Kolumni: Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Perjantai 20.1.2023 klo 17.49

Kirjoitukseni Tamperelaisessa 18.1.:

Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Vaalikauden ollessa jo loppusuoralla on aika suorittaa lyhyt katsaus hallituksen harjoittamaan talouspolitiikkaan.

Nykyinen hallituspohja on kasvattanut valtion velkaa peräti 40 miljardia euroa. Valtionlainojen korkotason samalla noustessa on julkisen talouden tila erittäin vaikea, ja jättää seuraavalle eduskunnalle vain vähän liikkumavaraa. Tuoreen arvion mukaan valtion korkomenot ovat tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa suuremmat kuin vielä viime syksyn budjettiriihessä kaavailtiin.

Osasyitä nopeaan velkaantumiseen ovat koronakriisi ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Ne eivät silti selitä läheskään kokonaan julkisten menojen kasvua. Muut pysyvät menolisäykset ovat kasvattaneet vaalikauden aikaista velanottotarvetta yhteensä noin 8-10 miljardin euron verran.

Valtiontalouden tarkastusviraston vaalikausiraportin mukaan Marinin hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka ovat selkeästi rikkoneet julkisen talouden menokehysjärjestelmän periaatteita. Näin toimittiin ainakin kehysriihessä vuonna 2021 hallituksen ollessa ajautumaisillaan kriisiin. Tarkastusvirasto suhtautuu epäillen myös sote-uudistuksesta tulevaisuudessa kertyviin säästöihin.

EU:n elvytysrahaston nettomaksut rasittavat pitkään Suomen julkista taloutta. Tätäkin suuremman taakan uhkaa aiheuttaa neuvoteltavana oleva EU:n ennallistamisasetus, jonka kustannusten on arvioitu olevan metsiään hyvin hoitaneelle Suomelle peräti 13-19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Veronmaksajien kantokyky on yhä rajallisempi. Ruoan, energian ja asumiskulujen raju kallistuminen koettelee keskituloisiakin kotitalouksia, pienituloisimmista puhumattakaan. Julkiset menot on pakko asettaa kevään eduskuntavaalien jälkeen tärkeysjärjestykseen, koska nykyhallitus ei ole siihen pystynyt.

Perussuomalaiset puuttuisivat ensin Suomen ulkopuolelle suuntautuviin menoeriin, kuten maahanmuuton ja kehitysyhteistyön kustannuksiin. Sipilän hallitus leikkasi syksyllä 2015 vuosittaisista kehitysyhteistyömenoista 300 miljoonaa euroa perussuomalaisten hallitusohjelmaan vaatiman kirjauksen mukaisesti. Tulevan hallituksen on syytä ottaa päätöksestä mallia.

Energian hinnan nopea nousu yllätti hallituksen

Keskiviikko 17.8.2022 klo 12.39

Kirjoitukseni Aamulehdessä 15.8.:

Energian hinnan nopea nousu yllätti hallituksen

Valtiovarainministeri Saarikko on julkaissut ehdotuksensa valtion ensi vuoden budjetiksi. Esitykseen sisältyvä alijäämä on noin 6,3 miljardia euroa. Valtionvelka nousisi jo 144 miljardiin, kun vaalikauden alussa velkaa oli noin 106 miljardia.

Valtionlainojen korkomenojen arvioidaan kaksinkertaistuvan ensi vuonna. Korkojen nousu voi olla ennakoitua nopeampaakin. Budjettiin on tulossa merkittävä lovi myös valtion saamien osinkotuottojen pienentyessä. Siitä hallitus saa syyttää pitkälti itseään.

Hallituksen omistajaohjauspolitiikka on epäonnistunut erityisesti Fortumin suhteen. Omistajaohjauksen pahin virhe tehtiin todennäköisesti vuodenvaihteen tienoilla. Tuolloin Fortum päätti myöntää tytäryhtiölleen Uniperille yhteensä kahdeksan miljardin euron lainat ja takaukset suojaamatta jätettyjen johdannaisvastuiden kattamiseksi. Päätös tehtiin ilman yhtiökokouksen hyväksyntää, vaikka summa on vertailukelpoinen jopa Olkiluoto 3:n rakennuskustannusten kanssa.

Valtio omistaa enemmistön Fortumista. Tieto kaavailluista sitoumuksista tai niihin sisältyvistä riskeistä ei silti näytä kulkeneen omistajaohjausministeri Tuppuraiselle ajoissa. Valtio-omistaja asetti vasta keväällä jäsenen Fortumin hallitukseen veronmaksajien etuja valvomaan. Yhtiöissä, joissa yksityinen omistajataho käyttää enemmistöosuuden tuomaa valtaa, on johdon valvonta tuskin koskaan yhtä leväperäistä.

Myönnetyt sitoumukset muodostavat Fortumille pidäkkeen rajata riskejään päästämällä rajusti tappiollinen Uniper konkurssiin. Liikkumavaran puute näkyi Saksan valtion kanssa käydyissä neuvotteluissa. Niiden tuloksena Saksa saa 30 prosentin omistusosuuden Uniperista murto-osalla Fortumin vuonna 2017 maksamasta hinnasta sekä etuoikeuden myöntämiensä lainojen takaisinmaksuun.

Saksan-ongelmiensa lisäksi Fortum kamppailee kirjanpidollista alaskirjausta odottavien, Venäjällä sijaitsevien voimalaitostensa myynnin kanssa. Yhtiö voi joutua järjestämään osakeannin turvatakseen oman pääomansa riittävyyden ja estääkseen luottoluokituksensa romahduksen roskalainaluokkaan. Samalla kuivuu Fortumin valtiolle vuosittain tuoma puolen miljardin euron osinkovirta.

Suomalaiset veronmaksajat joutuvat Uniperin holtittoman riskinoton sijaiskärsijöiksi Fortumin välityksellä. Valtionyhtiöiden laajentumispyrkimykset ulkomaille ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen. Fortuminkin tulee keskittyä jatkossa ydinvoimaloidensa käytön tehostamiseen ja muiden kotimaan toimintojensa kehittämiseen.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen laukaisema nopea inflaatio koettelee tavallisten suomalaisten taloutta. Moni kotitalous on ahdingossa sähkön markkinahinnan moninkertaistuttua. Useille muille hinnannousu konkretisoituu määräaikaisen sähkösopimuksen päättyessä seuraavan kerran.

Hallituksen on suunnattava tarmonsa kotimaan ongelmien ratkaisemiseen. Suomalaiset tarvitsevat kohtuuhintaista energiaa asumisen ja liikkumisen tarpeisiin. Sähkön hinnan rikkoessa ennätyksiä myös kuluttajien sähköstä maksaman arvonlisäveron määrä nousee jatkuvasti.

Hallituksen on toimittava ripeästi. Julkisuudessa väläytelty sähkön arvonlisäveron alennus pienentäisi kuluja suorassa suhteessa käytetyn sähkön määrään ja hintaan. Perussuomalaiset ehdottavat lisäksi päästökaupan keskeyttämistä Ukrainan sodan vuoksi, samoin kotimaisen turpeen käytön lisäämistä energiapulan ehkäisemiseksi, työllisyyden kohentamiseksi ja venäläisestä energiasta irtaantumiseksi.

Julkinen velkaantuminen on saatava viimein hallintaan

Torstai 2.6.2022 klo 14.46

Pidin tiistaina eduskunnassa oheisen valtion talouden hoitoon liittyvän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva vuoden toinen lisätalousarvioesitys sisältää aiheellisia kohdennuksia muun muassa Suomen puolustusvalmiuden varmistamiseen, huoltovarmuuden turvaamiseen ja kyberturvallisuuden kehittämiseen, ja varsinkin tässä maailmantilanteessa mainitun kaltaisiin kohteisiin on syytäkin panostaa.

