Kolumni: Laajat lakiesitykset työllistävät eduskuntaa loppuvuonna

Ylöjärven Uutisten joulukuun kolumnini:

Eduskunnan kiireet lisääntyvät perinteisesti loppusyksyllä lukuisten lakiesitysten ja valtion talousarvion tullessa valiokuntakäsittelyyn.

Useimpien uusien lakien on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Tänäkin syksynä hallitus on antanut eduskunnalle monia laajoja lakiesityksiä, kuten hallitusohjelman mukaisen esityksen perustulokokeilusta.

Suomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä on muodostunut vuosien saatossa valitettavan monimutkainen ja kankea, joten sitä on epäilemättä syytä uudistaa.

Toimiessaan perustulojärjestelmä mahdollistaisi byrokratian karsimisen ja järjestelmän yksinkertaistamisen. Vaikka laaja työttömyytemme johtuu pääsääntöisesti työpaikkojen puutteesta, nousevat kannustinloukutkin toisinaan työllistymisen esteeksi. Perustulo voisikin parhaimmillaan poistaa tai ainakin madaltaa kannustinloukkuja.

Kokeiltavaksi otettavaan perustulojärjestelmään liittyy kuitenkin myös ongelmia, eikä sillä pystytä korvaamaan nykyistä sosiaaliturvaa ilman järjestelmien laajaa yhteensovittamista.

Eräs perustulon negatiivinen puoli on sosiaaliturvan vastikkeellisuuden katoaminen. Jos perustulosta tehtäisiin elinkustannukset kattava ja riittävä toimeentulomuoto, kasvaisivat myös valtion menot merkittävästi.

Perustulokokeilusta puuttuu aikatauluseikoista ja lainsäädännöllisistä syistä johtuen verotuselementti, mutta käytännössä laajoille kansanryhmille suunnattu perustulo edellyttäisi veroprogression merkittävää kiristämistä.

Lisäksi perustulomallista riippumatta tarvittaisiin edelleen lisätukia monille eri väestöryhmille. Perustulo ei siten välttämättä vähentäisi tarveharkintaa tai byrokratiaa merkittävästi.

Perustulokokeilu on puutteistaankin huolimatta esimerkki hallituksen kokeilukulttuurista, jonka perusteella saadaan faktatietoa päätösten tueksi. Vaikka laajakantoisia ja nopeita muutoksia ei ole odotettavissa, tuottanee perustulokokeilu sosiaaliturvajärjestelmämme asteittaisen kehittämisen mahdollistavaa uutta tietoa.

Tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä on myös esitys laiksi yleisistä kirjastoista. Jo vuosikymmenten ajan yleisten kirjastojen merkitys sivistykselle ja elintason nousulle on ollut hyvin merkittävä. Kirjastojen toimintaedellytykset on syytä turvata tulevaisuudessakin.

Lakiesityksen mukaan kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen ovat jatkossa maksuttomia, mikä antaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden kirjastopalveluiden laajaan hyödyntämiseen. Kirjastot voivat silti periä myöhästymismaksuja asiakkailta, samoin varatun teoksen noutamatta jättämisestä voidaan perua kohtuullinen maksu.

Uuden lain mukaan kirjaston käyttäjä ei saa aiheuttaa muille kävijöille häiriötä eikä vaarantaa kirjaston viihtyisyyttä tai turvallisuutta. Määräaikainen kirjaston käyttökielto voidaan kuitenkin antaa vasta vakavasta ja toistuvasta häirinnästä, elleivät esimerkiksi huomautukset ole tehonneet. Myös aineistoa ja kirjaston muuta omaisuutta tulee luonnollisesti käsitellä huolellisesti.

Vaikka kirjastolaitoksen tärkein tehtävä on tiedonjanon tyydyttäminen, ovat varsinkin pienet kyläkirjastot luoneet yhteisöllisyyttä ja toimineet asukkaiden kohtaamispaikkoina. Itsepalvelujärjestelmän kehittäminen on mahdollistanut kirjastojen aukioloaikojen kustannustehokkaan laajentamisen.

Sunnuntaipäiviin ulotetut Ylöjärven kirjaston aukioloajat ovat saaneet hyvää palautetta kaupungin asukkailta. Kiitos kuuluu aktiiviselle vapaa-aikalautakunnalle. Toivottavasti positiivinen ja käyttäjien toiveet huomioiva kehitys jatkuu tulevalla valtuustokaudella.

http://ylojarvenuutiset.fi/2016/12/09/laajat-lakiesitykset-tyollistavat-eduskuntaa-loppuvuonna/