Puheenvuoroni nollatuntisopimuksia koskevan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä

Perjantai 24.3.2017 klo 11.51

Pidin seuraavat puheenvuorot nollatuntisopimusten kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen täysistuntokäsittelyssä:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+39+39.aspx

Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen allekirjoittajille. Tämä nollatuntisopimuksista käytävä keskustelu on erittäin tärkeää työelämän epäkohtien oikaisun kannalta. Tämän kansalaisaloitteen tavoitteenahan on tosiaan ollut nollatuntisopimusten kieltäminen lailla. Nollatuntisopimukseen tulee ehdottomasti saada reilut pelisäännöt, nimittäin monet nollatuntisopimuksen solmineet työntekijät ovat olleet vaikeuksissa esimerkiksi karenssiajan takia, vaikka heillä ei ole tosiasiallisesti ollut tarjolla töitä enää pitkiin aikoihin. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on jakanut kansalaisaloitteen tekijöiden huolen nollasopimuksella työtä tekevien henkilöiden työsuhteen ehtojen ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta.

Kuten valiokunta toteaa, on kuitenkin monia tilanteita, joissa yrittäjillä on tarve teettää työtä vähemmän kuin 18 tuntia viikossa, ja alle 18 viikkotunnin sopimusten ehdoton kieltäminen voisikin saada työnantajat etsimään työsopimuksen korvaavia keinoja työn teettämiseksi tai vaihtoehtoisesti supistamaan tältä osin toimintaansa. Pahimmassa tapauksessa työtä jätettäisiin kokonaan teettämättä. Siten on perusteltua säilyttää työsopimuslainsäädäntö joustavana ja käyttökelpoisena ja jättää mahdollisuus myös vähäisen ja satunnaisen työvoimatarpeen kattamiseen. 

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, on hallitus alkanut valmistella uudistusta nollatuntisopimuksen pelisääntöihin oikeus- ja työministeri Lindströmin johdolla. Hän asetti viime marraskuussa työryhmän selvittämään nollasopimusten pelisääntöjä. Ongelmia ratkaistaan siis yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisessa työryhmässä, joka on täsmälleen oikea paikka pohtia [Puhemies koputtaa] lainsäädännön yksityiskohtia tältä osin. Kiitän työministeriä arvokkaasta ja ansiokkaasta [Puhemies koputtaa] työstä asian tiimoilta. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+45+45.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen oikoi puheenvuorossaan kyllä hieman mutkia suoriksi — täytyy siihen vähän puuttua. Hän ensinnäkin vihjasi, ettei ministeri Lindström olisi perehtynyt nollatuntisopimuksiin liittyviin ongelmiin. Edustaja Tolppanen tietää toki itsekin käyttäneensä tässä kohtaa totuutta erittäin säästeliäästi. Viime vaalikaudella silloinen edustaja Lindström teki erittäin kovasti työtä nollatuntisopimusten ongelmakohtien korjaamiseksi, ja samaa työtä hän on jatkanut nyt ministerinä. Ymmärrän hyvin ministeri Lindströmiä siinä, että hän täällä eduskunnan täysistunnossa jätti tälle asettamalleen työryhmälle työrauhan ja liikkumavaraa, ei lyönyt tässä lukkoon näitä uudistuksia, joita tulisi tehdä.

Edustaja Tolppanen totesi myös sen, että nollatuntisopimusten osalta työntekijöillä on vain velvollisuuksia ja työnantajilla vain oikeuksia. Mutta täytyy tietysti muistaa, että työnantajilla on normaali palkanmaksuvelvoite tehdyistä työtunneista sekä tietysti muun muassa työsuojeluun liittyvät tavanomaiset velvoitteet. On tietenkin totta, että monissa tapauksissa työntekijällä on muun muassa kutsuttaessa työn vastaanottovelvoite ja työnantajalla ei ole varsinaista velvollisuutta tarjota työtä, ja onhan tänään myös karenssiongelmista käyty keskustelua. Toisaalta työvoiman määrän sovittaminen oikea-aikaisesti vaikuttaa kuitenkin osaltaan yritystoiminnan kannattavuuteen ja mahdollisuuteen palkata lisätyövoimaa, mikä on pitkällä tähtäimellä mielestäni myös työntekijöiden etu. Myös vuokratyöfirmojen käyttö saattaisi kasvaa vaihtoehtona suoran työsuhteen solmimiselle, mikäli nollatuntisopimukset kokonaan kiellettäisiin, ja samoin yrittäjäriskin osittainen siirtyminen työnantajalta työntekijälle olisi mahdollista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+52+52.aspx

Arvoisa puhemies! Tartun vielä hieman tuohon edustaja Myllykosken edellä pitämään puheenvuoroon. Siinä oli hyviä ajatuksia kyllä, eli nyt vielä otan kantaa tosiaan tähän, että mietinnössä oli kovastikin taitettu peistä tästä ja/tai-sanamuodosta. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että nyt tämä ministerin asettama työryhmä saa hyvän liikkumavaran, niin voi tarvittaessa käyttää muitakin kuin lainsäädännöllisiä keinoja, mikäli nämä ongelmat ovat muilla keinoilla ratkaistavissa.

Edustaja Myllykoski otti äsken esille tämän puitesopimusmallin. Nythän jo voimassa oleva lainsäädäntö tosiaan mahdollistaa ainakin osan näistä nollatuntisopimuksiin liittyvistä ongelmista ratkaisun työmarkkinaehtoisesti. Täällä puhuttiin äsken siitä, että tämä nollatuntisopimus on pitkälti naisvaltaisten alojen ongelma. No, muun muassa Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimassa keikkatyömallissa työnantaja ja työntekijä solmivat tosiaan ensin tällaisen puitesopimuksen, jossa sovitaan ehdot yksittäisiä keikkoja varten, ja jokainen näistä tulevista keikoista sitten muodostaa oman määräaikaisen työsuhteensa, josta sovitaan aina erikseen. Määräaikaisuudelle on näissä tapauksissa oltava lainmukainen peruste, eikä näitä keikkoja voi perusteetta ketjuttaa. Myös työntekijällä on tarvittaessa oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta. Tällainen puitesopimus selventäisi huomattavasti työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta, erityisesti silloin, kun työnantaja ei tarjoa työtä. Tämä on tosiaan ihan nykyisen lainsäädännön mahdollistama ratkaisu.

Avainsanat: eduskuntatyö, työmarkkinat, puheenvuorot

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tarpeellinen

Perjantai 17.3.2017 klo 10.30

Pidin ammatillista koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Tässä opposition jättämässä välikysymyksessä vaaditaan muun muassa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista, lähiopetuksen säilyttämistä ja merkittäviä lisäresursseja ammatillisille oppilaitoksille. Ammatillisen osaamisen arvostus onkin kasvussa, ja Suomessa tarvitaan kädentaitajia myös tulevaisuudessa. Ammatilliseen koulutukseen kaivataan silti myös mittavia rakenneuudistuksia.

Terveen julkisen talouden kannalta tarpeelliset säästöpäätökset ja uudistukset jäivät valitettavasti tekemättä edellisellä hallituskaudella, vaikka Suomen vaikea taloustilanne onkin ollut jo pitkään kaikkien puolueiden tiedossa. Toisaalta esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viime eduskuntavaaliohjelmassaan merkittäviä ammatillisen koulutuksen säästöjä ja myös vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyivät yli 100 miljoonan euron säästöt ammatillisesta koulutuksesta. Väistämättä tuleekin mieleen, että oppositiosta käsin on helppoa vastustaa säästöjä ja uudistuksia, joiden tekeminen on julkisen talouden kannalta kuitenkin välttämätöntä, kuten edustaja Niikkokin täällä edellä totesi.

Nykytilanne, jossa koulutukseen kohdennettuja resursseja käytetään tehottomasti ja työelämän vaatimusten ja tarpeiden kannalta vanhentunein tavoin, ei ole kestävä. Näillä näkymin ensi vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus Suomessa noin 20 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen uudistus kumpuaa osin työelämän ja sen edellyttämien osaamistarpeiden muuttumisesta. Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleja on syytä uudistaa. Juuri näihin haasteisiinhan ammatillisen koulutuksen reformi vastaa.

Uudistuksessa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee merkittävästi. Samaan aikaan tutkintojen laaja-alaisuus kuitenkin kasvaa ja antaa valmistuville nuorille aiempaa paremmat valmiudet päästä mukaan työelämään. Oppilaitosten rahoitusta uudistamalla niitä taas kannustetaan tukemaan opiskelijoitaan opintojen suorittamisessa ja valmistumisessa. Jatkossa opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa on huomattavasti nykyistä joustavampaa ja opiskeluun käytetyn ajan sijasta todellisen osaamisen merkitys painottuu. Opiskelijat saavat mahdollisuuden edetä opinnoissaan omaan tahtiin. Opiskelemaan voi myös hakea joustavasti ympäri vuoden. Pienimuotoisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata täysimääräisen tutkinnon sijasta sen joillakin osilla.

Arvoisa puhemies! Erityisesti työpaikalla tapahtuvan käytännönläheisen oppimisen kannalta hyvin merkittävä parannus on koulutussopimus, joka motivoi jatkamaan opiskelua valmistumiseen asti. Samaan aikaan myös oppisopimuskoulutuksen painoarvoa lisätään. Koulutus työpaikalla onkin tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino madaltaa työllistymiskynnystä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformi onkin hyvin tarpeellinen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja saamiseksi mukaan työelämään maamme tulevaisuutta rakentamaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_23+2017+2+123+123.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

Jussi Halla-ahon ilmoitus osallistua puheenjohtajakisaan oli odotettu ja toivottu

Maanantai 13.3.2017 klo 15.38

Jussi Halla-ahon ilmoitus osallistua perussuomalaisten puheenjohtajakisaan oli mediassa kauan odotettu ja myös jäsenistön keskuudessa laajasti toivottu. Suomen Uutisten nettisivut kaatuivat iltapäivällä kello yhden tienoilla kiinnostuneiden (itseni mukaan lukien) hakiessa varmistusta Halla-ahon ehdokkuudelle.

Kiinnostava puheenjohtajakisa antaa jäsenille mahdollisuuden valita haluamansa puheenjohtaja perussuomalaisille ja käydä tietenkin samalla linjavaali puolueen tulevasta suunnasta. Olemme yleispuolue, mutta kenttäväki odottaa meiltä saavutuksia erityisesti maahanmuuttopolitiikassa. Tämä on viesti, joka on tullut ainakin minulle selväksi paitsi median tekemien kyselyiden välityksellä myös henkilökohtaisten yhteydenottojen kautta. On myös selvää, ettei muilla eduskuntapuolueilla ole halua maahanmuuttopolitiikan järkeistämiseen, vaikka sen merkitys on ratkaisevan tärkeä maamme tulevaisuuden kannalta.

Olemme joutuneet tekemään hallitustaipaleen aikana monia kipeitä säästöpäätöksiä, mikä näyttää syöneen perussuomalaisten kannatusta ainakin gallup-mittausten valossa. On myös selvää, että Suomen maahanmuuttopolitiikassa tehdyt virheet ovat rokottaneet suosiotamme. Hallituksella on kuitenkin erinomaisen hyvä maahanmuuttopoliittinen ohjelma, joka on pitkälti Halla-ahon käsialaa. Ohjelman toteutus on valitettavasti edennyt hitaasti ja sen ripeää etenemistä tulee jouduttaa jatkossa. Olen vakuuttunut, että myös muut kansanedustajamme ovat tämän ajatuksen takana.

Kesän 2015 puoluekokouksessa Jussi Halla-aho totesi, että meitä perussuomalaisia äänestetään niin kauan kuin tarjoamme todellisen vaihtoehdon muiden puolueiden harjoittamalle politiikalle. Meillä on hyvä puolueohjelma, mutta linjaamme on edelleen kirkastettava ja tavoitteitamme vietävä eteenpäin voimallisesti hallituksesta käsin.

Puheenjohtajana Halla-aholla olisi erinomaiset edellytykset edistää puolueohjelmamme linjauksia ja toteuttaa siten äänestäjiemme tahtoa. Toivotankin Jussi Halla-aholle mitä parhainta menestystä ensi kesän puheenjohtajavaalissa!

Avainsanat: perussuomalaiset, puheenjohtajakisa

Yleisradiota on syytä uudistaa

Torstai 9.3.2017 klo 21.17

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelun Yleisradiosta annetun lain muuttamisesta. Pidin aiheesta seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää edustaja Hakkaraista edellisestä puheenvuorosta. On hyvin myönteistä, että tähän Yleisradiosta annetun lain muuttamisesitykseen on kirjattu Yleisradiolle uudeksi tehtäväksi perussuomalaisten esittämä asia, nimittäin suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Tämä on toteutuessaan erittäin positiivinen muutos, ja toivottavasti se näkyy myös käytännössä Ylen tulevassa ohjelmatarjonnassa ja ohjelmien sisällössä. Mikäli näin tapahtuu, se lisää todennäköisesti Yle-veron hyväksyttävyyttä veronmaksajien silmissä.

Myös kristillisdemokraatit ovat esittäneet tänään raikkaita ja uudistushenkisiä puheenvuoroja. Kiitos heille niistä, vaikka eivät enää salissa paikalla olekaan.

Edustaja Laukkanen esitti julkista keskustelua Yleisradion muuttamisesta ainakin joiltain osin kaupalliseksi toimijaksi. Ajatus on ehdottomasti tarkastelemisen arvoinen, ja olisi mielenkiintoista nähdä, miten katsojat ja kansalaiset reagoisivat, jos osa Ylen rahoituksesta hankittaisiin esimerkiksi maksukorttien kautta.

Olen samaa mieltä myös edustaja Östmanin kanssa, joka totesi, että Ylenkin tulee osallistua säästötalkoisiin ja siksi tehty indeksileikkaus oli täysin perusteltu. Itse asiassa säästöjä olisi ollut syytä etsiä enemmänkin, mutta valitettavasti parlamentaarinen työryhmä ei siihen päätynyt. Onneksi jo aiemmin tällä vaalikaudella Yle-veron alarajaa on nostettu perussuomalaisten vaatimuksesta siten, ettei sitä tarvitse maksaa alle 857 euron kuukausituloista. Näin vapautettiin 300 000 pienituloista Yle-veron maksamisesta.

Arvoisa puhemies! On myös myönteistä, että Yle palaa STT:n asiakkaaksi. Se on toivottavasti omiaan kohentamaan uutisoinnin tasapuolisuutta, jonka puutetta tässäkin istunnossa on täysin aiheellisesti kritisoitu.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_20+2017+3+49+49.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, YLE

Kuntien taloustilanne on kääntynyt nousuun

Tiistai 7.3.2017 klo 23.47

Kuntatalous heikkeni ja kunnat velkaantuivat merkittävästi Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Vuoteen 2015 mennessä ne leikkasivat kuntien valtionosuuksia puolitoista miljardia euroa ja säästivät nimellisesti valtion menoja vyöryttämällä massiiviset kustannukset kuntasektorin hoidettavaksi.

Käytännössä edelliset hallitukset pakottivat kunnat nostamaan kunnallisveroa ja leikkaamaan merkittävästi palveluitaan. Vuosikymmenen alkupuoliskolla toistakymmentä kuntaa ajautuikin kriisikuntamenettelyyn tai pakkoliitoksiin taloutensa kurjistumisen myötä.

Päinvastoin kuin edeltäjänsä, nykyinen eduskunta karsii kuntien edellisen neljännesvuosisadan aikana kaksinkertaistuneita lakisääteisiä tehtäviä. Mahdollisista uusista tehtävistä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Kuntien arkea hankaloittavien säädösten purkaminen on merkittävä askel kohti vapaampaa, toimivampaa ja taloudellisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Istuva hallitus on myös kirjannut ohjelmaansa, ettei kuntien valtionosuuksia leikata.

Kuntatalouden tila onkin parantunut mainittujen toimenpiteiden avulla merkittävästi vuonna 2016. Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos koheni viime vuonna yli puoli miljardia euroa. Jatkossa myös orastava työllisyyden koheneminen parantaa kuntien taloutta niiden verotulojen kehittyessä positiivisesti. Yli kymmenellä kunnalla oli jopa varaa alentaa kunnallisveroaan viime syksynä.

Vaikka julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu edelleen, ovat eduskunnan tällä kaudella tekemät välttämättömät säästöpäätökset hidastaneet velkaantumistahtia merkittävästi. Myös kritisoitu sote-uudistus on tarpeen kustannusten karsimiseksi.

Sote-uudistuksen yhteydessä valtion on turvattava kuntien mahdollisuudet hoitaa niille jäävät tehtävät. Se edellyttää muun muassa merkittäviä muutoksia valtionosuus- ja verojärjestelmiin. Myös uusien kuntapäättäjien on jatkettava järkevää taloudenpitoa seuraavalla valtuustokaudella ja käytettävä yhteiset veroeurot kustannustehokkaasti kuntalaisten tarpeita ajatellen.

Avainsanat: kuntatalous, julkinen talous, kuntavaalit

Sote-uudistus on vietävä lopultakin maaliin

Tiistai 7.3.2017 klo 23.09

Pidin tänään 7.3. sote- ja maakuntauudistuksen lähetekeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on tänään mittava lakipaketti sote‑ ja maakuntauudistuksen viemiseksi eteenpäin. Sote-uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaisten palveluiden saatavuus koko Suomen alueella, ja tämän uudistuksen tavoitteena on tietysti myös saada aikaan 3 miljardin euron säästöt ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Nämä mainitut tavoitteet ovat todella kunnianhimoisia, mutta ne ovat myös välttämättömiä sekä ikääntyvän väestön kasvavan palvelutarpeen että maamme taloudellisen kestokyvyn näkökulmasta käsin tarkasteltuna. 

