Perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon hallituksen politiikalle

Torstai 16.11.2017 klo 19:11

Toin eduskunnassa keskiviikkona 15.11. pitämissäni puheenvuoroissa esille perussuomalaisten tarjoaman monipuolisen vaihtoehdon hallituksen harjoittamalle politiikalle:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten laatima vaihtoehtobudjetti tarjoaa todellisen ja laaja-alaisen vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle. Haluan vielä nostaa tästä vaihtoehtobudjetistamme esille muutaman kohdan:

Olemme ensinnäkin varsin huolissamme asumisen kohonneista kustannuksista. Asumiskulujen yleinen nousu ja hallituksen esityksessään kaavailemat lämmityspolttoaineiden veronkorotukset uhkaavat syödä kaikkein pienituloisimmille tarjotut mitättömät veronalennukset kokonaan. Erityisesti pienituloisimpien kansalaisten ostovoimaa täytyykin ehdottomasti vahvistaa. Perussuomalaiset esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan lämmityspolttoaineiden veronkorotusten peruuttamista. Esitämme myös sähkönsiirtohintojen alentamista laskemalla jakeluyhtiöiden sähkönsiirron tuottovaadetta 4,5 prosenttiin. Se on mielestämme aivan riittävä tuotto paikallisille monopoleille, onhan kyseessä välttämättömyyshyödyke.

Kohdentaisimme mallissamme tuloveronkevennykset siten, että osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen tulisi entistä kannattavammaksi. Meidän työtulovähennysmallissamme esimerkiksi noin 1 200 euroa kuussa ansaitsevan siivoojan tai kaupan kassan tuloverotus kevenisi merkittävästi enemmän kuin mitä hallitus nyt esittää. Tämä olisi hyvin tärkeää työllistymisen ja erityisesti pienelläkin palkalla pärjäämisen kannalta. Vaihtoehtomme eroaa hyvin merkittävästi ainakin vihreiden esittämästä budjetista, joka kiristäisi työssä käyvien verotusta muun muassa kilometrikorvausten pienennysten ja työmatkavähennysten rajausten turvin. Vihreät eivät myöskään keventäisi ansiotuloverotusta, ja heidän mallillaan työttömyys tuskin lähtisi lähiaikoina nousuun.

Arvoisa puhemies! Haluamme oikeutta myös eläkeläisten verotukseen. Yhtä suurista palkka- ja eläketuloista kuuluu maksaa samanlaista veroa. Se olisi oikeudenmukaista jo sillä perusteella, että eläkeläiset ovat tulonsa jo työuransa aikana ansainneet. Tähän myös me perussuomalaiset olemme valmiita satsaamaan ja olemmekin esittäneet merkittävää eläketulovähennystä.

Arvoisa puhemies! Otin aiemmin täällä debattipuheenvuorossani esille maahanmuuton kustannukset, joista me perussuomalaiset olemme varsin huolissamme. Maahanmuuton kustannukset eivät ole mitään erillisiä kuluja, jotka eivät vaikuta julkisen talouden muihin käyttövaroihin, vaan aiheuttavat väistämättömiä säästöpaineita muihin kohteisiin. Odotammekin jännityksellä jo hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevan selvityksen valmistumista. Sen ilmestyttyä eduskunnan on helpompi tehdä toimenpiteitä, joilla myös maahanmuuton kuluja saadaan kuriin. Kun näitä maahanmuuton kustannuksia saadaan karsittua, on kansalaisten paljon nykyistä helpompaa hyväksyä myös joillakin muilla hallinnonaloilla tarvittaessa tehtäviä säästöjä. Vaadimme vaihtoehtobudjetissamme myös hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman täysimääräistä toteuttamista.

Kuten edustaja Hakkarainen edellä totesi, meidän 9 perussuomalaisen kansanedustajan keväällä esittämä vaatimus turvapaikkapoliittisen ohjelman noudattamisesta ja toteuttamisesta silloisen hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksen välttämättömänä ehtona nostatti keväällä silloisen perussuomalaisen johdon keskuudessa kovan haloon, kuten myös Lauri Nurmi uudessa kirjassaan toteaa. Tästä lienee pääteltävissä jotain, samoin kuin kesäkuun 12. ja 13. päivän hallituskriisistä ja sen ratkaisusta. Ja saattaakin olla, että maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä täytyy odottaa vielä hyvä tovi.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan ja sen kustannusten karsimisen lisäksi haemme säästöjä myös muun muassa kehitysavusta, johon olemme esitelleet oman vapaaehtoisuuteen perustuvan mallimme, joka antaisi kehitysapuun lahjoittajille verovähennyksen aina 200 euroon asti. Mikäli mallimme toteutettaisiin, se lisäisi säästöjen myötä myös kehitysavun hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+183+183.aspx

Perussuomalaisilla on tarjota vaihtoehto myös yrittäjyyden, työllisyyden ja koulutuksen saralla:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia on yritetty leimata julkisesti yhden asian liikkeeksi. Se ei missään nimessä kuitenkaan pidä paikkaansa, ja siten jatkan vielä muutamalla sanalla yrittäjyydestä, työllisyydestä ja koulutuksesta, joihin katsomme tarvittavan merkittäviä lisäsatsauksia.

Yrittäjyys, työllisyys ja koulutus ovat eittämättä yhteiskunnan peruspilareita, ja viime vuosina erittäin suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja erityisesti mikroyrityksiin. Haluammekin tukea pk-yritysten kasvua myös jatkossa. Esitämme siten pienimuotoisen yritystoiminnan helpottamiseen uutta työtilimallia. Tässä mallissamme yritystoiminnan liikevaihdon jäädessä alle 40 000 euroon voisi yrittäjä tietyin ehdoin suoriutua kirjanpito- ja verovelvoitteistaan pankkitiliä hyödyntäen. Mallissamme tiliote toimisi kirjanpitona ja pankki pidättäisi arvonlisäveron verottajalle, samoin sosiaaliturva- ja eläkemaksut soveltuvin osin. Tällaisen kevytyrittäjän aika olisi näin ollen käytettävissä varsinaiseen yritystoimintaan, mikä helpottaisi varsinkin aloittelevia yrittäjiä. Tämän lisäksi vaadimme lainsäädännön uudistamista yrittäjän aseman turvaamiseksi konkurssin, työttömyyden ja sairastumisen varalta.

Arvoisa puhemies! Pk-sektorin kasvua on mielestämme tuettava myös verotuksen keinoin. Esitämme seuraavia kolmea toimenpidettä: Ensinnäkin arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajan nostoa 20 000 euroon sekä huojennusalueen katon nostamista 40 000 euroon. Toisena Viron yritysveromallin kaltaista verokannustinta pk-yrityksessä, joka palkkaa kahtena peräkkäisenä vuonna vähintään kaksi kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia. Tätä mallia voitaisiin pilotoida aluksi ainakin kovassa kasvussa olevalla matkailualalla. Kolmantena toimenpiteenä esitämme kotitalousvähennyksen korottamista 50 prosentista 60 prosenttiin vähennyskelpoisesta työkorvauksesta laskettuna.
Katsomme, että edellä mainitut muutokset edistäisivät merkittävästi erityisesti palveluiden kysyntää ja vähentäisivät samalla harmaata taloutta. Totta kai myös aiemmin edellisessä puheenvuorossani mainitsemani tuloveronkevennykset edistäisivät toteutuessaan merkittävästi suomalaista työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana koulutuksesta:

Me perussuomalaiset haluamme varmistaa laadukkaan koulutuksen edellytykset. Se on tosiaan yhteiskuntamme kivijalka ja sivistyksen tae, ja nyt, kun talous on kääntynyt kasvuun, on myös koulutukseen satsattava. Esitämme siksi lisäpanostuksia usealle eri koulutuksen sektorille.
Ensinnäkin oppisopimuskoulutukseen, joka on Suomessa edelleen liian vähän hyödynnetty ja arvostettu koulutusmuoto, esitämme 10 miljoonan euron lisämäärärahaa mestari—kisälli-mallin toteuttamiseen. Tällä määrärahalla voidaan kouluttaa satoja nuoria todellisiksi ammattilaisiksi siirtämällä heille tietoa ja osaamista kokeneemmilta työntekijöiltä.

