöminä käyttää esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kotimaisen osaamisen kehittämiseen selvästi kustannustehokkaammin.

Suomi ei voi ottaa uutta velkaa loputtomiin, vaan koko ajan kasvavat julkiset menot on väistämättä asetettava lopulta tärkeysjärjestykseen. EU-menojen ohella perussuomalaiset leikkaisivat erityisesti maahanmuuton alati paisuvista kustannuksista. Eduskuntaryhmämme on tehnyt hallitukselle välikysymyksen humanitaarisen maahanmuuton ja perheenyhdistämisten aiheuttamista menoista. Todellista loppusummaa tosin tuskin tietää hallituskaan.

Läheskään kaikki maahanmuuton kustannukset eivät sisälly valtion talousarviossa näkyviin välittömiin menoihin. Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden piilokasvua. Työperäinen maahanmuuttokaan ei ole Suomelle kannattavaa, mikäli maahantulija perheineen elää lähinnä sosiaaliturvan varassa. Todelliset kansainväliset huippuosaajat olisivat tervetulleita, mutta heitä Suomen raskas verotus ei houkuttele.

Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on pohjoismaisessa vertailussa löyhää. Ampumavälikohtauksista ja jengien välisistä yhteenotoista kärsivässä Ruotsissa on herätty tiukentamaan pysyvän oleskeluluvan ehtona olevia kielitaito- ja toimeentulovaatimuksia. Tanskan hallituksen tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.

Perussuomalaiset ovat jo kauan vaatineet Suomen ulkomaalaislain korjaamista. Kireämpi linja on täysin välttämätön maahanmuuton ja sen kustannusten hallintaan saamiseksi. Odotteluun ei ole varaa.

Avainsanat: EU, maahanmuutto, julkinen talous

Perussuomalainen linja pitää

Perjantai 13.8.2021 klo 13:39

Perussuomalaiset valitsevat huomenna puolueelle uuden puheenjohtajan. Puolueen linjan pysyvyys ja uskottavuus ovat silti olennaisimpia jatkossakin. Käsittelin aihetta viime viikolla Tamperelaisen kolumnissani.

Perussuomalainen linja pitää

Perussuomalaiset valitsevat elokuussa Jussi Halla-aholle seuraajan. Uuden puheenjohtajan on valmistauduttava tiukkaan kamppailuun pääministerin paikasta kevään 2023 eduskuntavaaleissa Suomen suunnan kääntämiseksi.

Puheenjohtajavaalin tulosta tärkeämpiä ovat silti puolueen poliittisen linjan uskottavuus ja pysyvyys. Oman linjan merkitystä korosti jo perussuomalaisten edeltäjän, Suomen maaseudun puolueen perustaja Veikko Vennamo ajaessaan taitavalla tahtopolitiikalla unohdetun kansan asiaa. Omia periaatteita ei saa hylätä, vaikka yhteistyötäkin on kyettävä tekemään.

Perinteisiin suomalaisiin arvoihin lukeutuvat muun muassa rehellisyys, ahkeruus ja pitkäjänteisyys. Niiden avulla Suomi kohosi viime vuosisadalla korkean elintason maaksi. Vennamo vaati toistuvasti rötösherroja kuriin, ja rikollisuuden suitsiminen on tarpeen nykyäänkin. Varsinkin vakavien rikosten minimirangaistuksia on pidennettävä. Huumausainerikollisuuttakaan ei pidä suvaita.

Harjoitetun maahanmuuttopolitiikan sisältö on Suomen pitkän tähtäimen tulevaisuuden kannalta olennaista. Maahanmuuton on oltava hallittua ja perustuttava korkean osaamisen alojen todelliseen työvoimatarpeeseen. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettava korostamalla nuhteettomuutta, nostamalla kielitaitovaatimuksia ja pidentämällä yleistä asumisaikavaatimusta kymmeneen vuoteen. Humanitaarisista oleskeluluvista on tehtävä määräaikaisia.

Kansakunnan menestys perustuu osaltaan koulutukseen, joka mahdollistaa vientituotteiden korkean jalostusarvon ja teknologian. Luonnontieteellisen, teknisen ja kaupallisen osaamisen lisäksi tarvitaan suurten maailmankielten taitamista. Pakollinen ruotsin opiskelu ei riitä.

Yrittäjillä ja työntekijöillä on monia yhteisiä etuja puolustettavanaan, eikä työmarkkinoilla kaivata lisää vastakkainasettelua. Sen sijaan yksityisen ja julkisen sektorin suhdetta on tarkasteltava kriittisesti. Verorahoitteista julkissektoria on virtaviivaistettava ja erityisesti hallintoportaita karsittava. Julkisten menojen ja byrokratian vähentyessä yksityiselle toimeliaisuudelle tarjoutuu edellytykset nostaa Suomi jaloilleen.

Avainsanat: perussuomalaiset

Sote-uudistus tulee veronmaksajille kalliiksi

Keskiviikko 23.6.2021 klo 11:26

Eduskunta äänestää tänään iltapäivällä sote-uudistuksen kohtalosta. Itse äänestän heikosti valmisteltua ja mitä todennäköisimmin sote-kustannuksia kasvattavaa uudistusta vastaan. Esitin perustelut äänestyspäätökselleni eduskunnassa maanantaina 21.6. pitämässäni puheenvuorossa:

"Arvoisa puhemies! Olemme historiallisen tilanteen edessä eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä sote-uudistukseksi. Valitettavasti tämä hetki ei ole kuitenkaan historiallinen siksi, että esitetty malli tulisi viimein ratkaisemaan sote-palveluita vaivaavat ongelmat. On todettava, että kuntien ja kuntayhtymien järjestämät sote-palvelut eivät ole toimineet läheskään täydellisesti eivätkä myöskään erityisen kustannustehokkaasti tähänkään asti. Nyt tällä lakiesityksellä syntyy kuitenkin jättimäinen riski siihen, että uudistus vie vuosittain parisenkymmentä miljardia euroa maksavien sote-palveluiden järjestämisen ja toteutuksen väärille raiteille. Tämän riskin toteutuminen ei olisi ihme, koska sote-kustannusten tai itse asiassa minkään muidenkaan menojen hillitseminen ei ole missään vaiheessa kuulunut Marinin hallituksen ykköstavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen sote-lakiesityksen lukuisiin eri asiakokonaisuuksiin sisältyy erittäin suuria kustannusten nousupaineita, joiden vaikutusta ei ole arvioitu joko lainkaan tai korkeintaan hyvin puutteellisesti. Tällaisia kustannuseriä ovat muun muassa erilaiset muutoskustannukset, palkkaharmonisointikustannukset, ict-kustannukset, kiinteistöihin liittyvät kustannukset, piilevien palvelutarpeiden kustannukset, omaishoidon kustannukset, pelastustoimen rahoitusvajekustannukset, etätyön kasvun aiheuttamat kustannukset sekä ulkoistamissopimusten purkuun liittyvät kustannukset. Ja vaikka tämä äskeinen luettelo on pitkä, se ei ole läheskään täydellinen listaus sote-uudistuksen veronmaksajille aiheuttamista lisäkustannuksista, jotka ovat asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain miljardiluokkaa. Tätä syntyvää kustannusriskiä ei ole ilman perinpohjaista tarkastelua mitään syytä hyväksyä.

