Saatavuusharkinnasta ja yleissitovuudesta luopuminen olisi tuhoisa yhdistelmä

Keskiviikko 20.6.2018 klo 21.39

Kirjoitukseni ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan välttämättömyydestä julkaistiin tänään (20.6.) Ylöjärven Uutisissa:

Saatavuusharkinnasta ja yleissitovuudesta luopuminen olisi tuhoisa yhdistelmä

Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettamiseen tähtäävän lakialoitteen tehnyt kansanedustaja Anna Kontula (vas.) arvosteli (YU 13.6.) kaupunginvaltuutettu Henrik Pajusen (ps.) näkemystä, jonka mukaan lakialoite johtaisi toteutuessaan halpatyömarkkinoihin. Kontulan mukaan saatavuusharkintaan liittyvä alasidonnainen työlupa tekee väärinkäytöstapauksissa työsuhteen lopettamisesta tai vaihtamisesta ulkomaiselle työntekijälle vaikeaa.

Kontulan havaitsemasta työehtojen polkemisen aiheuttamasta kilpailuvääristymästä kärsivät työntekijöiden lisäksi rehelliset työnantajat. Saatavuusharkinnan poistamisen ja työehtojen noudattamisen kehnon valvonnan myötä tilanne kuitenkin pahenisi entisestään. Saatavuusharkinnan purkamista paljon järkevämpi ratkaisu on työehtojen tarkka valvonta yrityksissä, joissa ulkomaisen työvoiman osuus on suuri.

Vedotessaan Ruotsin esimerkkiin Kontula unohtaa mainita, että kyseessä on ainoa saatavuusharkinnasta luopunut EU-maa. Siellä ulkomaista työvoimaa on virrannut pääosin korkeasta työttömyydestä jo ennestään kärsineille aloille. Lisäksi suuri osa tulijoista on hakenut turvapaikkaa Ruotsista. Suomikaan tuskin välttyisi tältä epätoivottavalta kehityskululta.

Kontulan aloite on saanut tukea erityisesti molempien hallituspuolueiden riveistä. Varsinkin kokoomuksen pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu myös työehtosopimusten yleissitovuuden murtaminen. Sitä Kontulakaan tuskin tavoittelee, vaikka tukee osaa kokoomuksen aikeista ilmeisen tahtomattaan.

Porvaripuolueiden hurratessa Kontulan lakialoitteelle on ammattiyhdistysliikkeen riveistä kuulunut huomattavasti kriittisempää palautetta. Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on tyrmännyt aloitteen kovaäänisesti ja arvioi valtavan rakentajien työläisarmeijan vyöryvän Suomeen sen toteutuessa. Suokkaan mukaan jo reilun parinkymmenen tuhannen työntekijän saapuminen kehitysmaista syrjäyttäisi suomalaiset rakennustyömailta käytännössä kokonaan. Samankaltainen synkkä tulevaisuus olisi mitä todennäköisemmin edessä monilla muillakin aloilla.

Saatavuusharkinnan ja yleissitovuuden romuttamisen seurauksena kymmenet tuhannet työsopimus- ja työehtosopimuslainsäädäntöämme tuntemattomat, pahimmillaan jopa luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt ryhtyisivät kilpailemaan työpaikoista suomalaisten työntekijöiden ja työttömien kanssa. Palkan lisäksi muutkin työehdot joustaisivat vain alaspäin.

Tilanne muodostuisi veronmaksajienkin kannalta hyvin ongelmalliseksi. Matalapalkkaiset ulkomaiset työntekijät perheineen joutuisivat turvautumaan sosiaalietuuksiin syrjäyttäessään samalla suomalaisia työmarkkinoiden ulkopuolelle. Perussuomalaiset eivät hyväksy suomalaisten työntekijöiden aseman ja työehtojen heikentämistä. Puolustamme heitä myös saatavuusharkinnan suomin keinoin kohtaamastamme ankarasta vastarinnasta huolimatta.

Sami Savio
DI, KTM, kansanedustaja (ps.)

Avainsanat: saatavuusharkinta, yleissitovuus

YLE-laista ja YLE:n asemasta käytiin tiukkaa eduskuntakeskustelua

Perjantai 9.6.2017 klo 17.27

Eduskunnassa käytiin eilen suhteellisen tiukkasanaista ja värikästäkin keskustelua Ylen tehtävistä ja rahoituksesta. Jostain syystä demareiden pirtaan ei näytä sopivan perussuomalaisten ajama YLE-veron alarajan nostaminen, vaikka yleensä he yrittänyt profiloitua vähäosaisten puolustajana. Pidin aiheen tiimoilta seuraavat kaksi puheenvuoroa:

"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten työnsä päättäneen Satosen parlamentaarisen työryhmän sopimat muutokset viedään nyt lakiin, ja yhtenä tärkeänä muutoksena, joka tähän lakiin nyt tulee, haluan nostaa esiin tämän suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisen. Se on tärkeä ja merkittävä uusi tehtävä, jonka Yleisradio nyt saa, ja siitä kiitoksia.

Tässä on tänään puhuttu paljon tästä Yle-veron profiilin muuttamisesta, jolla kehysriihen päätöksen mukaisesti sadattuhannet suomalaiset olisi vapautettu kokonaan Yle-verosta, käytännössä kaikki alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt. Tämä Yle-veron alentamisen kautta tapahtuva pienituloisten verotuksen keventäminen ei kuitenkaan jostain syystä sopinut sosiaalidemokraateille, vaikka se olisi käsittääkseni käynyt kaikille muille eduskuntapuolueille [Pia Viitasen välihuuto] ja lisännyt nimenomaan pienituloisten ostovoimaa. Yleensä sosiaalidemokraatit kannattavat progressiivista verotusta mutta eivät näemmä tällä kertaa tässä Yle-verotuksen muutoksen osalta. Syy tähän jää jokaisen arvioitavaksi ja ihmeteltäväksi. Tällä Yle-veron profiilin muuttamisellahan ei ole yhtään mitään tekemistä Ylen kokonaisrahoituksen kanssa.

Tästä kokonaisrahoituksesta voidaan ja siitä tuleekin ilman muuta sopia myöhemmin erikseen parlamentaarisesti, kuten tapana on ollut, mutta se on ensi vuoden asia. Sitä ei ole tarpeen päättää vielä tänä vuonna. Yle-veron laskeminen kaikissa tuloluokissa olisi ollut mahdollista, jos Satosen parlamentaarinen työryhmä olisi päätynyt alentamaan Yleisradion rahoitusta. Siihen ei päädytty vuosi sitten, joten tässä tilanteessa ainakin omasta mielestäni tämä kehysriihen päätös pienituloisempien vapauttamiseksi Yle-verosta on toteuttamisen arvoinen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että en ole salaliittoteorioiden ystävä, [Puhemies koputtaa] kuten edustajat Heinäluoma ja Viitanen näyttävät olevan. Mielestäni Yle-veron muuttaminen on oikeudenmukaisuuskysymys eikä liity millään tavoin puoluepolitiikkaan.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+14+14.aspx

"Arvoisa puhemies! Jatkaisin hieman tästä edustaja Meren käyttämästä puheenvuorosta. Kyllähän täällä edustaja Viitanen on kokeneena parlamentaarikkona oppinut käyttämään, ja hyvin käyttääkin, erittäin värikästä retoriikkaa. Äsken hän muun muassa totesi jotain suurin piirtein niin, kuinka tämä hallitus, ja ilmeisesti juurikin perussuomalaiset, ovat napsautelleet riistäjän ruoskaa köyhän selkärankaan, näin se jotenkin meni. [Pia Viitanen: Kyllähän niin on paukkunut, valitettavasti!] Mutta eivät edellisenkään hallituksen saavutukset esimerkiksi työttömyyden vähentämisen saralla... Jos puhemies sallii tämän mainita, niin tavoitteena oli vähentää työttömyyttä 100 000:lla, no, 100 000 työtöntä tuli lisää sosiaalidemokraattisten valtiovarainministerien ja työministerin aikana. Pikemminkin nyt sitten tällä vaalikaudella on menty oikeaan suuntaan. Meillä on nyt 37 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Se on osin seurausta muun muassa mittavista tuloverotuksen keventämisistä, [Pia Viitanen: Ei voi olla!] joita tämä hallitus ja eduskunta ovat kohdentaneet erityisesti pieni- ja keskituloisille.

No, sitten, jos tähän Yleen, Yleisradioon, ja sen rahoitukseen ottaa vielä hiukan kantaa, sehän tässä oli aiheena: Yleisradio on, se on ollut ja se tulee jatkossakin olemaan parlamentin, siis eduskunnan, radio. Siitä me olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Ymmärrän hyvin tämän parlamentarismin vaatimuksen Ylen kokonaisrahoituksen kannalta, ja sitähän me olemme tässä puolustaneet. Sitä vastoin en mitenkään ymmärrä sitä — ehkä edustaja Viitanen pystyy meitä perussuomalaisia kansanedustajia täällä nyt valistamaan — millä tavoin se, että Ylen rahoitusta mahdollisesti kerättäisiin eri tuloluokissa hieman eri tavoin kuin nykyisin, vaikuttaisi tai vaarantaisi Ylen parlamentaarista asemaa.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+22+22.aspx

Avainsanat: Yleisradio, julkinen talous, eduskuntatyö

Yleisradiota on syytä uudistaa

Torstai 9.3.2017 klo 21.17

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelun Yleisradiosta annetun lain muuttamisesta. Pidin aiheesta seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää edustaja Hakkaraista edellisestä puheenvuorosta. On hyvin myönteistä, että tähän Yleisradiosta annetun lain muuttamisesitykseen on kirjattu Yleisradiolle uudeksi tehtäväksi perussuomalaisten esittämä asia, nimittäin suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Tämä on toteutuessaan erittäin positiivinen muutos, ja toivottavasti se näkyy myös käytännössä Ylen tulevassa ohjelmatarjonnassa ja ohjelmien sisällössä. Mikäli näin tapahtuu, se lisää todennäköisesti Yle-veron hyväksyttävyyttä veronmaksajien silmissä.

Myös kristillisdemokraatit ovat esittäneet tänään raikkaita ja uudistushenkisiä puheenvuoroja. Kiitos heille niistä, vaikka eivät enää salissa paikalla olekaan.

Edustaja Laukkanen esitti julkista keskustelua Yleisradion muuttamisesta ainakin joiltain osin kaupalliseksi toimijaksi. Ajatus on ehdottomasti tarkastelemisen arvoinen, ja olisi mielenkiintoista nähdä, miten katsojat ja kansalaiset reagoisivat, jos osa Ylen rahoituksesta hankittaisiin esimerkiksi maksukorttien kautta.

Olen samaa mieltä myös edustaja Östmanin kanssa, joka totesi, että Ylenkin tulee osallistua säästötalkoisiin ja siksi tehty indeksileikkaus oli täysin perusteltu. Itse asiassa säästöjä olisi ollut syytä etsiä enemmänkin, mutta valitettavasti parlamentaarinen työryhmä ei siihen päätynyt. Onneksi jo aiemmin tällä vaalikaudella Yle-veron alarajaa on nostettu perussuomalaisten vaatimuksesta siten, ettei sitä tarvitse maksaa alle 857 euron kuukausituloista. Näin vapautettiin 300 000 pienituloista Yle-veron maksamisesta.

Arvoisa puhemies! On myös myönteistä, että Yle palaa STT:n asiakkaaksi. Se on toivottavasti omiaan kohentamaan uutisoinnin tasapuolisuutta, jonka puutetta tässäkin istunnossa on täysin aiheellisesti kritisoitu.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_20+2017+3+49+49.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, YLE

Monikulttuurisuuden edistämistehtävä on poistettava YLE-laista

Lauantai 21.5.2016

Otin torstai-illan täysistuntokeskustelupuheenvuorossani kantaa Yleisradion rooliin monikulttuurisuusideologian sanansaattajana:

"Arvoisa puhemies! Tässä istunnossa on käyty laajaa keskustelua Ylen tehtävistä ja tarpeellisuudesta, ja varsin hyvä niin, sillä nimenomaan eduskuntahan voi Ylen lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä tarpeen mukaan muuttaa tai tarkentaa, ja nämä lain määrittelyt näkyvät väistämättä myös Yleisradion ohjelmien sisällössä. 