Tämän lisäksi haluamme nostaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta koko maassa. Painotamme erityisesti opinto-ohjauksen tarpeellisuutta, jotta nuori löytää itselleen sopivan opiskelupaikan ja valmistuu kohtuuajassa. Esitämme siten lisäpanostuksia ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja saattohoito- ja potilasturvallisuuskoulutukseen THL:n esittämän suosituksen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Korkeakoulutus kaipaa kipeästi lisäresursseja. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme tulee olla kansainvälisen tason huippuyksiköiden luominen kuhunkin yliopistoon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä on lisättävä tuntuvasti, kuten käynnissä olevassa Tampere 3 -hankkeessa on tavoitteena. Se onnistuu parhaiten uusinta huipputietoa ja tutkimustietoa hyödyntäen. Esitämme siksi lisäyksenä yhteensä 30 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan kehittämiseen.

Peruskouluissa haluamme satsata laadukkaaseen oppimisympäristöön ja erityisesti ryhmäkokojen pienentämisen ja oppimisen tukemiseen. Se lisäisi ja parantaisi merkittävästi oppilaiden ja opettajien hyvinvointia, jaksamista ja oppimistuloksia sekä kohentaisi samalla oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia [Puhemies koputtaa] ja toisi varmasti pitkällä tähtäimellä määrärahat moninkertaisesti takaisin.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti lopuksi: Koulutuksen saralla esitämme toista kotimaista kieltä koskevan vapaaehtoisen kokeilun kohdejoukon laajentamista 5 000 oppilaaseen. Hallitusohjelmaan perussuomalaisten vaatimuksesta kirjattu vapaaehtoinen kielikokeilu on tärkeä, mutta sen suunniteltu 2 200 oppilaan laajuus riittämätön kunnollisten tulosten saamiseksi. Me haluamme varmistaa, että kokeiluun saadaan mukaan riittävä määrä oppilaitoksia ja oppilaita koko maan alueelta, ja esitämme siksi kokeilun laajentamiseen pientä lisämäärärahaa.

Arvoisa puhemies! Toivonkin hallituksen ajattelevan Suomen kansallista etua ja ottavan siksi perussuomalaisten esittämän monipuolisen ja realistisen vaihtoehtobudjetin hyvin vakavasti."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+194+194.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, vaihtoehtobudjetti

Tarveharkintaa ei saa murentaa

Torstai 16.11.2017 klo 19:03

Tein tiistaina 14.11. eduskunnassa Leena Meren kannattamana kausityöntekijöiden maahantulon helpottamista koskevan lakiehdotuksen hylkäysesityksen. Esitys voi toteutuessaan avata väylän työvoiman tarveharkinnan murentamiselle, mitä perussuomalaiset vastustavat ankarasti. Äänestys suoritettaneen ensi viikolla. Pidin asian käsittelyn yhteydessä seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys HE 80 näiltä valtiopäiviltä ja siihen liittyvä hallintovaliokunnan mietintö laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan tämä hallituksen esitys olisi toteutuessaan riskialtis, koska se avaisi väylän työvoiman tarveharkinnan poistamiseen ainakin tietyillä ammattialoilla. Eduskuntaryhmämme katsoo, ettei ole toivottavaa kehitystä, että esityksen myötä TE-toimistot osin ohitettaisiin työvoiman saatavuuden harkinnassa. Muun muassa hallitusohjelmassa on linjattu, että työvoiman tarveharkinnassa pääsääntö on jatkossakin nykyisten käytäntöjen jatkuminen.

Perussuomalaiset ovat esityksen laajan valiokuntakäsittelyn aikana kiinnittäneet huomiota myös siihen, että EU-jäsenmaiden on pääsääntöisesti kohdeltava direktiivin tarkoittamia kolmansien maiden kansalaisia yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla, mikä aiheuttaa useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset. Tilapäisesti maassa oleskelevilla työntekijöillä olisi siis oikeus muun muassa julkisiin terveys- ja erikoissairaanhoidon palveluihin.

Periaatteellisesti tärkein seikka lienee kuitenkin se, että lakiehdotuksen myötä työvoiman saatavuusharkinnan soveltumisala murenisi nykyiseen verrattuna. Perussuomalaisten mielestä jatkossakin on ehdottomasti syytä ensin varmistua, onko suomalaisia työttömiä mahdollista työllistää. Tämän perusteella esitän mietinnön vastalauseessa ehdotetun mukaisesti, että lakiehdotukset 1—13 hylätään."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_117+2017+7+1+1.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, tarveharkinta, työllisyys

Saatavuusharkinnasta ei saa luopua

Keskiviikko 25.10.2017 klo 23:44

Eduskunnassa käytiin illalla mieleenpainuva keskustelu vasemmistoliiton Anna Kontulan lakialoitteesta tarveharkinnan poistamiseksi. Käytännössä lähinnä vain perussuomalaiset puolustivat suomalaisen työntekijän oikeuksia. Alla yksi kolmesta pitämästäni puheenvuorosta:

"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis vasemmistoliiton edustaja Kontulan ja yli sadan muun kansanedustajan allekirjoittama ulkomaalaislain muuttamista koskeva lakialoite, jossa esitetään EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnan poistamista. Salissa on kuultu tänään muilta ryhmiltä lukuisia aloitetta ylistäviä puheenvuoroja, ja näyttääkin siltä, että täällä eduskunnassa enää vain perussuomalaiset puolustavat suomalaista työntekijää. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho tuomitsi jyrkästi Kontulan aloitteen aiemmin tänä syksynä.

Vaikka täällä eduskunnassa saammekin hyvin vähän tukea tässä asiassa, niin perussuomalaiset eivät kuitenkaan ole onneksi täysin yksin. Muun muassa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on tyrmännyt kovin sanoin edustaja Kontulan lakialoitteen. Myös muilta tahoilta ammattiyhdistysliikkeen suunnasta on esitetty voimakasta kritiikkiä tätä lakialoitetta kohtaan ja täysin syystä. Ay-liike hoitaa tehtäväänsä ja ajaa työväestön etua vastustaessaan tätä lakialoitetta.

Arvoisa puhemies! Saatavuusharkinnasta luopumisen vaikutuksia on vähätelty suuresti julkisessa keskustelussa. Ruotsissa se on johtanut muun muassa työvoiman ylitarjonnan pahenemiseen matalapalkka-aloilla, aiheuttanut väärinkäytöksiä ja pakottanut valvonnan lisäämiseen. Ruotsi on yksi harvoista Euroopan maista, joka on luopunut työvoiman saatavuusharkinnasta, eivätkä seuraukset ole olleet missään määrin lohdullisia. Kuten edustaja Meri äsken totesi, Ruotsin hallituksen viime vuonna julkaiseman selonteon mukaan noin 40 prosenttia Ruotsiin muuttajista tulee aloille, joilla ei ole pulaa työväestä. 20 prosenttia tulee matalapalkka-aloille, joilla työvoimasta on ylitarjontaa. Tämä ei ainakaan toivottavasti ole ollut alkuperäinen tarkoitus Ruotsissakaan.

Ruotsissa myös monenlaisen kontrollin ja valvonnan tarve on kasvanut, ja siihenhän edustaja Modig äskenkin kehotti Suomea valmistautumaan. Vaikuttaakin hyvin oudolta luoda ensin ongelma ja esittää sitten siihen lukuisa määrä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä edes toimisi käytännössä. Myöskään osaajien saaminen Suomeen ei missään nimessä kelpaa edustaja Kontulan tekemän lakialoitteen perusteeksi. Jo nyt esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten ylimmässä tai keskijohdossa toimivat henkilöt on vapautettu saatavuusharkinnasta.

