Kolumni: Suomalainen osaaminen mahdollistaa nousumme

Lauantai 12.1.2019 klo 12:49

Kolumni: Suomalainen osaaminen mahdollistaa nousumme

(Tamperelainen 12.1.)

Työttömänä oli marraskuun lopussa työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan lähes 230 000 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli talouskasvusta huolimatta 8,7 prosenttia. Määrä on aivan liian suuri.

Huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan on vahvistettava suomalaisen teollisuuden, yrittämisen ja työssäkäynnin edellytyksiä. Sen on purettava kannustinloukkuja ja varmistettava, että työnteko on aina kannattavaa. Sosiaaliturvajärjestelmän ja verotuksen tulee olla kansalaisten näkökulmasta ymmärrettäviä, kannustavia ja huomattavasti nykyistä selkeämpiä.

Veronkorotusten tielle ei pidä lähteä. Tavallisten työssäkäyvien suomalaisten verotusta on pikemminkin syytä keventää. Esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus on viitisen prosenttiyksikköä Ruotsia kireämpää. Maiden välistä veroeroa on kavennettava, onhan sekä palkansaajien että eläkeläisten käteen jäävillä tuloilla merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen.

Työelämä on kiihtyvässä murroksessa. Elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa jatkuvasti kansainvälisen kilpailun kiristyessä. Lähes viidesosa 20-24-vuotiaista nuorista on kuitenkin vailla työ- tai opiskelupaikkaa.

Nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Heidän saamisensa kouluun ja työelämään on tärkeää sekä inhimillisesti, yhteiskunnallisesti että taloudellisesti. Työelämävaatimukset täyttävää opetusta voidaan tarjota esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa työpaikoilla. Tästä hyötyisivät sekä yritykset että opiskelijat.

Kylmästä ja köyhästä historiastamme huolimatta kansanluonteemme on mahdollistanut Suomen kehityksen arvostetuksi korkean teknologian maaksi. Maamme nousu ei ole ollut sattumaa vaan kovan työn tulos. Suomalaiset tunnetaan maailmalla rehellisenä, ahkerana ja työteliäänä kansana, joka ei pidä suurta melua itsestään. Keskitymme enimmäkseen tekemiseen puhumisen sijaan.

Suomalaisten on syytä olla ylpeitä saavutuksistaan. Voimme säilyttää Suomen aseman korkean osaamisen maana huolehtimalla opetuksen ja tutkimuksen laadusta. Mielekäs koulutus ja työelämä tuovat sekä yksilöille että koko kansakunnalle toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.

Sami Savio
DI, KTM, kansanedustaja (ps.)

Avainsanat: kolumni, koulutus, työelämä

TIEDOTE: Perussuomalaiset: Hallitus laittaa paljon sairastavat soten maksumiehiksi

Torstai 10.1.2019 klo 10:56

TIEDOTE 10.1.19

julkaisuvapaa

Perussuomalaiset: Hallitus laittaa paljon sairastavat soten maksumiehiksi

Eduskunta keskusteli eilen paljon huomiota herättäneistä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista, jotka uhkaavat paljon terveyspalveluita käyttävillä nousta huomattavasti. Perussuomalaisten kansanedustajat moittivat esitystä ja epäilivät, että maakuntien kassavaje tullaan paikkaamaan asiakkaiden lompakoista.

- Perustuslaki edellyttää, että jokaiselle taataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Rahoitus jää kyllä nyt mietityttämään. Täällä sanottiin, että asiakasmaksuilla tätä ei paikata. Epäilen, että kuitenkin näin kikkaillaan, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri epäili.

Tingitäänkö palveluiden laadusta ja saatavuudesta?

Meri kysyi, mistä raha sitten otetaan, koska maakunta ei voi verottaa eikä sitä hallituksen näkemyksen mukaan paikata asiakasmaksuilla.

- Onko se sitten palvelun laatu tai saatavuus, koska maakunta ei voi tuottaa näitä palveluita, jos ei sillä ole riittävästi rahaa, Meri mietti.

Valtiovarainvaliokunta oli yksimielinen: rahat eivät tule riittämään

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi huomautti, että valtiovarainvaliokunta viime toukokuussa antamassaan lausunnossa sote-uudistuksesta oli täysin yksimielinen siitä, että rahoitus, mikä valtiolta on tulossa, ei tule riittämään.

- Esimerkiksi Uudellamaalla jo alkuvaiheessa on 300 miljoonan aukko, Kankaanniemi huomautti.

Pienituloiset ja paljon palveluita tarvitsevat maksumiehiksi

Kankaanniemi lisäsi, että tuoreen tiedon mukaan yli 65-vuotiaiden maksuhäiriöt kasvoivat viime vuonna yhdeksällä prosentilla. Silti hallitus on esittämässä niin sanotun välikaton poistoa maksuista. Näin paljon palveluja käyttävien terveyskulut voivat nousta jopa satoja euroja vuodessa. Tällä hetkellä vastaanoton kertamaksun voi periä vain enintään kolme kertaa eli yhteensä noin 62 euron edestä. Jos tuo välikatto poistuu, maksukatto nousee täyteen 683 euroon.

- Tämä merkitsee sitä, että juuri nämä yli 65-vuotiaat, paljon sairastavat, joutuvat maksajiksi. Eikö tämä ole täysin kohtuutonta teidän mielestänne? Miksi ajatte tällaista politiikkaa, että nämä, meidän isämme ja äitimme, jotka paljon tarvitsevat palveluja, kärsivät? Kankaanniemi kysyi.

Maksukatot olisi pitänyt yhdistää

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio huomautti, että lainsäädäntöön jää yhä erilliset maksukatot varsinaisille asiakasmaksuille, matkakustannuksille ja lääkekuluille. Maksukatto tarkoittaa sitä euromäärää, jonka asiakkaan on maksettava ensin itse saadakseen Kelan tukea maksuihin. Mitä enemmän erillisiä maksukattoja on, sitä enemmän asiakkaan omaa rahaa kuluu.

- Olisikin ollut erityisesti pienituloisen paljon sote-palveluita käyttävän kansanosan kannalta tarpeellista, että hallitus olisi tässä esityksessään yhdistänyt nämä erilliset maksukatot, Savio toivoi.

Myös Savio kiinnitti huomiota niin sanotun maksujen välikaton poistamiseen.

- Vielä tätäkin suurempi ongelma on niin sanottu terveyskeskusmaksujen välikaton poistaminen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa pienituloiselle paljon palveluita käyttävälle kansanosalle pahimmillaan peräti 11-kertaisia kuluja nykyiseen verrattuna, ja tämä on kyllä todella raju muutos!

Lisätietoja:

Leena Meri, 050 513 2330
Toimi Kankaanniemi, 050 511 3075
Sami Savio, 045 260 8308

Avainsanat: eduskuntatyö, sote-uudistus, asiakasmaksut