Ratikan suunnitteluraha ja Vanhan Räikän lisärahoitus kaihersivat perussuomalaisia Ylöjärvellä - Aronranta halutaan säilyttää virkistysalueenaMaanantai 5.11.2018 klo 22.58 TIEDOTE 5.11.2018 Julkaisuvapaa Ratikan suunnitteluraha ja Vanhan Räikän lisärahoitus kaihersivat perussuomalaisia Ylöjärvellä - Aronranta halutaan säilyttää virkistysalueena Ylöjärven kaupunginvaltuusto piti maanantaina 5.11. talousarviokokouksen, jossa päätettiin ensi vuoden budjetti. Perussuomalaisten Henrik Pajunen teki esityksen, ettei kaupunginhallituksen käyttöön myönnettyjä määrärahoja saa kohdentaa raitiotien yleissuunnittelun kuluihin. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan yleissuunnittelun keskittyminen pelkästään kalliiseen raitiotievaihtoehtoon ei palvele Ylöjärven liikenteellisiä suunnittelutarpeita. Sen sijaan tarvittaisiin monipuolisempi selvitys joukkoliikenteen kehittämisestä, esimerkiksi runkobussilinjastoista ja paikallisjunaliikennöinnistä. Sami Savio ja Hannu Ruuska kannattivat Pajusen esitystä. Perussuomalaisten esitys hävisi vilkkaan keskustelun jälkeen lopulta äänin 38-12 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää. Kaupunginhallitus esitti Vanhan Räikän korjausbudjettiin 60 000 euron lisärahoitusta. Vanhan Räikän korjausinvestointia alusta lähtien vastustaneet perussuomalaiset eivät hyväksyneet piikin avaamista uudelleen. Perussuomalaiset katsovat talon kunnostuksen alkavan olla pohjaton kaivo ja nielevän rahaa huomattavasti arvioitua enemmän. Hannu Ruuska esitti Mauri Heiskan kannattamana, ettei lisärahoitusta myönnetä. Esitys kaatui äänin 40-9 kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää. Kaupunginvaltuusto päivitti myös maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmaa. Keskustelua herätti erityisesti Kuruntien länsipuolen ja Aronrannan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Sami Savio esitti Tomi Saariston kannattamana, että kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poiketen Aronranta säilytettäisiin kaupunkilaisten virkistysalueena. Perussuomalaisten esitys hyväksyttiin äänin 29-21. Äänestyksessä vihreät, keskusta, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit tukivat perussuomalaisten esitystä. Tehdyistä muutosesityksistä huolimatta Mauri Heiska totesi puheessaan perussuomalaisten valtuustoryhmän olevan muilta osin tyytyväinen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Erityisesti nyt päätetty vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laskeminen on ollut perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite. Heiskan mukaan perussuomalaiset tulevat vaatimaan lähivuosina uusia veronkevennyksiä. Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä |
|
Avainsanat: Ylöjärvi, raitiotie, julkinen talous, kaavoitus |
Ylöjärvi ei tarvitse katuraitiotietäMaanantai 14.5.2018 klo 22.16 Perussuomalaiset puolustivat tänään ylöjärveläisten veronmaksajien rahoja esittäessään valtuustossa, ettei kaupunki sitoutuisi strategiassaan kalliin Tampereen katuraitiotien jatkamiseen Ylöjärven puolelle. Näkemyksemme mukaan Ylöjärven joukkoliikennejärjestelyt kannattaisi hoitaa esimerkiksi sähköbusseilla. Vaikka tekemämme muutosesitys kaatui äänestyksessä, ei lopullista päätöstä raitiotiestä ole onneksi vielä tehty Ylöjärvellä. Järkevän taloudenpidon puolustaminen on siis yhä mahdollista, vaikka se vaatiikin yhä kovempaa työtä. Alla valtuustossa pitämäni puheenvuoro, jossa kannatin valtuutettumme Henrik Pajusen tekemää ehdotusta poistaa uunituoreesta kaupunkistrategiasta kirjaus raitiotien edistämisestä: "Arvoisa puheenjohtaja, Perussuomalaiset suhtautuvat hyvin vastuullisesti Ylöjärven kehittämiseen ja erityisesti kaupungin taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseen. Kaupunkistrategialuonnos onkin pääsääntöisesti kannatettava ja yleisesti ottaen hyvin valmisteltu ja perusteltu, tulevaisuuden varalle laadittu suhteellisen tiivis mutta kattava suunnitelma kasvavan ja elinvoimaisen Ylöjärven tarpeisiin. Siitä täytyy antaa kiitos sekä viranhaltijoille että valtuustokollegoille. Hieman tiivistämisen varaa strategiasta mielestämme kuitenkin vielä löytyy. Käsittelyssä olevaan pitkän tähtäimen strategiaan sisältyvän kirjauksen myötä Ylöjärvi sitoutuisi käytännössä jo nyt raitiotiehen ja sen myötä joukkoliikennemuotoon, joka palvelisi vain osaa kaupungin asukkaista eikä olisi järin käytännöllinen. Lisäksi se olisi varsin kallis toteuttaa, Ylöjärven linjauksen osalta puhutaan varovastikin arvioiden useista kymmenistä miljoonista ellei jopa sadasta miljoonasta eurosta. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on kannatettavaa, ja on totta, että raitiovaunun matkustajakapasiteetti on selkeästi bussia suurempi. Isompi kuljetuskapasiteetti edellyttää kuitenkin myös korkeaa joukkoliikenteen matkustajamäärää, muutoin käyttökustannukset matkustajaa kohti kohoavat helposti pilviin. Raitiotie vaatii myös toimivaa syöttöliikennettä. Onkin kyseenalaista, riittääkö raitiotielinjoille matkustajia varsinkaan Ylöjärven alueella läheskään niin paljon, että melko optimistiset kustannus- ja kannattavuusarviot pitäisivät kutinsa. Onpa tulevaisuus millainen tahansa, Ylöjärven päättäjien tulee tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös toimivan työmatka- ja asiointiliikenteen ilman massiivisten virheinvestointien riskiä. Pirkanmaalla valmistettavat sähköbussit tarjoaisivat raitiotielle erittäin hyvän vaihtoehdon Ylöjärvellä. Ylöjärven kannattaa ehdottomasti turvata joukkoliikenteen edellytykset koko laajan kaupunkimme alueella. Sähköbussikaluston lisääminen ja tarvittaessa uusien bussikaistojen rakentaminen Ylöjärven ja Tampereen välille joukkoliikennettä hyödyntävän väestömäärän kasvaessa olisi joustavaa, kustannustehokasta ja käytännönläheistä kaikissa kaupunginosissa, ei vain Tampereen lähialueilla. Kaupunkistrategia on tietenkin vain suunnannäyttäjä, ei oikeudellisesti sitova asiakirja. Emme kuitenkaan pidä tarpeellisena sitä, että Ylöjärvi tekee tässä vaiheessa strategisen päätöksen, jolla se vähintäänkin psykologisesti sitoutuu raitiotiehen, jonka toimivuudesta ja matkustajamääristä meillä ei ole vielä tässä vaiheessa mitään käytännön tietoja. Arvoisa puheenjohtaja, näillä perusteilla kannatan Henrik Pajusen ehdotusta siitä, että kaupunkistrategian sivulla 14 oleva kirjaus 'sekä edistämme raitiotien toteutumista' poistetaan kaupunkistrategiasta." |
|
Avainsanat: Ylöjärvi, raitiotie, julkinen talous |
Kielikokeiluun osallistuvat kunnat on valittuMaanantai 19.3.2018 klo 15.33 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tänään (19.3.) viidelle kunnalle luvan kokeilla pakollisen ruotsin opetuksen korvaamista jollain muulla kielellä peruskoulun kuudennesta luokasta alkaen. Vapaaehtoinen kielikokeilu supistui siis valitettavan pienimuotoiseksi. Myönteistä kuitenkin on, että luvan saaneiden kuntien joukossa on myös oma kotikaupunkini Ylöjärvi ainoana kuntana Pirkanmaalta. Muut kokeiluun osallistuvat kunnat ovat Jämsä, Pieksämäki, Rovaniemi ja Savonlinna. Valtio korvaa opetuksen järjestäjille 95 prosenttia kokeilun aiheuttamista kustannuksista. Kokeiluluvan myöntämisen jälkeen on kuntien vuoro tiedottaa asiasta kokeilun piiriin kuuluville oppilaille ja heidän vanhemmilleen, jotka tekevät lopullisen päätöksen kielikokeiluun osallistumisesta. Uskon yhä vapaaehtoisen kielikokeilun nytkähtävän luvan saaneissa kunnissa vauhdikkaasti eteenpäin, mikä tietenkin edellyttää mahdollisimman monen oppilaan osallistumista kokeiluun. Oikea-aikainen ja kattava tiedotus on nyt avainasemassa kunnissa. Kielikokeilun tavoitteenahan on, että sen tulosten perusteella voidaan muodostaa selkeä ja tutkimustietoon perustuva käsitys valinnanvapauden vaikutuksesta oppimistuloksiin, samoin tulevista kielilainsäädännöllisistä toimenpiteistä todellisen kielivapauden saavuttamiseksi. |
|
Avainsanat: vapaa kielikokeilu, Ylöjärvi |
Koulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeitaKeskiviikko 13.4.2016 (Kolumnini viime viikon Ylöjärven uutisissa.)
Korkeatasoinen osaaminen ja koulutus ovat jo useiden vuosikymmenien ajan muodostaneet Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn selkärangan. Teknologinen kehitys ja koulutustason paraneminen loivat puitteet 1900-luvulla tapahtuneelle työn tuottavuuden 14-kertaistumiselle. Taloustilanne on kuitenkin nyt niin vakava, että koulutussektorinkin tehostamistoimenpiteet ovat välttämättömiä. Muiden toimenpiteiden ohella myös yliopistojen ja korkeakoulujen yhdistämisiä tapahtunee jatkossa aiempaa useammin. Digitalisaation aikakaudella edes kampusten fyysinen etäisyys ei aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä yhteistyölle.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Tampere3-yliopiston perustamista. Tampere3-hanke nähdään erityisesti Pirkanmaalla uutena ja tärkeänä merkkipaaluna. Hankkeessa on tarkoitus luoda synergiaa tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välille sekä tärkeitä kontakteja elinkeinoelämään.
Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistoiminta syventyy sekä hallinnon että opetuksen saralla. Muun muassa osa oppilaitosten kurssitarjonnasta tullee jatkossa olemaan yhteistä. Korkeakoulut ovat jo aiemmin tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi lääketieteessä ja biotekniikassa.
Tampere3-yhteistyö on esimerkki rakenteellisesta uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Elinkeinoelämä toivoo Tampere3-hankkeen mahdollistavan aiempaa paremman teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhteensovittamisen sekä luovan uusia yritysideoita ja kauan kaivattuja työpaikkoja. Tampere3-yhteistyön onnistuminen olisi merkittävä edistysaskel koko Suomen ja erityisesti Pirkanmaan elinvoimalle. Sen edellyttämät lainsäädäntömuutokset tuotaneen eduskuntakäsittelyyn jo ensi vuoden alkupuolella.
Huomattava koulutussektorilla tapahtuva muutos on myös lukukausimaksujen periminen EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksut ovat olleet jo kauan käytössä erittäin monessa kansainvälisten rankinglistojen kärjessä olevassa ulkomaisessa yliopistossa. Niiden käyttöönotto Suomessa syksystä 2017 alkaen suuntaa verovaroin kustannettua opetusta suomalaisten opiskelijoiden hyödyksi nykyistä laajemmin. Oletettavasti lukukausimaksut lisäksi kannustavat yliopistoja ja korkeakouluja kehittämään opetustaan entistä laadukkaammaksi ja ulkomaalaisia opiskelijoita kiinnostavammaksi.
Merkittäviä mahdollisuuksia sisältyy myös hallitusohjelmaan kirjattuun kokeiluun vapaasta kielivalinnasta. Alkuvaiheessa kyse on siis kokeilusta, mutta toteutuessaan valinnanvapaus mahdollistaisi merkittävien maailmankielten opiskelun nykyistä selvästi suuremmassa mittakaavassa. Laajasti puhuttujen kielten osaaminen auttaisi nuoria työllistymisessä, työelämässä ja kansainvälistymisessä. Kiristyvässä kilpailussa tietenkin myös matemaattisten aineiden, tekniikan ja talouden osaamiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa oppilaitoksissa peruskouluista yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Laaja alueellinen ja paikallinen koulutustarjonta on tärkeää Ylöjärvenkin elinvoiman kannalta. Koulutusmahdollisuudet houkuttelevat kaupunkiimme motivoituneita nuoria, joista monet asettuvat paikkakunnalle veronmaksajiksi opintojensa loputtua. Ylöjärven elinkeinoelämä saa runsaasti uutta puhtia ammattitaitoisista ja hyvin koulutetuista yrittäjistä ja työntekijöistä. Erityistä kiitosta ansaitsee Koulutuskeskus Valossa toimiva Y-linja, jonka kurssitarjonnassa painottuvat aktiivinen vaikuttaminen ja käytännön yrittäjyys. Näitä Valossa tärkeiksi havaittuja oppeja näkisi mielellään tarjottavan tulevaisuudessa muissakin Suomen oppilaitoksissa.
|
