TIEDOTE: Valinnanvapauden kustannukset saatava kuriin

Perjantai 24.11.2017 klo 14.54

TIEDOTE 24.11.17

Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapauden kustannukset saatava kuriin

Eduskunta äänesti tänään täysistunnossa valtion kolmannesta lisätalousarviosta kuluvalle vuodelle. Perussuomalaiset olivat jättäneet vastalauseen, jossa he ottivat kantaa maahanmuuttoon, sote-uudistukseen, ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitukseen ja liikenneverkon kehittämiseen.

Sote-uudistukseen järkeä

Perussuomalaisten mukaan valinnanvapauden kustannukset muun muassa asiakasseteliin tehtyjen muutosten osalta uhkaavat nousta voimakkaasti.

- Jotta sote-kustannukset pysyisivät kurissa, on perusteltua, että valinnanvapauden mahdollinen lisääminen perustuu pilottihankkeiden perusteella saatuihin käytännön kokemuksiin sekä tutkittuun tietoon, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) kertoo.

Perussuomalaiset esittivät, että hallitus valmistelee valinnanvapauden tutkitun tiedon pohjalta ja kokeilujen kautta sekä siten, että julkiset sote-palvelut ovat järjestelmän perusta ja yksityiset palveluntuottajat täydentävät julkisia palveluita.

- Nyt mennään hutkimalla, ja tästä voi aiheutua miljardien tulonsiirto suurille ylikansallisille yhtiöille. Ei näin, Kankaanniemi toteaa.

Kalliit turvapaikanhakijoiden ylläpitokustannukset

Perussuomalaiset pitävät epäjohdonmukaisena, että turvapaikkakriisistä aiheutuvien menojen taso jatkuu korkeana siitä huolimatta, että vastaanottotoiminnan piirissä olevien henkilöiden lukumäärä on laskenut.

- Kun käyttäjien määrä on laskenut, kustannuksiltaan kalliimpia vastaanottokeskuksia olisi pitänyt sulkea ja siten yksikkökustannuksissa tulisi näkyä merkittävää laskua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan yksikkökustannukset ovat kasvaneet, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset katsovat, että turvapaikanhakijoille maksettavat tuet toimivat vetovoimatekijänä, joka lisää maamme houkuttelevuutta ja siten aiheettomien turvapaikkahakemusten määrää.

- Esitetty 11,2 miljoonan euron lisämääräraha osoittaa konkreettisesti, ettei hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttaminen ole onnistunut. Tukien lisäämisen sijasta hallituksen tulee toteuttaa toimenpideohjelmansa täysimääräisenä ja ryhtyä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin, jotta turvapaikanhakijamäärä sekä siten vastaanottotoiminnan asiakasmäärä saataisiin laskuun, kansanedustaja Sami Savio (ps.) vaatii.

Perussuomalaiset esittivät, että hallituksen esittämä 11 200 000 euron lisämääräraha vastaanottokeskusten asiakkaille maksettaviin tukiin poistetaan ja vapautuvat määrärahat käytetään muihin kohteisiin. Nämä muutosehdotukset kuitenkin kaatuivat eduskunnan äänestyksissä.

Elinkeinopolitiikkaan tehokkuutta tieinfran ja tutkimustyön kautta

Perussuomalaiset huomauttavat, että koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu merkittävästi voimavaroja.

- Talouden lähdettyä vihdoin kasvuun on koulutukseen ja tutkimukseen satsattava. Erityisesti ammattikorkeakoulutus tarvitsee lisäpanostuksia, Sami Savio arvioi.

Perussuomalaiset olisivat olleet valmiita lisäämään 6,2 miljoonaa euroa elinkeinoelämää tukevaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

- Ammattikorkeakouluille ehdottamamme panostus tukisi elinkeinotoimintaa, mutta elinkeinon harjoittaminen tarvitsee myös toimivaa infraa. Väylänpidon rahoituksessa on suuri vaje. Haluammekin panostaa siihen elinkeinopolitiikan edistämiseksi, perustelee Ville Vähämäki.

Perussuomalaiset esittivät viiden miljoonan euron pottia aluetaloutta ja paikallista elinkeinopolitiikkaa tukeviin väylähankkeisiin.

Lisätiedot:

Ville Vähämäki, 09 432 3195

Sami Savio, 09 432 3149

Toimi Kankaanniemi, 09 432 3054

MIELIPIDE: Perussuomalainen järkivaihtoehto

Perjantai 24.11.2017 klo 14.49

MIELIPIDE 24.11.17

Julkaisuvapaa heti

Perussuomalainen järkivaihtoehto

SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tänään jättäneet välikysymyksen suomalaisten eriarvoistumisesta. Ongelma on aito ja siihen tulee puuttua monin keinoin. Miksi sitten Perussuomalaiset eivät ole mukana välikysymyksessä? Me tunnustamme ongelmat, mutta keinomme poikkeavat niin paljon vihervasemmiston keinoista, että emme voineet tukea heidän linjaansa. Seuraavaksi hieman perusteluja.

Oppositiopuolueet julkaisivat vaihtoehtonsa hallituksen laatimalle budjetille. Numerot kertovat puolueiden arvovalinnoista käytännöllisemmin kuin juhlapuheet. Ajattelimme listata budjettivaihtoehtojen vaikutuksia juuri Sinulle.

Suurin oppositiopuolue on SDP. He rahoittaisivat vaihtoehtoaan muun muassa ottamalla rahaa Suomen Pankista ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (Sitra). Käytännössä eduskunta ei voi kyseisiä laitoksia omalla päätöksellään kupata – eikä se ole kestävä ratkaisu. Sen tietävät demaritkin, mutta varjobudjetissa leikkiraha sallittakoon tämän kerran. Lisäksi demarit verottavat lisää ansiotuloista, pääomatuloista, autoista, perinnöstä, voimalaitoksista, sijoituksista ja niin edelleen.

Miten demareiden vaihtoehto vaikuttaa sinuun? No veroihin saattaa ainakin kulua lisää rahaa. Ostovoimasi siis heikkenee. Julkisen puolen kilpailukykysopimuksen päätökset demarit haluaisivat peruuttaa, vaikka asiantuntijat sanovat, että se on helpottanut Suomen tilannetta. Todennäköisesti julkinen sektori joutuisi ankaralle säästökuurille uudelleen, joka käytännössä tarkoittaisi julkisen palvelutason heikkenemistä.

Vihreät haluavat veroja – ja paljon! Ja sinä maksat. Ansiotulovero, osinkovero, sokerivero, autovero, dieselvero – lista on melkoinen. Pelkästään edellä mainituilla Vihreät keräisivät 750 miljoonaa euroa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan laskutaito, kun päättelee, miten tämä vaikuttaa sinuun. Mutta ei se tähän lopu. Kilometrikovaukset, matkavähennykset, teollisuuden energiaverohelpotukset, työkonepolttoaineiden verotuki – kaikki ovat leikkurissa. Nämä merkitsisivät mittavia säästötarpeita teollisuudelle. Se tarkoittaa suomeksi lisää työttömiä.

Perussuomalaisten vaihtoehto eroaa merkittävästi muista oppositiopuolueista siinä, että keräisimme varoja sieltä, missä sillä ei ole negatiivista vaikutusta tavallisen suomalaisen lompakkoon.

Suurin tulolähteemme on uusi malli kehitysapuun. Saisit jatkossa itse päättää, mihin kohteeseen mahdollisen kehitysapusi kohdistat. Valtio sparraisi antamalla lahjoituksestasi verovähennyksen ja maksamalla pesämunan kehitysapurahastoon. Näin säästäisimme reilu puoli miljardia euroa vuodessa. Lisäksi haluamme leikata turvapaikanhakijoihin menevistä kuluista, YLE:n budjetista ja tehottomista yritystuista, joita työ- ja elinkeinoministeriö on itse havainnut. Veroja lisäisimme vain aivan rikkaimmille tuloluokille ja suurille säätiöille sekä yhdistyksille, jotka saavat yli 100 000 euron pääomatuloja.

Nämä Perussuomalaisten esittämät valtion lisätulot tai menoleikkaukset tuskin vaikuttaisivat sinuun millään tavalla. Jos taas olisit vaikutusten piirissä, tulosi ovat jo sellaiset, että tuskin vaikutuksia huomaisi.

Tässä niitä syitä, miksi Perussuomalaiset eivät tue vihervasemmiston keinoja kieltämättä todellisen ongelman korjaamiseksi. Me emme halua rokottaa suomalaista enempää, sillä niin ei korjata mitään.

Kaikki puolueet tarjoavat kyllä jotain hyvää moneen kohteeseen. Hyviä kohteita on vasemmalta oikealle. Erot ovat enemmän siellä, miten menot rahoitetaan. Perussuomalaiset panostavat suomalaisten ostovoimaan – muut rokottavat sitä rankasti. Tämä on arvovalinta. Laitatko oman kansan menoissa maksajaksi vai saajaksi?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta:

Leena Meri, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Ville Tavio, 1. varapuheenjohtaja

Sami Savio, 2. varapuheenjohtaja

Helsingin kaupunginhallituksen päätös tarjota kattavia ilmaispalveluja laittomasti maassa oleskeleville on käsittämätön

Keskiviikko 22.11.2017 klo 10.57

Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt tarjota hyvin laajan kattauksen etuja ja ilmaisia palveluja laittomasti maassa oleskeleville henkilöille. Sana "ilmainen" ei kuitenkaan kuvaa tilannetta täsmällisesti, sillä veronmaksajathan tämänkin lystin loppujen lopuksi kustantavat. Näitä etuuksia ja palveluja myös aiotaan mainostaa useilla eri kielillä kaupungin internet-sivuilla.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201711212200548095_pi.shtml

Tiedustelin eilisessä täysistunnossa valtiovarainministeri Orpon suhtautumista asiaan:

"Arvoisa puhemies! Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat hyvin merkittävä osa valtion budjettia. Niitä näyttää toki olevan hyvin vaikea arvioida, ainakaan sitä maahanmuuton kustannusselvitystä ei ole vielä hallitus saanut aikaan. Sisäministeriön tämänhetkisen arvion mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on jäämässä aiemmin arvioitua alhaisemmaksi. Tässä täydentävässä talousarviossa on mainittu 4 000 henkilöä, mikä on pienempi kuin aiempina vuosina ja vähentänee siten omalta osaltaan maahanmuuton kustannuksia.

Mutta edustaja Meri otti äsken esille sen, että Helsingin kaupunginhallitus teki eilen päätöksen tarjota laittomasti maassa oleskeleville henkilöille laajaa kattausta palveluita, jotka jäävät sitten viime kädessä tietenkin veronmaksajien maksettavaksi. Haluaisin myös itse tiedustella valtiovarainministeri Orpolta, en kuullut teidän äsken vastaavan edustaja Merelle, olette myös entinen sisäministeri turvapaikkakriisin pahimmalta ajalta vuodelta 2015: miten te suhtaudutte Helsingin kaupunginhallituksen suunnitelmiin, jotka tuskin helpottavat viranomaisten työtä poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt maasta, ja miten tämä kaikki vaikuttaa veronmaksajille [Puhemies koputtaa] aiheutuviin kustannuksiin?"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_121+2017+4+43+43.aspx

Orpon vastaus kuului seuraavasti, jokainen tehköön hallituksen maahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden uskottavuudesta omat päätelmänsä:

"Nämä laittomasti maassa oleskelevat: Ensin paksu alleviivaus sanalle laittomasti. [Leena Meri: Nimenomaan!] Laittomasti maassa oleskelevien osalta tavoite tulee olla se, että heidät tehokkaasti palautetaan lähtömaihinsa, ja tätä työtä muun muassa nyt lisäresursoidaan tällä täydentävällä esityksellä. Helsingin kaupunki tekee omat päätöksensä, omaa politiikkaansa. He ovat luultavasti arvioineet niin, että koska määrä on kasvussa, niin saattaisi syntyä suurempia ongelmia, mikäli tätä ei jotenkin hallitusti hoideta. Minä en tunne heidän päätöksentekonsa perusteita, mutta meidän tehtävämme, [Leena Meri: Se on vakava asia!] valtion tehtävä, on nyt hoitaa tämä palautuspolitiikka ja antaa sille riittävät resurssit."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2017+4.aspx#15.43Orpo

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Vartiaisen teesit palvelevat kokoomuksen taustapiirien agendaa

Maanantai 20.11.2017 klo 15.03

TIEDOTE

20.11.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Vartiaisen teesit palvelevat kokoomuksen taustapiirien agendaa

Perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Sami Savio kritisoi voimakkaasti kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen lauantaina 18.11. Helsingin Sanomissa esittämää näkemystä, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

- Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa, toteaa Savio.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

- Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy, vastaa Savio Vartiaisen väitteisiin.

Vartiainen myös katsoo, että työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää.

- Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita, linjaa Savio.

- Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun, toteaa Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio

045 2608 308

Perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon hallituksen politiikalle

Torstai 16.11.2017 klo 19.11

Toin eduskunnassa keskiviikkona 15.11. pitämissäni puheenvuoroissa esille perussuomalaisten tarjoaman monipuolisen vaihtoehdon hallituksen harjoittamalle politiikalle:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten laatima vaihtoehtobudjetti tarjoaa todellisen ja laaja-alaisen vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle. Haluan vielä nostaa tästä vaihtoehtobudjetistamme esille muutaman kohdan:

Olemme ensinnäkin varsin huolissamme asumisen kohonneista kustannuksista. Asumiskulujen yleinen nousu ja hallituksen esityksessään kaavailemat lämmityspolttoaineiden veronkorotukset uhkaavat syödä kaikkein pienituloisimmille tarjotut mitättömät veronalennukset kokonaan. Erityisesti pienituloisimpien kansalaisten ostovoimaa täytyykin ehdottomasti vahvistaa. Perussuomalaiset esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan lämmityspolttoaineiden veronkorotusten peruuttamista. Esitämme myös sähkönsiirtohintojen alentamista laskemalla jakeluyhtiöiden sähkönsiirron tuottovaadetta 4,5 prosenttiin. Se on mielestämme aivan riittävä tuotto paikallisille monopoleille, onhan kyseessä välttämättömyyshyödyke.

Kohdentaisimme mallissamme tuloveronkevennykset siten, että osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen tulisi entistä kannattavammaksi. Meidän työtulovähennysmallissamme esimerkiksi noin 1 200 euroa kuussa ansaitsevan siivoojan tai kaupan kassan tuloverotus kevenisi merkittävästi enemmän kuin mitä hallitus nyt esittää. Tämä olisi hyvin tärkeää työllistymisen ja erityisesti pienelläkin palkalla pärjäämisen kannalta. Vaihtoehtomme eroaa hyvin merkittävästi ainakin vihreiden esittämästä budjetista, joka kiristäisi työssä käyvien verotusta muun muassa kilometrikorvausten pienennysten ja työmatkavähennysten rajausten turvin. Vihreät eivät myöskään keventäisi ansiotuloverotusta, ja heidän mallillaan työttömyys tuskin lähtisi lähiaikoina nousuun.

Arvoisa puhemies! Haluamme oikeutta myös eläkeläisten verotukseen. Yhtä suurista palkka- ja eläketuloista kuuluu maksaa samanlaista veroa. Se olisi oikeudenmukaista jo sillä perusteella, että eläkeläiset ovat tulonsa jo työuransa aikana ansainneet. Tähän myös me perussuomalaiset olemme valmiita satsaamaan ja olemmekin esittäneet merkittävää eläketulovähennystä.

Arvoisa puhemies! Otin aiemmin täällä debattipuheenvuorossani esille maahanmuuton kustannukset, joista me perussuomalaiset olemme varsin huolissamme. Maahanmuuton kustannukset eivät ole mitään erillisiä kuluja, jotka eivät vaikuta julkisen talouden muihin käyttövaroihin, vaan aiheuttavat väistämättömiä säästöpaineita muihin kohteisiin. Odotammekin jännityksellä jo hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevan selvityksen valmistumista. Sen ilmestyttyä eduskunnan on helpompi tehdä toimenpiteitä, joilla myös maahanmuuton kuluja saadaan kuriin. Kun näitä maahanmuuton kustannuksia saadaan karsittua, on kansalaisten paljon nykyistä helpompaa hyväksyä myös joillakin muilla hallinnonaloilla tarvittaessa tehtäviä säästöjä. Vaadimme vaihtoehtobudjetissamme myös hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman täysimääräistä toteuttamista.

Kuten edustaja Hakkarainen edellä totesi, meidän 9 perussuomalaisen kansanedustajan keväällä esittämä vaatimus turvapaikkapoliittisen ohjelman noudattamisesta ja toteuttamisesta silloisen hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksen välttämättömänä ehtona nostatti keväällä silloisen perussuomalaisen johdon keskuudessa kovan haloon, kuten myös Lauri Nurmi uudessa kirjassaan toteaa. Tästä lienee pääteltävissä jotain, samoin kuin kesäkuun 12. ja 13. päivän hallituskriisistä ja sen ratkaisusta. Ja saattaakin olla, että maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä täytyy odottaa vielä hyvä tovi.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan ja sen kustannusten karsimisen lisäksi haemme säästöjä myös muun muassa kehitysavusta, johon olemme esitelleet oman vapaaehtoisuuteen perustuvan mallimme, joka antaisi kehitysapuun lahjoittajille verovähennyksen aina 200 euroon asti. Mikäli mallimme toteutettaisiin, se lisäisi säästöjen myötä myös kehitysavun hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+183+183.aspx

Perussuomalaisilla on tarjota vaihtoehto myös yrittäjyyden, työllisyyden ja koulutuksen saralla:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia on yritetty leimata julkisesti yhden asian liikkeeksi. Se ei missään nimessä kuitenkaan pidä paikkaansa, ja siten jatkan vielä muutamalla sanalla yrittäjyydestä, työllisyydestä ja koulutuksesta, joihin katsomme tarvittavan merkittäviä lisäsatsauksia.

Yrittäjyys, työllisyys ja koulutus ovat eittämättä yhteiskunnan peruspilareita, ja viime vuosina erittäin suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja erityisesti mikroyrityksiin. Haluammekin tukea pk-yritysten kasvua myös jatkossa. Esitämme siten pienimuotoisen yritystoiminnan helpottamiseen uutta työtilimallia. Tässä mallissamme yritystoiminnan liikevaihdon jäädessä alle 40 000 euroon voisi yrittäjä tietyin ehdoin suoriutua kirjanpito- ja verovelvoitteistaan pankkitiliä hyödyntäen. Mallissamme tiliote toimisi kirjanpitona ja pankki pidättäisi arvonlisäveron verottajalle, samoin sosiaaliturva- ja eläkemaksut soveltuvin osin. Tällaisen kevytyrittäjän aika olisi näin ollen käytettävissä varsinaiseen yritystoimintaan, mikä helpottaisi varsinkin aloittelevia yrittäjiä. Tämän lisäksi vaadimme lainsäädännön uudistamista yrittäjän aseman turvaamiseksi konkurssin, työttömyyden ja sairastumisen varalta.

Arvoisa puhemies! Pk-sektorin kasvua on mielestämme tuettava myös verotuksen keinoin. Esitämme seuraavia kolmea toimenpidettä: Ensinnäkin arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajan nostoa 20 000 euroon sekä huojennusalueen katon nostamista 40 000 euroon. Toisena Viron yritysveromallin kaltaista verokannustinta pk-yrityksessä, joka palkkaa kahtena peräkkäisenä vuonna vähintään kaksi kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia. Tätä mallia voitaisiin pilotoida aluksi ainakin kovassa kasvussa olevalla matkailualalla. Kolmantena toimenpiteenä esitämme kotitalousvähennyksen korottamista 50 prosentista 60 prosenttiin vähennyskelpoisesta työkorvauksesta laskettuna.
Katsomme, että edellä mainitut muutokset edistäisivät merkittävästi erityisesti palveluiden kysyntää ja vähentäisivät samalla harmaata taloutta. Totta kai myös aiemmin edellisessä puheenvuorossani mainitsemani tuloveronkevennykset edistäisivät toteutuessaan merkittävästi suomalaista työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana koulutuksesta:

Me perussuomalaiset haluamme varmistaa laadukkaan koulutuksen edellytykset. Se on tosiaan yhteiskuntamme kivijalka ja sivistyksen tae, ja nyt, kun talous on kääntynyt kasvuun, on myös koulutukseen satsattava. Esitämme siksi lisäpanostuksia usealle eri koulutuksen sektorille.
Ensinnäkin oppisopimuskoulutukseen, joka on Suomessa edelleen liian vähän hyödynnetty ja arvostettu koulutusmuoto, esitämme 10 miljoonan euron lisämäärärahaa mestari—kisälli-mallin toteuttamiseen. Tällä määrärahalla voidaan kouluttaa satoja nuoria todellisiksi ammattilaisiksi siirtämällä heille tietoa ja osaamista kokeneemmilta työntekijöiltä.

Tämän lisäksi haluamme nostaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta koko maassa. Painotamme erityisesti opinto-ohjauksen tarpeellisuutta, jotta nuori löytää itselleen sopivan opiskelupaikan ja valmistuu kohtuuajassa. Esitämme siten lisäpanostuksia ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja saattohoito- ja potilasturvallisuuskoulutukseen THL:n esittämän suosituksen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Korkeakoulutus kaipaa kipeästi lisäresursseja. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme tulee olla kansainvälisen tason huippuyksiköiden luominen kuhunkin yliopistoon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä on lisättävä tuntuvasti, kuten käynnissä olevassa Tampere 3 -hankkeessa on tavoitteena. Se onnistuu parhaiten uusinta huipputietoa ja tutkimustietoa hyödyntäen. Esitämme siksi lisäyksenä yhteensä 30 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan kehittämiseen.

Peruskouluissa haluamme satsata laadukkaaseen oppimisympäristöön ja erityisesti ryhmäkokojen pienentämisen ja oppimisen tukemiseen. Se lisäisi ja parantaisi merkittävästi oppilaiden ja opettajien hyvinvointia, jaksamista ja oppimistuloksia sekä kohentaisi samalla oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia [Puhemies koputtaa] ja toisi varmasti pitkällä tähtäimellä määrärahat moninkertaisesti takaisin.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti lopuksi: Koulutuksen saralla esitämme toista kotimaista kieltä koskevan vapaaehtoisen kokeilun kohdejoukon laajentamista 5 000 oppilaaseen. Hallitusohjelmaan perussuomalaisten vaatimuksesta kirjattu vapaaehtoinen kielikokeilu on tärkeä, mutta sen suunniteltu 2 200 oppilaan laajuus riittämätön kunnollisten tulosten saamiseksi. Me haluamme varmistaa, että kokeiluun saadaan mukaan riittävä määrä oppilaitoksia ja oppilaita koko maan alueelta, ja esitämme siksi kokeilun laajentamiseen pientä lisämäärärahaa.

Arvoisa puhemies! Toivonkin hallituksen ajattelevan Suomen kansallista etua ja ottavan siksi perussuomalaisten esittämän monipuolisen ja realistisen vaihtoehtobudjetin hyvin vakavasti."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+194+194.aspx

Tarveharkintaa ei saa murentaa

Torstai 16.11.2017 klo 19.03

Tein tiistaina 14.11. eduskunnassa Leena Meren kannattamana kausityöntekijöiden maahantulon helpottamista koskevan lakiehdotuksen hylkäysesityksen. Esitys voi toteutuessaan avata väylän työvoiman tarveharkinnan murentamiselle, mitä perussuomalaiset vastustavat ankarasti. Äänestys suoritettaneen ensi viikolla. Pidin asian käsittelyn yhteydessä seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys HE 80 näiltä valtiopäiviltä ja siihen liittyvä hallintovaliokunnan mietintö laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan tämä hallituksen esitys olisi toteutuessaan riskialtis, koska se avaisi väylän työvoiman tarveharkinnan poistamiseen ainakin tietyillä ammattialoilla. Eduskuntaryhmämme katsoo, ettei ole toivottavaa kehitystä, että esityksen myötä TE-toimistot osin ohitettaisiin työvoiman saatavuuden harkinnassa. Muun muassa hallitusohjelmassa on linjattu, että työvoiman tarveharkinnassa pääsääntö on jatkossakin nykyisten käytäntöjen jatkuminen.

Perussuomalaiset ovat esityksen laajan valiokuntakäsittelyn aikana kiinnittäneet huomiota myös siihen, että EU-jäsenmaiden on pääsääntöisesti kohdeltava direktiivin tarkoittamia kolmansien maiden kansalaisia yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla, mikä aiheuttaa useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset. Tilapäisesti maassa oleskelevilla työntekijöillä olisi siis oikeus muun muassa julkisiin terveys- ja erikoissairaanhoidon palveluihin.

Periaatteellisesti tärkein seikka lienee kuitenkin se, että lakiehdotuksen myötä työvoiman saatavuusharkinnan soveltumisala murenisi nykyiseen verrattuna. Perussuomalaisten mielestä jatkossakin on ehdottomasti syytä ensin varmistua, onko suomalaisia työttömiä mahdollista työllistää. Tämän perusteella esitän mietinnön vastalauseessa ehdotetun mukaisesti, että lakiehdotukset 1—13 hylätään."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_117+2017+7+1+1.aspx