Mutta, arvoisa puhemies, ongelmaksi muodostuu valtiontalouden kokonaisuus, joka on perustunut tällä vaalikaudella jatkuvaan velan kasvuun, ja näin on tässäkin lisäbudjetissa, jonka toteutumisen myötä valtio velkaantuisi tänä vuonna yhteensä noin 8,9 miljardia euroa. Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohti se olisi noin 300 euroa kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Myös vuonna 2015 Suomi velkaantui nopeasti. Kyseisenä keväänä valitun eduskunnan enemmistö päätyi yrittämään velkaantumisen pysäyttämistä. Myös me perussuomalaiset hyväksyimme tuolloin hallitusohjelman, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena oli julkisen talouden velkaantumisen taittaminen. Hallitusvastuu oli raskas, mutta silloinen hallitus pystyi varsinkin vaalikauden alkupuoliskolla tekemään monia vaikeitakin toimenpiteitä, ja vuoteen 2019 mennessä valtion velkaantuminen oli saatu käytännössä pysähtymään.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan tällä vaalikaudella velkaantumista ei ole edes yritetty hillitä, kun määrärahalisäykset ovat seuranneet toinen toisiaan vailla vastaavia säästökohteita. On myönnettävä, että 2020-luvun alku on ollut hyvin yllättävä ja poikkeuksellinen, mutta velkaantumistahti oli ehtinyt kiihtyä jo vaalikauden alussa hallitusohjelman mukaisesti. Sote-uudistus mitä ilmeisimmin lisää tulevia menoja vielä entisestään, kuten edustaja Peltokangas aiemmin totesi.

Arvoisa puhemies! Valtion viiden ja kymmenen vuoden viitelainojen korot ovat nousseet nyt noin yhteen sekä puoleentoista prosenttiin. Tämä ei kuulosta paljolta, eikä se historiallisessa tarkastelussa sitä olekaan, mutta on muistettava, että vielä ennen joulua vastaavat korot olivat miinuksella. Suunta on ollut hyvin selkeä.

Arvoisa puhemies! Emme tietenkään tiedä, miten korkealle korot nousevat tulevaisuudessa, mutta emme myöskään voi antaa hallitukselle valtakirjaa jatkuviin menonlisäyksiin. [Petri Huru: Juuri näin!] Hallituksella on oltava uskottava suunnitelma julkisen velkaantumisen hillitsemiseksi, ei vain oletuksia siitä, että joko työllisyyden kasvu tai seuraava hallitus hoitaisi velkaantumisongelman, ja sitä varten menot on pakko priorisoida.

Valtiontalouden on perustuttava realiteetteihin ja varovaisuuteen sekä ajoittain välttämättömiin säästöihin. Esimerkiksi perussuomalaisten johdonmukaisesti esittämillä kehitysavun leikkauksilla [Puhemies koputtaa] ja julkisen hallinnon kustannusten järkeistämisestä saatavilla säästöillä hallituksen on hyvä aloittaa säästötoimenpiteet suomalaisten elintasoa heikentämättä."

Mielipidekirjoitus: Tarvitsemme lisää koulutusta ja investointeja Suomeen

Tiistai 17.9.2019 klo 18.34

Hallitus julkistaa tänä iltana budjettiriihessä sopimansa linjaukset. Aiheeseen liittyvä kirjoitukseni julkaistiin eilen (16.9.) Aamulehdessä:

"Tarvitsemme koulutusta ja investointeja Suomeen

Rinteen hallitus neuvottelee valtion ensi vuoden budjetista talouskasvun hiipumisen väijyessä uhkaavasti taustalla. Hallituksen itselleen tavoitteiksi asettamat kahden prosentin vuotuinen talouskasvu, 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen velkaantumisen pysäyttäminen vuoteen 2023 mennessä muuttuvat yhä vaikeammiksi saavuttaa.

Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja on perinteisesti vastaanottanut valtiovarainministerin tehtävän. Tästä käytännöstä poikkeaminen on yleensä osoittautunut suureksi virheeksi. Hallituksen kakkospuolue keskustan puheenjohtajaksi reilu viikko sitten valitun Katri Kulmunin tulee kantaa vastuunsa, ottaa haltuunsa valtiovarainministerin painava salkku sekä tehdä parhaansa julkisen talouden tervehdyttämiseksi.

Poliittisen päätöksenteon on oltava ennakoitavaa. Päättäjien ei pidä karkottaa kotimaista teollisuutta maastamme. Sen sijaan ympäristökysymykset jo tähän mennessä hyvin hoitaneille teollisuusyrityksillemme on luotava edellytykset vallata kansainvälisiä markkinoita. Se on ympäristönkin etu.

Myös maamme työllisyyden ja elinvoiman tukirangan muodostaville pienyrityksille tulee antaa tilaa kehittyä ja menestyä. Mikroyrityksen ensimmäisen, pysyvään työsuhteeseen otettavan työntekijän palkkaamiskynnystä on madallettava. Suomalaisnuorten kouluttamista on lisättävä tuntuvasti aloilla, joilla työvoiman tarve on tulevaisuudessa suurin. Moni kokenut opettaja on ehdottanut ammattikoulutuksen lyhentämistä kolmesta kahteen vuoteen. Tämä vähentäisi turhia välipäiviä ja toisi merkittäviä säästöjä keskeyttämisten harventuessa.

Koulutuksen kehittäminen vastaamaan nykyistä paremmin työelämän vaatimuksia on ehdottomasti paikallaan. Ylöjärven yrittäjyyspainotteisen lukion esimerkkiä kannattaa seurata muuallakin maassa. Myös oppisopimuskoulutusta voidaan lisätä huomattavasti. Se mahdollistaisi suomalaisten osaajien kouluttamisen työpaikoilla, ja suunnitelmat ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettamisesta tai lieventämisestä voitaisiin rauhassa unohtaa. Samalla halpatyömarkkinoiden syntymisen riski pienenisi olennaisesti.

Ulkomaisen työvoiman sijaan Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän ulkomaista pääomaa. Sekä Pirkanmaata että koko Suomea hyödyttäisivät muun muassa kansainväliset investoinnit Kolmenkulman kasvavalle ECO3-kiertotalousalueelle, jonka kehitykseen osallistuvat myös kotimaiset tutkimuslaitokset.

Valtion on kehityttävä yhteisen omaisuutemme hoitajana. Valtionyhtiöiden toiminta ja tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ovat herättäneet aiheellista kritiikkiä. Hallituksen on vahvistettava omistajaohjausta tuntuvasti ja puututtava havaittuihin ongelmiin ripeästi.

Viime viikkoina voimakkaan arvostelun kohteena olleen Postin on keskityttävä ydintoimintoihinsa. Jakelun luotettavuuteen ja nopeuteen sekä postimaksujen kohtuullisuuteen on kiinnitettävä erityisen vakavaa huomiota. Perinteikkäänä valtionyhtiönä Postin tulee myös osoittaa olevansa vastuullinen ja pitkäjänteinen työnantaja. Luonnollisesti sekä johdon että työntekijöiden palkkojen on oltava yleisesti hyväksyttävällä tasolla kaikissa valtionyhtiöissä.

Sami Savio

DI, KTM, kansanedustaja (ps.)"

Kirjallinen kysymys Postin nykytilasta ja omistajaohjauksesta

Torstai 5.9.2019 klo 15.43

Jätin eilen eduskunnassa hallituksen vastattavaksi oheisen Postin nykytilaa ja omistajaohjausta koskevan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys Postin nykytilasta ja omistajaohjauksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Sekä kansalaispalautteen perusteella että Kuluttajaliiton tekemän kyselyn mukaan kuluttajien luottamus Postiin on heikentynyt. Eräs merkittävä osasyy tyytymättömyyden kasvuun on postinjakelun tuntuva hidastuminen aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2017 voimaan tulleen postilain uudistuksen myötä postimerkeillä varustetuista kirjeistä ja korteista vähintään 50 prosentin on oltava perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä. Ennen lakimuutosta vähintään 95 prosenttia lähetyksistä oli toimitettava perille viimeistään toisena arkipäivänä.

Asiakaspalautteen nojalla myös postinkulun epävarmuus heikentää Postin julkikuvaa. Uutisoinnin mukaan osa postilähetyksistä on jäänyt toimittamatta perille useiden kuukausien odottelun jälkeenkin. Posti on pyrkinyt reagoimaan asiaan ottamalla käyttöön maksullisen lisäpalvelun, jolla postilähetys toimitetaan vastaanottajalle nopeutetusti ja jonka avulla lähetyksen kulkua on mahdollista seurata. Kyseinen lisäpalvelu kuitenkin lähes kaksinkertaistaa kirjeen postittamiskustannukset tavallisen kirjepostimerkin hintaan verrattuna.

Posti joutuu toimimaan kiristyvän kilpailun ja sähköisten palveluiden suosion lisääntymisen ristipaineessa. Toistuvat postimaksujen korotukset ovat todennäköisesti vaikuttaneet merkittävästi kirjelähetysten nopeaan vähenemiseen. Kirjeen tai kortin lähettämisen hinta on kohonnut selvästi kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa tavanomaisen kirjeen tai kortin sai lähetettyä 1. luokassa 0,70 eurolla ja 2. luokan lähetyksen hinta oli 0,60 euroa. Loppukesällä 2019 tehdyn hinnankorotuksen jälkeen kirjeen tai kortin postittaminen maksaa jo 1,60 euroa. Kuluttajahintaindeksi on noussut kyseisellä vajaan 12 vuoden ajanjaksolla vain noin 16 prosenttia, postimerkin hinta siis jopa yli 160 prosenttia.

Viimeaikaiset suunnitelmat Postin työntekijöiden merkittävistä palkanleikkauksista ja työehtosopimusten muuttamisesta ovat synnyttäneet laajan julkisen keskustelun. Työehtokiistassa toistaiseksi otettu aikalisä on oikeansuuntainen, mutta ei vielä sellaisenaan riittävä toimenpide. Valtionyhtiönä Postin tulee osoittaa olevansa pitkäjänteinen ja vastuullinen työnantaja. Myös johdolle maksettujen palkkioiden tulee olla kohtuullisia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus tuoda pikaisesti eduskuntaan lakiesityksen postilaissa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi ja

millaisia omistajaohjauksen tarjoamia keinoja hallitus aikoo käyttää Postia kohtaan koetun luottamuksen kohentamiseksi sekä edesauttaakseen Postin toimintaa pitkäjänteisenä ja vastuullisena työnantajana ja valtionyhtiönä?

Helsingissä 4.9.2019

Sami Savio"

Rinteen hallituksen ohjelma kaipaa realismia ja konkretiaa

Torstai 13.6.2019 klo 11.59

Hallituksen muodostamisen ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla suurimpien puolueiden yhteistyö. Tällä kertaa ennätyksellisen tiukkaa vaalitulosta ei kuitenkaan maltettu kunnioittaa. Täysin poikkeuksellisesti sekä eduskunnan toiseksi että kolmanneksi suurin puolue sysättiin syrjään jo hallitustunnustelujen päättyessä. Kansanvallan näkökulmasta olisi ollut tärkeää yrittää muodostaa hallitus kahden tai kolmen suurimman puolueen perustalle. Suuren vaalitappion kärsineet puolueet ovat perinteisesti siirtyneet vapaaehtoisesti oppositioon, mutta nyt nämä aikojen saatossa hyväksi havaitut periaatteet kuitenkin jostain syystä hylättiin.

Antamiensa runsaiden vaalilupausten ja kansalaisille syntyneiden suurten odotusten lunastaminen tulee olemaan hallituspuolueille hyvin vaikeaa. Sen vähemmistöpuolueet keskusta ja RKP ovat ainakin aiemmin olleet tuoreita vihervasemmistolaisia hallituskumppaneitaan selvästi tiukemman talouslinjan kannalla. Saa nähdä, ovatko enää jatkossa. Viiden puolueen muodostama hallitus ei muutoinkaan näytä kaikilta osin järin yhtenäiseltä, eikä tilanne varmaankaan helpotu, kun vaalikausi pääsee kunnolla vauhtiin.

Jo ennen hallituksen nimittämistä keskustan ja vihreiden vaikeasti yhteensoviteltavat ympäristö‑ ja elinkeinopoliittiset näkemyserot nousivat pintaan uusista sellutehdashankkeista käydyn julkisen keskustelun myötä. Perussuomalaiset vaativat hallitusta takaamaan suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset. Muussa tapauksessa hallitusohjelmalta ja siinä vaaditulta 2 prosentin talouskasvulta putoaa taloudellinen pohja kokonaan.

Rinteen hallituksen tavoite tasapainottaa julkinen talous vaalikauden loppuun mennessä on sinällään oikea, mutta lukuisiin tuleviin selvityksiin tukeutuva hallitusohjelma ja erityisesti sen talouslinjaukset kaipaavat runsaasti lisää realismia ja konkretiaa. Hallitus aikoo kertainvestointien lisäksi kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli 1,2 miljardilla eurolla ja kattaa syntyvää vajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta ei kuitenkaan kannata luopua, eikä varsinkaan hinnalla millä hyvänsä. Se olisi hyvin lyhytnäköistä, joskaan ei missään nimessä ennennäkemätöntä politiikkaa.

Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää myös työllisyysasteen nostoa vähintään 75 prosenttiin. Työllisyystoimien etsiminen on kuitenkin ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, jotka ovat pitäneet niille asetettua aikataulua varsin kunnianhimoisena. Talouden mahdollinen laskusuhdanne vaikeuttaisi entisestään hallituksen tavoitteiden toteutumista.

Rinteen hallitusohjelmassa on tietenkin myös useita myönteisiä tavoitteita. Niihin lukeutuvat esimerkiksi aktiivimallin leikkurin poistaminen ja tuloverotuksen pienimuotoinen keventäminen. Samalla hallitus aikoo kuitenkin muun muassa pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla sekä mahdollistaa tiemaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Monen pieni‑ ja keskituloisen asumis‑ ja liikkumiskustannukset uhkaavat nousta merkittävästi, samoin työssäkäynti ja yrittäminen vaikeutuvat.

Koulutuksen saralla sinänsä aivan oikein kunnostautumaan pyrkivä hallitus kaavailee varsin hämmästyttävästi lukio-opintojen valinnanvapauden kaventamista palauttamalla ruotsin kielen ylioppilastutkinnon pakolliseksi aineeksi äidinkielen rinnalle. Ennätyspitkään hallitusohjelmaan sisältyvät myös esimerkiksi jo ennestään velanotolla kustannettujen kehitysyhteistyömäärärahojen tuntuva korotus ja maahanmuuttopolitiikan höllennykset. Hallitus suunnittelee pakolaiskiintiön nostoa ja nykyistä joustavampaa työlupien myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille. Samalla kasvaa halpatyömarkkinoiden syntymisen riski.

Sote-uudistus aiotaan toteuttaa jo kertaalleen hylätyn, veronmaksajille todennäköisesti hyvin kalliin maakuntamallin pohjalle. Nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän asteittainen kehittäminen olisi ollut riskittömämpi vaihtoehto. Oppositio on sentään luvattu kutsua uudistuksen yksityiskohtien valmisteluun. Toivottavasti hallituksen yhteistyötarjous ei jää näennäiseksi, vaan se ottaa opposition näkemykset aidosti huomioon.

Nyt ovat siis tiedossa ne linjaukset, joilla maata aiotaan seuraavat neljä vuotta hallita. Hallituksen ensimmäiset merkittävät lakiesitykset ehtivät kuitenkin eduskunnan käsittelyyn vasta syksyllä, ja Rinteen hallituksen antaessa ensimmäisen talousarvioesityksensä selvinnevät myös keinot, joilla hallitusohjelman runsaat lupaukset aiotaan rahoittaa. Silloin nähdään, mitä hallitusohjelman kirjausten konkretisoituminen tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle.

Vappupuheeni Tampereen Jugend-torilla

Keskiviikko 1.5.2019 klo 18.49

Pidin tänään seuraavan vappupuheen Tampereen Perussuomalaisten Jugend-torilla järjestämässä tilaisuudessa:

"Arvoisa yleisö, oikein hyvää vappua teille kaikille! Eduskuntavaalit ovat nyt takana. Teille äänestäjille kuuluu suuri kiitos siitä, että perussuomalaiset arvot ja linjaukset saivat vaaleissa historiallisen runsaan tuen. Suhtaudun luonnollisesti myös omaan äänimäärääni ja kansan minulle antamaan jatkopestiin suurella kiitollisuudella ja nöyryydellä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tämänkertaiset eduskuntavaalit olivat itselleni neljännet. Mahdollisesta aiemmasta kokemuksesta huolimatta vaalit ovat aina varsinkin ehdokkaille jännittävät. Vaikka lopputuloksen suuntaviivat ovat usein aavistettavissa etukäteen, ovat yllätykset voittoineen ja pettymyksineen tietenkin vaalien suola. Nyt niitä nähtiin ainakin perussuomalaisten näkökulmasta sopivassa suhteessa.

Kevään vaaleista tuli historiallisen tiukat. Niiden lopputulos oli ennakkokaavailujen mukaisesti ja varsinkin perussuomalaisten maahanmuutto- ja ilmastorealismiin pohjautuneen huiman loppukirin myötä äärimmäisen täpärä. SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen keskinäinen järjestys ratkesi lopulta yhden paikan eroilla.

Kannatusosuuksilla mitattuna kisa oli vieläkin kovempi. Perussuomalaiset jäivät vain 0,2 prosenttiyksikön päähän suurimman puolueen asemasta. Tämä on puolueemme 60-vuotisen historian paras vaalitulos. Pirkanmaalla onnistuimme säilyttämään neljä paikkaamme, myös ne kolme, jotka olivat viime vaalikauden loppupuolella väliaikaisesti ja luvatta muualla lainassa.

Erityisen heikon vaalituloksen teki perinteisen arvopohjansa hylännyt keskusta, jonka edustajamäärä putosi yli kolmanneksella. Vaalitappio johti odotetusti puheenjohtaja Juha Sipilän eroilmoitukseen ja mitä todennäköisimmin keskustan jäämiseen oppositioon. Hallitusneuvotteluiden mennessä pahaan solmuun voi keskustakin tosin päätyä hallitukseen maakuntauudistustaan toteuttamaan. Vielä keskustaakin kehnommin kävi kesken vaalikauden syntyneille sinisille. Äänestäjien tuomio oli ankara mutta oikeudenmukainen. Nyt siniset putoavat kansan tahdosta sekä hallituksen että opposition ulkopuolelle.

Parasta antia vaalikamppailun tuoksinassa on perinteisesti äänestäjien kohtaaminen, niin myös huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suosituimpiin keskustelunaiheisiin lukeutuivat pienet eläkkeet, työttömyys, kireä verotus, korkeat asumis- ja liikkumiskustannukset sekä hallitsematon maahanmuutto. Nämä kaikki ovat tavallisten kansalaisten arjen kannalta hyvin isoja ongelmia. Edellä mainittujen ja lukuisten muiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen edellyttääkin vahvaa ja määrätietoista hallitusta, jota tuskin voi syntyä ilman perussuomalaisia.

Kansanvallan näkökulmasta selkeintä olisi yrittää hallituksen muodostamista suurimpien puolueiden kesken. Ellei näin toimita, voi vaalien suurimman puolueen edustajamäärän jääminen 40 paikkaan johtaa tilanteeseen, jossa uudella hallituksella on vain niukka enemmistö eduskunnassa. Vaalitulos ja vaalien jälkeiset puheenvuorot ennakoivat kuitenkin melko monimutkaisia hallitusneuvotteluita, varsinkin jos puolueiden väliselle yhteistyölle pyritään luomaan jo etukäteen keinotekoisia raja-aitoja ns. arvopohjaerojen varjolla.

Perussuomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti ajatukseen hallitusyhteistyöstä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mutta eivät tietenkään millä tahansa ehdoilla. Hallituksen on muun muassa huomioitava tavallisen suomalaisen arki päätöksenteossa, turvattava kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toiminta- ja työllistämisedellytykset – tämä koskee muiden alojen ohella myös metsä- ja metalliteollisuutta - sekä puututtava hallitsemattomasta maahanmuutosta aiheutuneisiin ongelmiin. Näistä tavoitteista ei ole syytä tinkiä, emmekä me niistä tingikään.

Eduskunnan kevät kuluu hallituksen muodostamiseen saakka pitkälti muodollisuuksien parissa ja alkavan kauden suuntaviivoja hakiessa. Eduskunnan väliaikaiseen puhemiehistöön on valittu edustaja kustakin kolmesta suurimmasta puolueesta. Puhemiehenä toimii toistaiseksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja ensimmäisenä varapuhemiehenä perussuomalaisten Juho Eerola.

Hallitustunnustelijaksi perjantaina nimitetty Rinne jätti eduskuntapuolueiden vastattavaksi yhdestätoista eri aihealueesta koostuvan kysymyssarjan, johon puolueet vastasivat huhtikuun lopussa. Vastaukset tarkoin luettuaan kutsuu Rinne neuvottelupöytään ne puolueet, joiden kanssa arvioi voivansa löytää yhteisen näkemyksen tulevan neljän vuoden suuntaviivoista. Ellei sopua löydy, voidaan hallitustunnustelijaa kuitenkin myös vaihtaa, ennen kuin eduskunta äänestää pääministeristä ja hallitusohjelmasta. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi saa puolueiden lähipiirien edunvalvojan sijaan hallituksen, joka ajaa kaikkien suomalaisten yhteistä etua.

Arvoisa yleisö, perussuomalaisten linjauksille on olemassa kansan vaaleissa osoittama selkeä tilaus ja suuri kannatus. Tulemme jatkamaan johdonmukaista ja määrätietoista työtämme suomalaisten hyväksi riippumatta siitä, pääsevätkö perussuomalaiset hallitukseen tavallista suomalaista puolustamaan vai jätetäänkö meidät vaalituloksesta huolimatta hallituksen ulkopuolelle.

Selkeä ja johdonmukainen linjamme näkyy jatkossakin sekä kuntatasolla, eduskunnassa että EU-parlamentissa, johon valitaan uudet edustajat toukokuun 26. päivänä. On tärkeää, että muistatte käydä äänestämässä myös eurovaaleissa sellaista puoluetta ja ehdokasta, joka puolustaa suomalaisten ja Suomen etua. Päätän puheeni tähän muistutukseen ja toivotan vielä kertaalleen oikein hyvää vappua kaikille läsnäolijoille!"

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Ministeri Orpo yrittää ylläpitää myyttiä turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisesta

Keskiviikko 23.1.2019 klo 13.17

TIEDOTE 23.1.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Ministeri Orpo yrittää ylläpitää myyttiä turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio ihmettelee kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon viikonloppuna antamia lausuntoja, joissa hän puolustelee pääministeri Juha Sipilän kanssa kesällä 2017 tekemäänsä päätöstä heittää perussuomalaiset ulos hallituksesta ”arvopohjaan” vedoten. Orpon näkemyksestä huolimatta kokoomusväki on kyselyjen mukaan valmis harkitsemaan vaalien jälkeistä hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

- Odottaessaan perussuomalaisten ”osoittavan enemmän yhteistyöhalua” Orpo tosiasiallisesti vaatii perussuomalaisilta hyväksyntää kansakunnan näkökulmasta vahingolliselle kokoomuspolitiikalle. Orpon on kuitenkin syytä muistaa, että äänestäjillä on sanansa sanottavana huhtikuun eduskuntavaaleissa, eikä läheskään kaikkia heistä varmastikaan miellytä kokoomuksen jo 12 vuotta kestänyt hallitustaival, Savio muistuttaa.

Sisäministerinä maahanmuuttokriisin aikana toiminut Orpo yrittää Savion mukaan myös ylläpitää myyttiä siitä, että hänen pahaa epäonnistumistaan paikkaamaan laadittu, hallituksen joulukuussa 2015 hyväksymä turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma olisi toteutettu ”melkein kokonaan”. Savio nostaa hallituksen toimenpideohjelmasta esille muun muassa seuraavat kirjaukset, joita ei ole toteutettu:

"- Selvitämme kaikkien laittomasti maahan tulevien henkilöllisyyden mm. kansallisten ja kansainvälisten rekisterien avulla ja rekisteröimme heidät turvapaikanhakijoiden sormenjälkirekisteriin

- Seuraamme jatkuvasti muiden maiden turvapaikkalainsäädäntöä ja -käytäntöjä, analysoimme sen pohjalta tarvetta kansallisiin kehittämistoimiin ja reagoimme nopeasti muutostarpeisiin

- Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista

- Tehostamme lupien peruuttamista tilanteissa, joissa suojeluedellytykset eivät enää täyty ja kiinnitämme enemmän huomiota suojelun tarpeen olemassa oloon myös jatkolupaa myönnettäessä

- Edellytämme Dublin-järjestelmän toimivuuden palauttamista siten, että jokainen turvallinen kauttakulkumaa rekisteröi omat turvapaikkahakijansa. Mikäli Dublin-järjestelmän toimivuutta ei kyetä palauttamaan, hallitus valmistautuu poikkeuksellisiin kansallisiin toimiin vastaavien vaikutusten varmistamiseksi

- Torjumme alaikäismenettelyn väärinkäyttöä

- Perustamme kielteisen päätöksen saaneille erityisiä palautuskeskuksia minimipalveluin sekä varmistamme keskusten alueellisesti järkevän sijoittelun

- Neuvottelut Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa kahdenvälisten palautussopimusten osalta pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti; lisäksi Suomi edellyttää komissiolta nopeita toimenpiteitä Irakin ja Somalian osalta EU:n yhteisten palautussopimusten aikaansaamiseksi”

Savio katsoo, ettei Orpon esittämä väite toimenpideohjelman laajasta toteutuksesta kestä lainkaan lähempää tarkasteltua.

- Edellä listattujen esimerkkien lisäksi ohjelmassa on lukuisia muitakin tärkeitä kirjauksia, joiden täysimittaista toimeenpanoa perussuomalaisten tuore puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaati kesäkuussa 2017 käydyissä neuvotteluissa. Perussuomalaiset ovat nostaneet toteuttamatta jääneitä kirjauksia toistuvasti esille tämän jälkeenkin – niissä riittää yhä työsarkaa myös nykyiselle sisäministeri Kai Mykkäselle, korostaa Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Jokisipilän analyysi puolueiden linjaeroista osuu oikeaan

Keskiviikko 11.7.2018 klo 15.52

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. Verkkouutisten haastattelussa perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.

Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.

Jokisipilä myös arvioi viime viikolla Verkkouutisille kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.

Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.

Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.

Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjissa on suuria eroja

Keskiviikko 30.5.2018 klo 13.34

Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjien välillä näyttää olevan suuria eroavaisuuksia. Suomen kannalta erityinen ongelma on maamme hallituksen saamattomuus ja oma-aloitteisuuden puute kansallisesti tärkeissä kysymyksissä.

Moni muu eurooppalainen oikeistohallitus puolustaa vahvasti oman maansa kansallisia etuja. Sipilän hallitus sitä vastoin näyttää pelkäävän ottaa Suomen näkemyksiä esille neuvottelutilanteissa. Suomi on esimerkiksi toteuttanut EU:n sisäisiä turvapaikanhakijoiden siirtoja jopa yli oman laskennallisen osuutensa, vaikka hallitusohjelman mukaan niihin ei pitänyt sitoutua lainkaan. Myös EU:n rahoituskehysneuvotteluissa on annettu periksi jo etukäteen.

Erityisen kummallisia ovat pääministeri Sipilän tuoreet puheet Suomen maahanmuuttolinjausten tiukkuudesta. Sipilä esitti näkemyksensä viime viikolla Pohjoismaiden pääministerien tapaamisen yhteydessä.

Sipilän arviot Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kireydestä näyttäytyvät varsin oudossa valossa, kun vertailuun otetaan esimerkiksi Itävallan oikeistohallituksen harjoittama politiikka. Itävallassa maahanmuuttajille maksettavien sosiaalietuuksien taso sidotaan saksan kielen osaamiseen. Lisäksi maassa muun muassa nopeutetaan rikoksiin syyllistyneiden palautuksia ja tiukennetaan kansalaisuuden saamisen ehtoja pidentämällä kansalaisuushakemuksen jättämistä edeltävä asumisaikavaatimus kymmeneen vuoteen.

Perussuomalaiset ovat tehneet monia vastaavanlaisia lakialoitteita Suomessa, mutta valitettavasti aihe ei kiinnosta Sipilän hallitusta. Ilmeisesti vasta Brysselistä annettavat määräykset tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa saisivat hallituksen tarttumaan toimeen. Sipilän hallitukselta puuttuukin täysin oma-aloitteisuus tällä politiikan osa-alueella, kun sitä monella muulla saralla on ollut jo liikaakin.

Hallituksen kaavailema työttömyysturvan aktiivimalli syyllistää työttömiä

Torstai 14.12.2017 klo 12.11

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys työttömyysturvan aktiivimalliksi. Positiiviselta kuulostavasta nimestä huolimatta aktiivimallissa on kyse työttömyysturvan leikkauksesta. Mikäli lakiesitys hyväksytään, leikataan työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia, jos työtön ei edeltävien kolmen kuukauden aikana ole ollut riittävän monta päivää palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin.

Tuhannet suomalaiset työttömät tulevat kärsimään rajusti, jos työttömyysturvan aktiivimalli tulee voimaan. Pienituloiselle muutaman kympin menetys kuukaudessa on todella iso raha. Ja vaikka työministeri Lindström on virkansa puolesta yrittänyt puolustella aktiivimallia, osoittaa se kauttaaltaan päähallituspuolue kokoomuksen ja samalla koko hallituksen jääkylmän talouspoliittisen linjan.

Lakiesityksessä ei velvoiteta työvoimaviranomaisia tarjoamaan työttömälle työtä tai muita aktivointitoimia, joiden avulla hän voisi välttyä työttömyysetuuteensa kohdistuvista leikkauksista. Aktiivimalli siis rankaisee työtöntä siitä, että hän epäonnistuu työnhaussa kovasta yrityksestä huolimatta. Työttömän on onnistuttava työnhaussa säilyttääkseen työttömyyskorvauksensa entisellä tasolla. Tämä kuulostaa perin juurin omituiselta, mutta sellaista hallituksen logiikka on.

Valtiovarainministeri Orpo on myös ehdottanut työehtojen polkemista tilanteessa, jossa työntekijän osaaminen on puutteellista. Käytännössä se tarkoittaisi yleissitovuuden romuttamista ja halpatyömarkkinoiden syntyä Suomeen. Perussuomalaiset vastustavat ankarasti kokoomuksen röyhkeitä vaatimuksia.

Onneksi työttömyys ei ole mikään luonnonlaki. Suomalaisille työttömille on tarjottava lisäkoulutusta aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Myös kohtuulliset tuloveronalennukset edistävät työllistymistä. Tarvitaan kannusteita, ei työttömien syyllistämistä, kepittämistä ja kivittämistä.

Massatyöttömyys ei vähene pakkokeinoilla

Perjantai 29.9.2017 klo 15.25

Otin eduskunnassa 26.9. kantaa hallituksen kaavailuihin, jotka aiheuttaisivat toteutuessaan merkittäviä ongelmia monelle työttömälle ja yrityksellekin.

Arvoisa puhemies! Vaalikauden alkupuoliskolla toteutetut mittavat tuloveronalennukset vaikuttivat osaltaan työttömyyden vähenemiseen. Nämä veronalennukset olivat hallituksen vastaantulo työntekijäosapuolelle, joka kiky-sopimuksen myötä jousti erittäin merkittävästi työehdoistaan, ja hyvät tulokset on myös nähty. Veronalennukset ja muut kannusteet helpottavat työllistymistä erityisesti aloilla, joilla käteenjäävät tulot olisivat muutoin niukat ja muuttaminen varsinkin pääkaupunkiseudulle hankalaa.

Valitettavasti hallitus ei kuitenkaan aio alentaa korkeaa työttömyyttä pelkästään kannusteita käyttäen, ja esimerkki siitä on nyt tämä hallituksen eduskunnalle jättämä ja käsiteltävänä oleva esitys työttömyysturvan aktiivimallista. Ellei työnhakija ole ollut kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana riittävän monta päivää työssä tai sitä vastaavassa aktivoinnissa, alenisi hänen työttömyyskorvauksensa jopa lähes 5 prosentilla. Korvauksen alenemiseen ei vaikuttaisi se, kuinka aktiivisesti työtön on hakenut töitä, vaan ainoastaan se, onko hän työllistynyt. Tämä on mielestäni selkeä epäkohta, varsinkin kun TE-toimistot eivät voi tarjota työtä kaikille hakijoille.

Arvoisa puhemies! Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan erillistä aktiivisen työnhaun mallia, joka pakottaisi työttömän henkilön hakemaan työpaikkaa keskimäärin noin kerran viikossa pitkän karenssin uhalla riippumatta siitä, onko henkilön kotiseudulla soveltuvia avoimia työpaikkoja edes tarjolla. Varsinkin pienyrityksille ylisuuresta hakemustulvasta voi tulla rasite ja hakemusmenettelystä aiheutua pelkkää ylimääräistä byrokratiaa.

Arvoisa puhemies! Kahden vaativan velvoitekokonaisuuden käyttöönotto tuntuukin monia työttömiä kohtaan varsin raskaalta toimenpiteeltä, kun satojatuhansia ihmisiä on yhä työttömänä. Hallituksen tuleekin ehdottomasti vielä harkita kahta mainittua aktivointimallia uudelleen ja tehdä niistä työttömien kannalta huomattavasti inhimillisempiä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_93+2017+18+4+4.aspx

Kohti todellista kielivapautta

Perjantai 29.9.2017 klo 15.17

Puolustin 26.9. suomalaisten oikeuksia kielivapauteen mm. seuraavassa eduskunnassa pitämässäni puheenvuorossa:

Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen kielikokeilusta, jonka piiriin oppilaitoksilla ympäri Suomen on jatkossa mahdollisuus hakeutua.
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan kielikokeilu on erittäin tarpeellinen ja tuottaa toivottavasti sellaista uutta tietoa, joka hieman myöhemmin johtaa todelliseen kielten opiskelun valinnanvapauteen. Lienee kuitenkin vielä parasta todeta tässäkin yhteydessä se tosiseikka, ettei meillä perussuomalaisilla ole mitään ruotsin kieltä vastaan mutta että toivomme kuitenkin kielten opintoihin lisää vapaavalintaisuutta.

Tässä hallituksen esityksessä on paljon hyviä puolia. Mutta valitettavasti kokeiluun voivat osallistua vain ne viidennen ja kuudennen luokan oppilaat, jotka eivät ole vielä aiemmin ennen kokeilun alkua ehtineet aloittaa toisen kotimaisen kielen opintoja. Lisäksi kokeilun kohdejoukko on rajattu enintään 2 200 oppilaaseen. Tästä kokeilusta saatavien tietojen ja näkemyksen tarkentamiseksi olisikin ollut suotavaa, että kokeilun kohderyhmä olisi ollut selvästi nyt ehdotettua laajempi. Pääasia kuitenkin on, että perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattu kielikokeilu lopulta toteutetaan nyt vaalikauden lähestyessä loppuaan.

Arvoisa puhemies! Kielikokeilun tuottamista eduista olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja-alainen kuva ympäri Suomen. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän kieli saattaisi olla hyvin suosittu valinnan kohde, kun taas Sisä-Suomessa ja lännempänä esimerkiksi kiinan ja espanjan kaltaiset maailmankielet voisivat saada nykyistä laajemman jalansijan. Joissakin yhteyksissä on pelätty ja myös julkisuudessa esitetty, että kielikokeilu tai myöhemmin sitä seuraava vapaa kielivalinta heikentäisivät mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen.

Mielestämme tämä pelko on aiheeton, sillä kielikokeiluun osallistujia ei vapauteta kielten opiskelusta sinällään. Ainoastaan tarjotaan mahdollisuus valita haluamiaan kieliä, ja myös mahdollisuus virkamiesruotsin suorittamiseen säilyy tarvittaessa. Monipuolisuus lienee kaikkien etu, sekä oppilaiden että hieman myöhemmin myös elinkeinoelämän, kun nämä oppilaat valmistuvat oppilaitoksista ja pääsevät työelämään.

Kaikkien oppilaiden ei myöskään tarvitse välttämättä opiskella samoja kieliä. On tosiasia, että jokaisella on vain äärellinen määrä tunteja käytettävissään. Siinä mielessä olisikin hyvä, että he voisivat motivaationsa perusteella opiskella niitä kieliä, joihin ovat parhaiten motivoituneita. Edelleen laajentuessaan kielten opiskelun valinnanvapaus toisi yhä useampia kansainvälisten kielten osaajia työelämään ja tarjoaisi erinomaisia jatko-opinto‑ ja työmahdollisuuksia sekä koti- että ulkomailla ja myös tosiaan kohentaisi opiskelumotivaatiota merkittävästi monen opiskelijan osalta.

Arvoisa puhemies! Viime syksynä muun muassa Suomen Lukiolaisten Liitto esitti kannanotossaan kielikokeilun laajentamista lukioihin, jotta selviäisi vapaan kielivalinnan mahdollinen positiivinen vaikutus esimerkiksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien kielten määrään. Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa vapaan kielivalinnan mukanaan tuoma monipuolisuusetu kannattaisikin ehdottomasti hyödyntää.
Totean vielä, että kielikokeilun tulee tuottaa mahdollisimman laaja-alainen, monipuolinen ja kattava kuva koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeesta koko maan alueella. Perussuomalaiset ovatkin jo aiemmin tänään ja viime vuonna tehneet kokeiluun osallistumiseen tähtääviä valtuustoaloitteita monessa Suomen kunnassa, ja ne odottavat tämän lain voimaantuloa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Åbo Akademin tutkimuksen mukaan noin kolme neljäsosaa Suomen kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista. Yli 60 prosenttia kansalaisista myös kokee, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia. Suuri osa kansalaisista on täten perussuomalaisten kanssa samalla kannalla kielikysymyksessä ja haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista. Toivonkin, että tämä nyt käyntiin lähtevä kielikokeilu saa tulevaisuudessa jatkoa todellisen kielivapauden merkeissä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_93+2017+8+2+2.aspx

TIEDOTE: Suomalaisten on voitava liikkua ilman pelkoa omassa maassaan

Perjantai 15.9.2017 klo 19.05

TIEDOTE

15.9.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio: Suomalaisten on voitava liikkua ilman pelkoa omassa maassaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio vaatii hallitukselta tosiasioiden tunnustamista ja suunnanmuutosta kansalaisten turvallisuuden kohentamiseksi. Savio viittaa pääesikunnan tällä viikolla antamaan ohjeistukseen, jonka mukaan varusmiehiä suositellaan välttämään yksin pimeässä liikkumista sotilasasussa.

Hallituksen on Savion mukaan ryhdyttävä ripeisiin toimenpiteisiin turvallisuusuhkien ehkäisemiseksi.

- Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti 8.9. aloitteen, jossa vaaditaan ajankohtaiskeskustelua Suomen sisäisestä turvallisuudesta. On päivänselvää, ettei hallitus voi enää ummistaa silmiään tosiasioilta, toteaa Savio.

Savio arvelee Suomen turvallisuustilanteen olevan erittäin heikko ja huolestuttava, jos jopa varusmiesten on varottava julkisilla paikoilla liikkumista. Suomessa on totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi myös muualla kuin kotonaan.

- Pääministeri Sipilä ja sisäministeri Risikko, tärkein tehtävänne on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta. Ellette pysty siihen, pyytäkää eroa, vaatii Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio

045 2608 308

Terrori-iskujen paheksunta ei riitä, myös politiikan suuntaa on muutettava

Perjantai 18.8.2017 klo 10.18

Eurooppa on ollut 17.8.2017 jälleen kerran terrori-iskujen kohteena. Viimeisimmät iskut tehtiin Barcelonassa ja Cambrilsissa. Viime vuosina iskuja väkijoukkoihin on tehty Euroopan suurkaupungeissa enemmän tai vähemmän säännöllisesti, kuten seuraava listauskin osoittaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9782858

Presidentti Niinistö, pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini ovat tuominneet Barcelonan iskun. Myös sisäministeri Risikko pitää tilannetta "todella vakavana". Mutta vaikka länsimaisen demokratian ytimeen kohdistuvat terrori-iskut järkyttävät presidenttiä ja ministereitä kerta toisensa jälkeen, he tullevat tälläkin kerralla unohtamaan nämä barbaariteot muutamassa päivässä kuin taikaiskusta. Valitettavasti sama kaava toistuu yhä uudelleen ja uudelleen.

https://yle.fi/uutiset/3-9782722

Hallituksen tulee taata kansalaisten turvallisuus. Tämä edellyttää vastaavien iskujen ennaltaehkäisyä Suomessa. Iskujen kasvavaa uhkaa eivät kuitenkaan poista suuria yleisötilaisuuksia nykyään turvaavat rekkajonot tai julkisia rakennuksia vartioimaan tuodut betoniporsaat. Ainoa realistinen keino niiden estämiseen on huomattavasti nykyistä järkevämpi maahanmuuttopolitiikka.

Perussuomalaiset ovat vaatineet korjausliikettä jo vuosikausien ajan, kenties muutkin puolueet käsittävät lopulta miksi. Uskoni siihen ei ole erityisen vahva, mutta koska kertaus on opintojen äiti, me perussuomalaiset tulemme palaamaan asiaan toistuvasti eduskunnan syysistuntokauden aikana.

Postilain virheet korjattava

Maanantai 14.8.2017 klo 16.37

Aamulehti julkaisi tänään 14.8. mielipidekirjoitukseni uuden postilain epäkohdista.

Postilain virheet korjattava

Eduskunta hyväksyi uuden postilain kesäkuun loppupuolella. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti yksimielisesti lakiesitystä vastaan. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan muun muassa jakeluvarmuus ja yksityisyydensuoja voivat heiketä merkittävästi postilain uudistuksen myötä.

Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) alaisuudessa valmisteltu uusi postilaki ei täytä hyvän lainvalmistelun ehtoja. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalvelu on taattava vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaikka uudessa postilaissa säilytetään ainakin näennäisesti viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueilla, voi jakelua suorittava yritys julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun.

Myös uuden postilain voimaantulon myötä syntyviin yksityisyydensuojan väljennyksiin on syytä suhtautua erittäin kriittisesti. Salainenkin postiosoite voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, jotta nämä voivat toimia jakelijoina. On kuitenkin mahdotonta taata aukottomasti, että palveluntarjoajana toimiva yhtiö täyttää tietosuojavelvoitteensa. Ruotsin liikenneviraston taannoinen tietovuotoskandaali osoitti, että tällainen riski voi helposti toteutua.

Eduskunnan puolustusvaliokunta kritisoi postilakia koskevassa lausunnossaan voimakkaasti turvallisuusnäkökohtien sivuuttamista lakia valmisteltaessa. Valitettavasti edes valiokunnan yksimielinen lausunto ei saanut hallitusta valmistelemaan lakiesitystään uudelleen. Sipilän hallituksen tulee korjata tekemänsä virheet.

Kolumni: Yllätyksellisyys on politiikan suola

Keskiviikko 2.8.2017 klo 11.36

Kolumnini Ylöjärven uutisissa 2.8.2017:

Vaikka Suomen kesä on ainakin tähän asti ollut viileähkö, oli politiikan alkukesä superkuuma. Erityisesti kesäkuun alkupuolen ja puolivälin päivät tulevat epäilemättä jäämään Suomen poliittiseen historiaan. Varsinkin kesäkuun kymmenennen ja viidennentoista päivän välinen lyhyt mutta poikkeuksellinen ajanjakso tulee mitä todennäköisimmin saamaan laajasti sijaa myös omissa muistelmissani.

Näiden päivien aikana perussuomalaisten puoluekokous valitsi puolueelle uuden puheenjohtajan, maan hallitus ajautui kriisiin, perussuomalaiset heitettiin ulos hallituksesta ja sen eduskuntaryhmä halkesi kahtia, minkä jälkeen hallitus jatkoi samalla kokoonpanolla huolimatta hallituspohjan merkittävästä muuttumisesta. Edellä mainittujen tapahtumien jälkimainingeissa minut valittiin eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi, mikä luonnollisesti tarjoaa mainion näköalapaikan oppositiopolitiikan harjoittamiseen ja jatkuvaan uusien asioiden oppimiseen.

Kesän tapahtumien jälkeen enää vain harva voineekin väittää politiikan olevan tylsää ja mitäänsanomatonta. Toisaalta kansalaisilla on varmasti ollut hankaluuksia pysyä tarkasti selvillä tapahtumien kulusta. Itsellenikin se oli välillä vaikeaa, vaikka olin monessa vaiheessa lähellä politiikan polttopistettä ja osa näytelmän mahdollisista joskin odottamattomista juonenkäänteistä oli jopa luettavissa lehdistä hyvissä ajoin etukäteen. Ajanjakso oli hyvin opettavainen.

Oppositioon siirtyminen muuttaa eduskuntatyöni lähtökohtia, mutta oppositiopolitiikkakin alkaa varmasti sujua pienen totuttelun jälkeen. Suorat vaikutusmahdollisuudet vähenevät, mutta toisaalta oppositiossa poliittinen liikkumavara on laajempi ja uusia avauksia on helpompaa tehdä. Muutokset hallituksen parlamentaarisessa pohjassa ovat vaikuttaneet myös valiokuntapaikkoihin. Jätän paikkani valtiovarainvaliokunnassa ja aloitan syksyllä sivistysvaliokunnassa. Koulutusmyönteisenä kansanedustajana otan tarjoutuneen uuden tehtävän vastaan erittäin suurella mielenkiinnolla.

Myös varsinaisten asiakysymysten osalta mannerlaatat ovat olleet tänäkin vuonna jatkuvassa liikkeessä. Hallitus on ottanut pakon edessä aikalisän sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamisessa. Yhden suurimmista ongelmista on muodostanut kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli ja erityisesti sitä varten kaavailtu yhtiöittämispakko, jolle perustuslakivaliokunta antoi kesäkuun lopussa täystyrmäyksen.

Hallitus joutuu siis palaamaan prosessikaavioidensa ääreen sote-uudistuksen kanssa. Uudistuksen on näillä näkymin tarkoitus astua voimaan vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2020. Samalla maakuntavaaleja siirrettiin vuoden 2018 syksyyn. Alun perin kaavailtu vuotta nopeampi aikataulu olisikin ollut aivan liian kireä sekä huolellisen lainvalmistelun että toimeenpanoon varautumisen kannalta. Aikataulun lieveneminen antaa myös Ylöjärven kaupungille huomattavasti paremmat edellytykset valmistautua hallittuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta luopumiseen.

Alkusyksy tulee olemaan eduskuntatyön osalta hyvin mielenkiintoista aikaa. Perinteinen eduskuntatalo avataan massiivisen ja kalliin remontin jälkeen syyskuussa. Monet edustajat näyttivät jo alkukesästä odottavan sinne pääsyä malttamattomina. Itse olen viihtynyt hyvin Sibelius-Akatemian väistötiloissa, mutta kieltämättä vuonna 1931 valmistunut ja nyt peruskorjattu päärakennus tarjoaa historialliset puitteet päätöksentekoon. Toivottavasti se samalla kannustaa kansanedustajia kansalaisten näkökulmasta mahdollisimman järkeviin päätöksiin.

http://ylojarvenuutiset.fi/2017/08/02/yllatyksellisyys-on-politiikan-suola/

Puheenvuoroni hallituksen luottamusta koskeneessa tiedonantokeskustelussa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 15.07

Eduskunnassa 19.6. pitämäni puheenvuoro hallituksen luottamusta koskeneessa tiedonantokeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Eräs itsenäisen Suomen suurimmista poliittisista häpeätahroista liittyy vuonna 1973 säädettyyn poikkeuslakiin, jolla kansalaisilta vietiin mahdollisuus valita itselleen presidentti demokraattisesti järjestettävillä vaaleilla. Presidentti Kekkosen jatkamista presidenttinä pidettiin tärkeänä hyvien suhteiden säilyttämiseksi itänaapurin kanssa. Kekkonen ei kuitenkaan katsonut arvolleen sopivaksi osallistua vaalikamppailuun pahimpien vastustajiensa kanssa vuoden 1974 presidentinvaaleissa. Tämän takia eduskunnassa ryhdyttiin säätämään poikkeuslakia, joka vaati tuekseen viiden kuudesosan enemmistön. Sosiaalidemokraattien, Keskustapuolueen ja SKDL:n eduskuntaryhmät olivat poikkeuslain hyväksymisen takana. Suomen Maaseudun Puolue puheenjohtajansa Veikko Vennamon johdolla oli sitä vastoin lakiesitystä vastaan. Kokoomus, RKP ja Liberaalinen Kansanpuolue eivät olleet yhtenäisiä. Ennen poikkeuslain säätämistä näyttikin siltä, ettei riittävää viiden kuudesosan enemmistöä löytyisi.

