Länsimaisia arvoja on puolustettava

Aamulehti julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni kulttuurien välisestä kamppailusta ja länsimaisten arvojen puolustamisen tärkeydestä:

Länsimaisia arvoja on puolustettava

Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman kritisoi puolueensa tiedotusta Brysselin terrori-iskujen jälkimainingeissa. Rydmanin ryhdikkään ja rohkean ulostulon mukaan rasismin yhdistäminen terrori-iskuihin oli puolueen tiedotusta hoitaneilta henkilöiltä vakava virhearvio. Rydman päätyi lopulta jopa vaatimaan kokoomuksen viestintäpäällikön eroamista tai erottamista.

Sosiaalisessa mediassa toimiminen on vaikea taiteenlaji, ja some-lapsuksia sattuu toisinaan paremmissakin piireissä. Useimmille maailman tapahtumia seuraaville ihmisille lienee kuitenkin selvää, ettei ISIS-järjestön Brysselissä toteuttamien iskujen syy ollut ainakaan oletettu ja paljon puhuttu rasismi. Ennemminkin niissä heijastuu Samuel P. Huntingtonin 1990-luvulla esiin nostama kulttuurien välinen kamppailu.

Huntingtonin vuonna 1996 julkaisema uraauurtava teos Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys on nyt jopa ajankohtaisempi kuin ilmestymisaikanaan. Kirjassa esitetyn viitekehyksen mukaan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa useimmat sodat ovat olleet maailman kahdeksan suuren kulttuurin välisiä konflikteja.

Vaikka sotia ja konflikteja on syntynyt useiden eri kulttuurien välillä, islamilaiseen kulttuuriin kuuluvien kansojen alttius osallistua konflikteihin on ollut Huntingtonin esittelemän laajan tilastoaineiston mukaan selvästi suurempi kuin heidän osuutensa maailman väestöstä antaisi aihetta olettaa. Ideologisten erojen lisäksi korkeaa konfliktialttiutta selittävät Afrikan ja Lähi-idän nopea väestönkasvu ja siitä aiheutuneet väestöllisen tasapainon muutokset.

Erityisesti 15-24-vuotiaiden ikäluokan ”nuorisopullistuma” näyttää olleen merkittävä tekijä useissa konflikteissa. Väestötieteellisten ennusteiden mukaan pullistuman huippu nähdään monessa maassa noin kymmenen vuoden päästä. Osa kasvavasta väestöstä hakeutuu samaan aikaan muihin maihin tai maanosiin. Tämän perusteella konfliktit lisääntynevät lähitulevaisuudessa niiden alueellisen laajuuden samalla kasvaessa.

Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen kaltaisiin tapahtumiin on valitettavasti syytä varautua jatkossakin. Euroopassa harjoitetulle maahanmuuttopolitiikalle löytyy kuitenkin vaihtoehtoja myös saman kulttuurin piiristä. Australiassa ja Yhdysvalloissa maahanmuuttajat valitaan lähinnä arvioimalla heidän sopeutumiskykyään yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Lisäksi sosiaalitukien houkuttelevuus on näissä maissa vähäistä ja suhtautuminen rikollisuuteen tiukempaa kuin Euroopassa.

Kulttuurien valtasuhteet muuttuvat ja lännen vuosisatoja kestänyt vaikutusvalta pienenee. Vaikka läntisessä kulttuurissa on omat puutteensa, on länsimaiden puolustettava yksilönvapautta, demokratiaa ja sananvapautta korostavia arvojaan. Myös maahanmuutosta ja sen lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan mahdollisimman monipuolisesti, asiallisesti ja tosiasioihin nojautuen. Omista mielipiteistä poikkeavien näkemysten luokittelu ainoastaan vaikeuttaa ongelmien ratkaisua.