Kolumni: Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Perjantai 20.1.2023 klo 17.49


Kirjoitukseni Tamperelaisessa 18.1.:

Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Vaalikauden ollessa jo loppusuoralla on aika suorittaa lyhyt katsaus hallituksen harjoittamaan talouspolitiikkaan.

Nykyinen hallituspohja on kasvattanut valtion velkaa peräti 40 miljardia euroa. Valtionlainojen korkotason samalla noustessa on julkisen talouden tila erittäin vaikea, ja jättää seuraavalle eduskunnalle vain vähän liikkumavaraa. Tuoreen arvion mukaan valtion korkomenot ovat tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa suuremmat kuin vielä viime syksyn budjettiriihessä kaavailtiin.

Osasyitä nopeaan velkaantumiseen ovat koronakriisi ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Ne eivät silti selitä läheskään kokonaan julkisten menojen kasvua. Muut pysyvät menolisäykset ovat kasvattaneet vaalikauden aikaista velanottotarvetta yhteensä noin 8-10 miljardin euron verran.

Valtiontalouden tarkastusviraston vaalikausiraportin mukaan Marinin hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka ovat selkeästi rikkoneet julkisen talouden menokehysjärjestelmän periaatteita. Näin toimittiin ainakin kehysriihessä vuonna 2021 hallituksen ollessa ajautumaisillaan kriisiin. Tarkastusvirasto suhtautuu epäillen myös sote-uudistuksesta tulevaisuudessa kertyviin säästöihin.

EU:n elvytysrahaston nettomaksut rasittavat pitkään Suomen julkista taloutta. Tätäkin suuremman taakan uhkaa aiheuttaa neuvoteltavana oleva EU:n ennallistamisasetus, jonka kustannusten on arvioitu olevan metsiään hyvin hoitaneelle Suomelle peräti 13-19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Veronmaksajien kantokyky on yhä rajallisempi. Ruoan, energian ja asumiskulujen raju kallistuminen koettelee keskituloisiakin kotitalouksia, pienituloisimmista puhumattakaan. Julkiset menot on pakko asettaa kevään eduskuntavaalien jälkeen tärkeysjärjestykseen, koska nykyhallitus ei ole siihen pystynyt.

Perussuomalaiset puuttuisivat ensin Suomen ulkopuolelle suuntautuviin menoeriin, kuten maahanmuuton ja kehitysyhteistyön kustannuksiin. Sipilän hallitus leikkasi syksyllä 2015 vuosittaisista kehitysyhteistyömenoista 300 miljoonaa euroa perussuomalaisten hallitusohjelmaan vaatiman kirjauksen mukaisesti. Tulevan hallituksen on syytä ottaa päätöksestä mallia.

Avainsanat: julkinen talous, hallitus, velkaantuminen