Kirjallinen kysymys ikääntyneiden neljänsistä koronarokotuksista

Perjantai 13.5.2022 klo 12.30

Jätin tänään eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

KIRJALLINEN KYSYMYS

ikääntyneiden neljänsistä koronarokotuksista

Eduskunnan puhemiehelle

THL laajensi aiemmin antamaansa suositusta neljänsistä koronarokotuksista 5.5.2022. Tämänhetkisen suosituksen mukaan kuntien tulee tarjota neljäs koronarokote myös niille iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet. Neljättä koronarokotetta eli toista tehosteannosta oli suositeltu jo aikaisemmin 12 vuotta täyttäneille vakavasti immuunipuutteisille, 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille.

Lieväkin koronainfektio voi vaikeuttaa merkittävästi ikäihmisten kotona pärjäämistä. Suosituksen muotoilu iäkkäiden heikentyneestä terveydestä ja toimintakyvystä on kuitenkin aiheuttanut epäselvyyksiä. Eri sairaanhoitopiireissä ja kunnissa uutta suositusta on tulkittu kirjavasti sekä tehosterokotusten ikärajan että muiden edellytysten osalta. Esimerkiksi Helsingissä rokotukseen saapuvan yli 65-vuotiaan ei tarvitse esittää erillistä selvitystä terveyden tai toimintakyvyn heikkenemisestä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri puolestaan suosittelee kaikille ikääntyneille neljättä koronarokotusta.

Tampereella neljännen koronarokotuksen voivat sen sijaan saada ne 70 vuotta täyttäneet, jotka ovat joko koti- tai omaishoidon piirissä tai eivät terveydentilan ja toimintakyvyn alenemisen vuoksi selviä yksin kotona ilman toisen ihmisen apua taikka joille harkitaan lisäapua kotona pärjäämiseksi. Avuntarpeen tulee liittyä hoivaan ja huolenpitoon, ei esimerkiksi pelkän siivouspalvelun tai kaupan kotiinkuljetuksen käyttöön.

Tilanne on sekä kansalaisten että kuntien näkökulmasta ongelmallinen. THL:n antama epäselvä suositus ja kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt voivat johtaa siihen, että osa neljänsiin rokotteisiin oikeutetuista ja niitä erityisen paljon tarvitsevista henkilöistä ei hae toista tehosterokotetta. Joissakin tilanteissa osa rokotuspaikalle saapuvista voidaan jopa jättää rokottamatta häilyvän tulkintalinjan vuoksi.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan neljäs koronarokotus tarjoaa selvästi kolmatta paremman suojan vakavaa tautia ja sairaalaan joutumista vastaan. Tilanne on erityisen vaikea siksi, että koronatartuntojen määrä on edelleen varsin korkealla ja samaan aikaan suurin osa ikääntyneille viime vuoden lopulla annetuista rokotteista on jo menettänyt merkittävän osan tehostaan. Myös koronakuolemien määrä on ollut alkuvuoden aikana rajussa kasvussa, ja ne ovat painottuneet hyvin voimakkaasti eläkeikäisiin. Tämän vuoksi THL:n tulisikin pikaisesti selkeyttää antamaansa ohjeistusta ja osaltaan edistää rokotekattavuuden nousua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä keinoilla hallitus aikoo kohentaa rokotekattavuutta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa

ja

miten hallitus aikoo varmistaa, että ikääntyneet saavat neljännen koronarokotuksen yhdenvertaisin perustein koko maassa?

