Koulutushankkeista puhtia talouskasvuun

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa. 

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa. 

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa. 

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa.