Maahanmuuton kustannukset on selvitettävä ja laitettava leikkuriin

Tiistai 31.5.2016 klo 19.20

Pidin eduskunnan tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa seuraavan maahanmuuton kustannuksia käsittelevän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Lähes tarkalleen puolet vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon sisältyvästä 455 miljoonan euron määrärahalisäyksestä, nimittäin 230 miljoonaa euroa, tulee kulumaan maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä summa on itse asiassa lähestulkoon sama kuin esitykseen sisältyvä nettolainanotto, joka on suuruudeltaan 233 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten voidaan siis katsoa jäävän sellaisinaan tulevien sukupolvien maksettaviksi. Maahanmuuton kustannusten on esityksessä arvioitu olevan yli 780 miljoonaa euroa suuremmat kuin ne ovat olleet aiempina vuosina.

Kokonaisuudessaan maahanmuuttokustannusten osalta liikutaan siis jo vähintään miljardin euron suuruusluokassa ja todennäköisesti todelliset kustannukset ovat vielä tätäkin arviota huomattavasti suuremmat. Ellei tarpeellisiin toimenpiteisiin pian ryhdytä, niin ne kasvavat jatkossa entisestään. Tämä kaikki siis siitäkin huolimatta, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttoa on pidetty pääsääntöisesti pelkästään rikkautena ja voimavarana.

Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia on ryhdyttävä alentamaan ja pikaisesti tulee toteuttaa hallitusohjelman kirjaus maahanmuuton kustannusten selvittämisestä, sillä kun kustannukset ovat tiedossa, on niihin helpompi puuttua lainsäädännöllisin keinoin.

Kuten edustaja Hakkarainen äsken totesi, niin Suomen on ensinnäkin alennettava maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä. Eräs tähän liittyvä merkittävä toimenpide on perheenyhdistämiskriteerien useassa vaiheessa tapahtuva tiukentaminen, ja toivottavasti kiristykset tapahtuvat tiukoin ehdoin.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Mäntylän johdolla on valmisteltu maahanmuuton sosiaaliturvan eriyttämistä ja karsintaa. Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisiin ohjelmiin sisältyvien esitysten nopea toteuttaminen tulee kyllä vähentämään julkisen sektorin velkaantumista, mutta vain jos ne toteutetaan täysimääräisesti."

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuuttopolitiikka

Sisäistä turvallisuutta voidaan parantaa maahanmuuttopolitiikkaa tiukentamalla

Keskiviikko 25.5.2016

Pidin sisäisen turvallisuuden selontekoa käsitelleessä eduskunnan täysistunnossa tiistaina 24.5. kaksi maahanmuuttokriisin hoitoon liittyvää puheenvuoroa, joista alla ensimmäinen:

”Arvoisa puhemies! Sisäministeri mainitsi aiemmin tänään, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja siihen edustaja Elokin otti äsken kantaa. Näillä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla hakijoilla voi toisinaan olla suurikin motivaatio jäädä oleskelemaan Suomeen ilman viranomaisten tietoa, ja samalla valitettavasti kasvaa myös riski rikolliseen toimintaan ryhtymisestä.

Nämä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisikin tarkoituksenmukaista siirtää joko säilöönottoyksiköihin tai sitten hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin tehostetusti valvottuihin ja vain minimipalveluita tarjoaviin palautuskeskuksiin, ja niiden perustamisestahan on maininta myös tässä selonteossa.

Tämä olisi yksinkertainen ja kustannustehokas tapa parantaa Suomen sisäistä turvallisuutta. Ministeri jo lähti, mutta olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten ja missä aikataulussa näiden palautuskeskusten käyttöönoton valmistelu etenee.”

Alla päivän toinen sisäiseen turvallisuuteen liittyvä puheenvuoroni:

”Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa muun muassa todetaan terrorismin uhan kohonneen Suomessa. Selonteon mukaan terroriuhkaa kohottavat konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden tulo Suomeen ja ääriliikkeistä kiinnostuneiden henkilöiden määrän lisääntyminen. Myös laajamittainen laiton maahantulo on mainittu selonteossa merkittävänä turvallisuusympäristön muutoksen syynä.

Merkittävin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva muutos liittyy epäilemättä maahanmuuttokriisiin. Suomeen saapui viime vuonna ennätykselliset yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joita varten perustettiin uusia vastaanottokeskuksia nopeassa tahdissa viime syksyn aikana. Vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana peräti noin 2500 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa kadonneista turvapaikanhakijoista on todennäköisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen, vaikka osa heistä onkin oletettavasti jo poistunut maasta.