Arvoisa puhemies! On hämmästyttävää, että hallituksen sote-päätöksentekoa on taloudellisen ajattelun ja palveluiden kehittämisen sijaan ohjannut lähinnä keskustan hellimä maakuntamalli. Lukuisat asiantuntijat ovat katsoneet, että syntyvien alueiden tai maakuntien määrä on aivan liian suuri, mutta keskusta on kuitenkin runnonut läpi esitetyn kaltaisen mallin punavihreän hallituksen syntymisen ja koossa pysymisen ehtona, ja siihen muut hallituspuolueet näyttävät tyytyvän. Tosin vihreiltä on viime viikolla ja myös tänään maanantaina kuultu muutamia kriittisiä puheenvuoroja, kuten edustaja Holopaiselta edellä.

Arvoisa puhemies! Edes sote-alueiden pitkän tähtäimen rahoitusta ei ole saatu ratkaistua, eikä aluksi käyttöönotettava rahoitusmalli sisällä toimivia kannusteita. Ehdotettu maakuntavero uhkaa puolestaan kiristää suomalaisten verotusta entisestään. Nämä ongelmat ovat mittavia, mutta nähtävästi hallitus toivoo seuraajansa ratkaisevan ne.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole ratkaisu sote-palveluiden tarpeen kasvuun ja niiden rahoitukseen liittyviin ongelmiin, vaan se pikemminkin lisää paineita palveluiden myöhempään karsimiseen kulujen noustessa uudistuksen myötä yhä korkeammiksi. Ellei esitettyä mallia parempaa ole näköpiirissä, niin olisi ollut kustannustehokkaampaa kehittää järjestelmää nykymallin pohjalle ja erityisesti perusterveydenhuollon prosesseihin asteittain parannuksia tehden.

Täällä on muun muassa mainittu lääkärikoulutuksen lisääntyminen. Jo pelkästään se mahdollisista edunvalvontajärjestöjen vastaväitteistä huolimatta helpottaisi lääkäriin pääsyä merkittävästi viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös matalan kynnyksen palveluiden lisääminen sekä sosiaali‑ että terveysalalla olisi tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Palvelusetelien lisääntyvä käyttö toisi puolestaan mukanaan kaivattua tehokkuutta kilpailun kautta ja tarjoaisi pienillekin sote-yrityksille markkinaraon. Monia muitakin keinoja varmasti löytyisi, jos niitä haluttaisiin etsiä ja käyttää.

Arvoisa puhemies! Ilmaisen huoleni myös Coxan ja Sydänsairaalan toiminnan jatkoedellytyksistä. Nyt näyttää hyvin vakavasti siltä, että niiden toimintakenttää kavennetaan ideologisista syistä taloudelliset näkökulmat liki kokonaan unohtaen. On todella sääli, mikäli näiden varsin tehokkaasti ja laadukkaasti toimineiden yhtiöiden toiminta vaikeutuu ratkaisevasti uudistuksen myötä. Esitettyjen lakimuutosten sijaan olisi tullut ottaa oppia muun muassa näiden edellä mainittujen yhtiöiden toimintatavoista ja monistaa parhaiten toimivia käytäntöjä muuhun terveydenhuollon kenttään. Tämä periaate on kuitenkin pahoin unohdettu.

Arvoisa puhemies! Muun muassa edellä mainituista seikoista johtuen katson, ettei eduskunnalla ole muuta mahdollisuutta kuin hylätä hallituksen heikosti valmistelema ja kalliiksi koituva sote-uudistus. Kannatan täällä tehtyä hylkäysesitystä."

Avainsanat: sote-uudistus

PS ykkönen Ylöjärvellä - lämmin kiitos kaikille perussuomalaisia äänestäneille!

Maanantai 14.6.2021 klo 13:50

Kuntavaalit on nyt käyty. Ylöjärven perussuomalaisten kannatus nousi viime kuntavaalien 12,4 prosentista peräti 23,7 prosenttiin. Huikeasti kasvanut äänisaaliimme riitti jännittävän ääntenlaskennan jälkeen lopulta selkeästi Ylöjärven suurimman puolueen asemaan 13 valtuutetulla (6 paikkaa v. 2017). Ylöjärven 51-jäsenisen valtuuston toiseksi suurin ryhmä on jatkossa kokoomus (12 paikkaa) ja kolmanneksi suurin SDP (10 paikkaa).

Ylöjärven vaalitulokset:

https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/7/municipalities/980

Perussuomalaisia edustavat Ylöjärven valtuustossa ensi kaudella Juha Alhamo, Mauri Heiska, Toni Kolehmainen, Panu Koski, Inga-Mari Lehti, Markku Mäki-Ventelä, Jari Niemi, Henrik Pajunen, Erja Pelkonen, Hannu Ruuska, Tomi Saaristo, Sami Savio ja Juha Tuominen.

Lämmin kiitos kaikille perussuomalaisia äänestäneille! Tästä on hienoa jatkaa eteenpäin hyväksi havaitulla PS-linjalla!

Avainsanat: kuntavaalit

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 26.5.

Tiistai 25.5.2021 klo 13:31

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona 26.5. ja päättyy tiistaina 8.6. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.6. Muistathan käydä äänestämässä!

Vaali_ilmoitus_kuvana.jpg

Avainsanat: kuntavaalit, julkinen talous, raitiotie

Eduskunta hyväksyi Suomelle kalliiksi tulevan elpymisrahaston

Tiistai 18.5.2021 klo 16:32

Runsaasta kansalaispalautteesta sekä Perussuomalaisten kansanedustajien päivä- ja yökausia täysistunnossa esittämistä huolellisista perusteluista huolimatta eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen EU:n elpymisrahastosta äänin 134-57 (lisäksi 2 tyhjää ja poissa 6 edustajaa).
 
Kaikki Perussuomalaiset kansanedustajat äänestivät luonnollisesti elpymisrahastoa vastaan. Katsomme rahaston olevan Suomelle kallis ja vaikutuksiltaan merkityksetön tai jopa haitallinen, vievän EU:ta kohti liittovaltiota sekä palkitsevan talouttaan huonosti hoitaneita EU-maita suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.
 