Kuten totesin debattivaiheessa, Kontulan lakialoite on kerännyt allekirjoittajia kaikista eduskuntapuolueista perussuomalaisia lukuun ottamatta. Ainakin itseäni kummeksuttaa se, että muun muassa sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmästä allekirjoittajia löytyy peräti seitsemän. Näiden kansanedustajien osalta sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen arvot näyttävät jostain syystä jääneen taka-alalle tämän lakialoitteen myötä. Edustaja Tuppurainen jopa syyttää aloitteen kritisoijia rajat kiinni -politiikasta. Tätä syytettä en missään määrin voi ymmärtää. Onneksi kuitenkin aivan kaikki sosiaalidemokraatit eivät näytä ajattelevan edustaja Tuppuraisen tavoin, ja se on positiivista. Kehottaisin myös edustaja Tuppuraista muistamaan kansallisen etumme.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset siis vastustavat saatavuusharkinnan poistamista. Se avaisi toteutuessaan portin työehtojen polkemiselle ja halpatyömarkkinoiden syntymiselle varsinkin nykyisen massatyöttömyyden vallitessa. Suurimpia häviäjiä olisivat etujensa puolustajia valitettavan harvoin löytävät suomalaiset työntekijät, työttömät ja veronmaksajat. Kuten edustajat Meri ja Tavio äsken puheenvuoroissaan toivat selvästi ilmi, on perussuomalaisten erittäin selkeä kanta se, että työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä tiukasti kiinni vähintään nykyisellä tasolla.

Vetoan lopuksi eduskuntaan, että se hylkää edustaja Kontulan erittäin huonosti harkitun lakialoitteen, ei tarpeettomana vaan perin juurin haitallisena."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_110+2017+11+45+45.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, saatavuusharkinta, maahanmuuttopolitiikka

Kolumni: Verot maksukyvyn mukaan

Keskiviikko 25.10.2017 klo 23:37

Kolumnini verotuksen epätasapainoisuudesta julkaistiin tänään 25.10. Kaupunkilehti Tamperelaisessa:

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/573121-kolumni-verot-maksukyvyn-mukaan

Kolumni: Verot maksukyvyn mukaan

Hallitusohjelman mukaan ”ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä, pieni- ja keskituloisia painottaen”.

Kirjauksen toteutuminen toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille kaivattua ostovoimaa. Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin unohtanut erityisesti pienen työeläkkeen saajat.

Hallituksen tuloveroesitys keventää 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotusta yli 400 euroa vuodessa, 1600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotusta korkeintaan 10 euroa. Samalla esitys lisää pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta.

Eläkeläisten on lähes mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monen on laskettava euronsa hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.

Ongelmia tuottaa välttämättömien elinkustannusten kasvu ja erityisesti asumiskulujen jatkuva nousu. Kuitenkin hallitus aikoo kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, mikä tuntuisi kipeimmin pienituloisen kukkarossa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana ja sen osuus verorasituksesta kasvanut. Tästä huolimatta hallitus esitti yleisen kiinteistöveroprosentin lakisääteisen alarajan nostamista 1,03 prosenttiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin ylärajakin oli tätä matalampi vielä vajaa vuosikymmen sitten.

Hallituksen esitys olisi pakottanut peräti 170 kuntaa nostamaan yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Määrä on hätkähdyttävä.

Lisäksi hallitus kaavaili vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron lakisääteiseen alarajaan vastaavaa korotusta vuoden 2019 alusta lukien. Tämä olisi väistämättä johtanut myös lukuisiin vuokrankorotuksiin.

Onneksi hallitus perui viime tingassa aikeensa kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostamisesta perussuomalaisten ja muun opposition painostuksen myötä.

Vaikka päätös olikin lopulta oikea, on hallituksen korjattava verolakiesityksiään vielä monelta muulta osin kansalaisten kannalta oikeudenmukaisemmiksi.

Sami Savio

kansanedustaja (ps)

Ylöjärvi

Avainsanat: verotus, kiinteistövero, asuminen

TIEDOTE: Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka

Keskiviikko 25.10.2017 klo 21:57

Tiedote 25.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustajat Elomaa ja Savio (ps.): Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka

Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva Elomaa ja Sami Savio jättivät tänään eriävän mielipiteen sivistysvaliokunnassa koskien vuoden 2018 talousarvioesitystä. Eriävässä korostettiin muun muassa opinto-ohjauksen merkitystä ja huomautettiin Pisa-tulosten heikkenemisestä.

Koulujärjestelmäämme vaivaa kasvava eriarvoistuminen. Esimerkkinä tästä on ääripäiden etääntyminen toisistaan kouluja vertailtaessa, kansanedustaja Sami Savio (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset haluavat, että maassa on jatkossakin riittävä ja laadukas sekä alueellisesti yhdenvertainen kouluverkosto. He kiinnittävät huomiota myös opetusryhmien kokoon.

- Olemme halunneet turvata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet ja koulurauhan. Tällä on vaikutusta sekä opettajien, oppilaiden että koko henkilökunnan hyvinvointiin, samoin oppimistuloksiin, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.) jatkaa.

Lapsilla oikeus harrastaa

Ensi vuoden budjetissa pitäisi perussuomalaisten mukaan panostaa enemmän vähävaraisten perheiden lasten harrastustoiminnan tukemiseen esimerkiksi kerhotoimintaa kehittämällä. Vähän vanhemmille koululaisille perussuomalaiset väläyttävät jopa Personal Trainer –kokeiluja.

- Tämä auttaisi sekä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, että lasten eriarvoistumisen ehkäisyssä. Olen siitä varma, Elomaa perustelee.

Kielikokeilua laajennettava

Perussuomalaiset kirjauttivat vuonna 2015 hallitusohjelmaan kielikokeilun, jossa toisen kotimaisen opiskelu ei olisi pakollista, vaan tilalle saisi valita jonkin muun kielen. Elomaa ja Savio pitävät alkavaa ohjelmaa hyvänä mutta sen laajuutta riittämättömänä.

- Siksi esitämme lisärahoitusta kokeiluun, jolloin pystyttäisiin lisäämään kokeiluun osallistuvien oppilaiden määrää ja tarkentamaan kokeilusta saatavia tuloksia, Savio täsmentää.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, puh. 050 512 0806

Sami Savio, puh. 045 260 8308

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, vapaa kielivalinta

TIEDOTE: PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Tiistai 17.10.2017 klo 19:40

TIEDOTE

17.10.17

Julkaisuvapaa

PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Hallitus on perunut kaavailemansa kiinteistöverojen alarajojen korotukset. Kiinteistöverojen määrät säädetään lopullisesti kunnissa, mutta laki määrittelee verojen vähimmäis- ja enimmäisrajan. Perussuomalaiset ovat ratkaisusta mielissään.

- Olemme painostaneet hallitusta tällaiseen ratkaisuun kohtuuden nimissä ja onnistuimme. Kuka sanoi, ettei oppositiosta voi vaikuttaa? Kansanedustaja Sami Savio (ps.) iloitsee.

Savion mukaan esitys olisi koskettanut eniten juuri pieni- ja keskituloisia ihmisiä.

- Asuminen on Suomessa kaikkea muuta kuin halpaa. Esityksen myötä asumisen kustannukset olisivat nousseet edelleen. Suhteellisesti sellainen koskettaa kaikkein eniten juuri pienituloisimpia kansalaisia. Myös keskituloisia, jotka jo nyt maksavat viulut, on kuritettu liikaa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana. Sen osuus verorasituksesta on perussuomalaisten mukaan liian suuri. Erityisesti Perussuomalaiset olivat huolissaan vakituisten asuntojen kiinteistöveron alarajan kaavaillusta nostosta.

- Tämä on juuri se vero, jota nostamalla kuritettaisiin rintamamiestalon mummoa vielä lisää. Tämä ei käynyt meille, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) korostaa.

Vähämäki huomauttaa, että monessa kunnassa vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti on alarajalla tai hyvin lähellä sitä.

- Eri kiinteistöverojen alarajan nosto olisi johtanut siihen, että peräti 170 kuntaa eli yli puolet Suomen kunnista olisivat joutuneet nostamaan verotusta valtuuston tahdosta huolimatta. Tämä estettiin nyt. Perussuomalaiset vaikuttivat ja hallitus tuli katumapäälle, Vähämäki arvioi.

Lisätiedot:

Sami Savio, 09 432 3149

Ville Vähämäki, 09 432 3195

Avainsanat: eduskuntatyö, verotus, kiinteistövero

Suullisen kyselytunnin kysymykseni eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta

Torstai 5.10.2017 klo 21:57

Esitin suullisella kyselytunnilla valtiovarainministeri Orpolle kaksi kysymystä eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta, tässä niistä ensimmäinen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+1+1.aspx

"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä pieni- ja keskituloisia painottaen. Tämä on erinomainen periaate, joka toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille lisää ostovoimaa.

Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin käytännössä unohtanut varsinkin pienen työeläkkeen saajat. Hallituksen tuloveroesityksessä 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kevenee yli 400 euroa vuodessa, 1 600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotus korkeintaan 10 euroa vuodessa. Samalla hallituksen esitys lisäisi pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta, mitä me perussuomalaiset emme hyväksy.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: eikö hallitus ole kiinnostunut pientä työeläkettä saavien pärjäämisestä, vai onko heidän asiansa vain päässyt unohtumaan kaiken muun kiireen keskellä?"

Jälkimmäinen kysymykseni kuului seuraavasti:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+3+3.aspx

"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut kansainvälisesti köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyden vastaisessa työssä on erittäin tärkeää puuttua myös eläkeläisköyhyyteen. Eläkeläisten on usein mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monien on laskettava jokainen euro hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.

Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomiota erityisesti välttämättömien elinkustannusten kasvuun. Hallituksen esittämät kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotukset sekä lämmityspolttoaineverotuksen kiristyminen tuntuvat kaikkein kipeimmin juuri pienituloisten kukkarossa. Pieneläkeläisille kohdistetut mitättömät tuloveronkevennykset eivät lähimainkaan riitä kompensoimaan näiden välttämättömien menojen kasvua.

Arvoisa puhemies! Moni pientä työeläkettä saava on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan työuran raskaassa mutta pienipalkkaisessa työssä, josta säästöjä ei ole jäänyt. Aikooko hallitus auttaa heitä? Miten hallitus reagoi myös [Puhemies koputtaa] monia työeläkeläisiä koskevaan eläkeläisköyhyyteen?"

Avainsanat: eduskuntatyö, suullinen kyselytunti, eläkeläiset, verotus

Lakialoite matkustajamerenkulun tukien leikkaamiseksi

Perjantai 29.9.2017 klo 15:46

Jätin 29.9. lakialoitteen matkustajamerenkulkuun liittyvien massiivisten valtiontukien leikkaamisesta eduskunnan käsiteltäviksi. Useimmista muista yritystuista poiketen varustamojen perusliiketoimintaan kohdistuvat tuet ovat pysyviä. Katsonkin lakialoitteeni perusteluissa laivanvarustamoille maksettavien tukien vääristävän kilpailua ja heikentävän merkittävästi sisämaassa toimivien matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaedellytyksiä.

----

Lakialoite laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Elinkeino- ja yritystukien suuri määrä ja monipolvinen käyttötarkoitus ovat herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Yritystuista merenkulkuun kohdistuvat tuet ovat varsin poikkeuksellisia. Ne ovat pysyviä ja kohdistuvat tuettavien yritysten liiketaloudelliseen perustoimintaan. Muutoin yritystuet ovat pääsääntöisesti väliaikaisia.

Tampereen yliopistossa vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan matkustajamerenkulun tukien kokonaismäärä on ollut noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää matkustajamerenkulkuun kohdistuvaa miehistökustannustukea. Miehistökustannustuen piiriin luetaan koko aluksella työskentelevä henkilökunta riippumatta siitä, kuuluvatko työntekijät esimerkiksi kansi- ja konehenkilökuntaan vai taloushenkilökuntaan.

Matkustajamerenkulkuun vuosittain kohdistuvan miehistökustannustuen määrän arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa. Miehistökustannustuella on pyritty nettopalkkauksen kaltaiseen järjestelmään, joka vapauttaa varustamot työntekijöiden sosiaalikulujen ja palkasta ennakonpidätykseen kuluvan osan maksamisesta. Miehistökustannustuen välityksellä varustamoille palautetaan merimiesten palkan ennakonpidätys sekä työnantajan merimieseläkelaissa säädetty eläkevakuutusmaksu ja osuus tapaturmavakuutusmaksusta.

Vuodesta 2004 tilapäiseksi tarkoitettu miehistökustannustuki matkustaja-aluksille säädettiin pysyväksi vuodesta 2009 alkaen. Tuen haittavaikutuksiin lukeutuu valtion menojen kasvun lisäksi mantereen matkailu- ja ravintola-alan yritysten heikentynyt kilpailuasema ja tätä kautta niiden työllistämisedellytysten väheneminen. Valtion menojen pienentämiseksi sekä matkailu- ja ravintola-alan kilpailuneutraliteetin parantamiseksi matkustajamerenkulun miehistökustannustuki olisikin tarkoituksenmukaista ensi tilassa puolittaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 298/2015, uusi 2 momentti ja 12 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

11 § Yleisesti verovelvollisen merenkulkijan merityötulon perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

12 §

Rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan aluksella tehdyn työn perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

---------------------------

Helsingissä 29.9.2017

Sami Savio ps
Toimi Kankaanniemi ps
Rami Lehto ps
Arja Juvonen ps
Olli Immonen ps
Laura Huhtasaari ps
Teuvo Hakkarainen ps
Leena Meri ps
Jari Ronkainen ps
Jani Mäkelä ps

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_40+2017.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, lakialoite, julkinen talous, yritystuet

Massatyöttömyys ei vähene pakkokeinoilla

Perjantai 29.9.2017 klo 15:25

Otin eduskunnassa 26.9. kantaa hallituksen kaavailuihin, jotka aiheuttaisivat toteutuessaan merkittäviä ongelmia monelle työttömälle ja yrityksellekin.

Arvoisa puhemies! Vaalikauden alkupuoliskolla toteutetut mittavat tuloveronalennukset vaikuttivat osaltaan työttömyyden vähenemiseen. Nämä veronalennukset olivat hallituksen vastaantulo työntekijäosapuolelle, joka kiky-sopimuksen myötä jousti erittäin merkittävästi työehdoistaan, ja hyvät tulokset on myös nähty. Veronalennukset ja muut kannusteet helpottavat työllistymistä erityisesti aloilla, joilla käteenjäävät tulot olisivat muutoin niukat ja muuttaminen varsinkin pääkaupunkiseudulle hankalaa.

Valitettavasti hallitus ei kuitenkaan aio alentaa korkeaa työttömyyttä pelkästään kannusteita käyttäen, ja esimerkki siitä on nyt tämä hallituksen eduskunnalle jättämä ja käsiteltävänä oleva esitys työttömyysturvan aktiivimallista. Ellei työnhakija ole ollut kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana riittävän monta päivää työssä tai sitä vastaavassa aktivoinnissa, alenisi hänen työttömyyskorvauksensa jopa lähes 5 prosentilla. Korvauksen alenemiseen ei vaikuttaisi se, kuinka aktiivisesti työtön on hakenut töitä, vaan ainoastaan se, onko hän työllistynyt. Tämä on mielestäni selkeä epäkohta, varsinkin kun TE-toimistot eivät voi tarjota työtä kaikille hakijoille.

Arvoisa puhemies! Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan erillistä aktiivisen työnhaun mallia, joka pakottaisi työttömän henkilön hakemaan työpaikkaa keskimäärin noin kerran viikossa pitkän karenssin uhalla riippumatta siitä, onko henkilön kotiseudulla soveltuvia avoimia työpaikkoja edes tarjolla. Varsinkin pienyrityksille ylisuuresta hakemustulvasta voi tulla rasite ja hakemusmenettelystä aiheutua pelkkää ylimääräistä byrokratiaa.

Arvoisa puhemies! Kahden vaativan velvoitekokonaisuuden käyttöönotto tuntuukin monia työttömiä kohtaan varsin raskaalta toimenpiteeltä, kun satojatuhansia ihmisiä on yhä työttömänä. Hallituksen tuleekin ehdottomasti vielä harkita kahta mainittua aktivointimallia uudelleen ja tehdä niistä työttömien kannalta huomattavasti inhimillisempiä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_93+2017+18+4+4.aspx

Avainsanat: hallitus, työttömyys, eduskuntatyö

Kohti todellista kielivapautta

Perjantai 29.9.2017 klo 15:17

Puolustin 26.9. suomalaisten oikeuksia kielivapauteen mm. seuraavassa eduskunnassa pitämässäni puheenvuorossa:

Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen kielikokeilusta, jonka piiriin oppilaitoksilla ympäri Suomen on jatkossa mahdollisuus hakeutua.
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan kielikokeilu on erittäin tarpeellinen ja tuottaa toivottavasti sellaista uutta tietoa, joka hieman myöhemmin johtaa todelliseen kielten opiskelun valinnanvapauteen. Lienee kuitenkin vielä parasta todeta tässäkin yhteydessä se tosiseikka, ettei meillä perussuomalaisilla ole mitään ruotsin kieltä vastaan mutta että toivomme kuitenkin kielten opintoihin lisää vapaavalintaisuutta.

Tässä hallituksen esityksessä on paljon hyviä puolia. Mutta valitettavasti kokeiluun voivat osallistua vain ne viidennen ja kuudennen luokan oppilaat, jotka eivät ole vielä aiemmin ennen kokeilun alkua ehtineet aloittaa toisen kotimaisen kielen opintoja. Lisäksi kokeilun kohdejoukko on rajattu enintään 2 200 oppilaaseen. Tästä kokeilusta saatavien tietojen ja näkemyksen tarkentamiseksi olisikin ollut suotavaa, että kokeilun kohderyhmä olisi ollut selvästi nyt ehdotettua laajempi. Pääasia kuitenkin on, että perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattu kielikokeilu lopulta toteutetaan nyt vaalikauden lähestyessä loppuaan.

Arvoisa puhemies! Kielikokeilun tuottamista eduista olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja-alainen kuva ympäri Suomen. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän kieli saattaisi olla hyvin suosittu valinnan kohde, kun taas Sisä-Suomessa ja lännempänä esimerkiksi kiinan ja espanjan kaltaiset maailmankielet voisivat saada nykyistä laajemman jalansijan. Joissakin yhteyksissä on pelätty ja myös julkisuudessa esitetty, että kielikokeilu tai myöhemmin sitä seuraava vapaa kielivalinta heikentäisivät mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen.

Mielestämme tämä pelko on aiheeton, sillä kielikokeiluun osallistujia ei vapauteta kielten opiskelusta sinällään. Ainoastaan tarjotaan mahdollisuus valita haluamiaan kieliä, ja myös mahdollisuus virkamiesruotsin suorittamiseen säilyy tarvittaessa. Monipuolisuus lienee kaikkien etu, sekä oppilaiden että hieman myöhemmin myös elinkeinoelämän, kun nämä oppilaat valmistuvat oppilaitoksista ja pääsevät työelämään.

Kaikkien oppilaiden ei myöskään tarvitse välttämättä opiskella samoja kieliä. On tosiasia, että jokaisella on vain äärellinen määrä tunteja käytettävissään. Siinä mielessä olisikin hyvä, että he voisivat motivaationsa perusteella opiskella niitä kieliä, joihin ovat parhaiten motivoituneita. Edelleen laajentuessaan kielten opiskelun valinnanvapaus toisi yhä useampia kansainvälisten kielten osaajia työelämään ja tarjoaisi erinomaisia jatko-opinto‑ ja työmahdollisuuksia sekä koti- että ulkomailla ja myös tosiaan kohentaisi opiskelumotivaatiota merkittävästi monen opiskelijan osalta.

Arvoisa puhemies! Viime syksynä muun muassa Suomen Lukiolaisten Liitto esitti kannanotossaan kielikokeilun laajentamista lukioihin, jotta selviäisi vapaan kielivalinnan mahdollinen positiivinen vaikutus esimerkiksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien kielten määrään. Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa vapaan kielivalinnan mukanaan tuoma monipuolisuusetu kannattaisikin ehdottomasti hyödyntää.
Totean vielä, että kielikokeilun tulee tuottaa mahdollisimman laaja-alainen, monipuolinen ja kattava kuva koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeesta koko maan alueella. Perussuomalaiset ovatkin jo aiemmin tänään ja viime vuonna tehneet kokeiluun osallistumiseen tähtääviä valtuustoaloitteita monessa Suomen kunnassa, ja ne odottavat tämän lain voimaantuloa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Åbo Akademin tutkimuksen mukaan noin kolme neljäsosaa Suomen kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista. Yli 60 prosenttia kansalaisista myös kokee, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia. Suuri osa kansalaisista on täten perussuomalaisten kanssa samalla kannalla kielikysymyksessä ja haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista. Toivonkin, että tämä nyt käyntiin lähtevä kielikokeilu saa tulevaisuudessa jatkoa todellisen kielivapauden merkeissä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_93+2017+8+2+2.aspx

Avainsanat: vapaa kielivalinta, pakkoruotsi, hallitusohjelma

Talousarvion lähetekeskustelussa pitämäni ryhmäpuheenvuoro

Keskiviikko 20.9.2017 klo 22:03

Pidin tänään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtion 2018 talousarvion lähetekeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_90+2017+3+6+6.aspx

Arvoisa puhemies! Taloutemme yleiskuva on viimevuotista valoisampi. Bkt-ennusteet osoittavat yli 2 prosentin kasvulukemia ensi vuodelle. Vientiluvut ovat parantuneet, ja sekä kotitalouksien että yritysten investoinnit ovat parhaalla tasolla vuosiin. Työllisyys on kohentunut, etenkin pitkäaikaistyöttömien tilanne. Myös julkinen velkaantumistahti on hidastunut.

Talouden positiivisesta kehityksestä huolimatta hallituksella riittää yhä runsaasti tekemistä, jotta se saavuttaa asettamansa tavoitteen julkisen velan taittamisesta. Valtionvelka kasvaa ensi vuonna 3 miljardia euroa. Sote-uudistuksella tavoitellun 3 miljardin euron säästötavoitteen saavuttamiseenkin liittyy lukuisia perustuslakivaliokunnan osoittamia riskejä. Ne on huomioitava erityisen tarkasti uudistuksen jatkovalmistelussa.

Toimiva työ- ja elinkeinoelämä on terveen talouden kannalta avainasemassa. Hallituksen on ryhdyttävä karsimaan elinkeinotukia. Nykyiset elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja rasittavat veronmaksajia. Esimerkkinä niistä on kallis tuulivoiman syöttötariffi, joka on tuonut veronmaksajille jo satojen miljoonien eurojen lisälaskun.

Työllisyysasteen nosto on perussuomalaisille keskeinen asia. Hallituksen on tehtävä voitavansa, jotta mahdollisimman monet ahkerat suomalaiset löytävät työpaikan ja pääsevät töihin. Elvytystä ei nyt tarvita. Tarvitaan työnteon ja yrittämisen edellytysten reipasta parantamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tuloverotuksen asteittainen keventäminen on jo tuottanut hyviä tuloksia. Silti tarvitaan myös nykyistä tehokkaammin ja yksilöllisemmin kohdennettuja työllisyystoimia. Monen työttömän osaaminen on korkeatasoista, ja heidän ainoa ongelmansa on työpaikan puute. Osa työttömistä tarvitsee vahvistusta perustaidoissa, osalla koulutus ja osaaminen ovat vanhentuneet työttömyyden pitkittyessä. Useimmilla on kuitenkin motivaatio kohdallaan, vain työtilaisuudet puuttuvat.

Mielekäs koulutustarjonta ja hyvät työelämävalmiudet edistävät varsinkin nuorten pääsyä mukaan työelämään ja ehkäisevät heidän syrjäytymistään. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen työelämäpainotteisemmaksi ja valmistumisaikojen lyheneminen ovat askelia oikeaan suuntaan. Oikea-aikainen opinto-ohjaus ja tehostettu työnhakuneuvonta ovat kustannustehokkaita keinoja parantaa nuorten työllistymistä.

Korkeat asumiskustannukset heikentävät työllistymisen edellytyksiä ja kannustimia erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi kaivataan pikaisia toimenpiteitä. Hallituksen budjettiesitys sisältää niitä kuitenkin valitettavan niukasti. Kiinteistöverojen jatkuva nousu lisää asumisen menoja ja syö ostovoimaa. Kallis asuminen rokottaa erityisesti pienituloisimpia kansalaisia.

Pääministeri Sipilä, hallituksenne täytyy pitää mielessä myös köyhän asia. Santeri Alkion perintö ja arvopohja olisivat erittäin ajankohtaisia nyt, kun tuloerot ovat kasvussa. Talouden käännyttyä lopulta nousuun on panostettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten auttamiseen. Perussuomalaiset odottavatkin Juho Saaren johtaman köyhyystyöryhmän tulosten ohjaavan hallituksen politiikkaa oikeudenmukaiseen suuntaan.

Verot maksukyvyn mukaan — se on peruslinjaus, jonka kokoomuksenkin soisi muistavan. Monet lapsiperheet kamppailevat jo nyt pienten tulojen kanssa. Silti hallitus esittää talousarviossaan, ettei verotuksen lapsivähennystä myönnetä enää ensi vuonna. Monen lapsiperheen verotus uhkaa kiristyä tämän päätöksen myötä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää lapsivähennyksen poistamista ristiriitaisena varsinkin aikana, jolloin suomalaisten syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Lapsiperheiden tulotasoa alentava politiikka on yhteiskunnan tulevaisuuden tekijöille väärä signaali.

Kansallinen etu ensin. Tämä on perussuomalaisten linja. Eduskunnan tulee valvoa ensisijaisesti Suomen kansallista etua. EU:n nettojäsenmaksut ja jäsenyydestä suomalaisille aiheutuvat kustannukset eivät saa kohota Britannian EU-eron myötä. Myös Suomen EU-linjaa tulee kirkastaa ja varmistaa se, että pidämme pintamme yhteisissä neuvottelupöydissä EU:n suurten jäsenmaiden kanssa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä odottaa hallituksen myös julkaisevan hallitusohjelman mukaisen selvityksen maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Ne ovat kasvaneet rajusti muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Huomiota budjettiesityksessä kiinnittävät muun muassa vastaanottojärjestelmän kohonneet yksikkökustannukset. Niiden nousu on hyvin outoa, koska moni turvapaikkakriisin aikana hätäisesti käyttöön otettu, kustannuksiltaan kallis vastaanottokeskus ja hätämajoitustila on sittemmin suljettu. Valtiovarainvaliokunnan onkin saatava tarkka selvitys yksikkökustannusten nousun syistä, kuten tietoa kaikista muistakin maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista.

Budjetin lisäsatsaukset turvallisuuteen ovat pieniä askelia oikeaan suuntaan mutta riittämättömiä heikentyneen sisäisen turvallisuustilanteen vuoksi. Lisäkohdennuksia tarvitaan muun muassa poliisin, suojelupoliisin, Tullin ja hätäkeskusten toimintaan. Lisäksi toivomme eduskunnan käyvän laajan keskustelun Suomen sisäisestä turvallisuustilanteesta perussuomalaisten 8. syyskuuta tekemän keskustelualoitteen mukaisesti. Ajankohtaiskeskustelu turvallisuudesta on Turun terrorististen puukotusten jälkeen erittäin tarpeellinen, onhan jopa Pääesikunta kehottanut varusmiehiä välttämään yksin pimeässä liikkumista. Tällainen muutos on erittäin huolestuttavaa. Suomessa on näet totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi muuallakin kuin kotonaan, ja näin tulee ehdottomasti olla jatkossakin. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Itsenäisen Suomen satavuotiseen historiaan sisältyy useita vaikeita kausia, joista kansakuntamme on kuitenkin aina noussut kovilla ponnisteluilla ja yhteistyöllä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa parhaita lahjoja suomalaisille ovat mahdollisuus työhön ja yrittämiseen, riittävä eläke- ja sosiaaliturva sekä erityisesti turvallinen Suomi. Näiden puitteiden pohjalle kansalaiset voivat itse rakentaa tulevaisuuttaan positiivisin mielin, ja niiden toteutumiselle eduskunnan on myös jatkossa luotava riittävät edellytykset.

Avainsanat: eduskuntatyö, puheenvuoro, julkinen talous

TIEDOTE: Suomalaisten on voitava liikkua ilman pelkoa omassa maassaan

Perjantai 15.9.2017 klo 19:05

TIEDOTE

15.9.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio: Suomalaisten on voitava liikkua ilman pelkoa omassa maassaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio vaatii hallitukselta tosiasioiden tunnustamista ja suunnanmuutosta kansalaisten turvallisuuden kohentamiseksi. Savio viittaa pääesikunnan tällä viikolla antamaan ohjeistukseen, jonka mukaan varusmiehiä suositellaan välttämään yksin pimeässä liikkumista sotilasasussa.

Hallituksen on Savion mukaan ryhdyttävä ripeisiin toimenpiteisiin turvallisuusuhkien ehkäisemiseksi.

- Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti 8.9. aloitteen, jossa vaaditaan ajankohtaiskeskustelua Suomen sisäisestä turvallisuudesta. On päivänselvää, ettei hallitus voi enää ummistaa silmiään tosiasioilta, toteaa Savio.

Savio arvelee Suomen turvallisuustilanteen olevan erittäin heikko ja huolestuttava, jos jopa varusmiesten on varottava julkisilla paikoilla liikkumista. Suomessa on totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi myös muualla kuin kotonaan.

- Pääministeri Sipilä ja sisäministeri Risikko, tärkein tehtävänne on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta. Ellette pysty siihen, pyytäkää eroa, vaatii Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio

045 2608 308

Avainsanat: turvallisuus, hallitus, eduskunta

Faktoja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:20

Vastasin tämän päivän Ylöjärven Uutisissa paikallisten vihreiden hyökkäykseen perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa vastaan:
 
Faktoja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista
 
Vihreiden Timo Järvenpää kritisoi Ylöjärven Uutisissa 6. syyskuuta perussuomalaisten poliittisia linjauksia ja arveli ”toiseuttamisen” olevan perussuomalaisuuden ydintä. Järvenpää myös katsoi perussuomalaisten ainoana eduskuntapuolueena esittämän maahanmuuttokritiikin kohdistuvan yhteiskunnallisesti vähäpätöiseen ongelmaan.
 
Maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaamme sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa, ja niitä koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on saatavilla niukasti. Valtion velkaantumisen jatkuessa mitään menokohdetta ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle. Valitettavasti hallitus ei ole saanut valmiiksi selvitystään maahanmuuton kokonaiskustannuksista, vaikka niiden kasvu on viime vuosina ollut nopeaa.
 
Yhteiskuntajärjestelmämme perustuu eduskunnan säätämiin lakeihin ja niiden noudattamiseen viranomaispäätöksissä ja tuomioistuimissa. Viranomaisten työn tahallinen vaikeuttaminen murentaa demokraattisen järjestelmämme perusteita. Esimerkkinä tästä on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden piilottelu viranomaisilta. Siitä on osaltaan seurannut paperittomien määrän nopea kasvu Suomessa, ja kuten Järvenpääkin myöntää, lisääntynyt rikollisuus. Näihin ongelmiin on puututtava.
 
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti elokuun loppupuolella kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden sijoittamista maantieteellisesti syrjässä oleviin palautuskeskuksiin, joissa heille tarjottaisiin arjen välttämättömät peruspalvelut. Nämä säilöön otettavat henkilöt voisivat milloin tahansa poistua palautuskeskuksista vapaaehtoisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Järvenpään käyttämä termi ”internointileiri” antaakin Halla-ahon ehdotuksesta hyvin vääristyneen kuvan, toivottavasti ei sentään tarkoituksellisesti.
 
Järvenpään mukaan monessa Euroopan maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden tekemä matalapalkkatyö alentaa myynnissä olevien tuotteiden hintaa. Niin todennäköisesti onkin. Suomessa työehtojen tulee kuitenkin olla kaikille samat. Kokoomus on ehdottanut maahanmuuton nopeaa lisäämistä, työlupien tarveharkinnan poistamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista. Ainakin osa vihreiden kansanedustajista suhtautuu ehdotuksiin avoimen myötämielisesti, vaikka niiden toteutuminen synnyttäisi väistämättä Suomeen halpatyömarkkinat. Hyötyjiä eivät olisi suomalaiset eivätkä liioin ulkomaalaiset työntekijät.
 