Toissa viikolla keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo arvioi, että vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyy vakavia riskejä. Palon mukaan niitä liittyy erityisesti henkilöihin, jotka ovat tulleet Suomeen väärillä henkilöpapereilla tai kokonaan ilman papereita. Toisaalta sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin arvion mukaan Suomessa on ennestään oleskellut hieman yli tuhat paperitonta henkilöä. Tosin heidän tarkkaa määräänsä on varsin vaikea arvioida. Paperittomien lukumäärän kasvu on joka tapauksessa hyvin merkittävä, ja vastaanottokeskuksista kadonneiden henkilöiden motiivit saapua Suomeen eivät myöskään aina ole viranomaisten tiedossa.

Edellä mainittujen noin 2500 henkilön joukossa voi esimerkiksi olla lukuisia sotarikoksiin syyllistyneitä. On selvää, että heidän tavoittamisensa ja kiinni ottamisensa on erittäin tärkeää, ja kannustankin sisäministeriötä asian suhteen ripeisiin toimenpiteisiin, enkä luultavasti ole ainoa kansanedustaja, joka ajattelee samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään muutamaan otteeseen jo todettu, emme voi jäädä lepäämään laakereillamme, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on ainakin väliaikaisesti tyrehtynyt vuotta 2015 edeltävälle tasolle. Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi eduskunnan tulee jatkossa muun muassa kiristää terrorismilainsäädäntöä, ottaa käyttöön minimipalveluita tarjoavat palautuskeskukset kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita varten, pienentää maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä ja panna täytäntöön muutkin hallituksessa jo sovitut maahanmuuttopolitiikkaa kiristävät toimenpiteet. Nämä toimenpiteet ovat myös taloudelliselta kannalta järkeviä, ja niiden toimeenpano on vähintä, mitä tulevat sukupolvet voivat meiltä oikeutetusti odottaa.”

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö, terrorismi

Monikulttuurisuuden edistämistehtävä on poistettava YLE-laista

Lauantai 21.5.2016

Otin torstai-illan täysistuntokeskustelupuheenvuorossani kantaa Yleisradion rooliin monikulttuurisuusideologian sanansaattajana:

"Arvoisa puhemies! Tässä istunnossa on käyty laajaa keskustelua Ylen tehtävistä ja tarpeellisuudesta, ja varsin hyvä niin, sillä nimenomaan eduskuntahan voi Ylen lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä tarpeen mukaan muuttaa tai tarkentaa, ja nämä lain määrittelyt näkyvät väistämättä myös Yleisradion ohjelmien sisällössä. 

Lainsäädännössä Yleisradion tehtäväksi määriteltyä monikulttuurisuuden tukemista ja tästä vaatimuksesta luonnollisesti seuraavaa voimakasta monikulttuurisuuden hyvien puolien esiin tuomista ja toisaalta mahdollisten ongelmien vähättelyä voinee jossain määrin verrata 60- ja 70-lukujen ylipolitisoituneeseen Reporadioon ja sen jälkeiseen Yleisradion yltiövasemmistolaiseen aikaan. Tämä politisoitumisen kausi sai ikävän huipennuksen suomettumisen aikana, jolloin useat Ylen toimittajat suitsuttivat sumeilematta itäblokin saavutuksia, ja tähänhän edustaja Hakkarainenkin äsken viittasi. Tunnettuja ohjelmia olivat muun muassa Naapurineljännes ja muut vastaavat silloisen itänaapurin autuutta hehkuttavat tuotokset. Näitä ohjelmia voi nykyisin katsella Ylen arkistoista nostalgista myötähäpeää tuntien. 

Ajat muuttuvat, eikä nykyinenkään mielipideilmapiiri vielä liene lopullinen totuus. 1970-luku oli aikaa, jolloin eräs suurehko puolue oli paitsiossa niin sanotuista yleisistä syistä johtuen. Sen ajan ilmapiiri heijastui väistämättä myös silloiseen ohjelmatarjontaan ja sisältöön. 

Itäblokin romahduksen myötä sosialismin ihannointi näyttää muuttuneen monikulttuurisuuden hehkutukseksi, joskin täytyy sanoa, että Yleisradio ei ole nykyään läheskään ainoa monikulttuurisuutta edistävä tiedotusväline. Osansa tähän lienee muun muassa toimittajakoulutuksen politisoitumisella. Ja on selvää, että valtakunnallisen tiedotusvälineen vuosikausia harjoittama mielipiteen muokkaus näkyy väistämättä myös kansalaisten maailmankatsomuksen muutoksena. Ainakin omasta mielestäni se on erittäin valitettavaa, mutta nähtävästi kaikki kansanedustajat eivät ajattele samoin."

