Vastine Sakari Timoselle

Maanantai 28.8.2017 klo 20.30

VASTINE

Kaupunkilehti Tamperelaisen nettiversiossa 28.8.2017 julkaistussa kirjoituksessa kerrotaan blogisti Sakari Timosen arvioineen, että ilman oleskelulupaa Suomessa olevilla henkilöillä on vastaava oikeus toimeentulotukeen kuin Suomen kansalaisilla. Samassa yhteydessä Timonen on myös kritisoinut kysymyksiäni siitä, onko ilman laillista oikeutta maassamme oleskeleville henkilöille myönnetty toimeentulo- ja asumistukia sekä missä määrin nämä tuet ovat helpottaneet kyseisten henkilöiden piileskelyä viranomaisilta.

Timosen tulkinta perustuslain suomista oikeuksista kuulunee niin sanotun perusoikeusfundamentalistisen koulukunnan piiriin. Timosen tai hänen hengenheimolaistensa näkemys perustuslain oikeasta tulkinnasta ei kuitenkaan saa kaikilta asiantuntijatahoilta täyttä vastakaikua. Muun muassa arvostettu emeritusprofessori Aulis Aarnio on esittänyt tämän koulukunnan tulkintoja kohtaan voimakasta kritiikkiä.

Hallituksen maahanmuuttoministeriryhmä on joulukuussa 2016 ohjeistanut kuntia tarjoamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille vain välttämätöntä hätämajoitusta, ruokaa, vaatteita ja sairaanhoitoa, kunnes heidät on saatu poistettua maasta. Kunnille on nimenomaisesti annettu lisäohjeistusta siitä, ettei toimeentuloa laittomasti maassa oleskeleville makseta sekä määräys siitä, että hätäapuun on liityttävä myös henkilön ohjaaminen palautusjärjestelmän piiriin.

Jaan tältä osin hallituksen loppuvuonna 2016 esittämän käsityksen, jonka mukaan kuntien ei tule avustaa rahallisesti laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä. Ja kuten alkuperäisessä tiedotteessani korostin, Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden piilottaminen viranomaisilta tai siihen avustaminen on raskauttava asianhaara. Se tulee säätää rangaistavaksi teoksi.

Sami Savio
Kansanedustaja (ps.)
Ylöjärvi

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet nostettava päivänvaloon

Sunnuntai 27.8.2017 klo 17.02

TIEDOTE 27.08.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet on nostettava päivänvaloon

Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden avustaminen ja piilottelu viranomaisilta on noussut Turun puukotusten jälkeen uudelleen julkiseen keskusteluun. Yksityishenkilöiden ja kirkon tarjoaman avun lisäksi myös sosiaaliviranomaisten epäillään maksaneen heille toimeentulotukea ilman laillista perustetta.

- Olen saanut yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleville myöntämästä toimeentulotuesta. Myös osa sosiaalipalvelutyöntekijöistä näyttää olevan hämillään tilanteesta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio.

Toimittaja Mika Koskisen haastattelema poliisi kertoo Iltalehdessä sosiaaliviranomaisten vaikeuttavan poliisin työtä maksamalla laittomasti maassa oleskeleville toimeentulotukea ja asumistukea. Hänen mukaansa sosiaaliviranomaiset eivät myöskään anna poliisille tietoja laittomasti maassa olevista henkilöistä. Aihe on ilmeisen arka, koska poliisi ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

- Sosiaaliviranomaisten tehtävä on tarjota apua heikoimmassa asemassa oleville kansalaisillemme sosiaalitukien määräytymisperusteiden mukaisesti. Yhteiskuntamoraalin kannalta on kestämätöntä, jos yhteisiä verovarojamme käytetään Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden ylläpitoon. Erityisen raskauttavaa on, jos auttamisen tarkoituksena on edistää viranomaisilta piilottelua. Mahdolliset väärinkäytökset tulee selvittää ja nostaa päivänvaloon, Savio vaatii.

Lisätietoja:

Sami Savio

045 2608 308

sami.savio@eduskunta.fi

Mika Koskisen kirjoitus Iltalehden nettiversiossa:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708272200352311_u0.shtml

Haluaako kokoomus halpatyövoimaa Suomeen?

Perjantai 18.8.2017 klo 11.13

Kokoomuspoliitikot näyttävät kokeneen loppukesän aikana ideologisen heräämisen. Perjantaina 11.8. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vaati Talouselämän haastattelussa runsaasti lisää maahanmuuttajia Suomen työmarkkinoille. Seuraavana tiistaina ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen ilmoitti kokoomuksen haluavan poistaa työlupien tarveharkinnan EU-alueen ulkopuolelta tulevilta (Ilta-Sanomat 15.8.). Torstaina 17.8. kansanedustaja Eero Lehti vieläpä esitti Ilta-Sanomissa työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista.

Jos hallitus toteuttaa mainitut kokoomuksen tekemät aloitteet, tulee Suomesta väistämättä halpatyövoiman luvattu maa. Perussuomalaiset eivät hyväksyneet näitä kokoomuksen vaatimuksia hallituksessa ollessaan. Kokoomus yrittääkin runnoa nyt tavoitteitaan läpi uudella innolla, kun heikosta Sinisestä Tulevaisuudesta ei näytä olevan sille vastusta hallituksessa.

Palkansaajajärjestöt ovat toimineet vastuullisesti ja tehneet oman osuutensa kilpailukyvyn korjaamiseksi tällä vaalikaudella. Hallituksen on tunnustettava tämä ja pidettävä kiinni jo sovitusta. Pahimmillaan kokoomus voi vaarantaa lausunnoillaan koko syksyn työmarkkinakierroksen.

Terrori-iskujen paheksunta ei riitä, myös politiikan suuntaa on muutettava

Perjantai 18.8.2017 klo 10.18

Eurooppa on ollut 17.8.2017 jälleen kerran terrori-iskujen kohteena. Viimeisimmät iskut tehtiin Barcelonassa ja Cambrilsissa. Viime vuosina iskuja väkijoukkoihin on tehty Euroopan suurkaupungeissa enemmän tai vähemmän säännöllisesti, kuten seuraava listauskin osoittaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9782858

Presidentti Niinistö, pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini ovat tuominneet Barcelonan iskun. Myös sisäministeri Risikko pitää tilannetta "todella vakavana". Mutta vaikka länsimaisen demokratian ytimeen kohdistuvat terrori-iskut järkyttävät presidenttiä ja ministereitä kerta toisensa jälkeen, he tullevat tälläkin kerralla unohtamaan nämä barbaariteot muutamassa päivässä kuin taikaiskusta. Valitettavasti sama kaava toistuu yhä uudelleen ja uudelleen.

https://yle.fi/uutiset/3-9782722

Hallituksen tulee taata kansalaisten turvallisuus. Tämä edellyttää vastaavien iskujen ennaltaehkäisyä Suomessa. Iskujen kasvavaa uhkaa eivät kuitenkaan poista suuria yleisötilaisuuksia nykyään turvaavat rekkajonot tai julkisia rakennuksia vartioimaan tuodut betoniporsaat. Ainoa realistinen keino niiden estämiseen on huomattavasti nykyistä järkevämpi maahanmuuttopolitiikka.

Perussuomalaiset ovat vaatineet korjausliikettä jo vuosikausien ajan, kenties muutkin puolueet käsittävät lopulta miksi. Uskoni siihen ei ole erityisen vahva, mutta koska kertaus on opintojen äiti, me perussuomalaiset tulemme palaamaan asiaan toistuvasti eduskunnan syysistuntokauden aikana.

Postilain virheet korjattava

Maanantai 14.8.2017 klo 16.37

Aamulehti julkaisi tänään 14.8. mielipidekirjoitukseni uuden postilain epäkohdista.

Postilain virheet korjattava

Eduskunta hyväksyi uuden postilain kesäkuun loppupuolella. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti yksimielisesti lakiesitystä vastaan. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan muun muassa jakeluvarmuus ja yksityisyydensuoja voivat heiketä merkittävästi postilain uudistuksen myötä.

Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) alaisuudessa valmisteltu uusi postilaki ei täytä hyvän lainvalmistelun ehtoja. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalvelu on taattava vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaikka uudessa postilaissa säilytetään ainakin näennäisesti viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueilla, voi jakelua suorittava yritys julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun.

Myös uuden postilain voimaantulon myötä syntyviin yksityisyydensuojan väljennyksiin on syytä suhtautua erittäin kriittisesti. Salainenkin postiosoite voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, jotta nämä voivat toimia jakelijoina. On kuitenkin mahdotonta taata aukottomasti, että palveluntarjoajana toimiva yhtiö täyttää tietosuojavelvoitteensa. Ruotsin liikenneviraston taannoinen tietovuotoskandaali osoitti, että tällainen riski voi helposti toteutua.

Eduskunnan puolustusvaliokunta kritisoi postilakia koskevassa lausunnossaan voimakkaasti turvallisuusnäkökohtien sivuuttamista lakia valmisteltaessa. Valitettavasti edes valiokunnan yksimielinen lausunto ei saanut hallitusta valmistelemaan lakiesitystään uudelleen. Sipilän hallituksen tulee korjata tekemänsä virheet.