Järvenpään kirjoituksen ilmestymispäivänä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tuomitsivat allekirjoittamassaan julkilausumassa terrorismin, kaikenlaisen väkivallan ja vihapuheen. Kuitenkin heti seuraavana päivänä suomalaisiin kohdistuvan vihapuheen nostaminen julkiseen keskusteluun herätti närkästystä monessa eduskuntapuolueessa. Tämä on hyvin outoa toiseuttamista. Vaikka keskustelunaihe on monelle ilmeisen epämiellyttävä, on länsimaiseen demokratiaan olennaisena osana kuuluvaa, vaikeistakin aiheista käytävää asiallista keskustelua voitava jatkaa avoimesti jo pelkän kansallisen etumme vuoksi. Vain ongelmien tuominen päivänvaloon tarjoaa mahdollisuuden muutokseen.
 
 
Sami Savio,
kansanedustaja,
kaupunginvaltuutettu,
perussuomalaiset

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, mielipidekirjoitus

Vastine Sakari Timoselle

Maanantai 28.8.2017 klo 20:30

VASTINE

Kaupunkilehti Tamperelaisen nettiversiossa 28.8.2017 julkaistussa kirjoituksessa kerrotaan blogisti Sakari Timosen arvioineen, että ilman oleskelulupaa Suomessa olevilla henkilöillä on vastaava oikeus toimeentulotukeen kuin Suomen kansalaisilla. Samassa yhteydessä Timonen on myös kritisoinut kysymyksiäni siitä, onko ilman laillista oikeutta maassamme oleskeleville henkilöille myönnetty toimeentulo- ja asumistukia sekä missä määrin nämä tuet ovat helpottaneet kyseisten henkilöiden piileskelyä viranomaisilta.

Timosen tulkinta perustuslain suomista oikeuksista kuulunee niin sanotun perusoikeusfundamentalistisen koulukunnan piiriin. Timosen tai hänen hengenheimolaistensa näkemys perustuslain oikeasta tulkinnasta ei kuitenkaan saa kaikilta asiantuntijatahoilta täyttä vastakaikua. Muun muassa arvostettu emeritusprofessori Aulis Aarnio on esittänyt tämän koulukunnan tulkintoja kohtaan voimakasta kritiikkiä.

Hallituksen maahanmuuttoministeriryhmä on joulukuussa 2016 ohjeistanut kuntia tarjoamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille vain välttämätöntä hätämajoitusta, ruokaa, vaatteita ja sairaanhoitoa, kunnes heidät on saatu poistettua maasta. Kunnille on nimenomaisesti annettu lisäohjeistusta siitä, ettei toimeentuloa laittomasti maassa oleskeleville makseta sekä määräys siitä, että hätäapuun on liityttävä myös henkilön ohjaaminen palautusjärjestelmän piiriin.

Jaan tältä osin hallituksen loppuvuonna 2016 esittämän käsityksen, jonka mukaan kuntien ei tule avustaa rahallisesti laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä. Ja kuten alkuperäisessä tiedotteessani korostin, Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden piilottaminen viranomaisilta tai siihen avustaminen on raskauttava asianhaara. Se tulee säätää rangaistavaksi teoksi.

Sami Savio
Kansanedustaja (ps.)
Ylöjärvi

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, vastine

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet nostettava päivänvaloon

Sunnuntai 27.8.2017 klo 17:02

TIEDOTE 27.08.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet on nostettava päivänvaloon

Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden avustaminen ja piilottelu viranomaisilta on noussut Turun puukotusten jälkeen uudelleen julkiseen keskusteluun. Yksityishenkilöiden ja kirkon tarjoaman avun lisäksi myös sosiaaliviranomaisten epäillään maksaneen heille toimeentulotukea ilman laillista perustetta.

- Olen saanut yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleville myöntämästä toimeentulotuesta. Myös osa sosiaalipalvelutyöntekijöistä näyttää olevan hämillään tilanteesta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio.

Toimittaja Mika Koskisen haastattelema poliisi kertoo Iltalehdessä sosiaaliviranomaisten vaikeuttavan poliisin työtä maksamalla laittomasti maassa oleskeleville toimeentulotukea ja asumistukea. Hänen mukaansa sosiaaliviranomaiset eivät myöskään anna poliisille tietoja laittomasti maassa olevista henkilöistä. Aihe on ilmeisen arka, koska poliisi ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

- Sosiaaliviranomaisten tehtävä on tarjota apua heikoimmassa asemassa oleville kansalaisillemme sosiaalitukien määräytymisperusteiden mukaisesti. Yhteiskuntamoraalin kannalta on kestämätöntä, jos yhteisiä verovarojamme käytetään Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden ylläpitoon. Erityisen raskauttavaa on, jos auttamisen tarkoituksena on edistää viranomaisilta piilottelua. Mahdolliset väärinkäytökset tulee selvittää ja nostaa päivänvaloon, Savio vaatii.

Lisätietoja:

Sami Savio

045 2608 308

sami.savio@eduskunta.fi

Mika Koskisen kirjoitus Iltalehden nettiversiossa:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708272200352311_u0.shtml

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous

Haluaako kokoomus halpatyövoimaa Suomeen?

Perjantai 18.8.2017 klo 11:13

Kokoomuspoliitikot näyttävät kokeneen loppukesän aikana ideologisen heräämisen. Perjantaina 11.8. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vaati Talouselämän haastattelussa runsaasti lisää maahanmuuttajia Suomen työmarkkinoille. Seuraavana tiistaina ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen ilmoitti kokoomuksen haluavan poistaa työlupien tarveharkinnan EU-alueen ulkopuolelta tulevilta (Ilta-Sanomat 15.8.). Torstaina 17.8. kansanedustaja Eero Lehti vieläpä esitti Ilta-Sanomissa työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista.

Jos hallitus toteuttaa mainitut kokoomuksen tekemät aloitteet, tulee Suomesta väistämättä halpatyövoiman luvattu maa. Perussuomalaiset eivät hyväksyneet näitä kokoomuksen vaatimuksia hallituksessa ollessaan. Kokoomus yrittääkin runnoa nyt tavoitteitaan läpi uudella innolla, kun heikosta Sinisestä Tulevaisuudesta ei näytä olevan sille vastusta hallituksessa.

Palkansaajajärjestöt ovat toimineet vastuullisesti ja tehneet oman osuutensa kilpailukyvyn korjaamiseksi tällä vaalikaudella. Hallituksen on tunnustettava tämä ja pidettävä kiinni jo sovitusta. Pahimmillaan kokoomus voi vaarantaa lausunnoillaan koko syksyn työmarkkinakierroksen.

Avainsanat: työmarkkinat, kokoomus, perussuomalaiset

Terrori-iskujen paheksunta ei riitä, myös politiikan suuntaa on muutettava

Perjantai 18.8.2017 klo 10:18

Eurooppa on ollut 17.8.2017 jälleen kerran terrori-iskujen kohteena. Viimeisimmät iskut tehtiin Barcelonassa ja Cambrilsissa. Viime vuosina iskuja väkijoukkoihin on tehty Euroopan suurkaupungeissa enemmän tai vähemmän säännöllisesti, kuten seuraava listauskin osoittaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9782858

Presidentti Niinistö, pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini ovat tuominneet Barcelonan iskun. Myös sisäministeri Risikko pitää tilannetta "todella vakavana". Mutta vaikka länsimaisen demokratian ytimeen kohdistuvat terrori-iskut järkyttävät presidenttiä ja ministereitä kerta toisensa jälkeen, he tullevat tälläkin kerralla unohtamaan nämä barbaariteot muutamassa päivässä kuin taikaiskusta. Valitettavasti sama kaava toistuu yhä uudelleen ja uudelleen.

https://yle.fi/uutiset/3-9782722

Hallituksen tulee taata kansalaisten turvallisuus. Tämä edellyttää vastaavien iskujen ennaltaehkäisyä Suomessa. Iskujen kasvavaa uhkaa eivät kuitenkaan poista suuria yleisötilaisuuksia nykyään turvaavat rekkajonot tai julkisia rakennuksia vartioimaan tuodut betoniporsaat. Ainoa realistinen keino niiden estämiseen on huomattavasti nykyistä järkevämpi maahanmuuttopolitiikka.

Perussuomalaiset ovat vaatineet korjausliikettä jo vuosikausien ajan, kenties muutkin puolueet käsittävät lopulta miksi. Uskoni siihen ei ole erityisen vahva, mutta koska kertaus on opintojen äiti, me perussuomalaiset tulemme palaamaan asiaan toistuvasti eduskunnan syysistuntokauden aikana.

Avainsanat: terrorismi, maahanmuuttopolitiikka, hallitus

Postilain virheet korjattava

Maanantai 14.8.2017 klo 16:37

Aamulehti julkaisi tänään 14.8. mielipidekirjoitukseni uuden postilain epäkohdista.

Postilain virheet korjattava

Eduskunta hyväksyi uuden postilain kesäkuun loppupuolella. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti yksimielisesti lakiesitystä vastaan. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan muun muassa jakeluvarmuus ja yksityisyydensuoja voivat heiketä merkittävästi postilain uudistuksen myötä.

Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) alaisuudessa valmisteltu uusi postilaki ei täytä hyvän lainvalmistelun ehtoja. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalvelu on taattava vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaikka uudessa postilaissa säilytetään ainakin näennäisesti viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueilla, voi jakelua suorittava yritys julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun.

Myös uuden postilain voimaantulon myötä syntyviin yksityisyydensuojan väljennyksiin on syytä suhtautua erittäin kriittisesti. Salainenkin postiosoite voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, jotta nämä voivat toimia jakelijoina. On kuitenkin mahdotonta taata aukottomasti, että palveluntarjoajana toimiva yhtiö täyttää tietosuojavelvoitteensa. Ruotsin liikenneviraston taannoinen tietovuotoskandaali osoitti, että tällainen riski voi helposti toteutua.

Eduskunnan puolustusvaliokunta kritisoi postilakia koskevassa lausunnossaan voimakkaasti turvallisuusnäkökohtien sivuuttamista lakia valmisteltaessa. Valitettavasti edes valiokunnan yksimielinen lausunto ei saanut hallitusta valmistelemaan lakiesitystään uudelleen. Sipilän hallituksen tulee korjata tekemänsä virheet.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, eduskunta, hallitus

Kolumni: Yllätyksellisyys on politiikan suola

Keskiviikko 2.8.2017 klo 11:36

Kolumnini Ylöjärven uutisissa 2.8.2017:

Vaikka Suomen kesä on ainakin tähän asti ollut viileähkö, oli politiikan alkukesä superkuuma. Erityisesti kesäkuun alkupuolen ja puolivälin päivät tulevat epäilemättä jäämään Suomen poliittiseen historiaan. Varsinkin kesäkuun kymmenennen ja viidennentoista päivän välinen lyhyt mutta poikkeuksellinen ajanjakso tulee mitä todennäköisimmin saamaan laajasti sijaa myös omissa muistelmissani.

Näiden päivien aikana perussuomalaisten puoluekokous valitsi puolueelle uuden puheenjohtajan, maan hallitus ajautui kriisiin, perussuomalaiset heitettiin ulos hallituksesta ja sen eduskuntaryhmä halkesi kahtia, minkä jälkeen hallitus jatkoi samalla kokoonpanolla huolimatta hallituspohjan merkittävästä muuttumisesta. Edellä mainittujen tapahtumien jälkimainingeissa minut valittiin eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi, mikä luonnollisesti tarjoaa mainion näköalapaikan oppositiopolitiikan harjoittamiseen ja jatkuvaan uusien asioiden oppimiseen.

Kesän tapahtumien jälkeen enää vain harva voineekin väittää politiikan olevan tylsää ja mitäänsanomatonta. Toisaalta kansalaisilla on varmasti ollut hankaluuksia pysyä tarkasti selvillä tapahtumien kulusta. Itsellenikin se oli välillä vaikeaa, vaikka olin monessa vaiheessa lähellä politiikan polttopistettä ja osa näytelmän mahdollisista joskin odottamattomista juonenkäänteistä oli jopa luettavissa lehdistä hyvissä ajoin etukäteen. Ajanjakso oli hyvin opettavainen.

Oppositioon siirtyminen muuttaa eduskuntatyöni lähtökohtia, mutta oppositiopolitiikkakin alkaa varmasti sujua pienen totuttelun jälkeen. Suorat vaikutusmahdollisuudet vähenevät, mutta toisaalta oppositiossa poliittinen liikkumavara on laajempi ja uusia avauksia on helpompaa tehdä. Muutokset hallituksen parlamentaarisessa pohjassa ovat vaikuttaneet myös valiokuntapaikkoihin. Jätän paikkani valtiovarainvaliokunnassa ja aloitan syksyllä sivistysvaliokunnassa. Koulutusmyönteisenä kansanedustajana otan tarjoutuneen uuden tehtävän vastaan erittäin suurella mielenkiinnolla.

Myös varsinaisten asiakysymysten osalta mannerlaatat ovat olleet tänäkin vuonna jatkuvassa liikkeessä. Hallitus on ottanut pakon edessä aikalisän sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamisessa. Yhden suurimmista ongelmista on muodostanut kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli ja erityisesti sitä varten kaavailtu yhtiöittämispakko, jolle perustuslakivaliokunta antoi kesäkuun lopussa täystyrmäyksen.

Hallitus joutuu siis palaamaan prosessikaavioidensa ääreen sote-uudistuksen kanssa. Uudistuksen on näillä näkymin tarkoitus astua voimaan vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2020. Samalla maakuntavaaleja siirrettiin vuoden 2018 syksyyn. Alun perin kaavailtu vuotta nopeampi aikataulu olisikin ollut aivan liian kireä sekä huolellisen lainvalmistelun että toimeenpanoon varautumisen kannalta. Aikataulun lieveneminen antaa myös Ylöjärven kaupungille huomattavasti paremmat edellytykset valmistautua hallittuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta luopumiseen.

Alkusyksy tulee olemaan eduskuntatyön osalta hyvin mielenkiintoista aikaa. Perinteinen eduskuntatalo avataan massiivisen ja kalliin remontin jälkeen syyskuussa. Monet edustajat näyttivät jo alkukesästä odottavan sinne pääsyä malttamattomina. Itse olen viihtynyt hyvin Sibelius-Akatemian väistötiloissa, mutta kieltämättä vuonna 1931 valmistunut ja nyt peruskorjattu päärakennus tarjoaa historialliset puitteet päätöksentekoon. Toivottavasti se samalla kannustaa kansanedustajia kansalaisten näkökulmasta mahdollisimman järkeviin päätöksiin.

http://ylojarvenuutiset.fi/2017/08/02/yllatyksellisyys-on-politiikan-suola/

Avainsanat: eduskuntatyö, hallitus, sote-uudistus

Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Perjantai 30.6.2017 klo 15:42

Kansanedustajat Savio ja Immonen: Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Kansanedustajat Sami Savio (ps.) ja Olli Immonen (ps.) ovat jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen hallitusohjelmaan kirjatun, maahanmuuton kokonaiskustannuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tehtävän riippumattoman selvityksen julkaisuajankohdasta ja sisällöstä.

- Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin seurauksena. Maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on kuitenkin saatavilla varsin niukasti. Näin ollen maahanmuutto- ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta on hyvin vaikea arvioida, Savio toteaa.

Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia ja vaikutuksia käsittelevässä selvityksessä olisi Savion ja Immosen mukaan tärkeää eritellä erityisesti työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto sekä maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset.

- Niihin sisältyvät muun muassa maahanmuuttajien koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset sekä heihin kohdistetuista asumis- ja sosiaalipalveluista, työllistämistoimenpiteistä, kielenopetuksesta ja tulkkauspalveluista syntyvät menoerät, luettelee Immonen.

Savion ja Immosen mukaan on syytä kiinnittää huomiota pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhteeseen varsinkin tilanteissa, joissa maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu toivotulla tavalla.

- Maahanmuuttajien lähtömaa ja kulttuurinen tausta vaikuttavat heidän kotoutumiseensa sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja saataviin hyötyihin. Jotta julkista taloutta pystytään suunnittelemaan kestävältä pohjalta, on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuutosta aiheutuviin pitkän aikavälin kustannuksiin, kansanedustajat arvioivat.

Avainsanat: maahanmuutto, julkinen talous, kirjallinen kysymys

Vanhemmat kirjoitukset »