Avainsanat: eduskuntatyö, monikulttuurisuus, YLE

Maahanmuuttopolitiikan onnistuminen määrittää Suomen suunnan

Torstai 19.5.2016 klo 18.24

Pidin puheenvuoron keskiviikkoisessa välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta. Puheenvuoroni loppupuolella esitin näkemykseni onnistuneen maahanmuuttopolitiikan merkityksestä kansakunnan tulevaisuudelle:

"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta on sivuttu varsin monia tärkeitä aiheita, mutta viime syksynä todella pahaksi äityneen ja jopa hallitsemattoman maahanmuuttokriisin jälkihoito, ja tietysti myös se riittävä varautuminen vastaavan tilanteen uusiutumiseen ja välttämiseen, tulee kuitenkin itse asiassa määrittämään koko Suomen suunnan pitkällä tähtäimellä. Haaste on erittäin vaikea sekä taloudellisesti että kulttuurisesti, ja mikäli pahimmat uhkakuvat toteutuvat, on nykyisen hallituksen leikkauslista vain pelkkää alkusoittoa. Hallituksen tuleekin olla erittäin tarkka sen suhteen, mikä on maahanmuuttoon liittyvä kansallinen kestokykymme. Sitä silmällä pitäen hallituksen on toteutettava mahdollisimman ripeästi maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset ohjelmalinjauksensa. Joitakin maahanmuuttopoliittisia tiukennuksia on jo tehty, mutta tahtia on yhä varaa, ja myös syytä, kiristää.

Arvoisa puhemies! Useassa Euroopan maassa harjoitettu yltiöliberaali maahanmuuttopolitiikka on osoittautunut epäonnistuneeksi. Edustaja Huhtasaari nosti äsken valitettavaksi esimerkiksi Ruotsin, mikä lienee myös lähin vertailumaamme. Ellei Suomen suuntaa pystytä tältä osin muuttamaan ajoissa, tulee muutos ravistelemaan myös meillä länsimaisia arvoja, kuten yksilönvapautta, demokratiaa ja sananvapautta. Siksi on erittäin tärkeää, että keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä voidaan käydä avoimesti myös täällä eduskunnassa."

Koko puheenvuoroni löytyy tämän linkin takaa:

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Kirjallinen kysymys kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Tiistai 17.5.2016 klo 18.26

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"KIRJALLINEN KYSYMYS
vastaanottokeskuksista kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Eduskunnan puhemiehelle

Vuonna 2015 Suomeen tuli ennätykselliset 32 476 turvapaikanhakijaa. Toukokuussa 2016 vielä noin 22 000 henkilöä odotti turvapaikkahakemuksensa käsittelyä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana kuitenkin peräti noin 2500 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa kadonneista turvapaikanhakijoista on todennäköisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen, vaikka osa heistä onkin oletettavasti poistunut maasta.

Muun muassa Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo on arvioinut vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvän vakavia uhkia. Palon mukaan erityisen merkittävä riski liittyy siihen, että joukossa on paljon henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen väärillä henkilöpapereilla tai kokonaan ilman papereita.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin esittämän arvion mukaan Suomessa on ennestään oleskellut hieman yli tuhat paperitonta henkilöä. Paperittomien lukumäärän kasvu on siis hyvin merkittävä. Vastaanottokeskuksista kadonneiden henkilöiden motiivit saapua Suomeen eivät myöskään aina ole viranomaisten tiedossa. Edellä mainittujen noin 2500 henkilön joukossa saattaa esimerkiksi olla lukuisia sotarikoksiin syyllistyneitä.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella hakijalla voi olla suuri motivaatio jäädä oleskelemaan Suomeen viranomaisten tietämättä. Samalla riski rikolliseen toimintaan ryhtymisestä kasvaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisikin tarkoituksenmukaista siirtää säilöönottoyksiköihin tai hallituksen 8.12.2015 julkaiseman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin, tarkasti valvottuihin palautuskeskuksiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vastatakseen uhkaan, jonka lukuisten vastaanottokeskuksista kadonneiden ja osin tuntemattomienkin turvapaikanhakijoiden Suomessa oleskelu aiheuttaa sekä

millä keinoilla hallitus aikoo varmistaa sen, ettei turvapaikanhakijoita jatkossa katoa vastaanottokeskuksista?

Helsingissä 17.5.2016

Sami Savio /ps"

Avainsanat: eduskuntatyö, kirjallinen kysymys, maahanmuuttopolitiikka

Onnistunut kotoutuminen edellyttää oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta

Lauantai 7.5.2016

Suomi ei ollut varautunut viimesyksyiseen maahanmuuttokriisiin riittävällä vakavuudella ja laajuudella. Samanlainen tilanne ei saa enää toistua. Lainsäätäjien täytyy varmistaa mm. se, että Suomesta karsitaan muihin EU-maihin verrattuna ylimääräiset turvapaikanhakuun liittyvät vetovoimatekijät. Lainsäädäntömme tulee olla tältä osin vähintään yhtä tiukkaa kuin muissa Pohjoismaissa, ja toisinaan olisi hyvä ottaa mallia etelänaapuristamme Virostakin.

Suomi on parhaillaan kiristämässä esim. perheenyhdistämiskäytäntöjä, mikä on hyvä asia. Jatkossa esimerkkiä voitaisiin ottaa vaikkapa Norjasta, jossa on rajoitettu turvapaikanhakijoiden oikeutta jäädä maahan. Norjassa suojeluun oikeutetut henkilöt joutuvat lähtemään maasta oman kotimaansa tilanteen vakiinnuttua. Norjassa turvapaikan saaneiden kotouttamiseen ei panosteta, koska turvapaikan saamisesta ei seuraa pysyvää maahanjäämisoikeutta. Norja on myös herännyt tarkastelemaan myönnettyjen etuuksien tasoa ja pyrkii varmistamaan, ettei maan korkea elintaso toimi vetovoimatekijänä turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Hallitus on julkistanut tiistaina 3.5.2016 turvapaikanhakijoiden kotouttamisohjelman. Valitettavasti viime syksynä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden koulutustaso on joiltakin osin erittäin puutteellinen. Merkittävä osa turvapaikanhakijoista on työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan luku- ja kirjoitustaidottomia, joten heidän työllistämisensä pääosin korkeaa koulutustasoa vaativille suomalaisille avoimille työmarkkinoille on erittäin vaativa prosessi. Myös turvapaikanhaku- tai kotoutumisprosessin aikana mahdollisesti tehtäviin rikoksiin on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Siksi on tärkeää, että kotouttamisohjelmassa korostetaan myös kotoutettavien aloitteellisuutta ja vastuullisuutta.

Tilanne on äärimmäisen hankala siltäkin osin, että myös kantasuomalaisia on sekä kortistossa että kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella lähes ennätyksellisen paljon. Suomalaisia työttömiä ei saa unohtaa tai asettaa eriarvoiseen asemaan. Heidän osaamisensa ja työpanoksensa saaminen työmarkkinoidemme käyttöön vaatisi suhteellisen vähän yhteiskunnallisia ponnisteluja ja olisi koko kansakunnan edun mukaista.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Veronkierron suitsiminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä

Perjantai 6.5.2016

(Ylöjärven uutisissa 4.5. julkaistu kolumnini.)

Veronkierron, verovälttelyn ja harmaan talouden torjunta on taloudellisesti kannattavaa ja moraalisesti tärkeää. Asia on erityisen ajankohtainen Panaman paljastusten tuotua esille väärinkäytösten laajuuden. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan useat sijoituspalveluyritykset ovat auttaneet veronkierrosta epäiltyjä tahoja.

Epäkohtien paljastuttua lukuisat yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat ärtyneinä katkaisseet yhteistyön harmaalla vyöhykkeellä liiketoimintaa harjoittavien tahojen kanssa. Se osoittaa suomalaisten arvostavan rehellisyyttä ja tasapuolisuutta, varsinkin kun keskituloisten veronmaksajien verorasitus on korkea ja moni yrittäjä kamppailee toimeentulon rajamailla.

Velvoitteensa asiallisesti hoitavat yrittäjät ovat alakynnessä epärehellisten tahojen kanssa käytävässä kilpailussa. Jos veroja kiertävät osapuolet saataisiin verotuksen piiriin, laajenisi veropohja merkittävästi. Pitkällä tähtäimellä yleistä verokantaa olisi tällöin mahdollista alentaa, mikä hyödyttäisi koko kansantaloutta.

Veronkiertämisen ja sen estämisen kilpajuoksu on jatkuvaa, ja veronkiertoon tähtäävät tahot ovat kisassa aina askeleen edellä. Jo pelkästään tästä syystä eduskunnan tulee tehdä voitavansa tiedossa olevien porsaanreikien tukkimiseksi.

Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän, joka etsii keinoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Raatikainen (ps.), joka on siviiliammatiltaan rikoskomisario. Puheenjohtajan kokemus käytännön poliisityöstä ja tutkinnanjohtamisesta parantanee olennaisesti työryhmän toimintaedellytyksiä.

Harmaata taloutta, verovälttelyä ja veronkiertoa ei pystytä estämään pelkästään kotimaisin voimin. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä säädöksiä. Vero on tarkoituksenmukaista periä maassa, jossa veronalainen arvonlisäys muodostuu. Esimerkiksi digitaalisten sisältöjen arvonmuodostusmaan määrittäminen ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä.

Vaikka veronkierron ehkäisemiseksi on edelleen tehtävä paljon työtä, on monia parannuksia jo toteutettu. Kansainvälinen automaattinen tulo- ja verotietojenvaihto tulee vähentämään mahdollisuuksia veronkiertoon ensi vuoden alusta lähtien. Laajaan tietojenvaihtoyhteistyöhön osallistuu kymmenittäin maita, mikä kiristää verkkoa veronkiertäjien ympärillä. Järjestelmä ei tule jatkossakaan olemaan aukoton, mutta ainakin helpoimmat veronkiertokeinot se tulee estämään.

Eduskunta ja hallitus ovat muun muassa solmineet verosopimuksen Espanjan ja Saksan kanssa, ja nyt myös Portugalin kanssa on päästy neuvottelutulokseen. Jatkossa esimerkiksi Espanjassa asuva eläkeläinen maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä veroa vähintään yhtä paljon kuin hän maksaisi Suomessa asuessaan. Veroa maksetaan myös Suomeen, mikäli Espanjan perimä vero on pienempi kuin vastaava vero Suomessa. Espanja on siis ensisijainen verotusmaa, mutta mahdollisen veroerotuksen saa Suomen verottaja. Suomen saama verotuotto kohdistuu lähinnä suuriin eläkkeisiin, koska pienten eläkkeiden verotus on Espanjassa pääsääntöisesti Suomea kireämpää.

Verosopimusten saralla saavutettu edistys on monella tapaa tärkeä asia. Verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat lisätuloja valtion kassaan, mutta verotulojen kasvua vielä huomattavasti merkittävämpi asia on sopimusten kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Tehdyt sopimukset osoittavat sen, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on omiaan parantamaan veronmaksumoraalia näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Avainsanat: kolumni, veronkierto, verotus

Suomen tulee tukea Keski-Euroopan maiden turvapaikkapolitiikkaa

Torstai 5.5.2016

Unkari, Puola, Tśekki ja Slovakia ovat ilmoittaneet vastustavansa EU-komission kaavailemaa kriisitilanteiden vastaanottokiintiötä, joka pakottaisi siitä kieltäytyvän maan maksamaan 250 000 euron korvauksen turvapaikanhakijaa kohti. Myös Suomen hallitusohjelman mukaan EU:n sisäisten siirtojen tulee perustua jäsenvaltioiden vapaaseen tahtoon. Suomen tuleekin tukea mainittuja Keski-Euroopan maita EU-päätöstä tehtäessä.

Todennäköisesti taakanjako toimisi vetovoimatekijänä ja pahentaisi kriisitilanteita entisestään. Etelä-Euroopan matalaa sosiaaliturvaa tarjoavien maiden sijaan moni tulija toivoisi näet saavansa turvapaikan anteliaista Pohjois- ja Länsi-Euroopan maista ilman hankalaa kauttakulkua Euroopan läpi. Järjestelmä kaventaisi samalla olennaisesti jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta.

Järkevin ratkaisu onkin tiukentaa EU:n ulkorajojen valvontaa ja käännyttää laittomat tulijat takaisin lähtömaihinsa. Tämä lienee edellä mainittujen Keski-Euroopan maiden tavoite, ja siihen tulee Suomenkin tähdätä. Muussa tapauksessa EU:n liittovaltiokehitys ottaa jälleen pitkän harppauksen.

http://yle.fi/uutiset/unkari_turvapaikanhakijoista_kieltaytyvien_sakottaminen_olisi_kiristysta/8860317

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka