Kolumni: Koronaepidemia hiljensi myös Suomen

Alla Ylöjärven Uutisissa 1.4. julkaistu, koronaepidemian vaikutuksia ja hillitsemistä käsittelevä kolumnini:

Koronaepidemia hiljensi myös Suomen

Tuntemamme maailma on harvoin muuttunut yhtä järisyttävästi kuin maaliskuussa. Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on koettu dramaattisia käänteitä.

Maaliskuun lopussa koronatartuntoja on rekisteröity Suomessa pitkälti yli tuhat ja kuolemantapauksiakin toistakymmentä. Tartuntamäärien viimeaikainen kasvutahti on ollut kymmenisen prosenttia päivässä. Nousuvauhti ei välttämättä kuulosta suurelta, mutta eksponentiaalinen kasvu voi yllättää nopeudellaan.

Taudin hallitsemattoman leviämisen uhkaan on ollut välttämätöntä reagoida järein ottein. Nykymuotoinen valmiuslaki on otettu ensimmäisen kerran käyttöön hallituksen ja presidentin todettua poikkeusolot ja eduskunnan hyväksyttyä hallituksen antamat asetukset.

Joukkokokoontumiset on kielletty ja huoltovarmuusvarastot avattu. Koulut ja oppilaitokset ovat siirtyneet etäopetukseen. Päiväkodeissa hoidetaan murto-osaa totutusta lapsimäärästä. Yli 70-vuotiaita on kehotettu pysyttelemään kotona. Onneksi moni heistä on saanut apua kauppa-asioissa. Tästä kuuluu suuri kiitos vapaaehtoisille auttajille.

Suomen rajoja valvotaan, ja maahantulijat ohjataan viimein lentokentältä karanteeniin. Näin olisi pitänyt menetellä jo paljon aiemmin. Epidemiasta pahimmin kärsivä Uusimaa on eristetty muusta Suomesta poliisien ja varusmiesten valvoessa liikennettä. Maakuntarajan voi ylittää esimerkiksi välttämättömän työssäkäynnin vuoksi.

Eduskunnan myöntämä 60 miljoonan euron lisämääräraha tartuntatautien valvontaan tulee tarpeeseen. Sairaaloihin on hankittava pikaisesti lisää suojavarusteita ja lääkintälaitteita. Testauskapasiteettia on kasvatettava tuntuvasti 2300 testin päivävauhdista ja tartunnan saaneet eristettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitohenkilökunnan testaamiseen ja suojaamiseen niin sairaaloissa, terveyskeskuksissa kuin kotihoidossakin.

Koronaepidemian ehkäisyssä on tehty myös virheitä. Onneksi tauti etenee Suomessa viiveellä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Voimme ottaa opiksi niiden kokemuksista. Italian tiukka linja ulkonaliikkumiskieltoineen näyttää viimein hidastavan tartuntamäärien kasvua. Sitä vastoin Ruotsi on tyytynyt toistaiseksi lieviin rajoitustoimiin. Toivottavasti naapurimaamme valitsema linja ei kostaudu.

Tautiin löydetään aikanaan rokote tai lääkehoito. Ennen sitä yksittäisten kansalaisten vastuu tartuntaketjujen katkaisemisessa on erityisen suuri. Epidemian varhainen tukahduttaminen pelastaisi ihmishenkiä ja lieventäisi talousahdinkoa.

Koronaviruksen vaikutukset ovat heijastuneet nopeasti talouselämään läpi toimialojen. Satojatuhansia työntekijöitä uhkaa lomautus. Ravintolat suljetaan loppukevääksi eduskunnan säädettyä asiasta lailla. Monissa työpaikoissa on lisätty tuntuvasti etätöitä, kenties pysyvästi.

Eduskunta on tehnyt päätöksen noin miljardin euron tuesta vaikeuksiin ajautuneille pienille ja keskisuurille yrityksille. Pienimmät yritykset voivat hakea avustusta Ely-keskuksilta tai kunnilta. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika poistetaan ja yrittäjien työttömyysturvaa laajennetaan. Muitakin päätöksiä syntynee lähiviikkoina.

Eduskuntapuolueiden monin paikoin löytämä yhteisymmärrys kriisin edellyttämistä toimista on ryhdistänyt päätöksentekoa. Oppositiotakin on kuunneltu aidosti. Kehitys on tältä osin myönteistä. Kun maatamme kohdanneesta koettelemuksesta ennemmin tai myöhemmin selvitään, kaipaa myös hallitusohjelma päivittämistä.

Emme saa toistaa 90-luvun lamassa tehtyjä pahoja virheitä. Konkurssiaallon ja massatyöttömyyden laskua joutuisi maksamaan ja seurauksista kärsimään seuraavakin sukupolvi. Siihen Suomella ei ole varaa. Maamme rajalliset voimavarat on suunnattava yhteiskuntamme jälleenrakentamiseen.