Vuoden 2019 alussa toimintansa käynnistäville 18 maakunnalle siirtyy lukuisia tehtäviä, muun muassa pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, aluekehitys, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä työ‑ ja elinkeinopalvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kunnille, vaikka niiltä viedäänkin merkittävä osa nykyisistä tehtävistä. Kuntien lakisääteisistä tehtävistä siirtyy noin puolet maakunnille, kuntien menoista keskimäärin 57 prosenttia. Samassa yhteydessä alennetaan lakisääteisesti kuntien tuloveroprosenttia noin 12,5 prosenttiyksiköllä ja tehdään muutoksia valtion tuloveroasteikkoihin. Muutoksen yhteydessä on varmistettava, ettei kenenkään tuloverotus kiristy. 

Kunnille muutoksesta aiheutuva yli‑ tai alijäämän muutos on rajattu 100 euroon asukasta kohti neljän vuoden siirtymäajalla. Kuntien taloudellinen asema ei siis tässä mielessä muutu kovinkaan paljon, mutta niiden tulee luonnollisesti huolehtia talouden tasapainoon pääsemisestä jo hyvissä ajoin ennen uudistuksen toteutumista. Omaisuussiirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille on toteutettava siten, ettei siirroista aiheudu ongelmia kuntatasolla. Myös käyttämättä jäävien kiinteistöjen osalta on löydettävä ratkaisu jatkovalmistelun kuluessa. 

Tämän uudistuksen myötä puretaan parisataa kuntayhtymää ja lukuisia muita toimielimiä. Maakuntien luottamushenkilöt valitaan jatkossa demokraattisilla vaaleilla, mikä on erittäin suuri parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Tähän positiiviseen seikkaan kiinnitti huomiota aiemmin myös edustaja Saarakkala pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa. 

Kansalaisille tärkeimpiä asioita ovat luonnollisesti hoitoonpääsyn nopeutuminen ja aiempaa paremman hoidon saaminen. Ne ovat toivottavia uudistuksen lopputuloksia. Rakenteet ovat tavallisen ihmisen näkökulmasta sivuseikka. Tietenkin kansalaiset arvostavat myös palvelutuotannon kustannustehokkuutta, johon tällä uudistuksella tähdätään. Se edellyttääkin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Sote-uudistuksen yhteydessä on onneksi huomioitu myös järjestöjen näkemykset, mikä näkyy muun muassa vammaisjärjestöjen toivoman henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa. 

Arvoisa puhemies! Valinnanvapaus on kannatettava periaate, kunhan varmistetaan pienten palveluntuottajien toimintaedellytykset. Markkinatalous on hyvä renki muuallakin yhteiskunnassa. Täälläkin esitetystä kritiikistä huolimatta toimiva valinnanvapausmalli olisi merkittävä askel kohti terveydenhuollon tasa-arvoa, jossa pienituloisillakin henkilöillä on mahdollisuus valita itselleen sopivat palveluntarjoajat kohtuullisin kustannuksin. 

Uudistuksen yhteydessä perustetaan myös palvelukeskuksia, jotka helpottavat tukipalveluiden organisointia. Toimivat tietotekniset palvelut tuovat merkittäviä säästöjä nykyjärjestelmään verrattuna. Tiedän tämän, koska olen aiemman ammattini tiimoilta tutustunut terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Kuten edustaja Mäkelä edellä viittasi, alaa on vaivannut hajanaisuus. Sitä on tässä yhteydessä mahdollisuus karsia merkittävästi ja saada tieto kulkemaan kustannustehokkaasti. 

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat kyllästyneet vuosikausia jatkuneeseen sote-veivaukseen. Nyt on korkea aika viedä uudistus kunnialla maaliin. Valitettavasti siinä ei onnistuttu viime vaalikaudella kovasta yrityksestä huolimatta. Tällä kertaa uudistus on vietävä läpi kunnianhimoisesti ja määrätietoisesti paikkaamalla lakiesityksissä mahdollisesti vielä olevat puutteet valiokuntakäsittelyn aikana.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_18+2017+4+152+152.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, sote, julkinen talous