Myös perustuslakivaliokunnan kannan mukaan kyseessä on niin suuri vallansiirto Suomen ulkopuolelle, että siitä ei voitu päättää yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Lopulta esitys kuitenkin hyväksyttiin kokoomuksen eduskuntaryhmän selkeän enemmistön tukiessa hallitusrintamaa. Ohessa tarkempi listaus äänestystuloksesta aiheesta kiinnostuneille:
 

Avainsanat: EU, liittovaltiokehitys, elpymisrahasto

TIEDOTE: Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Keskiviikko 5.5.2021 klo 17:10

TIEDOTE

5.5.2021

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä.

- Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, mutta EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.

- Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, kansanedustaja Sami Savio linjaa.

Suomen asema heikkenee monella tapaa

Perussuomalaisten edustajien mukaan Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois Suomen omasta käytöstä, mutta sen lisäksi ne parantavat kilpailijamaiden asemaa, jolloin Suomen oma asema heikkenee vielä enemmän.

- Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tiivistää.

Todellinen tavoite liittovaltion syventäminen

Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.

- Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, kansanedustaja Lulu Ranne hämmästelee.

Koronakriisi toimi hyvänä tekosyynä

Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väistymässä rokotuksien myötä.

- Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, kansanedustaja Jari Koskela sanoo.

Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan.

- Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, kansanedustaja Jussi Wihonen summaa lopuksi.

Lisätietoja:

Jari Koskela 050-505 144 029
Sami Savio 045-260 8308
Ville Vähämäki 050-512 0196
Toimi Kankaanniemi 050-511 3075
Lulu Ranne 040-586 4644
Jussi Wihonen 050-514 4912

Avainsanat: EU, elpymisrahasto, velkaantuminen

Vappupuheeni 1.5.2021

Lauantai 1.5.2021 klo 12:25

Sami Savion vappupuhe 1.5.2021

https://www.youtube.com/watch?v=AxS0AgycVaw

Hyvää vappua, arvoisat katsojat! Jo toisena peräkkäisenä vuonna pidän koronavirusepidemian vuoksi vappupuheeni videon välityksellä tavanomaisten toritapahtumien sijaan. Epidemia näyttää onneksi olevan hiljalleen talttumassa rokotekattavuuden paranemisen myötä.

Koronan kannalta ollaan siis menossa kohti parempia aikoja, mutta monessa muussa suhteessa Suomen tilanne on yhä vaikeampi. Julkinen velkaantuminen on kiihtynyt Marinin hallituksen aikana räjähdysmäisesti. Velkaa on kertynyt jo noin 30 000 euroa kaiken ikäistä suomalaista kohti. Maksutaakka on huikea. Säästöjä pitäisi saada ripeästi aikaan, mutta niiden sijaan hallitus on keskittynyt menojen kasvattamiseen. Hallitus velkaannuttaa Suomea surutta ja jättää ongelmien korjaamisen seuraajiensa murheeksi. Siinä onkin tekemistä.

Suomea ei tosin pian velkaannuteta enää vain kotimaisin voimin. Hallituksen ideologisin perustein puoltamalla yhteiseurooppalaisella velanotolla peiteltäisiin talouttaan huonosti hoitaneiden EU-maiden ja kehnossa kunnossa olevien keskieurooppalaisten suurpankkien ongelmia koronan talousvaikutusten lieventämisen sijaan. Velkojen yhteisvastuu ei kannustaisi rakenteellisiin uudistuksiin, vaan siirtäisi pitkään taloudenpidossaan kompuroineiden valtioiden ongelmat ja pankkien riskinoton realisoitumisen niihin syyttömille tahoille, kuten suomalaisille veronmaksajille. Ratkaisu on täysin väärä ja epäoikeudenmukainen.

Suomen osuus elvytysrahaston kuluista olisi noin 6,6 miljardia euroa. Maamme arvioitu saanto rahastosta on sitä vastoin pudonnut selvästi alle kolmeen miljardiin. Saisimme siis rahastosta tuloutuksia lähes neljä miljardia euroa vähemmän kuin sinne vuosien myötä joutuisimme maksamaan. Lisäksi Suomi on joutumassa miljardien eurojen takausvastuuseen muiden maiden lainaosuuksista. Ja mikä pahinta, jos ja kun yhteisen velanoton tielle lähdetään, EU:n elvytyspaketti tuskin jää kertaluonteiseksi.

Perussuomalaiset vastustavat elvytysrahastoa ankarasti. EU:n yhteinen elvytysrahasto on aivan liian kallis ratkaisu Suomelle sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Jokainen EU-maa vastatkoon omista veloistaan. Suomi kärsisi elvytyspaketin merkittävänä nettomaksajana muillakin tavoin. Elvytysrahasto voi toteutuessaan jopa johtaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun muiden EU-maiden teollisuutta tuetaan sen myötä avokätisesti. Suomelle elvytysrahasto on siis haitallinen sekä siitä aiheutuvan taloudellisen kuormituksen että erityisesti sen periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Marinin hallituksen heinäkuussa elvytysrahastosta saavuttama neuvottelutulos on itse asiassa niin surkea, että jopa hyvin euromyönteinen kokoomus harkitsi hetken aikaa sen vastustamista. Yhtenäisenä pysyessään oppositio pystyisi estämään Suomen osallistumisen elvytysrahastoon, koska sen hyväksyminen vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön eduskunnassa. Kokoomuksen kanta asiaan on siis äärimmäisen tärkeä.

Kokoomus on kuitenkin päättänyt olla ottamatta elvytysrahastoon lainkaan kantaa ja äänestää eduskunnan täysistuntokäsittelyssä tyhjää. Tosiasiassa kokoomus haluaa varmistaa näin elvytysrahaston läpimenon eduskunnassa, koska tyhjiä ääniä ei oteta määräenemmistöä laskettaessa lainkaan huomioon. On silti täysin ennennäkemätöntä, ettei suuri oppositiopuolue käytä äänestäjien sille antamaa mandaattia vaikuttaa äänestämällä JAA tai EI ratkaisevasti asiaan, joka on mittasuhteiltaan sekä periaatteellisesti että taloudellisesti valtavan suuri.

Vappua edeltävällä viikolla nähtiin hyvin eriskummallinen poliittinen näytelmä hallituksen ajauduttua ainakin näennäisesti kuilun partaalle. Mitä ilmeisimmin hallitus ei kuitenkaan pohtinut elvytysrahaston hintaa suomalaisille veronmaksajille yli viikon kestäneen kriisikokouksensa aikana. Myöskään vihervasemmiston apupuolueeksi taantunut keskusta ei kovasta ennakkouhosta ja hallituksen hajottamispuheista huolimatta kyennyt tai halunnut pitää huolta Suomen talouden kestävyydestä. Sekin päätyi lopulta muiden hallituspuolueiden tavoin lisäämään valtion vuotuisia menoja useilla sadoilla miljoonilla euroilla alun perin sovittuun verrattuna. Nämäkin lisämenot tullaan kattamaan entiseen tapaan joko velalla tai tavallisten suomalaisten ostovoimaa kurittavilla veronkorotuksilla.

Samaan aikaan hallitus ajaa härkäpäisesti ja kustannuksista piittaamatta eteenpäin sote-uudistusta, jonka keskeisenä tavoitteena tulisi olla kustannusten alentaminen tai ainakin niiden merkittävä hillintä. Vuodessa noin 20 miljardia euroa maksavien sosiaali‑ ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuden sijaan uudistuksen keskiössä on kuitenkin keskustan hellimän maakuntauudistuksen toteuttaminen. Se loisi Suomeen uuden hallintotason ja johtaisi todennäköisesti sekä kustannusten että verorasituksen kasvuun. Sote-palvelut sitä vastoin tuskin paranisivat merkittävästi, jos ollenkaan. Tällaista hyödytöntä sote-ratkaisua ja sen mukanaan tuomaa turhaa ja kallista hallintohimmeliä on järjetöntä Suomeen synnyttää.

Kiihtyvän lisävelkaantumisen tiellä ei voida enää jatkaa. Kuten viime vappunakin totesin, on kiireesti aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Hallintoa on karsittava ja byrokratiaa vähennettävä. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti, samoin koko ajan kasvavia maahanmuuton kustannuksia. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi.

Myös kuntien arkisessa päätöksenteossa tarvitaan yhä enemmän pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Kunnissakin verorasitus on pidettävä siedettävänä ja investointien järkevyys punnittava tarkoin. Esimerkkinä huippukalliista mutta tarpeettomasta investoinnista on kotikaupunkiini Ylöjärvelle kaavailtu, pitkälti yli sata miljoonaa euroa maksava jatkolinja Tampereen raitiotiehen. Onneksi kansalaisilla on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä kesäkuun kuntavaaleissa. Niissä Perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon nykymenolle. Muistathan käyttää äänioikeuttasi.

Näillä mietteillä toivotan vielä kertaalleen hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja tulevaa kesää kaikille suomalaisille!

Avainsanat: vappupuhe, julkinen talous, elpymisrahasto

Kolumni: Eduskuntapolitiikka heijastuu myös valtuustoihin

Keskiviikko 10.2.2021 klo 17:00

(Julkaistu Tamperelaisessa 10.2.)

Eduskuntapolitiikka heijastuu myös valtuustoihin

Poliittisten päätösten järkevyyden ja johdonmukaisuuden tarve korostuu julkisen sektorin kiihtyvän velkaantumisen myötä. Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu velka on kasvanut jo noin 30 000 euroon jokaista suomalaista kohti. Hallituksen kaavailema sote-uudistus uhkaa paisuttaa entisestään julkisia menoja ja kiristää verorasitusta.

Tällä hetkellä velkaantumiskierteelle ei näy päätepistettä. Sen sijaan eduskunta tekee lähiaikoina päätöksen Suomen osallistumisesta EU:n elvytysrahastoon. Osuutemme rahaston kuluista olisi noin 6,6 miljardia euroa. Maamme arvioitu saanto rahastosta on puolestaan pudonnut jo selvästi alle kolmeen miljardiin. Lisäksi Suomi on joutumassa miljardien eurojen takausvastuuseen muiden maiden lainaosuuksista. Hallituksen viime heinäkuussa saavuttamaa neuvottelutulosta on siis vaikea kutsua edes torjuntavoitoksi.

Jopa käsitys elvytysrahaston perimmäisestä luonteesta muuttuu asteittain. Sdp:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan hiljattain ilmaiseman näkemyksen mukaan EU:n elvytyspaketti tuskin jää kertaluonteiseksi. Samanlaisia arvioita on kuultu muistakin EU-maista.

Marinin hallituksen ideologisin perustein puoltama yhteiseurooppalainen velanotto ja toisiaan seuraavat EU-tukipaketit aiheuttaisivat veronmaksajille mittavat kustannukset. Perussuomalaiset ovat valmistautuneet välikysymykseen rahastosta Suomelle koituvan taloudellisen kuormituksen ja sen periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Huhtikuun 18. päivän kuntavaalit määrittävät Suomen suunnan. Vaikka kuntavaalit eivät vaikutakaan suoraan valtakunnanpolitiikan sisältöön, ovat puolueiden paikallistason tavoitteet yleensä yhteneviä niiden eduskunnassa harjoittaman politiikan kanssa. Tiukkaa talouskuria eduskunnassa tavoittelevat puolueet pyrkivät usein vastaavaan päämäärään myös valtuustoissa, samoin löyhän talouslinjan ja lisävelkaantumisen hyväksyvät puolueet.

Julkisen sektorin rahankäyttöä on punnittava aiempaa tarkemmin ja mitoitettava se veronmaksajien rajallisen maksukyvyn asettamiin puitteisiin. Se on vähimmäisedellytys Suomen selviämiselle kuivin jaloin koronapandemian syventämästä talouskriisistä.

Avainsanat: kolumni, EU, julkinen talous

Kuntavaalit lähestyvät

Keskiviikko 10.2.2021 klo 8:04

Olen ehdokkaana huhtikuun 18. päivän kuntavaaleissa Ylöjärvellä. Vaaleissa määritetään Suomen tuleva suunta.

Julkinen velkaantuminen ja hallituksen kaavailema sote-uudistus aiheuttavat kasvavia paineita veronmaksajille.

Kuntien arkisessa päätöksenteossa tarvitaan yhä enemmän pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta.

Ohessa linkki Perussuomalaisten valtakunnalliseen vaaliohjelmaan:

https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/01/PSkuntavaaliohjelma2021.pdf

Alla kuntavaaliteemojamme Ylöjärvellä:

  • Perussuomalaiset haluavat säilyttää Ylöjärven talouden vakaana ja kohentaa yrittämisen ja työnteon edellytyksiä.
  • Verorasitus on pidettävä siedettävänä ja julkisten investointien järkevyys punnittava tarkoin.
  • Joukkoliikennettä on kehitettävä bussi- ja lähijunaliikenteen pohjalta. Ylöjärveläiset tulevat jatkossakin varsin mainiosti toimeen ilman kallista raitiotietä.