Puoluetukea koskevaa lainsäädäntöä muutettiin kuitenkin loppuvuonna 1972 siten, että toiseen ryhmään siirtyvät kansanedustajat voivat viedä mukanaan kansanedustajittain maksettavan puoluetuen, mikäli siirtyjiä oli yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Syksyllä 1972 SMP:stä irtautunut Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue hyötyi taloudellisesti kyseisestä lakimuutoksesta ja äänesti ilmeisenä vastapalveluksena vuoden 73 poikkeuslakiäänestyksessä lain hyväksymisen puolesta. Presidentti Kekkosen uudelleen valinnan sinetöinyt poikkeuslaki tuli näin voimaan äänin 170—28. Yksi ääni oli tyhjä. SMP:n puheenjohtaja Vennamo kutsui SKYPin kansanedustajia seteliselkärankaisiksi, koska näiden katsottiin uhranneen kansanvaltaiset arvot itselleen koituneiden taloudellisten etujen vuoksi.

Kuluvan vaalikauden alussa puoluelakia muutettiin siten, että eduskuntaryhmän hajotessa puoluetuki jäisi emopuolueelle siinäkin tapauksessa, että eduskuntaryhmästä loikkaisi yli puolet sen jäsenistä. Tämä oli ministeri Soinille tärkeä periaatteellinen kysymys, ja sillä korjattaisiin hänen mukaansa suuri historiallinen vääryys. Joidenkin opposition edustajien, muun muassa edustaja Stefan Wallinin, mukaan tämä lakimuutos, kutsumanimeltään Lex Soini, oli ministeri Soinin pääasiallinen saavutus hallitusneuvotteluissa. Edustaja Wallin epäili, että ministeri Soini ajoi lakimuutosta pelätessään perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista. Olivatpa syyt mitkä tahansa, periaatteelliselta kannalta puoluelain muutos oli joka tapauksessa moraalisesti täysin oikea ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Vaikka Kekkosen aikakausi on onneksi jo pitkään ollut ohi, vuoden 73 poikkeuslain kanssa samassa mittakaavassa oleva räikeä demokratian vastainen keinottelu sai uuden ilmentymänsä viime viikolla. Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti kesäkuun alussa hallituslähteistä kuulemistaan huhuista, joiden mukaan hallituksen sisällä olisi sovittu 20 perussuomalaisen kansanedustajan jättävän eduskuntaryhmänsä ja jatkavan Sipilän hallituksen tukemista omana ryhmänään, mikäli Jussi Halla-aho valittaisiin demokraattisesti perussuomalaisten puoluejohtajaksi. Tämä kaikki kuulosti niin uskomattomalta, että myönnän itsekin suhtautuneeni huhuun pelkkänä vaikuttamisyrityksenä puheenjohtajavaalin lopputulokseen. Valitettavasti kyseinen huhu ei kuitenkaan ollut vailla totuuspohjaa vaan toteutui käytännössä kirjaimellisesti.

Perussuomalaisista irtautuvan ryhmän ainoana tavoitteena oli säilyttää viisi ministerinpaikkaa, keskustan ja kokoomuksen tavoitteena taas saada tahdoton apupuolue hallitukseen sekä tehdä samalla suurta vahinkoa perussuomalaiselle aatteelle ja puolueelle. Kysymys ei todellakaan ollut paljon puhutuista arvoista vaan häikäilemättömästä valtapelistä. Hallituskumppanit tiesivät, että Jussi Halla-aho olisi huomattavasti Timo Soinia vaikeampi vastustaja hallituksen sisäisissä väännöissä. Niinpä päädyttiin nyt koettuun lopputulokseen. Onkin suurta historian ironiaa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajotessa — viime tiistaina noin kello 13.04 — puoluelakiin vuonna 2015 tehty muutos estää puoluetuen maksamisen niin sanottua uutta vaihtoehtoa edustavalle ryhmälle.

Pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Orpon viime maanantain neuvottelu perussuomalaisten tuoreen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa oli pelkkää kulissia, vaikka se hämäsi myös ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat. Äänestäjien mielessä onkin herännyt hyvin oikeutettu kysymys, johdetaanko tätä maata rehellisin keinoin ja kansakunnan parasta ajatellen. Suomalainen politiikka näyttää olevan todella pahasti rikki.

Kannatan edellä olevan perusteella edustaja Huhtasaaren tekemää epäluottamuslause-esitystä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2017+4+114+114.aspx

Tiedote: Monella väärä käsitys kielikokeilusta

Maanantai 5.6.2017 klo 16.07

Kannanotto 5.6.2017

Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaiset: monella väärä käsitys kielikokeilusta

 

”Vapaaehtoiseen ruotsin kielen opiskeluun liittyvä kokeilu on herättänyt paljon tunteita puolin ja toisin. On syytä kaivaa faktat esiin, jotta keskustelua ei käydä virheellisen tiedon pohjalta”, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja Sami Savio.

 

Kokeiluun osallistuvilla mahdollisuus opiskella kaikki koulutusasteet ilman ruotsin kielen opiskelua

”Pelko siitä, että kokeiluun osallistuvat eivät pääse suorittamaan toisen asteen koulutusta tai korkeakouluopintoja ilman ruotsin kielen opiskelua, on turha. Kokeiluun osallistujilla on mahdollisuus hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta niin lukioissa kuin ammattikouluissa, ja on myös syytä muistaa, että korkeakoulut voivat jo nykyisen lain mukaan vapauttaa opiskelijat toisen kotimaisen kielen opiskelusta”, toteaa Savio. ”Koko opintoputki on mahdollista suorittaa ilman ruotsin kielen opiskelua. Ja jos virkauralle aikoo, on korkeakoulussa mahdollisuus aloittaa ruotsin kielen opinnot. Umpikujia ei ole”, Savio jatkaa.

 

Kielivalikoima laajenee ja opetuksen järjestäjien resurssit turvataan

”On pelätty, että kielikokeilu heikentää mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Tämä pelko on aiheeton, sillä kielikokeiluun osallistujia ei suinkaan vapauteta kielten opiskelusta, vaan heille tarjotaan mahdollisuutta valita”, painottaa Savio. ”Kielikokeiluun osallistujat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa kielivalikoimaansa oman uransa ja elämänsä kannalta mielekkäämmällä kielellä, joka ei välttämättä ole ruotsi. Myös yritykset hyötyvät, sillä todennäköisyys saada palkkalistoilleen harvinaisempien kielten osaajia tulee kasvamaan. Kielikokeilun toteutuminen turvataan tarjoamalla riittävät resurssit, joten opetuksen järjestäjien toimintamahdollisuuksista ei tarvitse olla huolissaan”, jatkaa Savio.

 

Kansa kannattaa

Åbo Akademin sekä Tampereen ja Turun yliopistojen taannoisen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa Suomen kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista ja yli 60 % koki, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia. ”Suuri osa kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista, joten kielikokeilu on askel oikeaan suuntaan”, toteaa Savio.

 

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja:

Sami Savio, 045-260 8308

 

Jäsenet:

Juho Eerola, 050-512 0513

Simon Elo, 050-513 0687

Ritva Elomaa, 050-512 0806

Laura Huhtasaari, 050-512 2860

Ville Tavio, 040-845 7270

Kuntien liikkumavara lisääntyy

Perjantai 26.6.2015

Mielipidekirjoitukseni Aamulehdessä 25.6.