Puheenvuoroni maahanmuuttokustannuksista

Perjantai 16.12.2016 klo 12:30

Eduskunta käsitteli 15.12. sisäministeriön hallinnonalan budjettia. Esitin keskustelun aikana oheisen näkemyksen maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista:

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo eilisessä budjetin yleiskeskustelussa, että yksi merkittävä syy valtion ensi vuoden budjetin alijäämään ovat maahanmuuton sadoilla miljoonilla euroilla normaalivuosiin verrattuna kohonneet kustannukset. Hallituksen tuleekin ehdottomasti panostaa huomattavasti aiempaa määrätietoisemmin maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisten ohjelmiensa toteuttamiseen.

Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna arviolta noin 6 000 hakijaa. Määrä on silti edelleen selvästi normaalivuosia korkeampi, ja se johtuu pitkälti alkuvuonna Venäjältä saapuneista hakijoista. Nythän tilanne on tasaantunut siitä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on pidetty tarpeellisena turvapaikkahakemuskäsittelyn nopeuttamista, ja muun muassa hallinto-oikeuksien prosesseja tehostamalla lainsäädännön keinoin näin on jo tehtykin. Keskeistä on kuitenkin varmistaa päätösten laatu, jotta hakijoille ei tulla myöntämään myönteisiä päätöksiä varmuuden vuoksi liukuhihnatyönä, kuten syksyn 2015 paniikkitunnelmissa näyttää käyneen. Linja näyttääkin kiristyneen tänä vuonna selvästi.

Arvoisa puhemies! Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin on varattu noin 280 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Tänä vuonna kustannukset ovat olleet peräti 632 miljoonaa euroa. Vastaanottokeskuksia onkin nyt suljettu merkittävästi, ja jäljellä olevien keskusten käytön on oltava tehokasta. Ja vaikka tämä aleneva kustannuskehitys on positiivinen asia, niin on muistettava, että osa kuluista siirtyy muun muassa kuntien maksettaviksi oleskeluluvan saaneiden asetuttua kuntien asukkaiksi.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Ministeri Risikko otti esille sen, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulee poistaa tehokkaasti maasta. Ja ministeri näyttääkin kehittyvän virkansa hoitamisessa oikeaan suuntaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_135+2016+2.2+64+64.aspx

Avainsanat: maahanmuutto, julkinen talous, eduskuntatyö

Puheenvuoroni valtion ensi vuoden talousarvion yleiskeskustelussa

Perjantai 16.12.2016 klo 9:36

Pidin keskiviikkona 14.12. seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion ensi vuoden talousarvion yleiskeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Suomen talous näyttää päässeen hienoiselle kasvu-uralle. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote on noussut 1,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, ja tämä antaakin toivoa julkisen talouden saamiseksi kuntoon ainakin pidemmällä tähtäimellä, vaikka valtion alijäämä on budjetin mukaan ensi vuonnakin 5,6 miljardia euroa. Se on yhä valitettavan paljon ja jää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa noin 329 000 työtöntä työnhakijaa. Tämä on varsin korkea luku, ja työttömyys kirpaisee aivan liian suurta osaa suomalaista perheistä. Työttömyys näyttää onneksi kääntyneen hienoiseen laskuun, onhan työttömiä tänä syksynä noin 9 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Pirkanmaalla, Tampereen, Ylöjärven ja Nokian yhtymäkohdassa sijaitsevan Kolmenkulman Eco3-alueelle nouseva, valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä on esimerkki positiivisesta kehityksestä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat myös sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla. Tämä Kolmenkulman alue sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella, ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa.

Laajuudeltaan tälle 90 hehtaarin kokoiselle Eco3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja. Menestyessään yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja Pirkanmaan lisäksi myös muualle Suomeen. Tämän alueen kehitysedellytysten parantaminen on siis valtakunnallisestikin tärkeää, ja myös valtiovarainvaliokunta on huomioinut tämän seikan. Se esittääkin alueen kehittämiseen määrärahaa, kuten moneen muuhunkin työllisyys- ja elinkeinopolitiikan kannalta merkittävään hankkeeseen.

Arvoisa puhemies! Kuten hallitusohjelmaan kuuluu, tämänkään talousarvion myötä verotus ei kiristy, mutta sen painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaverotusta. Olemme aiemmin täällä jo korottaneet muun muassa tupakkaveroa. Budjetti tuo mukanaan kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut 515 miljoonan euron tuloveron alennukset, ja työntekijöiden ohella eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna.

Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, näitä tuloveron alennuksia on pidettävä merkittävinä. Tuloverotuksen keventäminen on tulevien talouden kasvumahdollisuuksien kannalta täysin oikeansuuntainen toimenpide. On lisäksi muistettava, että tuloveron kevennyksiä kohdennettiin jo tälle vuodelle 450 miljoonan euron verran. Se on osoitus hallituksen johdonmukaisesta tuloveropolitiikasta.

On todettava, että eduskunta on joutunut tekemään kipeitä leikkauksia velkaantumisemme hidastamiseksi. Tähän budjettiin sisältyy kuitenkin myös monia positiivisia ja periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Poliisitoiminnan määrärahat turvataan sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Perussuomalaisten tekemä ja nyt toteutuva esitys yli 60‑vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle on moraalisesti tärkeä kädenojennus monelle pitkäaikaistyöttömälle.

Päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten yksinhuoltajien osalta niitä jopa alennetaan. Veteraanien maksuttomia, kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan peräti 40 miljoonalla eurolla. Se on tärkeä ele itsenäisen Suomen 100‑vuotisjuhlavuonna ja osoittaa myös käytännössä eduskunnan Suomea kriisivuosina henkensä uhalla puolustaneita henkilöitä kohtaan tuntemaa arvostusta ja kiitollisuutta.

Arvoisa puhemies! Yritysten toimintaedellytyksiin on kiinnitetty tänä syksynä laajaa huomiota. Eduskunta on hyväksynyt muun muassa maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen, yrittäjävähennyksen ja kotitalousvähennyksen laajentamisen. Ne edesauttavat positiivista työllisyyskehitystä ja julkisen velan taittamista.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Olen puheenvuorossani antanut valtion talousarviosta aivan ansaitusti positiivista palautetta. Haluan kuitenkin lopuksi nostaa keskusteluun vielä viime vuosina ja varsinkin viime vuonna kovasti nousseet maahanmuuton kustannukset, jotka syksyn 2015 maahanmuuttokriisin seurauksena ovat kohonneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuotta kohti. Katsonkin, että hallituksen tulee näiden menojen kohtuullistamiseksi panostaa huomattavasti aiempaa voimallisemmin maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa toteuttamiseen. (Ozan Yanar: Mitä vielä!)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_134+2016+4+85+85.aspx

Avainsanat: julkinen talous, eduskuntatyö

Kehitysapuun liittyvistä ongelmista on voitava keskustella

Torstai 24.11.2016 klo 20:05

Pidin eduskunnassa 22.11. valtion vuoden 2017 täydentävästä talousarviosta keskusteltaessa seuraavan puheenvuoron kehitysapuun liittyvistä ongelmista:

Arvoisa puhemies! Aiheeseen liittyvä debatti meni äsken ohi, enkä ehtinyt saada siinä puheenvuoroa, mutta haluaisin vielä kuitenkin palata hyvin lyhyesti äskeiseen kehitysavusta ja sen hyödyllisyydestä käytyyn keskusteluun.

Edustaja Laukkanen nimittäin pyysi perussuomalaisilta edustajilta lähdettä siihen, että kehitysapu ei olisi hyödyllistä, ja kirjattakoon eduskunnan pöytäkirjaan, että ainakin kehitysavun asiantuntija ja entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen kirjoitti viime vuonna kehitysapua rankasti kritisoivan kirjan nimeltä Kehitysavun kirous.

Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen ei ole mikään noviisi, hänellä on vuosikymmenten konkreettinen kokemus kehitysapuun liittyvästä toiminnasta, ja omien sanojensa mukaan hänen suhtautumisensa muuttui ajan myötä alun sinisilmäisestä kehitysavun puolustamisesta myöhempien aikojen erittäinkin kriittiseksi katsannoksi. Matti Kääriäisen kirjassa on muun muassa todettu kehitysavusta tulleen julkisessa keskustelussa pyhä aihe, jota ei kenenkään sovi julkisesti kritisoida tai muussa tapauksessa kritisoija saa otsaansa oikeistolaisen leiman. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Rydman täällä aiemmin keskustelussa esitti, niin myös omasta mielestäni kehitysavun sijaan toimiva markkinatalous on ollut ratkaiseva tekijä monen aiemman kehitysmaan talouden nousussa. Monia hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa Kaakkois-Aasian maista. Sitä vastoin pelkkä kehitysapu on valitettavan usein mennyt, myös entisen suurlähettilään Kääriäisen mielestä, diktaattorien taskuihin ja sementoinut entisestään heidän valtaansa. Tämä ei ole ollut useinkaan kovin hyväksi tavallisen kansan kannalta. Länsimaissa tätä ei ole otettu huomioon, vaan on ostettu parempaa omaatuntoa kehitysavun turvin.

Avainsanat: eduskuntatyö, kehitysapu, julkinen talous

Maahanmuuton kustannuksia on karsittava

Tiistai 20.9.2016 klo 17:00

Pidin tänään 20.9. muun muassa seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion vuoden 2017 talousarvion lähetekeskustelussa:
 
"Arvoisa puhemies! Hallituksen monesta hyvästä toimenpiteestä huolimatta valtion velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut riittävästi, ja merkittävän uuden menoerän ovat muodostaneet maahanmuuttoon liittyvät kustannukset, jotka ovat kasvaneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla tavanomaiseen tasoon nähden. Tarkkaa summaa niistä ei näytä tietävän kukaan edes valtiovarainministeriössä.
 
Maahanmuuttopolitiikkaa on onneksi kiristetty tällä hallituskaudella lainsäädännöllisin keinoin, mikä ensi vuoden talousarvion mukaan alentaa maahanmuuton kustannuksia noin 180 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Menoja aiheutuu jatkossa kuitenkin merkittävästi paitsi valtiolle myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille.
 
Työ maahanmuuton menojen karsimiseksi onkin vielä pahoin kesken, ja siksi hallituksen viime vuonna sopimat hyvät maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset linjaukset on vietävä pikaisesti ja täysimääräisesti käytäntöön."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, puheenvuoro

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Keskiviikko 7.9.2016 klo 12:01

Oheinen kolumnini on julkaistu tänään 7.9. Ylöjärven uutisissa:

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Alkusyksyn tiukka budjettiriihi on takana. Päätökset saatiin valmiiksi kaavaillussa aikataulussa, vaikka paineita riiheen tuli etukäteen sekä hallituksen sisältä että sen ulkopuolelta. Hallituksen budjettiesitys tuodaan eduskuntakäsittelyyn alkusyksyn aikana ja hyväksytään sekä valtion tulo- ja menoarvion että lainsäädännöllisten muutosten osalta lopullisesti marras-joulukuun kuluessa.

Budjettiriihessä etsittiin keinoja parantaa työllisyyttä. Yritykset ja erityisesti lukuisat pienyritykset muodostavat maamme talouden selkärangan, vaikka niiden toimintaedellytykset ovat jääneet takavuosina valitettavan vähälle huomiolle poliittisessa päätöksenteossa. Istuvan hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi.

Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei veroaste nouse enää nykyisestä. Budjetti tuokin mukanaan 515 miljoonan euron tuloveronalennukset, ja työntekijöiden lisäksi myös eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna. Tarkoituksena on siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaveroja, esimerkiksi tupakkatuotteiden verotusta.

Yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä kohennetaan. Yrittäjät ovat tähän asti joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynyt asiakkaalta yritykselle. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen ainakin pienimmissä yrityksissä. Nyt tämä toive toteutuu, ja jatkossa pienimmät yritykset maksavat arvonlisäveron vasta saadessaan maksun myymästään tuotteesta tai palvelusta. Pienyrityksille ei siten enää aiheudu kohtuuttomia seurauksia asiakkaiden laskunmaksun viivästymisestä.

Hallitus toteuttaa samalla hallitusohjelman kirjauksen yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennyksen toteutuessa liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeino- ja verotusyhtymien tuloksesta saa tehdä verotuksessa viiden prosentin vähennyksen. Myös kotitalousvähennyksen määrä kasvaa ja auttaa parantamaan työllisyyttä.

Budjettiriihessä tehtiin muitakin periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Perussuomalaisten esitys yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle toteutuu. Myös päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten osalta niitä jopa alennetaan. Rintamaveteraanien maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan.

Sitä vastoin valtio ei myönnä Guggenheimille rahoitusta, vaikka eräät eturyhmät museohanketta ankarasti lobbasivatkin. Taloudellisesti kannattamattoman Guggenheimin tukeminen ei millään muotoa voinut olla perusteltua, kun monesta muusta kohteesta joudutaan leikkaamaan. Perussuomalaisille tämä oli moraalisestikin tärkeä kysymys.

Hallitukselle jää budjettiriihen päätöksistä huolimatta edelleen paljon tehtävää valtion velkaantumisen saamiseksi kuriin. Vanhasen kakkoshallituksen aikana alkanut nopea velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut. Julkisella sektorilla on muiden toimenpiteiden lisäksi otettava käyttöön tuottavuutta parantavaa uutta teknologiaa. Jatkossa kustannuksia voidaan alentaa digitalisaatiota paremmin hyödyntämällä.

Ylöjärven kaupunki on ollut aktiivinen digitaalisten palveluiden edistäjä. Ylöjärvi kulkee eturintamassa osallistuen valtiovarainministeriön digikuntakokeiluun, jossa etsitään uusia keinoja päästä eroon kuntasektorin tehottomista toimintamuodoista. Onnistumalla tässä Ylöjärven kunnallisveroaste pystytään pitämään kohtuuden rajoissa, eivätkä tehokkaammat toimintatavat ole tietenkään haitaksi muissakaan Suomen kunnissa.

Avainsanat: kolumni, eduskuntatyö, julkinen talous

Maahanmuuton kustannukset on selvitettävä ja laitettava leikkuriin

Tiistai 31.5.2016 klo 19:20

Pidin eduskunnan tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa seuraavan maahanmuuton kustannuksia käsittelevän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Lähes tarkalleen puolet vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon sisältyvästä 455 miljoonan euron määrärahalisäyksestä, nimittäin 230 miljoonaa euroa, tulee kulumaan maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä summa on itse asiassa lähestulkoon sama kuin esitykseen sisältyvä nettolainanotto, joka on suuruudeltaan 233 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten voidaan siis katsoa jäävän sellaisinaan tulevien sukupolvien maksettaviksi. Maahanmuuton kustannusten on esityksessä arvioitu olevan yli 780 miljoonaa euroa suuremmat kuin ne ovat olleet aiempina vuosina.

Kokonaisuudessaan maahanmuuttokustannusten osalta liikutaan siis jo vähintään miljardin euron suuruusluokassa ja todennäköisesti todelliset kustannukset ovat vielä tätäkin arviota huomattavasti suuremmat. Ellei tarpeellisiin toimenpiteisiin pian ryhdytä, niin ne kasvavat jatkossa entisestään. Tämä kaikki siis siitäkin huolimatta, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttoa on pidetty pääsääntöisesti pelkästään rikkautena ja voimavarana.

Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia on ryhdyttävä alentamaan ja pikaisesti tulee toteuttaa hallitusohjelman kirjaus maahanmuuton kustannusten selvittämisestä, sillä kun kustannukset ovat tiedossa, on niihin helpompi puuttua lainsäädännöllisin keinoin.

Kuten edustaja Hakkarainen äsken totesi, niin Suomen on ensinnäkin alennettava maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä. Eräs tähän liittyvä merkittävä toimenpide on perheenyhdistämiskriteerien useassa vaiheessa tapahtuva tiukentaminen, ja toivottavasti kiristykset tapahtuvat tiukoin ehdoin.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Mäntylän johdolla on valmisteltu maahanmuuton sosiaaliturvan eriyttämistä ja karsintaa. Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisiin ohjelmiin sisältyvien esitysten nopea toteuttaminen tulee kyllä vähentämään julkisen sektorin velkaantumista, mutta vain jos ne toteutetaan täysimääräisesti."

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuuttopolitiikka

Näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista

Perjantai 11.3.2016

Aamulehti julkaisi tänään (11.3.) näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille säädetystä lukukausimaksusta.

Aamulehti_110316.jpg

Avainsanat: vapaa kielivalinta, julkinen talous, mielipidekirjoitus

YLE:n toimintaa ja rahoitusta on syytä uudistaa

Tiistai 8.3.2016

Edustajakollegani Teuvo Hakkarainen on julkaissut YLE:n rahoituksesta tiukkasävyisen kannanoton, jonka sisältöön on helppo yhtyä. Kansalaiset maksavat vuosittain lähes puoli miljardia euroa YLE-veroa riippumatta siitä, käyttävätkö he YLE:n palveluita vai eivät.

YLE-vero vääristää mediamarkkinoiden toimintaa kohtuuttomasti. Se on todennäköinen osasyy kaupallisen median heikkoon taloustilanteeseen ja YT-neuvotteluihin.

Myös YLE:lle laissa määrätty velvollisuus tukea monikulttuurisuutta vaikuttaa väistämättä uutisoinnin sisältöön ja luonteeseen. Lisäksi ruotsinkielisen toiminnan osuus YLE:n kokonaiskuluista on suhteettoman korkea. Nämä ovat esimerkkejä epäkohdista, joihin kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtaman YLE-työryhmän on ehdottomasti puututtava.

https://www.suomenuutiset.fi/hakkaraisen-tiukka-linjaus-ylesta-100-150-miljoonaa-budjetista-pois-ruotsinkielista-ohjelmistoa-karsittava-monikulttuurisuuden-tukeminen-poistettava-yle-laista/

Avainsanat: julkinen talous, YLE, verotus

Perussuomalaisten vaikutus lainsäädäntöön on merkittävä ja näkyvä

Lauantai 21.11.2015

Perussuomalaisten kädenjälki on näkynyt loppusyksyn aikana vahvasti eduskunnan ja hallitukseksen toiminnassa. Vaikka ajat ovat vaikeat, on syksyn aikana tehtyjen päätösten painopistettä saatu suunnattua köyhimmän kansanosan kannalta oikeaan suuntaan.

Marraskuun alussa hallitus veti perussuomalaisten vaatimuksesta pois esityksensä ns. tehokkaan katumisen laista, joka olisi mahdollistanut verottajalle ilmoittamatta jätettyjen tulojen jälki-ilmoittamisen ilman rikosoikeudellista vastuuta. Samassa yhteydessä hallitus ilmoitti lisäävänsä ensi vuoden budjettiesitykseen määrärahoja harmaan talouden torjuntaa varten. Harmaan talouden torjunta on paitsi taloudellisesti kannattavaa, myös moraalisesti tärkeää. Kaavailtu hallintorekisteriuudistuskin laitettiin samoihin aikoihin jäihin, koska PS ei ollut valmis hyväksymään uudistusta. Lukuisat asiantuntijat olivat tätä ennen ilmaisseet huolensa mm. osakeomistusten piilottamiseen ja siitä seuraaviin väärinkäyttömahdollisuuksiin liittyvistä ongelmakohdista.

Marraskuun ehdottomasti kiperin vääntö aiheutui sote-uudistuksesta, jonka sisällöstä keskusta ja kokoomus päätyivät julkiseen riitaan. Perussuomalaisilla oli varsin aktiivinen ja ratkaiseva rooli sovun löytämisessä. Erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ja muut PS-neuvottelijat vaikuttivat asiantuntemuksellaan siihen, että tasa-arvoiset palvelut turvataan jatkossa ympäri Suomen riippumatta siitä, asuuko palveluiden käyttäjä isossa kaupungissa tai maaseutupaikkakunnalla. Uudistuksen yhteydessä karsitaan olennaisesti myös palvelurakenteeseen vuosikymmenien saatossa syntyneiden kuntayhtymien lukumäärää.

Moraalisesti kenties merkittävin saavutuksemme on eläkeläisten asumistuen säilyttäminen entisellä tasollaan. Ilman perussuomalaisten vastustusta eläkeläisten asumistuki olisi yhdistetty yleisen asumistuen kanssa. Alkuperäisen esityksen mukaan tämä olisi voinut pienentää eläkeläisten käteen jääviä kuukausituloja useilla kymmenillä euroilla. Eduskuntaryhmämme tuli vaikutusarvioiden perusteella siihen tulokseen, etteivät näin rajut leikkaukset pienituloiselta kansanosalta voi olla millään muotoa hyväksyttäviä. Suuri joukko eläkeläisiä huokaisi helpotuksesta päätöksestä kuultuaan, korotettiinhan samaan aikaan takuueläkettä 23 eurolla kuukaudessa. Myös YLE-veron maksamisesta vapautetaan kaikki alle 857 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt.

Yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden yhdenvertaisuutta saatiin parannettua, kun perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattu, kuntaliitoksissa aiemmin syntynyt lakisääteinen viiden vuoden irtisanomissuoja poistettiin laista. Pahimmillaan tästä oli aiheutunut jopa yli vuosikymmenen mittainen ketjuuntunut irtisanomissuoja kunnan henkilöstölle. Jatkossa toteutettavissa kuntaliitoksissa tehty lakimuutos mahdollistaa hallinnon tehostamisen.

Loppukuun aikana hyväksyy eduskunta vielä mm. pieni- ja keskituloisille suunnatun tuloveronkevennyksen. Se parantaa palkansaajien ostovoimaa noin 20 eurolla kuukaudessa. Samassa yhteydessä alennetaan lievästi ns. solidaarisuusveron alarajaa ja korotetaan hieman ylempää pääomaveroprosenttia. Tällä varmistetaan se, että verorasitus kohdistuu maksukyvyn mukaisesti ja pienilläkin työtuloilla on jatkossa aiempaa helpompaa tulla toimeen. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan nämä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Suomen ja samalla koko Euroopan eittämättä suurin haaste kohdistuu maahanmuuttopolitiikan saamiseksi hallintaan. Schengen-alueen ulkorajojen vuotaessa on turvapaikanhakijoiden aalto suuntautunut myös Suomeen. Eduskuntaryhmä ja hallituksen PS-ministerit tekevät kovaa työtä karsiakseen mahdollisia vetovoimatekijöitä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan pienentäminen ja perheenyhdistämiskriteerien tiukentaminen ovat asioita, joihin tähtäämme nopealla aikataululla.

Eduskuntaryhmämme vaatii pikakäännytysten käyttöönottoa länsirajalla. Tärkeää on myös uudistaa Schengen- ja Dublin-sopimuksia siten, etteivät alueen ulkopuolelta tulevat turvapaikanhakijat pysty valitsemaan vapaasti maata, johon jättävät hakemuksen. Sopimukset on laadittu tilanteessa, jossa nykyisenkaltaista massamaahanmuuttoa ei ole osattu ennakoida, eivätkä ne siten sovellu nykytilanteen ratkaisemiseen. Perussuomalaiset tekevät tältäkin osin aktiivista työtä ja pitävät maahanmuuttopolitiikan yleistä kiristämistä ykköstavoitteenaan. Vain siten pystytään turvaamaan yhteiskuntamme turvallisuus ja taloudellinen vakaus myös tuleville sukupolville.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö, julkinen talous

Eläkeläisten asumistuen leikkaus peruttiin PS:n vaatimuksesta

Maanantai 16.11.2015

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen hallituksen päätökseen perua eläkeläisten asumistukeen kaavaillut leikkaukset. Perussuomalaisille tämä leikkausesitys oli eräs hallitusohjelman vaikeimmista kirjauksista. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) oli jo aiemmin tänä syksynä PS-edustajien tuella saanut rajattua leikkausta alkuperäiseen esitykseen verrattuna ja sai siis nyt muut hallitusuolueet luopumaan leikkauksesta kokonaan.

Huolellisen kokonaisarvoinnin jälkeen hallitus katsoi, että kyseinen säästöpäätös olisi aiheuttanut osalle eläkeläisistä kohtuuttomia vaikeuksia. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta otettiin pitkä askel oikeaan suuntaan, onhan useimpien eläkeläisten käytännössä mahdotonta hankkia lisätuloja asumiskustannusten jatkuvasti noustessa.

http://yle.fi/uutiset/hallitus_peruu_elakelaisten_asumistuen_leikkaukset/8457602

Avainsanat: eläkeläisten asumistuki, julkinen talous

Parannettu talousarvioesitys

Torstai 10.9.2015

Hallitus esitteli tänään neuvottelujen tuloksena parannetun budjettiehdotuksen, jossa suurituloiset kansalaiset otetaan huomattavasti aiempaa vahvemmin mukaan säästötalkoisiin. Uusia kohtia esityksessä ovat mm. solidaarisuusveron alarajan nosto, ylemmän pääomaveroprosentin pieni korotus sekä noin kahden prosentin alennus ministerien ja kansanedustajien palkkioihin.

Pienituloisten asemaan on toisaalta luvassa hieman kohennusta. Takuueläkkeen saajat välttyvät jatkossa YLE-veron maksulta. Lisäksi eläkkeensaajien asumistukeen kaavailtua leikkausta on päätetty kohtuullistaa. Positiivisena asiana mainittakoon vielä se, ettei arvonlisäveroa tai bensaveroa nosteta aiemmista kaavailuista huolimatta.

Toivottavasti nämä toimenpiteet auttavat kansalaisia hyväksymään aiemmin tällä viikolla esitellyt leikkaukset. Tilanne on vaikea ja kansakunnan yhtenäisyys ensiarvoisen tärkeä, jotta Suomen talous saadaan lopulta nousuun.

http://yle.fi/uutiset/nain_hallitus_ottaa_hyvaosaiset_mukaan_talkoisiin_solidaarisuusvero_laajenee_ylempi_paaomaverokanta_nousee/8295801?ref=leiki-uup

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous

Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksestä

Keskiviikko 12.8.2015

Hallitusohjelmaan perustuvassa valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä on monia oikeansuuntaisia painopistemuutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Menoja vähennetään mm. kehitysyhteistyöstä (200 miljoonaa euroa) ja valtionhallinnosta (40 miljoonaa euroa). Lisää varoja esitys kohdentaisi mm. perhe- ja omaishoitajille (85 miljoonaa euroa) sekä ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen (50 miljoonaa euroa kumpaankin).

Veroaste kevenee pieni- ja keskituloisilla, mikä parantaa työnteon kannattavuutta ja lisää ostovoimaa. Myös takuueläkettä on tarkoitus korottaa hieman.

Talousarvioesitys tulee syksyllä yksityiskohtaiseen käsittelyyn valtionvarainvaliokuntaan, jonka jäsen itsekin olen.

http://yle.fi/uutiset/stubbin_ensimmainen_budjettiehdotus_kiristaa_hyvatuloisten_verotusta/8221123

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous

Kuntien liikkumavara lisääntyy

Perjantai 26.6.2015

Mielipidekirjoitukseni Aamulehdessä 25.6.

Aamulehti_250615.PNG

Avainsanat: julkinen talous, eduskunta, hallitusohjelma

Myös valtio ja kunnat hyötyisivät työeläkkeiden nostosta

Keskiviikko 15.4.2015

Mielipiteeni Ylöjärven uutisissa 15.4.

yu_150415.jpg

Avainsanat: julkinen talous, eläkkeet

Vinoon kasvanut talous on oikaistava

Perjantai 10.4.2015

Kirjoitukseni Aamulehden Vierailija-palstalla 10.4.2015:

aamulehti_100415.jpg

Avainsanat: velkaantuminen, julkinen talous, byrokratia, yrittäminen

EVA:n teesit maahanmuuton kasvattamiseksi eivät vakuuta

Torstai 29.1.2015

Elinkeinoelämän valtuuskunnan teeseissä maahanmuuton kasvattamiseksi on paljolti samoja kaikuja kuin VATT:n ylijohtaja Juhani Vartiaisella: väestönkasvulla ja työvoiman määrän lisäämisellä voidaan molempien tahojen mukaan turvata korkea työllisyysaste.

EVA:n esitykseen panostaa enemmän tulijoiden määrään kuin laatuun vaikuttanee julkilausumaton halu alentaa suomalaisten palkkoja ja heikentää työehtoja. Lisääntyvä maahanmuutto sitä paitsi heikentäisi Suomen taloudellista kestokykyä entisestään, mikäli merkittävä osa tulijoista jäisi nykyiseen tapaan sosiaaliturvan varaan.

Selvästi maahanmuuton lisäämistä järkevämpää olisi pitää huolta yksityisen sektorin menestymisen edellytyksistä ja kyvystä tarjota työtä mahdollisimman monelle suomalaiselle. Työttömyysasteen jatkuvasti kasvaessa ja leijonan lailla karjuvan työvoimapulan kadotessa lopulta historian synkkään hämärään EVA:n esitys näyttääkin varsin lyhytnäköiseltä oman edun tavoittelulta.

http://yle.fi/uutiset/eva_maahanmuutto_kaksinkertaistettava/7767100

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous

Vientiteollisuus vaatii toimia kilpailukyvyn parantamiseksi

Maanantai 19.1.2015

Vientiteollisuuden liitot ovat erittäin huolestuneita Suomen kilpailukyvystä, eikä se ole mikään ihme. Korkeat verot ja veronluonteiset maksut sekä alati muuttuva toimintaympäristö ovat karsineet yritysten investointihalut minimiin. Sen seurauksena myös työttömyysaste on hälyttävässä kasvussa.

Tämä on erittäin valitettavaa, koska Suomen hyvinvointi lepää vientiteollisuuden harteilla. Teollisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta, jotta suomalaisilla riittää leipää jatkossakin. Tämä edellyttää veroasteen alentamista ja sääntelyn purkamista.

Vientiteollisuuden edustajat ovat täysin oikeassa myös siinä, että jatkossa on kiinnitettävä huomattavasti tarkempaa huomiota koulutuksen sisältöön. Ammattiosaajia ja kädentaitajia tarvitaan aina. Ammattikoulupaikkojen riittävän tarjonnan varmistaminen kuuluukin perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmaan.

http://yle.fi/uutiset/vientiteollisuudelta_tutut_terveiset_tulevalle_hallitukselle_kilpailukykya_parannettava/7745715

Avainsanat: yrittäminen, julkinen talous, byrokratia

Kireä verotus syöksee Suomen rotkoon

Torstai 15.1.2015

Ekonomisti Sorjonen täräyttää pöytään todelliset syyt Suomen talouden kurjaan tilaan: veronkorotukset, veronkorotukset ja veronkorotukset. Kuluvan hallituskauden aikana on kiristetty sekä tuloverotusta, arvonlisäveroa että valmisteveroja.

Kireä verotus ja veronluonteiset työn sivukulut nostavat palkkakustannukset korkeiksi, mutta palkansaajien ostovoima jää matalaksi. Tämä puolestaan johtaa ostovoiman katoamisen ja pahenevan työttömyyden synkkenevään kierteeseen, eivätkä yritykset juuri uskalla investoida maahamme. Silti julkisia menoja ei ole pystytty karsimaan. Valtiontalouden vuotuinen alijäämä on jämähtänyt kahdeksan miljardin euron tuntumaan, ja valtionvelka tuplaantunut sataan miljardiin euroon muutamassa vuodessa.

Perussuomalaiset ovat vaatineet mm. julkisen hallinnon ja byrokratiakoneiston supistamista, kehitysavun karsintaa ja maahanmuuttopolitiikan uudelleenarviointia. Säästötarkastelun kohteeksi on syytä ottaa myös kuntien lakisääteisten tehtävien lukumäärä ja kaksikielisyyden aiheuttamat kustannukset.

Rotkoa kohti syöksyvä Suomen talouden kelkka on käännettävä ripeästi ja valittava maahan eduskunta, joka pystyy pienentämään julkista sektoria ja alentamaan veroasteemme siedettävälle tasolle. Kun menopuoli saadaan hallintaan, nostaa yksityisen sektorin toimeliaisuus maamme jaloilleen ennemmin tai myöhemmin.

http://www.uusisuomi.fi/raha/76634-tassa-kuvassa-nakyy-suomen-hata-kataisen-hallitus-kiristi-veroja

Avainsanat: verotus, julkinen talous, velkaantuminen, lama

Rohdot talousongelmiin ovat omissa käsissämme

Torstai 1.1.2015

Presidentti Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan taloutemme perusteiden haurastuvan. Hänen mukaansa Suomessa on jo kauan luotettu kasvuun tai velanottoon ilman todellisia perusteita.

Presidentin huomio on varsin aiheellinen ja tarpeellinen muistutus siitä, että jo Vanhasen toisesta hallituksesta lähtien on odotettu talouspolitiikan virheiden korjaantuvan talouskasvun kautta. Finanssikriisin iskettyä täydellä voimallaan reilut kuusi vuotta sitten puhuttiin myös yleisesti siitä, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus tulisi tekemään tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.

Itse ihmettelin jo tuolloin, eikö tulojen ja menojen sopeuttaminen olisi kuulunut istuvan Vanhasen II hallituksen tehtäväkenttään. Valtiovarainministeri Katainen päätyi kuitenkin lisäämään valtion velkaantumista kymmenellä miljardilla vuodessa, eikä tahti muuttunut hänen kolmen pääministerivuotensa aikana parempaan. Vaikka Kataisella on ainakin omien sanojensa mukaan tiukan taloushaukan maine, hänen ministerikausiensa toimet osoittavat aivan muuta.

Vuodet ovat vierineet, mutta kompuroiva sixpack-hallitus ei pystynyt täyttämään sille asetettuja odotuksia. Aikaa on siis nyt hukattu yli puoli vuosikymmentä. Muutosten tekeminen ja saavutettuihin etuihin kajoaminen on täysin välttämätöntä, vaikka kaikki päättäjät eivät sitä halua tai uskalla myöntääkään. Yhteiskunta ei saa olla pelkkä pajatso.

Myös ylenmääräistä hallintoa ja holhoamista on vähennettävä. Eduskunnan on karsittava kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja säädettävä kunnallisveroprosentille yläraja. Työntekijöiden ja eläkeläisten verotusta on kevennettävä ja työnteon sivukuluja alennettava etenkin alemmissa tuloluokissa. Toisaalta voitonjakoon perustuva yritysverotus kannustaisi investoimaan ja luomaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Pystymme nostamaan Suomen jaloilleen, jos sitä aidosti haluamme.

Avainsanat: julkinen talous, velkaantuminen

Sote-uudistuksessa tarvitaan aikalisä kustannusten kartoittamiseksi

Maanantai 29.12.2014

Poliittisin perustein pakolla maaliin runnottava sote-uudistus uhkaa nostaa perusterveydenhuoltonsa hyvin järjestäneiden kuntien veroasteita useilla prosenttiyksiköillä. Pirkanmaalla häviäjiä olisivat alustavien laskelmien mukaan erityisesti Tampereen kehyskunnat. Tehottomuudesta siis palkitaan ja tehokkuudesta rangaistaan, vaikka kannustimien pitäisi toimia juuri päinvastoin.

Kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa asioihinsa kaventuisivat uudistuksen myötä merkittävästi. Sairaanhoitopiireissä pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat liki olemattomat. Onkin todennäköistä, että kaavailtu sote-uudistus johtaa vain uuden hallintohimmelin syntyyn.

Jatkossa sairauksien ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi kannusteita, koska kustannukset jakautuvat liian laajalle. Tämä tarkoittaa sitä, että sairaudet tulevat todennäköisesti lisääntymään ja sairaanhoidon kokonaiskustannukset kasvamaan.

Sote-uudistus näyttääkin lähinnä pieleen menneen kuntauudistuksen kakkosvaiheelta. Nyt olisi syytä ottaa kunnon aikalisä ja tarkastella perusteellisesti, mitkä ovat uudistuksen todelliset edut ja haitat.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122418938530_uu.shtml

Avainsanat: hallitus, sote, julkinen talous

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »