Maahanmuuton ongelmat eivät katoa toiveajattelullaTorstai 24.3.2016 Vihreiden Jaakko Mustakallio arvelee suomalaisten maahanmuuttajia kohtaan tunteman epäluulon johtuvan muun muassa verkon törkylehtien keksimistä tarinoista ja hallituksen irtopisteiden keruusta. Myös rasismia edistävät järjestöt ja lisääntynyt katupartiotoiminta saavat laajaa huomiota Mustakallion kirjoituksessa. Uutisoinnin on luonnollisesti oltava mahdollisimman asiallista ja puolueetonta. Mediakentän monipuolistuminen ja internetin laaja uutistarjonta antavat kuitenkin kansalaisille yhä paremman mahdollisuuden tarkistaa tietonsa useista eri lähteistä. Se on huomattava parannus aikakauteen, jolloin tietoa saatiin vain Yleisradion uutislähetyksistä ja Helsingin Sanomista. Kansalaisten lisääntyneen maahanmuuttokriittisyyden merkittävin syy lienee arkitodellisuuden ja toiveajattelun välinen kuilu, ei rasismin räjähdysmäinen kasvu. Kriminologian ja oikeuspoliittisen instituutin tekemän tutkimuksen mukaan tiettyjen kansallisuuksien alttius tehdä rikoksia on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Myös maahanmuuton taloudelliset realiteetit on otettava huomioon, ja lainsäädäntötyö vetovoimatekijöiden karsimiseksi onkin parhaillaan käynnissä. Mustakallio esittää että hallituksen tulisi hälventää pelkoja kouluttamalla maahanmuuttajia opettajiksi, sairaanhoitajiksi ja poliiseiksi. Positiivisen syrjinnän lisääminen Mustakallion ehdottamalla tavalla kuitenkin vain syventäisi jakolinjoja kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Kaikkia opiskelu- tai työpaikanhakijoita tulee kohdella tasaveroisesti heidän taustastaan riippumatta. Näiden yhteiskunnan pelisääntöjen noudattaminen on suomalaisille tärkeää jatkossakin. |
|||||
Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka |
|||||
Kirjallinen kysymys alueellisesta ajokortistaPerjantai 18.3.2016 Jätin yhdessä pirkanmaalaisten PS-kollegojeni Martti Mölsän, Lea Mäkipään ja Tiina Elovaaran kanssa liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
"Kirjallinen kysymys alueellisesti rajatun ajo-oikeuden myöntämismahdollisuudesta ikääntyneille henkilöille
Eduskunnan puhemiehelle
Monella ikääntyneellä henkilöllä on ajokokemusta jo useiden vuosikymmenien ajalta. Varsinkin syrjäseuduilla osalla seniorikansalaisista on käytössään hyvässä kunnossa pidetty auto, jolla he liikkuvat sekä palveluiden että harrastusten luo. Myös samalla seudulla asuvien ikätoverien säännöllinen tapaaminen on heille yleensä erittäin tärkeää.
Usein näiden henkilöiden kulkutarpeet rajoittuvat lähialueille, eikä heillä ole lainkaan tarvetta siirtyä omalla autolla pitkien etäisyyksien päähän esimerkiksi moottoriteitä pitkin. Pitkillä matkoilla heidän luontainen kulkuvälineensä on yleensä joko juna tai linja-auto.
Ongelmia seniorikansalaisen kohdalla voi aiheuttaa tilanne, jossa ajokortin uusiminen estyy lääkärinlausunnon vuoksi, eikä hänellä ole tämän jälkeen mahdollisuutta ajaa autoa edes rauhallisesti sivuteitä pitkin omalla kotiseudullaan. Seurauksena tästä voi olla se, että ikääntyneen henkilön asiointi ja yhteydenpito muihin ihmisiin harvenevat. Pahimmassa tapauksessa ikäihmisen kyky asua kotona heikkenee ja jopa siirtyminen laitoshoitoon nopeutuu. Näin saattaa tapahtua varsinkin pienillä maaseutupaikkakunnilla ja syrjäseuduilla, joissa julkinen liikenne on vähäisempää kuin isoissa kaupungeissa.
Tällaisissa tilanteissa harkitsemisen arvoinen voisi olla esimerkiksi ikääntyneille henkilöille myönnettävä alueellisesti rajattu ajo-oikeus asuinalueensa pieninopeuksisille pikkuteille, jotta he pääsisivät palveluiden pariin tai ainakin suuremman tien varteen odottamaan taksia, linja-autoa, kirjastoautoa tai kauppa-autoa. Samassa yhteydessä heitä varten voitaisiin määrittää myös suurin sallittu ajonopeus. Nämä rajoitukset voitaisiin saattaa muiden tienkäyttäjien tietoon autoon kiinnitettävällä merkillä tai tunnuksella.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus tutkia vaihtoehtoja alueellisen ja rajatun ajo-oikeuden myöntämisen mahdollistamiseksi ajokorttijärjestelmän uudistamisen yhteydessä?
Helsingissä 18.3.2016
Sami Savio ps
Martti Mölsä ps
Lea Mäkipää ps
Tiina Elovaara ps"
|
|||||
Avainsanat: eduskuntatyö, kirjallinen kysymys |
|||||
Näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuistaPerjantai 11.3.2016 Aamulehti julkaisi tänään (11.3.) näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille säädetystä lukukausimaksusta.
|
|||||
Avainsanat: vapaa kielivalinta, julkinen talous, mielipidekirjoitus |
|||||
Pirkanmaalaisten kansanedustajien kirjallinen kysymys FinaviastaPerjantai 11.3.2016 Olen allekirjoittanut tänään yhdessä kuuden muun pirkanmaalaisen kansanedustajan kanssa kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelemme Finavian yllättäen laatiman Tampereen-tilojen myynti-ilmoituksen taustoja. Tilanne on hämmentävä, koska päätöstä toimintojen siirtämisestä pääkaupunkiseudulle ei ole vielä tehty.
Paikallisen merkityksen lisäksi asialla on merkitystä myös koko maan lennonjohdon toimintavarmuuden kannalta. Keskitetty lennonjohto voisi näet olla erityisen haavoittuva mahdollisessa kriisitilanteessa.
|
|||||
Avainsanat: eduskuntatyö, Pirkanmaa |
|||||
Kirjallinen kysymys alueellisen kielikokeilun järjestämisestäKeskiviikko 9.3.2016 Jätin tänään 9.3.2016 opetus- ja kulttuuriministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
"Kirjallinen kysymys alueellisen kielikokeilun toteuttamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu vapaata kielivalintaa koskevan kokeilun mahdollistaminen eduskunnassa keväällä 2015 hyväksytyn ponnen mukaisesti. Kieltenopiskelun valinnanvapaus toisi laajentuessaan yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia työelämään. Isojen maailmankielten osaajille on tarjolla erinomaisia jatko-opinto- ja työmahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa monipuolisen kieltenosaamisen mukanaan tuoma etu olisi Suomelle ja suomalaiselle yrityselämälle erittäin merkittävä kilpailuvaltti.
Myös opiskelumotivaation lisääntyminen ja kieltenopiskelun arvostuksen nousu ovat perusteita kieltenopiskelun vapaaehtoisuudelle. Åbo Akademin vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan 74 % suomenkielisistä kannattaa ruotsin kielen valinnaisuutta. Saman tutkimuksen mukaan kiinnostusta ruotsin kielen vapaaehtoiseen opiskeluun olisi runsaasti.
Monessa Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä valtuustoaloite, jossa esitetään kielikokeilun toteuttamista joko paikallisesti tai seudullisesti kielikokeilun mahdollistavan lainsäädännön valmistuttua. Myös seudulliseen kielikokeiluun olisi kiinnostusta monessa kunnassa, mikäli lähikunnat suhtautuvat asiaan myönteisesti.
Kielikokeilu tultaneen toteuttamaan ainakin joissain Itä-Suomen kunnissa. Etukäteisarvioiden nojalla venäjän kieli olisi Itä-Suomessa todennäköisesti erittäin suosittu kielivalinnan kohde. Jos myös esimerkiksi muutama Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunta tulisi kielikokeilun piiriin, saataisiin kokeilun tuottamista tuloksista laaja-alaisempi käsitys verrattuna tilanteeseen, jossa kokeilu toteutettaisiin vain Itä-Suomessa. Tällöin muun muassa kiinan ja espanjan kaltaiset maailmankielet voisivat saada kokeilussa huomattavasti nykyistä laajemman jalansijan, ja kielikokeilusta saatu kokemus antaisi samalla monipuolisen kuvan mahdollista jatkovalmistelua varten.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdollisimman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeista koko maan alueella?
Helsingissä 09.03.2016
Sami Savio /ps"
|
|||||
Avainsanat: vapaa kielivalinta, eduskuntatyö |
|||||
YLE:n toimintaa ja rahoitusta on syytä uudistaaTiistai 8.3.2016 Edustajakollegani Teuvo Hakkarainen on julkaissut YLE:n rahoituksesta tiukkasävyisen kannanoton, jonka sisältöön on helppo yhtyä. Kansalaiset maksavat vuosittain lähes puoli miljardia euroa YLE-veroa riippumatta siitä, käyttävätkö he YLE:n palveluita vai eivät. YLE-vero vääristää mediamarkkinoiden toimintaa kohtuuttomasti. Se on todennäköinen osasyy kaupallisen median heikkoon taloustilanteeseen ja YT-neuvotteluihin. Myös YLE:lle laissa määrätty velvollisuus tukea monikulttuurisuutta vaikuttaa väistämättä uutisoinnin sisältöön ja luonteeseen. Lisäksi ruotsinkielisen toiminnan osuus YLE:n kokonaiskuluista on suhteettoman korkea. Nämä ovat esimerkkejä epäkohdista, joihin kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtaman YLE-työryhmän on ehdottomasti puututtava. |
|||||
Avainsanat: julkinen talous, YLE, verotus |
|||||
Poliisiasema on ylöjärveläisille tärkeäKeskiviikko 2.3.2016
|
|||||
Avainsanat: turvallisuus |
|||||
Hallitus hyväksyi osaltaan yhteiskuntasopimuksen sisällönKeskiviikko 2.3.2016 Hallitus hyväksyi tänään omalta osaltaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman yhteiskuntasopimuksen sisällön. Prosessi sopimuksen aikaansaamiseksi on kestänyt jo kauan, ja se olisi erittäin tärkeää saada nyt onnistuneesti päätökseen. Vaikka ennakkotavoitteeseen ei neuvotteluissa aivan päästykään, on suunta täysin oikea. Pitkällä tähtäimellä sopimus parantaisi kilpailukykyämme. Toteutuessaan sopimus kehittäisi myös kansallista yhteistyökykyämme ja auttaisi rakentamaan viime vuonna kärsinyttä yhteiskunnallista luottamusta kokonaan uudelta pohjalta. http://yle.fi/uutiset/sipila_hallitus_hyvaksyi_kilpailukykysopimuksen/8714291 |
|||||
Avainsanat: eduskunta, työmarkkinat |
|||||