Suomen terrorismilainsäädäntöä on kiristettäväLauantai 30.4.2016 Tutkija Leena Malkki nostaa esiin Suomen heikon varautumisen terrorismiin. Hänen mukaansa vain perussuomalaiset ovat pitäneet tätä hyvin ajankohtaista asiaa esillä. Malkki toteaa myös, että Suomessakin on alkanut syntyä jihadiin liittyviä verkostoja.
Malkki on oikeassa. Viranomaiset ovat tehneet vakavia virheitä selvittäessään erittäin puutteellisesti turvapaikanhakijoiden taustoja ja suhtautuessaan varsin kritiikittömästi tulijoiden kertomuksiin. Tämä näkyy osaltaan korkeina oleskelulupien myöntämisprosentteina. Tämän käytännön on muututtava.
Suomen tulee myös kriminalisoida pikaisesti osallistuminen terroristijärjestön toimintaan. Asiaan liittyvä kirjaus löytyy hallitusohjelmasta.
|
|
Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, terrorismi |
Puheenvuoroni eduskuntakeskustelussa euroeroaloitteestaPerjantai 29.4.2016 Pidin torstaina 28.4.2016 eduskunnan täysistunnossa seuraavan puheenvuoron käsiteltäessä kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan euroeroa koskevaa kansanäänestystä:
"Arvoisa puhemies! Suomessa on järjestetty kansanäänestyksiä hyvin harvoin. Tilanne on maassamme hyvin erilainen kuin Sveitsissä, jossa asukkaat voivat ilmaista kantansa suoran demokratian keinoin varsin monissa asioissa. Suomi liitettiin euroalueeseen Lipposen hallituksen aikana ilman uutta kansanäänestystä, vaikka 90-luvun EU-kansanäänestyksen tiimoilla ei keskusteltu yhteisestä rahasta riittävän laajasti. Valitettavasti eurosta ei tullut toivottua ja mainostettua menestystarinaa. Kun Suomi otti euron käyttöön, ei nykyisen kaltaisia tai ainakaan nykyisen laajuisia ongelmia ennakoitu. Se luonnollisesti tiedettiin, että Suomen itsemääräämisoikeus kaventuisi merkittävästi markasta luopumisen myötä.
Edustaja Sarkkinen totesi tänään aloituspuheenvuorossaan, että talouskurikriteerit ovat olleet euroalueen ongelmien aiheuttajia, mutta itse asiassa ongelmia on pikemminkin aiheuttanut sovittujen sääntöjen noudattamatta jättäminen. Muun muassa Kreikka otettiin alun perin mukaan euroalueeseen vääristeltyjen tilastojen perusteella ja väärinkäytöksiä katsottiin eurohuumassa läpi sormien. Sääntöjen rikkominen on valitettavasti jatkunut siitä lähtien.
Vaikka monet Suomen talouden sisäiset ongelmat johtuvat paljolti taloutemme kulurakenteesta ja rakenteelliset uudistukset ovatkin välttämättömiä, on myös tässä keskustelussa tuotu esiin matala korkotaso eräänä merkittävänä euroalueen hyötynä. Kuitenkin esimerkiksi myös euroalueeseen kuulumattomassa Ruotsissa korkotaso on matala, joten perustelu euron mukanaan tuomasta korkohyödystä ontuu tältä osin.
En myöskään katso euron olevan ratkaisu Suomen turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, kuten muun muassa edustaja Kantola aiemmin tänään esitti asian olevan. Turvallisuuteemme liittyvät kysymykset on ratkaistava aivan muilla keinoilla.
Valitettavasti viime vuosina EU:ta on viety kiihtyvään tahtiin kohti liittovaltiota, joiltakin osin ehkä pakon edessä mutta monelta osin ideologisista syistä. Britannian mahdollista EU-eroa kesällä käsittelevä kansanäänestys osoittanee EU:n kehityksen laajat suuntaviivat. Vaikka Britannia ei kuulu euroalueeseen, on EU- ja euroalueen toimintaa kohtaan esitetty voimakasta kritiikkiä halki Euroopan. Kritiikki koskee raha- ja talouspolitiikan lisäksi oikeutetusti muun muassa maahanmuuttokriisin hoitoa. Yleisesti onkin nähty, etteivät EU:n laajuiset ongelmanratkaisumekanismit toimi aina kovin hyvin koko Euroopan alueella.
Arvoisa puhemies! Aiheeseen liittyvää keskustelua on syytä käydä meillä Suomessakin, ja tämä kansalaisaloite on toiminut ansiokkaana keskustelun herättäjänä ainakin täällä eduskunnassa. Sivumennen sanoen tämä keskustelu on kaiken lisäksi ollut yllättävän hyvähenkistä, vaikka selvästi meillä mielipide-eroja onkin. On myös muistettava, että kansalaisaloitteessa on esitetty järjestettäväksi kansanäänestys. Siinä ei ainakaan suoraan vaadita Suomen eroa eurosta saati EU:sta.
Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien on syytä kuunnella aidosti ja tarkalla korvalla kansan mielipidettä, vaikka tietenkin myös puolueetonta tietoa euroeron seurauksista tarvitaan vielä lisää. Tähän asiaan viitataan myös kansalaisaloitteessa. Koulutettuna kansakuntana ja seurauksista hyvin informoituina suomalaiset osaavat kyllä muodostaa tästäkin asiasta järkevän näkemyksen, jota päättäjien tulee kunnioittaa.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetty kansanäänestys toisi koko kansan näkemyksen eduskunnan tietoon, ja tällä perusteella kannatan kansanäänestyksen järjestämistä."
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, euro |
Verosopimukset antavat kansalaisille positiivisen viestinTorstai 28.4.2016 Eduskunnan tiistaisessa ajankohtaiskeskustelussa esittämäni puheenvuoro on uutisoitu seuraavasti:
"Savio: Viesti kansalaisille on tärkeä
Sami Savio (ps.) painotti hallituksen aikaansaamien tuoreiden verosopimusten merkitystä, sopimukset on solmittu tai sovittu Espanjan, Saksan ja Portugalin kanssa.
– Kyseisten verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat hieman lisätuloja valtion kassaan. Mutta verotuloja merkittävämpää on niiden kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Ne osoittavat, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on varmasti omiaan parantamaan veronmaksumoraalia, Savio korosti."
Puheenvuoroni on luettavissa kokonaisuudessaan täältä:
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, verosopimus, veronkierto |
Lähetekeskustelupuheenvuoro rikoslain muuttamisestaPerjantai 22.4.2016 Pidin torstaisessa eduskunnan täysistunnossa seuraavan puheenvuoron käsitellessämme Mika Niikon ja muiden perussuomalaisten allekirjoittamaa, rikoslain muuttamista koskevaa lakialoitetta:
"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikon jättämä lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta pureutuu erittäin tärkeään aiheeseen. Ehdonalaiseen vankeuteen vapautetaan nykyisin pääsääntöisesti silloin, kun vanki on kärsinyt rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa, ja nuoren rikoksentekijän tai ensikertalaisuussäännöksen perusteella tuomitun ehdoton rangaistusaika on korkeintaan puolet tai sitä vähemmän. Lisäksi valvottu koevapaus voi lyhentää aikaa kuudella kuukaudella.
Ensikertalaisuuden määritelmään lukeutuvat vangit, jotka eivät ole istuneet vankilassa kolmeen vuoteen ennen rangaistuksen täytäntöönpanoa. Kuitenkaan yleisen oikeustajun hengen mukaista ei ole se, että ensikertalaisstatukseen oikeuttava vapaudessaoloaika on näinkin lyhyt. Tässä edustaja Niikon lakialoitteessa puututaan mainittuihin epäkohtiin täysin oikealla tavalla.
Aloitteen mukaan ensikertalaisuuden määräaika nostettaisiin kuuteen vuoteen, nuorilla neljään vuoteen. Itse asiassa määräaika voisi olla jopa tätä pidempikin, mahdollisesti 10 vuotta tai enemmän. Pitkä ajanjakso antaisi merkittäviä viitteitä siitä, ettei henkilö ole elämäntaparikollinen.
Edustaja Niikko esittää myös sitä, että törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalta poistetaan pääsääntöinen ennenaikainen vapauttaminen ja lievennys ensikertalaisuuden perusteella.
Arvoisa puhemies! Nämä ovat erittäin kannatettavia rikoslain muutosesityksiä. Ne olisivat toteutuessaan myös merkittäviä kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta ja antaisivat kansalaisille ja rikosten uhreille tärkeän moraalisen viestin, kuten edustaja Mäkelä edellä jo totesikin. Toki meillä on edelleen varaa myös muihin rikoslain kiristyksiin, mutta tämä olisi kuitenkin toteutuessaan erittäin hyvä askel."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_41+2016+8+4+4.aspx
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, rangaistukset |
Veronmaksajat eivät saa joutua Liikennekaaren maksumiehiksiTiistai 19.4.2016 "Maksumieheksi moneen kertaan Kansanedustaja Sami Savio (ps) tarttuu valtion tieyhtiösuunnitelmiin ja etenkin tiemaksuihin. – Emme hyväksy hankalasti kerättäviä ja yksityisyydensuojaa kaventavia tienkäyttömaksuja. Seurantaan ja paikantamiseen liittyvät kustannukset on jo aiemmissa selvityksissä todettu korkeiksi. En myöskään näe infra-omaisuuden yhtiöittämistä tarpeellisena. Riskinä on, että veronmaksajat joutuvat kustantamaan väylät moneen kertaan. Infra-yhtiön lisäksi Saviotakin huolestuttaa taksiliikenteen uudistaminen. – Ainakin on estettävä taksimaksujen hallitsematon hinnannousu. Savio ihmettelee myös Bernerin tapaa tuoda paketti julkisuuteen, ennen kuin siitä on keskusteltu hallituksessa. – Isoja hankkeita on tarpeen käsitellä ensin hallituksen sisällä. Julkisuuteen pitäisi tulla vasta sitten, kun yksityiskohdista on sovittu." |
Liikenteen uudistamisen on oltava hallittuaSunnuntai 17.4.2016 Toimiva markkinatalous on hyvä renki, mutta sitä sovellettaessa on pidettävä järki mukana. Valtionomaisuuden myynnissä on valitettavasti epäonnistuttu monta kertaa pahoin, ja näin on käynyt erityisesti tärkeää julkista infraa kaupattaessa. Mikäli huhut suunnitelmista yksityistää laajoja osia valtion tie- ja väyläverkosta sekä kerätä tiemaksuja paikannuslaitteiden avulla pitävät paikkansa, on liikenne- ja viestintäministeriön valmistelussa menty pahasti väärään suuntaan.
Väyläverkko on syytä säilyttää yhteisessä omistuksessa jatkossakin. Autoilun kustannukset ovat jo nykyisellään hyvin korkeita, eivätkä hankalasti kerättävät ja yksityisyydensuojaa kaventavat tienkäyttömaksut ole hyväksyttävissä, kuten myös ulkoministeri Timo Soini tänään totesi:
Sujuva liikenne on toimivan yhteiskunnan kannalta välttämätön edellytys. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan seurantaan ja paikantamiseen liittyvät kustannukset on aiemmissa selvityksissä todettu hyvin korkeiksi, ja järjestelyyn sisältyy muutenkin suuri määrä ennalta-arvaamattomia riskejä:
Suuret uudistukset ovat toisinaan hyvinkin tarpeellisia, mutta liian isot ja hallitsemattomat muutokset on viisaampaa jättää kokonaan tekemättä. Carunan, Digitan ja Kemiran myynnit muistuttavat lyhytnäköistä hyötyä tavoiteltaessa tehdyistä virheistä. Mainituista epäonnistumisista on otettava opiksi ja estettävä liikenteen kustannusten hallitsematon kohoaminen. Kohtuuhintaiset liikkumismahdollisuudet ovat koko kansakunnan etu.
|
Yrittämisen ja työllistymisen edellytykset paranevatKeskiviikko 13.4.2016 Hallitus esittelee tämän ja ensi viikon aikana lukuisia yrittämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Monet keinoista on kohdennettu mikro- ja pienyritysten tarpeisiin. Muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Toteutettavan kokeilun aikana työntekijän voisi palkata myös avoimilta työmarkkinoilta palkkatukea hyödyntäen.
Työttömyysturvajärjestelmään on tulossa muutoksia, joilla kannustetaan työllistämiseen ja työllistymiseen. Työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosaa voidaan jatkossa käyttää starttirahaan, palkkatukeen ja työntekijän liikkuvuuden edistämiseen. Myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä on tarkoitus helpottaa ja loiventaa rajaa yrittäjän ja palkansaajan välillä sekä pienentää yrittämiseen liittyviä riskejä. Tarkoituksena on joustavoittaa siirtymää yrittäjästä palkansaajaksi tai toisinpäin.
Hallituksen esittelemän innovaatiopankin käyttöönotolla on tarkoitus lähentää ideoiden kehittäjiä niiden käytännön toteuttajiin. Myös innovaatio- ja palvelusetelin käytöstä suoritetaan kokeilu, jossa pk-yritykset voivat hankkia omiin kehittämistarpeisiinsa ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Seteliä voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektissa korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, liikeideoiden arvioinnissa ja kehittämisessä tai kaupallistamisessa.
Suomen Yrittäjien esittämänä toiveena on ollut, että hallitus toteuttaa pikaisella aikataululla hallitusohjelman mukaiset päätökset yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennys otetaankin käyttöön ensi vuoden alusta lähtien. Samoin ryhdytään valmistelemaan lainsäädäntöä voittovarauksesta, jolloin yritys voisi lykätä osan tuloksestaan myöhemmin verotettavaksi ja kasvattaa siten investointien rahoitukseen käytössä olevaa nettotuloa.
Lisäksi kokeillaan alueellisesti työnhakija- ja työnantajalähtöistä työllisyyspalvelua, jonka puitteissa voidaan poiketa voimassa olevasta työvoimaa, yrityspalveluja ja työttömyysturvaa koskevasta lainsäädännöstä. Nämä ja monet muut hallituksen esittelemät toimenpiteet ovat tarpeellisia työllisyyskehityksen kääntämiseksi nousuun, vaikka eivät työttömyysongelmaa kokonaan ratkaisekaan.
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, yrittäminen, työllisyys |
Koulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeitaKeskiviikko 13.4.2016 (Kolumnini viime viikon Ylöjärven uutisissa.)
Korkeatasoinen osaaminen ja koulutus ovat jo useiden vuosikymmenien ajan muodostaneet Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn selkärangan. Teknologinen kehitys ja koulutustason paraneminen loivat puitteet 1900-luvulla tapahtuneelle työn tuottavuuden 14-kertaistumiselle. Taloustilanne on kuitenkin nyt niin vakava, että koulutussektorinkin tehostamistoimenpiteet ovat välttämättömiä. Muiden toimenpiteiden ohella myös yliopistojen ja korkeakoulujen yhdistämisiä tapahtunee jatkossa aiempaa useammin. Digitalisaation aikakaudella edes kampusten fyysinen etäisyys ei aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä yhteistyölle.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Tampere3-yliopiston perustamista. Tampere3-hanke nähdään erityisesti Pirkanmaalla uutena ja tärkeänä merkkipaaluna. Hankkeessa on tarkoitus luoda synergiaa tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välille sekä tärkeitä kontakteja elinkeinoelämään.
Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistoiminta syventyy sekä hallinnon että opetuksen saralla. Muun muassa osa oppilaitosten kurssitarjonnasta tullee jatkossa olemaan yhteistä. Korkeakoulut ovat jo aiemmin tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi lääketieteessä ja biotekniikassa.
Tampere3-yhteistyö on esimerkki rakenteellisesta uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Elinkeinoelämä toivoo Tampere3-hankkeen mahdollistavan aiempaa paremman teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhteensovittamisen sekä luovan uusia yritysideoita ja kauan kaivattuja työpaikkoja. Tampere3-yhteistyön onnistuminen olisi merkittävä edistysaskel koko Suomen ja erityisesti Pirkanmaan elinvoimalle. Sen edellyttämät lainsäädäntömuutokset tuotaneen eduskuntakäsittelyyn jo ensi vuoden alkupuolella.
Huomattava koulutussektorilla tapahtuva muutos on myös lukukausimaksujen periminen EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksut ovat olleet jo kauan käytössä erittäin monessa kansainvälisten rankinglistojen kärjessä olevassa ulkomaisessa yliopistossa. Niiden käyttöönotto Suomessa syksystä 2017 alkaen suuntaa verovaroin kustannettua opetusta suomalaisten opiskelijoiden hyödyksi nykyistä laajemmin. Oletettavasti lukukausimaksut lisäksi kannustavat yliopistoja ja korkeakouluja kehittämään opetustaan entistä laadukkaammaksi ja ulkomaalaisia opiskelijoita kiinnostavammaksi.
Merkittäviä mahdollisuuksia sisältyy myös hallitusohjelmaan kirjattuun kokeiluun vapaasta kielivalinnasta. Alkuvaiheessa kyse on siis kokeilusta, mutta toteutuessaan valinnanvapaus mahdollistaisi merkittävien maailmankielten opiskelun nykyistä selvästi suuremmassa mittakaavassa. Laajasti puhuttujen kielten osaaminen auttaisi nuoria työllistymisessä, työelämässä ja kansainvälistymisessä. Kiristyvässä kilpailussa tietenkin myös matemaattisten aineiden, tekniikan ja talouden osaamiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa oppilaitoksissa peruskouluista yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Laaja alueellinen ja paikallinen koulutustarjonta on tärkeää Ylöjärvenkin elinvoiman kannalta. Koulutusmahdollisuudet houkuttelevat kaupunkiimme motivoituneita nuoria, joista monet asettuvat paikkakunnalle veronmaksajiksi opintojensa loputtua. Ylöjärven elinkeinoelämä saa runsaasti uutta puhtia ammattitaitoisista ja hyvin koulutetuista yrittäjistä ja työntekijöistä. Erityistä kiitosta ansaitsee Koulutuskeskus Valossa toimiva Y-linja, jonka kurssitarjonnassa painottuvat aktiivinen vaikuttaminen ja käytännön yrittäjyys. Näitä Valossa tärkeiksi havaittuja oppeja näkisi mielellään tarjottavan tulevaisuudessa muissakin Suomen oppilaitoksissa.
|
Kannanottojani eduskunnassa tällä viikollaLauantai 9.4.2016 Alla tällä viikolla eduskunnassa esittämiäni maahanmuuttopolitiikkaan, vapaaseen kielivalintaan ja veronkiertoon liittyviä kannanottoja:
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (5.4.2016) Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen otti äskeisessä puheenvuorossaan kantaa siihen, että me täällä Suomessa varmistamme nykyään viimeisen päälle tarkasti, etteivät turvapaikanhakijoiden edut ja oikeudet tule millään muotoa ja missään tapauksessa jäämään huomiotta. Itse asiassa taidamme tosiaan olla tässä asiassa jopa sinisilmäisiä.
Edustaja Hakkarainen vertasi hyvässä puheenvuorossaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa Australiaan, jossa sikäläiset prosessit on rakennettu ensisijaisesti kansakunnan edun näkökulmasta ja painottaen pitkälti hakijan sopeutumiskyvyn merkitystä. Australiassa myös painotetaan taloudellisia näkökulmia aivan eri mittakaavassa kuin meillä Suomessa tehdään. Kun otetaan vielä huomioon, että Australia kuuluu Suomen kanssa samaan länsimaiseen kulttuuripiiriin, olisi meillä hyvä mahdollisuus ottaa oppia sieltä myös maahanmuuttopolitiikassa.
Tämä lakiesitys on kokonaisuudessaan erityisen kannatettava, ja sitä se on myös hallinto-oikeuksien resurssien näkökulmasta. Toki meidän täytyy tehdä paljon muitakin kiristyksiä. Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi erittäin nöyrästi kristillisdemokraatteja ja varsinkin edustaja Laukkasta erittäin rakentavasta oppositiopolitiikasta.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (5.4.2016)
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi ja käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö liittyvät lakimuutokseen, joka tosiaan poistaa kansallisesta lainsäädännöstämme humanitäärisen suojelun perusteella myönnettävän turvapaikkaoikeuden käsitteen. Aiemminhan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella, ellei edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ole löytynyt.
Tämä humanitäärisen suojelun käsite on kuitenkin ollut kansallista sääntelyä, eikä se perustu EU-lainsäädäntöön tai kansainvälisiin velvoitteisiin, kuten näistä aiemmista puheenvuoroistakin on käynyt ilmi. Ja tämä käsite on lisätty omaan kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka myös aiempaa lakia säädettäessä pyrittiin yhdenmukaisuuteen koko EU:n alueella. Nämä seikat huomioiden tämä uusi esitys on selvästikin askel oikeaan suuntaan.
On myös huomioitava, että viime vuonna humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan sai vain hieman yli sata henkilöä eli aika pieni määrä, mutta siitä huolimatta meidän lainsäätäjien täytyy varmistaa, että lainsäädännöstä meillä Suomessa karsitaan muihin EU-maihin verrattuna ylimääräiset vetovoimatekijät.
Tämä lainmuutos on siihen tavoitteeseen suhteutettuna hyvä askel, ainakin periaatteellisella tasolla, varsinkin kun lähtökohtanamme on saada lainsäädäntömme ja sen soveltamiskäytännöt vähintään yhtä tiukoiksi kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä voisimme joskus ottaa mallia eteläisestä naapurimaastamme Virostakin.
Arvoisa puhemies! Muun muassa näillä perusteilla pidän lakiesitystä erittäin kannatettavana, eikä perustuslakivaliokunnankaan lausunnon mukaan lakiesitykseen sisälly perustuslaillisia ongelmia.
Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista (6.4.2016)
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on alkanut allekirjoitusten keräys vapaaseen kielivalintaan kaikissa Suomen oppilaitoksissa tähtäävään kansalaisaloitteeseen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta parantaisi aidoksi valinnanvapaudeksi laajentuessaan monen opiskelijan kielten opiskelumotivaatiota ja toisi siten lisää kansainvälisten kielten taitajia työelämäämme.
Myöskin kielikokeilun tuottamista eduista olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja-alainen kuva ympäri Suomen. Itä-Suomessa venäjän kieli olisi luultavasti hyvin suosittu valinnan kohde, kun taas Sisä-Suomessa esimerkiksi kiinan ja espanjan kaltaiset maailman kielet voisivat saada nykyistä laajemman jalansijan.
Arvoisa puhemies! Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa vapaan kielivalinnan mukanaan tuoma monipuolisuusetu kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Pyydänkin hallitusta ryhtymään tältä osin pikaisiin toimiin suomalaisten kielitaidon laventamiseksi.
Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (7.4.2016) Arvoisa puhemies! On selvää, että monet veroparatiiseihin rahansa piilottaneet henkilöt ovat käyttäneet yhtä tai useampaa avustavaa tahoa käytännön järjestelyissä, koska heillä itsellään ei ole riittävää tietotaitoa eikä yhteyksiä pöytälaatikkoyhtiöiden perustamiseen veroparatiiseissa, rahojen alkuperän häivyttämiseen tai muihin rahanpesutoimiin.
Arvoisa puhemies! Rikoslain 5 luvun 6 §:ssä säädetään rangaistavaksi avunanto rikokseen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: aikooko ministeriö puuttua veronkiertoa edistävien pankkien ja sijoituspalveluyritysten toimintaan, ja pyrkiikö se aktiivisesti sanktioimaan tuomittavat toimintamallit ajamalla esimerkiksi finanssivalvonnasta annetussa laissa mahdollistettua toimiluvan perumista ja rajoittamista, jotta veronkiertoa edesauttavat pankit ja sijoituspalveluyritykset saadaan vastuuseen teoistaan ja yhteiskunnalle aiheuttamastaan taloudellisesta vahingosta?
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, vapaa kielivalinta, veronkierto |
Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisestaLauantai 2.4.2016 Olen jättänyt valtiovarainministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen: "Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta Eduskunnan puhemiehelle Suomen työllisyystilanne on heikko, eikä Suomen houkuttelevuus myöskään investointien kohdemaana ole erityisen korkea, vaikka Suomi menestyykin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Toisaalta kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta yhä laajempi osuus koostuu ulkomaille tehdyistä sijoituksista. Tilastokeskuksen lokakuussa 2015 julkaiseman tilaston mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo vuoden 2014 lopussa oli 19,3 miljardia euroa Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten sijoitusten arvoa korkeampi. Pitkäaikainen kotimainen omistus on monelle yhtiölle tärkeä, koska pitkäaikaiset sijoittajat ovat usein kiinnostuneita omistamiensa yhtiöiden vastuullisesta pitkän tähtäimen kehittämisestä. Sijoittajat seuraavat yleensä kotimaisten yhtiöiden toimintaa ulkomaalaisia yhtiöitä tarkemmin. Pitkäjänteisiä kotimaisia piensijoittajia voitaisiinkin kannustaa verotuksellisin keinoin suomalaisten työpaikkojen säilymiseksi ja pääoman saamiseksi suomalaisten yritysten käyttöön. Arvopapereiden hankintameno-olettama on verotuksessa nykyään 20 % ja vähintään 10 vuotta omistettujen arvopapereiden osaltakin vain 40 %. Olettamaa käytettäessä ei myöskään oteta huomioon inflaation vaikutusta, joten erityisesti korkean inflaation kausina sijoitusten reaalituotto voi jäädä negatiiviseksi pelkästään verotuksesta johtuvista syistä. Nykyinen malli ei siis erityisemmin kannusta pitkän tähtäimen osakesijoittamiseen. Monessa maassa pitkään omistetut osakkeet on mahdollista myydä ainakin osittain verovapaasti tai matalaa veroastetta hyödyntäen. Pitkäaikaisten kotimaisten osakesijoitusten verotus voisi olla Suomessakin huomattavasti nykyistä kevyempää sekä osinkojen että myyntivoittojen osalta. Suomessa voitaisiin harkita otettavaksi käyttöön kotimaisten osakkeiden ja vastaavien sijoitusten osalta omistuksen keston mukaan kasvava hankintameno-olettama, joka kasvaisi esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän mallin ollessa käytössä sijoittaja voisi halutessaan myydä vähintään kahdeksan vuotta omistamansa osakkeet ilman veroseuraamuksia, mikäli hankintameno-olettaman lähtötaso olisi sama kuin nykyään. Osakkeiden omistusajan pidentyessä myös niistä saatavien osinkotulojen verotus voisi keventyä vastaavasti. Kannuste pitkäaikaiseen omistamiseen olisi suuri, koska myymällä kauan omistamansa osakkeet ja ostamalla tilalle toisen yhtiön osakkeita sijoittaja menettäisi osinkoverotuksessa pitkän omistusajan perusteella saavuttamansa hyödyn. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus edistää pitkäjänteistä kotimaista sijoittamista verotuksellisin keinoin? Helsingissä 1.4.2016 Sami Savio ps" |
|
Avainsanat: verotus, eduskuntatyö, kirjallinen kysymys |
Länsimaisia arvoja on puolustettavaPerjantai 1.4.2016 Aamulehti julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni kulttuurien välisestä kamppailusta ja länsimaisten arvojen puolustamisen tärkeydestä:
Länsimaisia arvoja on puolustettava
Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman kritisoi puolueensa tiedotusta Brysselin terrori-iskujen jälkimainingeissa. Rydmanin ryhdikkään ja rohkean ulostulon mukaan rasismin yhdistäminen terrori-iskuihin oli puolueen tiedotusta hoitaneilta henkilöiltä vakava virhearvio. Rydman päätyi lopulta jopa vaatimaan kokoomuksen viestintäpäällikön eroamista tai erottamista.
Sosiaalisessa mediassa toimiminen on vaikea taiteenlaji, ja some-lapsuksia sattuu toisinaan paremmissakin piireissä. Useimmille maailman tapahtumia seuraaville ihmisille lienee kuitenkin selvää, ettei ISIS-järjestön Brysselissä toteuttamien iskujen syy ollut ainakaan oletettu ja paljon puhuttu rasismi. Ennemminkin niissä heijastuu Samuel P. Huntingtonin 1990-luvulla esiin nostama kulttuurien välinen kamppailu.
Huntingtonin vuonna 1996 julkaisema uraauurtava teos Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys on nyt jopa ajankohtaisempi kuin ilmestymisaikanaan. Kirjassa esitetyn viitekehyksen mukaan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa useimmat sodat ovat olleet maailman kahdeksan suuren kulttuurin välisiä konflikteja.
Vaikka sotia ja konflikteja on syntynyt useiden eri kulttuurien välillä, islamilaiseen kulttuuriin kuuluvien kansojen alttius osallistua konflikteihin on ollut Huntingtonin esittelemän laajan tilastoaineiston mukaan selvästi suurempi kuin heidän osuutensa maailman väestöstä antaisi aihetta olettaa. Ideologisten erojen lisäksi korkeaa konfliktialttiutta selittävät Afrikan ja Lähi-idän nopea väestönkasvu ja siitä aiheutuneet väestöllisen tasapainon muutokset.
Erityisesti 15-24-vuotiaiden ikäluokan ”nuorisopullistuma” näyttää olleen merkittävä tekijä useissa konflikteissa. Väestötieteellisten ennusteiden mukaan pullistuman huippu nähdään monessa maassa noin kymmenen vuoden päästä. Osa kasvavasta väestöstä hakeutuu samaan aikaan muihin maihin tai maanosiin. Tämän perusteella konfliktit lisääntynevät lähitulevaisuudessa niiden alueellisen laajuuden samalla kasvaessa.
Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen kaltaisiin tapahtumiin on valitettavasti syytä varautua jatkossakin. Euroopassa harjoitetulle maahanmuuttopolitiikalle löytyy kuitenkin vaihtoehtoja myös saman kulttuurin piiristä. Australiassa ja Yhdysvalloissa maahanmuuttajat valitaan lähinnä arvioimalla heidän sopeutumiskykyään yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Lisäksi sosiaalitukien houkuttelevuus on näissä maissa vähäistä ja suhtautuminen rikollisuuteen tiukempaa kuin Euroopassa.
Kulttuurien valtasuhteet muuttuvat ja lännen vuosisatoja kestänyt vaikutusvalta pienenee. Vaikka läntisessä kulttuurissa on omat puutteensa, on länsimaiden puolustettava yksilönvapautta, demokratiaa ja sananvapautta korostavia arvojaan. Myös maahanmuutosta ja sen lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan mahdollisimman monipuolisesti, asiallisesti ja tosiasioihin nojautuen. Omista mielipiteistä poikkeavien näkemysten luokittelu ainoastaan vaikeuttaa ongelmien ratkaisua.
|
|
Avainsanat: mielipidekirjoitus, maahanmuuttopolitiikka |