Lainsäädännössä Yleisradion tehtäväksi määriteltyä monikulttuurisuuden tukemista ja tästä vaatimuksesta luonnollisesti seuraavaa voimakasta monikulttuurisuuden hyvien puolien esiin tuomista ja toisaalta mahdollisten ongelmien vähättelyä voinee jossain määrin verrata 60- ja 70-lukujen ylipolitisoituneeseen Reporadioon ja sen jälkeiseen Yleisradion yltiövasemmistolaiseen aikaan. Tämä politisoitumisen kausi sai ikävän huipennuksen suomettumisen aikana, jolloin useat Ylen toimittajat suitsuttivat sumeilematta itäblokin saavutuksia, ja tähänhän edustaja Hakkarainenkin äsken viittasi. Tunnettuja ohjelmia olivat muun muassa Naapurineljännes ja muut vastaavat silloisen itänaapurin autuutta hehkuttavat tuotokset. Näitä ohjelmia voi nykyisin katsella Ylen arkistoista nostalgista myötähäpeää tuntien. 

Ajat muuttuvat, eikä nykyinenkään mielipideilmapiiri vielä liene lopullinen totuus. 1970-luku oli aikaa, jolloin eräs suurehko puolue oli paitsiossa niin sanotuista yleisistä syistä johtuen. Sen ajan ilmapiiri heijastui väistämättä myös silloiseen ohjelmatarjontaan ja sisältöön. 

Itäblokin romahduksen myötä sosialismin ihannointi näyttää muuttuneen monikulttuurisuuden hehkutukseksi, joskin täytyy sanoa, että Yleisradio ei ole nykyään läheskään ainoa monikulttuurisuutta edistävä tiedotusväline. Osansa tähän lienee muun muassa toimittajakoulutuksen politisoitumisella. Ja on selvää, että valtakunnallisen tiedotusvälineen vuosikausia harjoittama mielipiteen muokkaus näkyy väistämättä myös kansalaisten maailmankatsomuksen muutoksena. Ainakin omasta mielestäni se on erittäin valitettavaa, mutta nähtävästi kaikki kansanedustajat eivät ajattele samoin."

Avainsanat: eduskuntatyö, monikulttuurisuus, YLE

YLE:n toimintaa ja rahoitusta on syytä uudistaa

Tiistai 8.3.2016

Edustajakollegani Teuvo Hakkarainen on julkaissut YLE:n rahoituksesta tiukkasävyisen kannanoton, jonka sisältöön on helppo yhtyä. Kansalaiset maksavat vuosittain lähes puoli miljardia euroa YLE-veroa riippumatta siitä, käyttävätkö he YLE:n palveluita vai eivät.

YLE-vero vääristää mediamarkkinoiden toimintaa kohtuuttomasti. Se on todennäköinen osasyy kaupallisen median heikkoon taloustilanteeseen ja YT-neuvotteluihin.

Myös YLE:lle laissa määrätty velvollisuus tukea monikulttuurisuutta vaikuttaa väistämättä uutisoinnin sisältöön ja luonteeseen. Lisäksi ruotsinkielisen toiminnan osuus YLE:n kokonaiskuluista on suhteettoman korkea. Nämä ovat esimerkkejä epäkohdista, joihin kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtaman YLE-työryhmän on ehdottomasti puututtava.

https://www.suomenuutiset.fi/hakkaraisen-tiukka-linjaus-ylesta-100-150-miljoonaa-budjetista-pois-ruotsinkielista-ohjelmistoa-karsittava-monikulttuurisuuden-tukeminen-poistettava-yle-laista/

Avainsanat: julkinen talous, YLE, verotus