Helsingissä 13.5.2022

Sami Savio /ps

Kirjallinen kysymys koulujen ja päiväkotien korona-altistuksista ja koronaviruksen ehkäisemistoimista nuorimmissa ikäryhmissä

Keskiviikko 24.11.2021 klo 15.10

Koronaepidemian nopean kiihtymisen vuoksi olen jättänyt tänään eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi:

KIRJALLINEN KYSYMYS

koulujen ja päiväkotien korona-altistuksista ja koronaviruksen ehkäisemistoimista nuorimmissa ikäryhmissä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen koronatilanne on muuttunut rajoitustoimien löyhentämisen myötä selkeästi huonompaan suuntaan syksyn aikana. THL:n tilastojen mukaan maamme sairaaloissa oli maanantaina 22.11.2021 ennätysmäärä koronapotilaita koko epidemian ajalta, yhteensä 322 henkilöä. Tartuntojen valtakunnallinen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohti 14 vrk aikana on kohonnut testausmäärien laskusta huolimatta jo yli 200:n. Koronakuolemien määrä on kasvanut tuntuvasti loka-marraskuun aikana. Epidemian hallintaa vaikeuttaa se, että läheskään kaikkia tartuntaketjuja ei pystytä enää jäljittämään.

 

Viime päivinä julkisuudessa on kerrottu lukuisista kouluissa tapahtuneista joukkoaltistumisista eri puolilla Suomea. Joissakin kouluissa useat kymmenet oppilaat ovat sairastuneet koronaan, ja laajoja altistuksia on ollut myös useissa päiväkodeissa. Koulujen ja päiväkotien epäselvä tiedotus on lisännyt vanhempien epätietoisuutta omien lastensa turvallisuudesta. Osa vanhemmista onkin päätynyt ottamaan lapsensa väliaikaisesti pois lähiopetuksesta tartuntariskin kohoamisen vuoksi.

 

THL:n tilastoissa selvästi eniten uusia tartuntoja esiintyy tällä hetkellä 5-9-vuotiaiden sekä 10-14-vuotiaiden ikäryhmissä. Koronavirus ei ole lapsillekaan vaaraton, ja sen leviäminen nuorimpiin ikäryhmiin tulee estää erityisesti viruksesta johtuvien pitkäaikaisten (long covid) haittojen minimoimiseksi. Alle 12-vuotiailla lapsilla ei kuitenkaan ole toistaiseksi mahdollisuutta päästä koronarokotukseen. Koulujen maskisuosituskin koskee yleensä 12 vuotta jo täyttäneitä oppilaita.

 

Suomen eri sairaanhoitopiirien alueilla on käytetty erilaisia keinoja kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvien tartuntojen vähentämiseen. Yksi viime aikoina parhaiten onnistuneista on Vaasan sairaanhoitopiiri, jossa karanteeniin on päädytty määräämään kaikki samalla luokalla olleet. Alueella on myös käytetty joukkotestauksia tartuntarypästen hillinnässä. Kaikissa sairaanhoitopiireissä epidemiaa ei ole onnistuttu ehkäisemään yhtä tehokkaasti. Monella alueella tartuntaketjujen katkaisu on vaikeutunut muun muassa siksi, että karanteenimääräykset on päädytty rajaamaan vain hyvin pieneen määrään lasten lähikontakteja pitkälti delta-muunnosta hitaammin leviäviin aiempiin koronaviruksen muotoihin perustuvien THL:n suositusten mukaisesti.

 

Lapset levittävät koulussa tai päiväkodissa koronatartunnan saatuaan virusta eteenpäin oman perheensä sisällä ja sairastuttavat jopa kahdesti rokotettuja vanhempiaan. Suojaustoimien vähäisyys nostaa samalla koulujen ja päiväkotien henkilökunnan sairastumisriskiä. Näin epidemia pääsee leviämään muissakin ikäryhmissä. Asiaa pahentaa edelleen se, ettei lapsia testata kaikissa sairaanhoitopiireissä edes selvien koronaoireiden ilmentyessä. Epidemian saamiseksi hallintaan nuorimmissa ikäryhmissä tarvitaankin nopeita ja selkeitä valtakunnallisia toimenpiteitä sekä yksiselitteistä ohjeistusta alueille ja kunnille.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mitä keinoja hallitus aikoo käyttää saadakseen nuorimpien ikäryhmien korkealla olevan koronailmaantuvuuden nopeaan ja selvään laskuun

 

sekä

 

millä keinoilla hallitus tulee varmistamaan koulujen ja päiväkotien koronaturvallisuuden ja ehkäisee taudin leviämistä luokissa ja päiväkotiryhmissä?

 

Helsingissä 24.11.2021

 

Sami Savio /ps

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Hallituksen on varmistettava koronavirusrokotusten edellyttämän logistiikan tehokkuus

Maanantai 30.11.2020 klo 15.34

TIEDOTE 30.11.2020

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Hallituksen on varmistettava koronavirusrokotusten edellyttämän logistiikan tehokkuus

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä taatakseen, että Suomeen hankittavien koronavirusrokotteiden logistiikka, säilytys ja jakelu sujuvat turvallisesti, tehokkaasti ja viiveettä.

- Rokotusten tehokas toteuttaminen edellyttää monien logististen haasteiden ratkaisemista. Esimerkiksi Pfizerin ja BionTechin rokotetta on säilytettävä hyvin matalassa lämpötilassa. Tarvittavan logistiikan valmistelun tulisi olla Suomessa parhaillaan täydessä käynnissä, jotta logistiikkaketjut ovat välittömässä toimintavalmiudessa koronavirusrokotteen tai rokotteiden saadessa EU:ssa myyntiluvan. Ylimääräisiin viiveisiin ei ole varaa, Savio huomauttaa.

Euroopan lääkeviraston johtajan hiljattain esittämän arvion mukaan virasto voi hyväksyä yhden tai useamman koronavirusrokotteen käyttöönoton Euroopan unionin alueella ennen joulua. Esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Italia ovat ilmoittaneet pyrkivänsä aloittamaan rokotukset jo joulukuussa tai viimeistään tammikuun alkupuoliskolla. Savio haluaa Marinin hallituksen varmistavan rokotusten käynnistymisen tiiviillä aikataululla myös Suomessa sen jälkeen, kun yksi tai useampi koronavirusrokote on saanut myyntiluvan.

- Suomella on oltava tosiasiallinen valmius käynnistää rokotukset heti kun myyntiluvan saanutta koronavirusrokotetta on toimitettu maahan. Suomeen saatavat rokoteannokset on jaettava mahdollisimman pian sairaanhoitopiireihin ja rokotukset käynnistettävä viipymättä. Näin voidaan vähentää suomalaisille koronaviruksesta aiheutuvia sairas- ja kuolemantapauksia sekä nopeuttaa Suomen yhteiskunnallisten toimintojen ja elinkeinoelämän normalisoitumista, Savio vaatii.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Ruotsista Suomeen saapuvien koronakaranteenin valvontaa ja ohjeistusta tehostettava

Tiistai 28.7.2020 klo 15.10

TIEDOTE 28.7.2020

Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaisten Savio: Ruotsista Suomeen saapuvien koronakaranteenin valvontaa ja ohjeistusta tehostettava

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen, että Ruotsista Suomeen saapuvat henkilöt noudattavat suositusta kahden viikon omaehtoisesta koronakaranteenista.

- Läheskään aina karanteenia ei näytetä noudatettavan. Matkustajakaranteenien valvontaa ja ohjeistusta on tehostettava tuntuvasti. Koronavirukselle ei saa antaa leviämismahdollisuutta, Savio vaatii.

Koronaviruspandemian ja Ruotsin vakavan tautitilanteen vuoksi matkustamista Ruotsista Suomeen on rajoitettu merkittävästi. Ruotsalaiset saavat tulla Suomeen esimerkiksi työmatkan, perhesuhteiden tai kiinteistöomistuksen perusteella. Myöskään huviveneilyä Ruotsista Suomeen ei rajoiteta.

Julkisuudessa on arvioitu, että esimerkiksi Turussa osa Ruotsista saapuvista henkilöistä menee suoraan ja ilman karanteenia kauppaan tai muihin julkisiin tiloihin. Muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala on kertonut olevansa huolissaan karanteenin noudattamatta jättämisen aiheuttamasta tartuntariskin kasvusta.

- Koronaviruksesta johtuvat ongelmat ovat olleet sekä terveyden että talouden näkökulmasta erittäin mittavia. Hallituksen ja viranomaisten tulee panostaa voimakkaasti koronaepidemian mahdollisen toisen aallon ehkäisemiseen. Päivittäiset koronatartunnat ovat vähentyneet Suomessa alkukesän aikana, mutta monessa muussa maassa tartuntojen määrä on kasvanut viime viikkoina nopeasti. Aktiiviset toimet taudin hillitsemiseksi ovat edelleen tarpeen, Savio muistuttaa.

 

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

 

Tiedote: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Tiistai 7.4.2020 klo 13.16

TIEDOTE 7.4.2020

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen etteivät positiivisen koronavirustestituloksen saaneet henkilöt levitä tietämättään koronavirusta oireidensa päättymisen jälkeen.

- Koronavirusepidemian tukahduttamiseksi on tunnistettava tartunnan jo saaneet ja estettävä uusien tartuntaketjujen syntyminen. Erityisen tärkeää on eristää henkilöt, joiden voidaan perustellusti epäillä olevan viruksen oireettomia kantajia. Kansainvälisten havaintojen mukaan koronapotilas voi erittää virusta vielä näkyvien oireiden loppumisen jälkeenkin, Savio huomauttaa.

Aiheeseen on kiinnittänyt aiemmin huomiota muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sairaanhoitopiirin johdon ja Shanghain terveysviraston käymän videoneuvottelun jälkeen. Lehtosen mukaan koronavirustestin tarkkuus saattaa riippua taudin vaiheesta. Koronaviruksen saanut henkilö voi erittää virusta erilaisilla voimakkuuksilla taudin edetessä.

- Diagnostiikkajohtaja Lehtonen on ehdottanut, että koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipunut henkilö tulisi testata uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Oireiden loppumisen jälkeinen testaus voisi ehkäistä taudin leviämistä edelleen, varsinkin jos positiivisen testituloksen uudelleen saaneen henkilön eristys jatkuisi. Lehtonen kehottaa muutoinkin suhtautumaan varauksella siihen, että negatiivisen testituloksen saanut henkilö olisi täysin terve, Savio muistuttaa.

Kiinassa koronan sairastaneet henkilöt määrätään kahden viikon jatkokaranteeniin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suosittelee vastaavissa tilanteissa viikon karanteenia. Suomessa käytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Yleensä toipumisen jälkeinen karanteeniaika on vain päivän tai korkeintaan muutaman päivän mittainen.

- Karanteeni- ja testauskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää selkeää valtakunnallista ohjeistusta. Taudista toipuneen henkilön mahdolliseen tartuttavuuteen on suhtauduttava hyvin vakavasti ja mitoitettava testaus- ja karanteenitoimet varman päälle. Hallituksen on toimittava aktiivisesti koronavirusepidemian tukahduttamiseksi, Savio vaatii.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Perjantai 30.6.2017 klo 15.42

Kansanedustajat Savio ja Immonen: Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Kansanedustajat Sami Savio (ps.) ja Olli Immonen (ps.) ovat jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen hallitusohjelmaan kirjatun, maahanmuuton kokonaiskustannuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tehtävän riippumattoman selvityksen julkaisuajankohdasta ja sisällöstä.

- Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin seurauksena. Maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on kuitenkin saatavilla varsin niukasti. Näin ollen maahanmuutto- ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta on hyvin vaikea arvioida, Savio toteaa.

Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia ja vaikutuksia käsittelevässä selvityksessä olisi Savion ja Immosen mukaan tärkeää eritellä erityisesti työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto sekä maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset.

- Niihin sisältyvät muun muassa maahanmuuttajien koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset sekä heihin kohdistetuista asumis- ja sosiaalipalveluista, työllistämistoimenpiteistä, kielenopetuksesta ja tulkkauspalveluista syntyvät menoerät, luettelee Immonen.

Savion ja Immosen mukaan on syytä kiinnittää huomiota pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhteeseen varsinkin tilanteissa, joissa maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu toivotulla tavalla.

- Maahanmuuttajien lähtömaa ja kulttuurinen tausta vaikuttavat heidän kotoutumiseensa sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja saataviin hyötyihin. Jotta julkista taloutta pystytään suunnittelemaan kestävältä pohjalta, on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuutosta aiheutuviin pitkän aikavälin kustannuksiin, kansanedustajat arvioivat.

Kirjallinen kysymys kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Tiistai 17.5.2016 klo 18.26

Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

Lauantai 2.4.2016

Olen jättänyt valtiovarainministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

KK 189/2016 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen työllisyystilanne on heikko, eikä Suomen houkuttelevuus myöskään investointien kohdemaana ole erityisen korkea, vaikka Suomi menestyykin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Toisaalta kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta yhä laajempi osuus koostuu ulkomaille tehdyistä sijoituksista. Tilastokeskuksen lokakuussa 2015 julkaiseman tilaston mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo vuoden 2014 lopussa oli 19,3 miljardia euroa Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten sijoitusten arvoa korkeampi.

Pitkäaikainen kotimainen omistus on monelle yhtiölle tärkeä, koska pitkäaikaiset sijoittajat ovat usein kiinnostuneita omistamiensa yhtiöiden vastuullisesta pitkän tähtäimen kehittämisestä. Sijoittajat seuraavat yleensä kotimaisten yhtiöiden toimintaa ulkomaalaisia yhtiöitä tarkemmin. Pitkäjänteisiä kotimaisia piensijoittajia voitaisiinkin kannustaa verotuksellisin keinoin suomalaisten työpaikkojen säilymiseksi ja pääoman saamiseksi suomalaisten yritysten käyttöön.

Arvopapereiden hankintameno-olettama on verotuksessa nykyään 20 % ja vähintään 10 vuotta omistettujen arvopapereiden osaltakin vain 40 %. Olettamaa käytettäessä ei myöskään oteta huomioon inflaation vaikutusta, joten erityisesti korkean inflaation kausina sijoitusten reaalituotto voi jäädä negatiiviseksi pelkästään verotuksesta johtuvista syistä. Nykyinen malli ei siis erityisemmin kannusta pitkän tähtäimen osakesijoittamiseen.

Monessa maassa pitkään omistetut osakkeet on mahdollista myydä ainakin osittain verovapaasti tai matalaa veroastetta hyödyntäen. Pitkäaikaisten kotimaisten osakesijoitusten verotus voisi olla Suomessakin huomattavasti nykyistä kevyempää sekä osinkojen että myyntivoittojen osalta.

Suomessa voitaisiin harkita otettavaksi käyttöön kotimaisten osakkeiden ja vastaavien sijoitusten osalta omistuksen keston mukaan kasvava hankintameno-olettama, joka kasvaisi esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän mallin ollessa käytössä sijoittaja voisi halutessaan myydä vähintään kahdeksan vuotta omistamansa osakkeet ilman veroseuraamuksia, mikäli hankintameno-olettaman lähtötaso olisi sama kuin nykyään. Osakkeiden omistusajan pidentyessä myös niistä saatavien osinkotulojen verotus voisi keventyä vastaavasti. Kannuste pitkäaikaiseen omistamiseen olisi suuri, koska myymällä kauan omistamansa osakkeet ja ostamalla tilalle toisen yhtiön osakkeita sijoittaja menettäisi osinkoverotuksessa pitkän omistusajan perusteella saavuttamansa hyödyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus edistää pitkäjänteistä kotimaista sijoittamista verotuksellisin keinoin?

Helsingissä 1.4.2016

Sami Savio ps"

Kirjallinen kysymys alueellisesta ajokortista

Perjantai 18.3.2016