Kolumni: Yllätyksellisyys on politiikan suola

Keskiviikko 2.8.2017 klo 11.36

Kolumnini Ylöjärven uutisissa 2.8.2017:

Vaikka Suomen kesä on ainakin tähän asti ollut viileähkö, oli politiikan alkukesä superkuuma. Erityisesti kesäkuun alkupuolen ja puolivälin päivät tulevat epäilemättä jäämään Suomen poliittiseen historiaan. Varsinkin kesäkuun kymmenennen ja viidennentoista päivän välinen lyhyt mutta poikkeuksellinen ajanjakso tulee mitä todennäköisimmin saamaan laajasti sijaa myös omissa muistelmissani.

Näiden päivien aikana perussuomalaisten puoluekokous valitsi puolueelle uuden puheenjohtajan, maan hallitus ajautui kriisiin, perussuomalaiset heitettiin ulos hallituksesta ja sen eduskuntaryhmä halkesi kahtia, minkä jälkeen hallitus jatkoi samalla kokoonpanolla huolimatta hallituspohjan merkittävästä muuttumisesta. Edellä mainittujen tapahtumien jälkimainingeissa minut valittiin eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi, mikä luonnollisesti tarjoaa mainion näköalapaikan oppositiopolitiikan harjoittamiseen ja jatkuvaan uusien asioiden oppimiseen.

Kesän tapahtumien jälkeen enää vain harva voineekin väittää politiikan olevan tylsää ja mitäänsanomatonta. Toisaalta kansalaisilla on varmasti ollut hankaluuksia pysyä tarkasti selvillä tapahtumien kulusta. Itsellenikin se oli välillä vaikeaa, vaikka olin monessa vaiheessa lähellä politiikan polttopistettä ja osa näytelmän mahdollisista joskin odottamattomista juonenkäänteistä oli jopa luettavissa lehdistä hyvissä ajoin etukäteen. Ajanjakso oli hyvin opettavainen.

Oppositioon siirtyminen muuttaa eduskuntatyöni lähtökohtia, mutta oppositiopolitiikkakin alkaa varmasti sujua pienen totuttelun jälkeen. Suorat vaikutusmahdollisuudet vähenevät, mutta toisaalta oppositiossa poliittinen liikkumavara on laajempi ja uusia avauksia on helpompaa tehdä. Muutokset hallituksen parlamentaarisessa pohjassa ovat vaikuttaneet myös valiokuntapaikkoihin. Jätän paikkani valtiovarainvaliokunnassa ja aloitan syksyllä sivistysvaliokunnassa. Koulutusmyönteisenä kansanedustajana otan tarjoutuneen uuden tehtävän vastaan erittäin suurella mielenkiinnolla.

Myös varsinaisten asiakysymysten osalta mannerlaatat ovat olleet tänäkin vuonna jatkuvassa liikkeessä. Hallitus on ottanut pakon edessä aikalisän sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamisessa. Yhden suurimmista ongelmista on muodostanut kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli ja erityisesti sitä varten kaavailtu yhtiöittämispakko, jolle perustuslakivaliokunta antoi kesäkuun lopussa täystyrmäyksen.

Hallitus joutuu siis palaamaan prosessikaavioidensa ääreen sote-uudistuksen kanssa. Uudistuksen on näillä näkymin tarkoitus astua voimaan vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2020. Samalla maakuntavaaleja siirrettiin vuoden 2018 syksyyn. Alun perin kaavailtu vuotta nopeampi aikataulu olisikin ollut aivan liian kireä sekä huolellisen lainvalmistelun että toimeenpanoon varautumisen kannalta. Aikataulun lieveneminen antaa myös Ylöjärven kaupungille huomattavasti paremmat edellytykset valmistautua hallittuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta luopumiseen.

Alkusyksy tulee olemaan eduskuntatyön osalta hyvin mielenkiintoista aikaa. Perinteinen eduskuntatalo avataan massiivisen ja kalliin remontin jälkeen syyskuussa. Monet edustajat näyttivät jo alkukesästä odottavan sinne pääsyä malttamattomina. Itse olen viihtynyt hyvin Sibelius-Akatemian väistötiloissa, mutta kieltämättä vuonna 1931 valmistunut ja nyt peruskorjattu päärakennus tarjoaa historialliset puitteet päätöksentekoon. Toivottavasti se samalla kannustaa kansanedustajia kansalaisten näkökulmasta mahdollisimman järkeviin päätöksiin.

http://ylojarvenuutiset.fi/2017/08/02/yllatyksellisyys-on-politiikan-suola/