Kolumnini tämän päivän Ylöjärven uutisissa:
Arkadianmäen tuulinen syksy
Toimittuani kansanedustajana hieman yli puolen vuoden ajan ovat eduskuntatalon tavat alkaneet pikku hiljaa käydä minulle tutuiksi. Kevään hieman rauhallisemman jakson jälkeen ovat myös lainsäädäntö- ja budjettityö päässeet syksyn aikana täyteen vauhtiin. Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua moniin valtakunnallisesti tärkeisiin aiheisiin, muun muassa julkisen talouden kipupisteisiin sekä työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin.
Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta tietenkään unohtamatta. Julkinen velkamme kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on valitettavasti verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Yhteiskuntamme toimintatapoja on väistämättä uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen. Monet ratkaisut tulevat olemaan kipeitä, eivätkä niiden positiiviset vaikutukset välttämättä näy lyhyellä tähtäimellä.
Kulunut syksy on tuonut mukanaan myös ennalta arvaamattoman vaikeita haasteita. Suomen ja samalla koko Euroopan eittämättä suurin haaste on maahanmuuttopolitiikan saaminen hallintaan. Eduskunnassa aihe on syystäkin ollut hallitseva koko syksyn ajan, ja tulee varmasti olemaan sitä jatkossakin. Turvapaikanhakijoiden aalto on suuntautunut myös Suomeen, ja turvapaikanhakijakriisin vaikutukset ovat näkyneet Ylöjärvelläkin. Lukuisista yrityksistä huolimatta maahanmuuttokriisiin ei valitettavasti ole vielä kirjoitushetkellä löydetty toimivaa ratkaisua kotimaisella tai kansainvälisellä tasolla.
Sote-uudistuksen ja siihen liittyvän aluehallintouudistuksen suuntaviivat linjattiin marraskuussa äärimmäisen tiukan väännön päätteeksi. Ne muokkaavat vahvasti suomalaisen kuntakentän toimintaympäristöä ja kuntapäättäjien toimenkuvaa. Uudistusten tarkoituksena on turvata tasa-arvoiset palvelut jatkossa ympäri Suomen riippumatta siitä, asuuko palveluiden käyttäjä isossa kaupungissa vai maaseutupaikkakunnalla. Samassa yhteydessä karsitaan olennaisesti myös tehtäviä aiemmin hoitamaan perustettujen kuntayhtymien lukumäärää.
Toisaalta monet periaatteellisesti merkittävät lainsäädäntöuudistukset ovat jääneet syksyn isoimpien asioiden varjoon. Niihin kuuluvat muun muassa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettavat lukukausimaksut sekä lakimuutos, jonka myötä uusissa kuntaliitoksissa ei henkilöstölle enää tarjota automaattista viiden vuoden irtisanomissuojaa. Lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta, auttavat kehittämään opetuksen laatua ja mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Mainittu irtisanomissuojan poistaminen taas yhdenvertaistaa yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden asemaa. Tämä lakimuutos myös mahdollistaa hallinnon tehostamisen ja säästöjen löytymisen tulevissa kuntaliitoksissa.
Kuluneen vuoden aikana olen käynyt kaupunginjohtajan ja muiden johtavien viranhaltijoiden kanssa keskustelua tulevien lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksesta kotikaupunkimme arkisiin toimintoihin. Ajatuksenvaihto tuonee uusia näkökulmia kaikille osapuolille. Ylöjärvi on jo vuosia kunnostautunut uusien palvelutapojen aktiivisena kehittäjänä. Kaupunkimme voi toivottavasti jatkossa luoda uusia toimintamuotoja valtakunnalliseenkin käyttöön joko yksin tai yhdessä muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa. Hallitusohjelman mukainen, kokeilukulttuuria suosiva ilmapiiri luo siihen aiempaa paremmat edellytykset.
