Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Perjantai 30.6.2017 klo 15:42

Kansanedustajat Savio ja Immonen: Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Kansanedustajat Sami Savio (ps.) ja Olli Immonen (ps.) ovat jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen hallitusohjelmaan kirjatun, maahanmuuton kokonaiskustannuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tehtävän riippumattoman selvityksen julkaisuajankohdasta ja sisällöstä.

- Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin seurauksena. Maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on kuitenkin saatavilla varsin niukasti. Näin ollen maahanmuutto- ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta on hyvin vaikea arvioida, Savio toteaa.

Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia ja vaikutuksia käsittelevässä selvityksessä olisi Savion ja Immosen mukaan tärkeää eritellä erityisesti työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto sekä maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset.

- Niihin sisältyvät muun muassa maahanmuuttajien koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset sekä heihin kohdistetuista asumis- ja sosiaalipalveluista, työllistämistoimenpiteistä, kielenopetuksesta ja tulkkauspalveluista syntyvät menoerät, luettelee Immonen.

Savion ja Immosen mukaan on syytä kiinnittää huomiota pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhteeseen varsinkin tilanteissa, joissa maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu toivotulla tavalla.

- Maahanmuuttajien lähtömaa ja kulttuurinen tausta vaikuttavat heidän kotoutumiseensa sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja saataviin hyötyihin. Jotta julkista taloutta pystytään suunnittelemaan kestävältä pohjalta, on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuutosta aiheutuviin pitkän aikavälin kustannuksiin, kansanedustajat arvioivat.

Avainsanat: maahanmuutto, julkinen talous, kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Tiistai 17.5.2016 klo 18:26

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"KIRJALLINEN KYSYMYS
vastaanottokeskuksista kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Eduskunnan puhemiehelle

Vuonna 2015 Suomeen tuli ennätykselliset 32 476 turvapaikanhakijaa. Toukokuussa 2016 vielä noin 22 000 henkilöä odotti turvapaikkahakemuksensa käsittelyä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana kuitenkin peräti noin 2500 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa kadonneista turvapaikanhakijoista on todennäköisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen, vaikka osa heistä onkin oletettavasti poistunut maasta.

Muun muassa Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo on arvioinut vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvän vakavia uhkia. Palon mukaan erityisen merkittävä riski liittyy siihen, että joukossa on paljon henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen väärillä henkilöpapereilla tai kokonaan ilman papereita.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin esittämän arvion mukaan Suomessa on ennestään oleskellut hieman yli tuhat paperitonta henkilöä. Paperittomien lukumäärän kasvu on siis hyvin merkittävä. Vastaanottokeskuksista kadonneiden henkilöiden motiivit saapua Suomeen eivät myöskään aina ole viranomaisten tiedossa. Edellä mainittujen noin 2500 henkilön joukossa saattaa esimerkiksi olla lukuisia sotarikoksiin syyllistyneitä.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella hakijalla voi olla suuri motivaatio jäädä oleskelemaan Suomeen viranomaisten tietämättä. Samalla riski rikolliseen toimintaan ryhtymisestä kasvaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisikin tarkoituksenmukaista siirtää säilöönottoyksiköihin tai hallituksen 8.12.2015 julkaiseman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin, tarkasti valvottuihin palautuskeskuksiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vastatakseen uhkaan, jonka lukuisten vastaanottokeskuksista kadonneiden ja osin tuntemattomienkin turvapaikanhakijoiden Suomessa oleskelu aiheuttaa sekä

millä keinoilla hallitus aikoo varmistaa sen, ettei turvapaikanhakijoita jatkossa katoa vastaanottokeskuksista?

Helsingissä 17.5.2016

Sami Savio /ps"

Avainsanat: eduskuntatyö, kirjallinen kysymys, maahanmuuttopolitiikka

Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

Lauantai 2.4.2016

Olen jättänyt valtiovarainministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

KK 189/2016 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen työllisyystilanne on heikko, eikä Suomen houkuttelevuus myöskään investointien kohdemaana ole erityisen korkea, vaikka Suomi menestyykin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Toisaalta kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta yhä laajempi osuus koostuu ulkomaille tehdyistä sijoituksista. Tilastokeskuksen lokakuussa 2015 julkaiseman tilaston mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo vuoden 2014 lopussa oli 19,3 miljardia euroa Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten sijoitusten arvoa korkeampi.

Pitkäaikainen kotimainen omistus on monelle yhtiölle tärkeä, koska pitkäaikaiset sijoittajat ovat usein kiinnostuneita omistamiensa yhtiöiden vastuullisesta pitkän tähtäimen kehittämisestä. Sijoittajat seuraavat yleensä kotimaisten yhtiöiden toimintaa ulkomaalaisia yhtiöitä tarkemmin. Pitkäjänteisiä kotimaisia piensijoittajia voitaisiinkin kannustaa verotuksellisin keinoin suomalaisten työpaikkojen säilymiseksi ja pääoman saamiseksi suomalaisten yritysten käyttöön.

Arvopapereiden hankintameno-olettama on verotuksessa nykyään 20 % ja vähintään 10 vuotta omistettujen arvopapereiden osaltakin vain 40 %. Olettamaa käytettäessä ei myöskään oteta huomioon inflaation vaikutusta, joten erityisesti korkean inflaation kausina sijoitusten reaalituotto voi jäädä negatiiviseksi pelkästään verotuksesta johtuvista syistä. Nykyinen malli ei siis erityisemmin kannusta pitkän tähtäimen osakesijoittamiseen.

Monessa maassa pitkään omistetut osakkeet on mahdollista myydä ainakin osittain verovapaasti tai matalaa veroastetta hyödyntäen. Pitkäaikaisten kotimaisten osakesijoitusten verotus voisi olla Suomessakin huomattavasti nykyistä kevyempää sekä osinkojen että myyntivoittojen osalta.

Suomessa voitaisiin harkita otettavaksi käyttöön kotimaisten osakkeiden ja vastaavien sijoitusten osalta omistuksen keston mukaan kasvava hankintameno-olettama, joka kasvaisi esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän mallin ollessa käytössä sijoittaja voisi halutessaan myydä vähintään kahdeksan vuotta omistamansa osakkeet ilman veroseuraamuksia, mikäli hankintameno-olettaman lähtötaso olisi sama kuin nykyään. Osakkeiden omistusajan pidentyessä myös niistä saatavien osinkotulojen verotus voisi keventyä vastaavasti. Kannuste pitkäaikaiseen omistamiseen olisi suuri, koska myymällä kauan omistamansa osakkeet ja ostamalla tilalle toisen yhtiön osakkeita sijoittaja menettäisi osinkoverotuksessa pitkän omistusajan perusteella saavuttamansa hyödyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus edistää pitkäjänteistä kotimaista sijoittamista verotuksellisin keinoin?

Helsingissä 1.4.2016

Sami Savio ps"

Avainsanat: verotus, eduskuntatyö, kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys alueellisesta ajokortista

Perjantai 18.3.2016

Jätin yhdessä pirkanmaalaisten PS-kollegojeni Martti Mölsän, Lea Mäkipään ja Tiina Elovaaran kanssa liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys alueellisesti rajatun ajo-oikeuden myöntämismahdollisuudesta ikääntyneille henkilöille

Eduskunnan puhemiehelle

Monella ikääntyneellä henkilöllä on ajokokemusta jo useiden vuosikymmenien ajalta. Varsinkin syrjäseuduilla osalla seniorikansalaisista on käytössään hyvässä kunnossa pidetty auto, jolla he liikkuvat sekä palveluiden että harrastusten luo. Myös samalla seudulla asuvien ikätoverien säännöllinen tapaaminen on heille yleensä erittäin tärkeää.

Usein näiden henkilöiden kulkutarpeet rajoittuvat lähialueille, eikä heillä ole lainkaan tarvetta siirtyä omalla autolla pitkien etäisyyksien päähän esimerkiksi moottoriteitä pitkin. Pitkillä matkoilla heidän luontainen kulkuvälineensä on yleensä joko juna tai linja-auto.

Ongelmia seniorikansalaisen kohdalla voi aiheuttaa tilanne, jossa ajokortin uusiminen estyy lääkärinlausunnon vuoksi, eikä hänellä ole tämän jälkeen mahdollisuutta ajaa autoa edes rauhallisesti sivuteitä pitkin omalla kotiseudullaan. Seurauksena tästä voi olla se, että ikääntyneen henkilön asiointi ja yhteydenpito muihin ihmisiin harvenevat. Pahimmassa tapauksessa ikäihmisen kyky asua kotona heikkenee ja jopa siirtyminen laitoshoitoon nopeutuu. Näin saattaa tapahtua varsinkin pienillä maaseutupaikkakunnilla ja syrjäseuduilla, joissa julkinen liikenne on vähäisempää kuin isoissa kaupungeissa.

Tällaisissa tilanteissa harkitsemisen arvoinen voisi olla esimerkiksi ikääntyneille henkilöille myönnettävä alueellisesti rajattu ajo-oikeus asuinalueensa pieninopeuksisille pikkuteille, jotta he pääsisivät palveluiden pariin tai ainakin suuremman tien varteen odottamaan taksia, linja-autoa, kirjastoautoa tai kauppa-autoa. Samassa yhteydessä heitä varten voitaisiin määrittää myös suurin sallittu ajonopeus. Nämä rajoitukset voitaisiin saattaa muiden tienkäyttäjien tietoon autoon kiinnitettävällä merkillä tai tunnuksella.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus tutkia vaihtoehtoja alueellisen ja rajatun ajo-oikeuden myöntämisen mahdollistamiseksi ajokorttijärjestelmän uudistamisen yhteydessä?

Helsingissä 18.3.2016

Sami Savio ps
Martti Mölsä ps
Lea Mäkipää ps
Tiina Elovaara ps"

Avainsanat: eduskuntatyö, kirjallinen kysymys