Avainsanat: kuntavaalit, julkinen talous, raitiotie

Kolumni: Voimavarat on suunnattava kotimaahan

Tiistai 22.12.2020 klo 12:01

Kolumni: Voimavarat on suunnattava kotimaahan

(Julkaistu Tamperelaisessa 16.12.)

Koronaepidemia on kiihdyttänyt julkisen sektorin velkaantumista yksityisen kulutuksen hidastuttua, verotulojen vähennyttyä ja julkisten menojen kasvettua ennätysmäistä tahtia. Kuluvana vuonna jo pitkälti yli neljäsosa valtiontalouden menoista katetaan lisävelalla. Velkaantuminen ehti tosin kiihtyä jo ennen epidemian alkua hallitusohjelmaan kirjattujen menolisäysten myötä. Merkittäviä säästöjä hallitus ei sen sijaan ole onnistunut löytämään koko vaalikauden aikana.

Julkisten menojen kasvua painottava hallitusohjelma tarjoaa valitettavan harvoja konkreettisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi elokuussa voimaan tullut polttoaineverotuksen kiristys pikemminkin heikentää työssäkäynnin kannattavuutta ja lisää yritysten kustannuksia. Monien yksinyrittäjien työtilaisuuksia lisäävää kotitalousvähennystä ehdittiin leikata jo viime vuodenvaihteessa.

Apua kansantalouden ahdinkoon ei ole odotettavissa myöskään sote-uudistuksen myötä. Hallituksen joulukuussa eduskunnalle antama sote-lakiesitys ei edes tähtää kustannussäästöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen monilukuisten ja keskenään varsin erikokoisten maakuntien hartioille voi sitä vastoin kiristää edelleen tulevien vuosien verorasitusta.

Uuden hallitusohjelman tarve on ilmeinen. Oppositio on tarjonnut tänäkin vuonna vaihtoehtoja hallituksen talouslinjalle. Perussuomalaiset leikkaisivat menokohteista, jotka eivät juuri vaikuta tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Vaihtoehtobudjettiimme sisältyvät esimerkiksi tuntuvat säästöt maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Lisäksi haluamme hylätä EU:n jättimäisen elvytyspaketin, jonka toteutuessa EU ottaisi yhteistä velkaa ja muuttuisi tulonsiirtounioniksi.

Mainittujen menoerien pienentyessä voidaan muun muassa keventää työssäkäyvien ja eläkeläisten verotusta sekä alentaa asumisen ja liikenteen kustannuksia. Suomelle ja suomalaisille on annettava mahdollisuus vaurastua työtä tekemällä ja yrittämällä. Velkaantuvan maamme rajalliset voimavarat on järkevää käyttää omaa kansantalouttamme ja kotimaista hyvinvointiamme edistävällä tavalla.

Avainsanat: kolumni, julkinen talous, velkaantuminen

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Hallituksen on varmistettava koronavirusrokotusten edellyttämän logistiikan tehokkuus

Maanantai 30.11.2020 klo 15:34

TIEDOTE 30.11.2020

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Hallituksen on varmistettava koronavirusrokotusten edellyttämän logistiikan tehokkuus

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä taatakseen, että Suomeen hankittavien koronavirusrokotteiden logistiikka, säilytys ja jakelu sujuvat turvallisesti, tehokkaasti ja viiveettä.

- Rokotusten tehokas toteuttaminen edellyttää monien logististen haasteiden ratkaisemista. Esimerkiksi Pfizerin ja BionTechin rokotetta on säilytettävä hyvin matalassa lämpötilassa. Tarvittavan logistiikan valmistelun tulisi olla Suomessa parhaillaan täydessä käynnissä, jotta logistiikkaketjut ovat välittömässä toimintavalmiudessa koronavirusrokotteen tai rokotteiden saadessa EU:ssa myyntiluvan. Ylimääräisiin viiveisiin ei ole varaa, Savio huomauttaa.

Euroopan lääkeviraston johtajan hiljattain esittämän arvion mukaan virasto voi hyväksyä yhden tai useamman koronavirusrokotteen käyttöönoton Euroopan unionin alueella ennen joulua. Esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Italia ovat ilmoittaneet pyrkivänsä aloittamaan rokotukset jo joulukuussa tai viimeistään tammikuun alkupuoliskolla. Savio haluaa Marinin hallituksen varmistavan rokotusten käynnistymisen tiiviillä aikataululla myös Suomessa sen jälkeen, kun yksi tai useampi koronavirusrokote on saanut myyntiluvan.

- Suomella on oltava tosiasiallinen valmius käynnistää rokotukset heti kun myyntiluvan saanutta koronavirusrokotetta on toimitettu maahan. Suomeen saatavat rokoteannokset on jaettava mahdollisimman pian sairaanhoitopiireihin ja rokotukset käynnistettävä viipymättä. Näin voidaan vähentää suomalaisille koronaviruksesta aiheutuvia sairas- ja kuolemantapauksia sekä nopeuttaa Suomen yhteiskunnallisten toimintojen ja elinkeinoelämän normalisoitumista, Savio vaatii.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: koronavirus, rokote, kirjallinen kysymys

Sähkömarkkinalainsäädännön puutteet on korjattava

Keskiviikko 25.11.2020 klo 16:41

Eduskunnassa on jo pitkään vallinnut laaja yhteisymmärrys siitä, että sähkön siirtohintojen jatkuva nousu on saatava hallintaan. Hallitus tuonee eduskuntaan loppusyksyllä lakiesityksen, jonka toteutuessa verkkoyhtiöiden investointeja valvottaisiin aiempaa tarkemmin ja siirtohintojen korotuskattoa madallettaisiin. Nämä toimet ovat tarpeellisia, mutta ne eivät riitä pysäyttämään sähkölaskun kasvua. Laki ei myöskään ehdi tulla voimaan ainakaan ennen ensi kevättä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana vuodenvaihteen jälkeen aloittava Mikael Collan on arvostellut sähkön siirtohinnoittelun sääntelyyn tähtäävää, lausuntokierroksella ollutta lakiluonnosta pääosin kosmeettiseksi uudistukseksi. Hän katsoo, että siirtohintojen alentamiseksi tarvitaan muutoksia verkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton laskentamalliin. Collanin mukaan kohtuullisen tuoton ei pitäisi määräytyä laskennallisella perusteella vaan investointeihin tosiasiallisesti sitoutuneiden pääomien nojalla.

Collanin esittämät huomiot ovat varsin aiheellisia. Sähkön kaltaisten välttämättömyyshyödykkeiden siedettävä hinta on arkisten menojen kurissa pysymisen edellytys. Paikallista monopolia ei tule voida käyttää tosiasiallisten kustannusten ja kohtuullisen tuoton ylittävään laskutukseen. Ennätyksellisen matala korkotaso on puolestaan otettava huomioon kohtuullista tuottoprosenttia määritettäessä. Investointien on myös oltava tarpeellisia ja hyödynnettävä aidosti asiakkaita. Eduskunnan tehtävänä on varmistaa, että lainsäädäntö on tältä osin selkeä ja yksiselitteinen.

Avainsanat: sähkön siirtohinta, elinkustannukset

Kansantalouden koheneminen vaatii koronaepidemian hillintää

Keskiviikko 21.10.2020 klo 12:08

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 19.10.:

Kansantalouden koheneminen vaatii koronaepidemian hillintää

Marinin hallituksen edeltäjältään perimä ohjelma laadittiin suotuisan talouskehityksen varaan. Oletus osoittautui nopeasti toiveajatteluksi. Tavoite julkisen velkaantumiskehityksen taittamisesta on jo lykätty vuosikymmenen loppuun.

Hallitus ei ole löytänyt keinoja kansantaloutemme nostamiseksi jaloilleen. Varsinkin yksityisen sektorin työllisyyttä edistävät ratkaisut puuttuvat edelleen. Suunniteltuihin menonlisäyksiin on julkisen velkaantumisen kiihtyessä aiempaakin heikommat edellytykset. Monet asiantuntijat pitävät esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostoa nykytilanteessa epärealistisena hankkeena.

EU:n elpymisväline ja maahanmuuton kustannukset kasvattavat Suomen velkataakkaa tulevina vuosina. Sote- ja maakuntauudistuksen sivutuotteena uhkaa puolestaan syntyä uusi verotusoikeuden muoto. Säästöjä uudistuksesta ei enää viime kauden tapaan tavoitella.

Kuluvan vuoden aikana taloudellinen liikkumavara on pienentynyt entisestään. Kuluttajat äänestävät koronaepidemian kiihtyessä lompakollaan. Vaasassa kauppakeskukset ja ravintolat hiljenivät epidemian ryöpsähdettyä valloilleen ja tartuntojen lisäännyttyä eksponentiaalisesti. Tartuntakäyrän kääntyminen laskuun voi sen sijaan olla hidasta. Viivyttely tartuntoja ehkäisevien toimien aloittamisessa pidentää usein niiden kestoa ja saattaa pahimmillaan johtaa koko yhteiskunnan sulkemiseen.

Testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen perustuvalta koronastrategialta putoaa pohja, jos tartuntalähde jää epäselväksi valtaosassa tapauksista. Myös ministerien ristiriitainen julkinen suhtautuminen koronaepidemiaan on heikentänyt rajoitusten tehoa. Hallituspuolueiden näkemyserot ovat johtaneet äkillisiin suunnanmuutoksiin matkustuskaranteenien soveltamisessa. Epäselvä viestintä maskien hyödyistä on jatkunut keväästä lähtien. Aiemmin menestykselliseksi todettu etätyösuosituskin on jäänyt taka-alalle.

Hallitukselta odotetaan koronan suhteen vastuullista ja johdonmukaista linjaa. Vaikka mikään yksittäinen varotoimi ei hidastaisi epidemiaa ratkaisevasti, on olennaista niiden yhteisvaikutus. Koronaviruksen leviämisen estämisestä hyötyy koko kansantalous, kansanterveydestä puhumattakaan.

Uusi-Seelanti on päässyt varsin lähelle taudin tukahduttamista maan hallituksen reagoitua ripeästi kaikkiin uusiin tartuntoihin. Selkeällä neliportaisella asteikolla esitetyt rajoitukset ovat jo etukäteen kansalaisten tiedossa. Rajoitustoimien määrittely ennakkoon sujuvoittaa myös päätöksentekoa. Ainakin tällä hetkellä Uudessa-Seelannissa voidaan elää lähes normaalisti.

Rokotetta ja tehokasta lääkehoitoa odotettaessa epidemian hallinnan on perustuttava Suomessakin kokonaisvaltaiseen näkemykseen ja tutkittuun tietoon. Eroon koronasta -asiantuntijaryhmän ehdotukset tarjoavat siihen hyvän lähtökohdan. Suomalaisten on helppo hyväksyä perustellut lyhytkestoiset toimet epidemian taittamiseksi ja pidemmän tähtäimen yhteisen edun saavuttamiseksi.

Avainsanat: koronavirus, mielipidekirjoitus, julkinen talous

Kolumni: Jääkö Suomelle tulonsiirtounionin maksajan osa?

Keskiviikko 29.7.2020 klo 15:30

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Tamperelaisessa 29.7.

Jääkö Suomelle tulonsiirtounionin maksajan osa?

EU:n perussopimus on painunut unholaan. Eurooppalaisen elpymisvälineen perustamisella on kauaskantoiset ja syvälliset seuraukset. Liittovaltion ja tulonsiirtounionin synty on yhteisten velkojen myötä yhä lähempänä. Raskas EU-verotus odottaa samalla nurkan takana.

Suomelle elpymisvälineestä koituvat maksut ovat 3,4 miljardia euroa mahdollisia tuloutuksia suuremmat. Suomi saa lisäksi osakseen kymmenien vuosien ja miljardien eurojen takausvastuut EU-maiden yhteisestä velasta. Yhteisvastuun kynnyksen madaltuminen on sitäkin suurempi periaatteellinen murros. Liittovaltiokehitys on pysäytettävä, ellei siihen kysytä lupaa kansanäänestyksessä.

Elpymisvälineen epävarmat välilliset hyödyt eivät puolla siihen osallistumista. Vain muutama prosentti Suomen viennistä suuntautuu valtaosan tukirahoista saaviin maihin. Perustelu vientiteollisuuden epäsuorasta tukemisesta ontuu muutoinkin pahoin. Elpymisväline voi jopa vahvistaa suomalaisyritysten eurooppalaisten kilpailijoiden asemaa.

Perustuslakivaliokunta on suhtautunut erityisen kriittisesti avustusmuotoisen tuen rahoittamiseen yhteisvastuullisella velalla. Eduskunnan tuleekin talouden realiteetit sivuuttavan neuvottelutuloksen sisällön lisäksi tarkastaa aukottomasti sen oikeudelliset perusteet ja perustuslainmukaisuus.

Myös EU:n rahoituksesta vuosina 2021-27 on neuvoteltu. Suomen maksujen kaavaillaan olevan lähes 17 miljardia euroa ja saannon vain noin 11 miljardia. Nettomaksuosuuden kasvuun vaikutti hallituksen haluttomuus liittoutua neuvotteluissa tiukkaa talouskuria vaatineiden Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Valtio velkaantuu tänä vuonna historialliset 20 miljardia euroa. Investoinnit kotimaahan kärsivät, eikä verotuksen keventämistä kohti eurooppalaista keskitasoa ole enää aikoihin tavoiteltu. EU-menojen kasvattama alijäämä vaikeuttaa julkisten palveluiden rahoitusta entisestään.

Kulujen karsinta on aloitettava Suomen ulkopuolelle suuntautuvista rahavirroista. Tulojen ja menojen tasapainotus ei tule olemaan helppoa, mutta yksi asia on varma: toisten maiden velkojen maksaminen ei nosta Suomea talousahdingosta.

Avainsanat: EU, liittovaltiokehitys, julkinen talous

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Ruotsista Suomeen saapuvien koronakaranteenin valvontaa ja ohjeistusta tehostettava

Tiistai 28.7.2020 klo 15:10

TIEDOTE 28.7.2020

Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaisten Savio: Ruotsista Suomeen saapuvien koronakaranteenin valvontaa ja ohjeistusta tehostettava

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Ruotsista Suomeen saapuvat henkilöt noudattavat suositusta kahden viikon omaehtoisesta koronakaranteenista.

- Läheskään aina karanteenia ei näytetä noudatettavan. Matkustajakaranteenien valvontaa ja ohjeistusta on tehostettava tuntuvasti. Koronavirukselle ei saa antaa leviämismahdollisuutta, Savio vaatii.

Koronaviruspandemian ja Ruotsin vakavan tautitilanteen vuoksi matkustamista Ruotsista Suomeen on rajoitettu merkittävästi. Ruotsalaiset saavat tulla Suomeen esimerkiksi työmatkan, perhesuhteiden tai kiinteistöomistuksen perusteella. Myöskään huviveneilyä Ruotsista Suomeen ei rajoiteta.

Julkisuudessa on arvioitu, että esimerkiksi Turussa osa Ruotsista saapuvista henkilöistä menee suoraan ja ilman karanteenia kauppaan tai muihin julkisiin tiloihin. Muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala on kertonut olevansa huolissaan karanteenin noudattamatta jättämisen aiheuttamasta tartuntariskin kasvusta.

- Koronaviruksesta johtuvat ongelmat ovat olleet sekä terveyden että talouden näkökulmasta erittäin mittavia. Hallituksen ja viranomaisten tulee panostaa voimakkaasti koronaepidemian mahdollisen toisen aallon ehkäisemiseen. Päivittäiset koronatartunnat ovat vähentyneet Suomessa alkukesän aikana, mutta monessa muussa maassa tartuntojen määrä on kasvanut viime viikkoina nopeasti. Aktiiviset toimet taudin hillitsemiseksi ovat edelleen tarpeen, Savio muistuttaa.

 

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

 

Avainsanat: koronavirus, karanteenit, kirjallinen kysymys

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Tiistai 9.6.2020 klo 14:39

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 8.6.:

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Koronapandemian talousvaikutuksia on alettu paikata EU-alueella sekä kansallisesti että yhteisvastuun kautta. Suomikin on ehtinyt sitoutua useampaan EU:ssa koronakriisin varjolla käyttöönotettuun tukijärjestelmään.

Toukokuisten päätösten myötä Suomen takausvastuut lisääntyivät useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Perussuomalaiset vastustivat vastuiden kasvattamista. Emme pitäneet lainkaan järkevänä Suomen osallistumista eurooppalaisen työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen ja EU:n Covid-19-takuurahaston toimintaan tai niiden lainoituksen takaamiseen. Säästäväisyyslinjamme kuitenkin hävisi äänestyksissä.

Uusia ja suurempia tukipaketteja on jo ehditty suunnitella. EU-komissio on tehnyt esityksen 750 miljardin euron elvytysrahastosta pandemian aiheuttamien talousvaikutusten lievittämiseksi.

Elvytysrahaston jäsenmaille jakamista varoista 500 miljardia euroa olisi suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa. Rahaston jakamat tuet on tarkoitus kohdentaa erilaisiin investointeihin, digitaaliseen talouteen ja ilmastohankkeisiin.

Komission kaavaillaan ottavan rahaston perustamista varten lainaa rahoitusmarkkinoilta. Jäsenmaat lyhentäisivät sitä vuoden 2027 jälkeen normaalien jäsenmaksujensa mukaisessa suhteessa. EU saattaa myös alkaa kerätä esimerkiksi muoviveroa lainan takaisinmaksua rahoittaakseen.

Italia saisi rahastosta noin 170 miljardia euroa ja Espanja noin 140 miljardia. Suomen arvioitu tukiosuus on noin 3,5 miljardia. Vastuita Suomelle kohdistuisi yli 10 miljardin euron verran. Vertailun vuoksi esimerkiksi kauan harkitun hävittäjähankinnan kustannusarvio on noin 7-10 miljardia euroa.

Muun muassa Euroopan vakausmekanismista annetun tuen ehtoihin on kuulunut säästöohjelma. Uudesta elvytysrahastosta myönnettävään rahoitukseen ei sisälly vastaavaa edellytystä. Myöskään kansallisten verojärjestelmien korjaamista ei vaadita, vaikka se auttaisi ehkäisemään monissa jäsenmaissa yleistä veronkiertoa.

Komission ehdotuksen hyväksyminen edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Suomen on oltava tiukasti mukana talouskuria vaativien ja EU:n yhteistä velanottoa vastustavien Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan rintamassa.

Kansantaloutemme on muutoinkin lujilla. Hallituksen ennätysmäinen, peräti 5,5 miljardin euron kokoinen neljäs lisäbudjettiesitys ei silti menoissa säästele. Kenties selvin esimerkki menokurin katoamisesta on 60 miljoonan euron rahoitus uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle. Lisätalousarvioesityksen toteutuessa valtion tämän vuoden nettolainanottotarve uhkaa kasvaa lähes 19 miljardiin euroon.

Valtio siis velkaantuu kuluvana vuonna noin 3400 euroa jokaista suomalaista kohti. Velkaelvytystä ei voida jatkaa loputtomiin, ei Suomessa eikä EU:ssa. Talouden realiteetit nousevat väistämättä esiin viimeistään syyskesällä valtion ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Säästeliäisyys on viimein palautettava sille kuuluvaan arvoonsa.

Avainsanat: julkinen talous, velkaantuminen, EU

Vappupuheeni 1.5.2020

Perjantai 1.5.2020 klo 11:21

Hyvää ja turvallista vappua! Koronaepidemian takia pidän vappupuheeni tänä vuonna videon välityksellä:

https://www.youtube.com/watch?v=Wfo-UO_4YZM

"Hyvää vappua, arvoisat katsojat!

Monena aiempana vappuna me pirkanmaalaiset perussuomalaiset olemme kokoontuneet juhlimaan vappua Tampereen Keskustorin läheisyyteen. Mutta kuten kaikki tiedämme, tämä vappu on hyvin erilainen kuin aiemmat, ja siksi pidän myös vappupuheeni tällä kertaa videon välityksellä. Suomea runtelee tänä keväänä koronavirusepidemia, johon on kuollut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 200 suomalaista. Selvästi eniten sairastuneita ja kuolleita on pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa tartuntoja on todettu parisen tuhatta.

Päättäjien ja erityisesti maamme hallituksen on keskitettävä nyt tarmonsa toimenpiteisiin, joilla epidemia saadaan hallintaan sekä terveyden että talouden kannalta kestävällä tavalla. Mitä nopeammin ja paremmin siinä onnistutaan, sitä vähemmän suomalaisia kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja sitä helpompi myös kansantaloutemme on nousta takaisin jaloilleen. Suomi voi yhä tukahduttaa koronavirusepidemian, ja tämän vaatimuksen Perussuomalaiset ovat tuoneet toistuvasti esille myös eduskunnassa, samoin lukuisia tukahduttamiskeinoja. Hallitus onkin toteuttanut osan vaatimuksistamme, mutta valitettavasti osa kaikkein järeimmistä toimista on jäänyt tekemättä, eikä epidemia ole tällä hetkellä täysin hallinnassa.

Periksi ei kuitenkaan pidä antaa. Maailmanlaajuinen rokote- ja lääketutkimus etenevät nyt tavanomaista ripeämmin, ja on hyvin mahdollista, että tiede pääsee voitolle koronaepidemiasta jo tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Ennen sitä meidän on kuitenkin pyrittävä estämään epidemian eteneminen. Koska koronatartunnan ja sen toteamisen välillä voi olla kahden viikon viive, ei rajoitustoimia pidä purkaa hätäisesti ja harkitsemattomasti. Epidemian ryöpsähtäminen uuteen roihuun palauttaisi Suomen vain takaisin lähtöruutuun. Sen sijaan meidän on otettava oppia muiden maiden kokemuksista ja seurattava tarkoin rajoitusten purkamisen vaikutusta tautitilanteeseen muualla maailmassa. Koronatestausta on lisättävä tuntuvasti ja erityisesti havaitut vakavat suojavarustepuutteet on korjattava pikaisesti, jotta suomalaisia voidaan hoitaa turvallisesti.

Koronaepidemian vuoksi myönnetyt yritystuet ovat herättäneet aiheellista ja voimakasta julkista keskustelua. Tuen todellisia tarvitsijoita olisivat ne normaalioloissa työllistävät ja yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tosiasiallisesti kärsineet epidemiasta. Vastapainona verovaroilla tuettujen yritysten tulee olla vastuullisia suomalaisten työttömien ja lomautettujen työllistämisessä alasta riippumatta. Tukien oikeudenmukainen myöntäminen ja käyttäminen ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että erityisesti yhteiskuntamoraalin ylläpitämisen kannalta. Suomalainen työvoima ja suomalaiset yritykset ovat elintärkeitä maamme tulevalle taloudelliselle kantokyvylle, eikä kumpaakaan niistä saa unohtaa.

Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että julkinen velka kasvaa tänä vuonna ennätyksellistä tahtia, jopa yli 20 miljardilla eurolla. Äkillisen kriisin oloissa lisävelkaantuminen lienee väistämätöntä, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että veronmaksajien piikki voisi olla loputtomasti avoinna. Hallituspuolueiden yhteinen ideologia ei voi eikä saa jyrätä käytännön asettamia reunaehtoja ja veronmaksajien kantokykyä.

Koronaepidemian laannuttua on aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi. Käytännössä tällainen suunnanmuutos edellyttää hallitusohjelman kirjoittamista uudelleen, mahdollisesti jopa uuden hallituspohjan turvin.

Arvoisat katsojat, vaikka tilanne on nyt vakava, uskon vahvasti että ensi vappuna tulevaisuus näyttää Suomessakin jo selvästi kirkkaammalta. Toivotan teille kaikille oikein hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja lähestyvää kesää."

Avainsanat: vappupuhe, koronavirus, julkinen talous, työllisyys, yrittäminen

Tiedote: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Tiistai 7.4.2020 klo 13:16

TIEDOTE 7.4.2020

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen etteivät positiivisen koronavirustestituloksen saaneet henkilöt levitä tietämättään koronavirusta oireidensa päättymisen jälkeen.

- Koronavirusepidemian tukahduttamiseksi on tunnistettava tartunnan jo saaneet ja estettävä uusien tartuntaketjujen syntyminen. Erityisen tärkeää on eristää henkilöt, joiden voidaan perustellusti epäillä olevan viruksen oireettomia kantajia. Kansainvälisten havaintojen mukaan koronapotilas voi erittää virusta vielä näkyvien oireiden loppumisen jälkeenkin, Savio huomauttaa.

Aiheeseen on kiinnittänyt aiemmin huomiota muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sairaanhoitopiirin johdon ja Shanghain terveysviraston käymän videoneuvottelun jälkeen. Lehtosen mukaan koronavirustestin tarkkuus saattaa riippua taudin vaiheesta. Koronaviruksen saanut henkilö voi erittää virusta erilaisilla voimakkuuksilla taudin edetessä.

- Diagnostiikkajohtaja Lehtonen on ehdottanut, että koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipunut henkilö tulisi testata uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Oireiden loppumisen jälkeinen testaus voisi ehkäistä taudin leviämistä edelleen, varsinkin jos positiivisen testituloksen uudelleen saaneen henkilön eristys jatkuisi. Lehtonen kehottaa muutoinkin suhtautumaan varauksella siihen, että negatiivisen testituloksen saanut henkilö olisi täysin terve, Savio muistuttaa.

Kiinassa koronan sairastaneet henkilöt määrätään kahden viikon jatkokaranteeniin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suosittelee vastaavissa tilanteissa viikon karanteenia. Suomessa käytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Yleensä toipumisen jälkeinen karanteeniaika on vain päivän tai korkeintaan muutaman päivän mittainen.

- Karanteeni- ja testauskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää selkeää valtakunnallista ohjeistusta. Taudista toipuneen henkilön mahdolliseen tartuttavuuteen on suhtauduttava hyvin vakavasti ja mitoitettava testaus- ja karanteenitoimet varman päälle. Hallituksen on toimittava aktiivisesti koronavirusepidemian tukahduttamiseksi, Savio vaatii.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: tiedote, koronavirus, kirjallinen kysymys

Vanhemmat kirjoitukset »