TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Snellmannilainen henki kannattaa palauttaa yhteiskuntaamme

Keskiviikko 7.3.2018 klo 16.47

TIEDOTE 7.3.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Snellmannilainen henki kannattaa palauttaa yhteiskuntaamme

Eduskunta kävi 7.3. ajankohtaiskeskustelun suomalaisen kulttuurin merkityksestä, kehitystrendeistä ja muuttuvasta toimintaympäristöstä.

- Suomalaisen kulttuurin pitkät ja kunniakkaat perinteet ovat ehdottomasti puolustamisen arvoisia. Keskustelu eduskunnassa on tarpeen, jotta voimme poliittisilla päätöksillä edesauttaa oman kulttuurimme säilymistä ja kehittymistä, perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio totesi eduskunnassa.

Savio katsoo luku- ja kirjoitustaidon olevan avainasemassa omien juuriemme tuntemisessa sekä kulttuuriperintömme säilyttämisessä ja kehittämisessä. Valitettavasti suomalaislasten oppimistulokset äidinkielessä ovat heikentyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä suuntaus on Savion mukaan oikaistava.

- Historiamme merkkimies J.V. Snellman katsoi, että kieli ei ole vain väline ajatusten muotoilemiseksi, vaan että koko kansakunnan ajattelu on sisäänrakennettuna sen yhteiseen kieleen. Voimme harkitulla ja hallitulla koulutus- ja kulttuuripolitiikalla palauttaa nyky-yhteiskuntaamme sen 1800-luvun snellmannilaisen hengen, joka yhdisti kansaamme merkittävästi ja auttoi sen jopa läpi myöhempien sortovuosien kansakunnan omaa identiteettiä ja kulttuuria korostaen, Savio muistuttaa.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: kulttuuri, suomalaisuus, eduskuntatyö

Monikulttuurisuuden edistämistehtävä on poistettava YLE-laista

Lauantai 21.5.2016

Otin torstai-illan täysistuntokeskustelupuheenvuorossani kantaa Yleisradion rooliin monikulttuurisuusideologian sanansaattajana:

"Arvoisa puhemies! Tässä istunnossa on käyty laajaa keskustelua Ylen tehtävistä ja tarpeellisuudesta, ja varsin hyvä niin, sillä nimenomaan eduskuntahan voi Ylen lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä tarpeen mukaan muuttaa tai tarkentaa, ja nämä lain määrittelyt näkyvät väistämättä myös Yleisradion ohjelmien sisällössä. 

Lainsäädännössä Yleisradion tehtäväksi määriteltyä monikulttuurisuuden tukemista ja tästä vaatimuksesta luonnollisesti seuraavaa voimakasta monikulttuurisuuden hyvien puolien esiin tuomista ja toisaalta mahdollisten ongelmien vähättelyä voinee jossain määrin verrata 60- ja 70-lukujen ylipolitisoituneeseen Reporadioon ja sen jälkeiseen Yleisradion yltiövasemmistolaiseen aikaan. Tämä politisoitumisen kausi sai ikävän huipennuksen suomettumisen aikana, jolloin useat Ylen toimittajat suitsuttivat sumeilematta itäblokin saavutuksia, ja tähänhän edustaja Hakkarainenkin äsken viittasi. Tunnettuja ohjelmia olivat muun muassa Naapurineljännes ja muut vastaavat silloisen itänaapurin autuutta hehkuttavat tuotokset. Näitä ohjelmia voi nykyisin katsella Ylen arkistoista nostalgista myötähäpeää tuntien. 

Ajat muuttuvat, eikä nykyinenkään mielipideilmapiiri vielä liene lopullinen totuus. 1970-luku oli aikaa, jolloin eräs suurehko puolue oli paitsiossa niin sanotuista yleisistä syistä johtuen. Sen ajan ilmapiiri heijastui väistämättä myös silloiseen ohjelmatarjontaan ja sisältöön. 

Itäblokin romahduksen myötä sosialismin ihannointi näyttää muuttuneen monikulttuurisuuden hehkutukseksi, joskin täytyy sanoa, että Yleisradio ei ole nykyään läheskään ainoa monikulttuurisuutta edistävä tiedotusväline. Osansa tähän lienee muun muassa toimittajakoulutuksen politisoitumisella. Ja on selvää, että valtakunnallisen tiedotusvälineen vuosikausia harjoittama mielipiteen muokkaus näkyy väistämättä myös kansalaisten maailmankatsomuksen muutoksena. Ainakin omasta mielestäni se on erittäin valitettavaa, mutta nähtävästi kaikki kansanedustajat eivät ajattele samoin."

Avainsanat: eduskuntatyö, monikulttuurisuus, YLE