Raitiotie raunioittaisi Ylöjärven talouden

Keskiviikko 26.9.2018 klo 20.40

Perussuomalaisten valtuustoryhmä vastustaa ylöjärveläisten veronmaksajien varojen tuhlaamista katuraitiotiehen. Otimme Ylöjärven Uutisissa tänään 26.9. julkaistussa kirjoituksessamme asiaan kantaa seuraavasti:

Raitiotie raunioittaisi Ylöjärven talouden

Ratikkakeskustelu on kerännyt alkusyksyllä lisää kierroksia. Taloutensa pahoin kuralle saanut Tampere on esittänyt raitiotien jatkosuunnittelun ripeää etenemistä Ylöjärven, Kangasalan ja Pirkkalan alueelle. Nämä haihattelut on pysäytettävä lähtökuoppiinsa, ettei Tampereen tauti pääse leviämään naapureihin.

Joukkoliikennettä on syytä kehittää myös Ylöjärvellä kaupungin väkiluvun kasvun myötä. Raitiotie on kuitenkin erittäin kallis liikkumismuoto. Se palvelisi maantieteellisesti vain pientä osaa Ylöjärvestä, vaikka kulut kaatuisivat jokaisen veronmaksajan syliin.

Raitiotien rakentamiskustannukset olisivat Ylöjärvellä varovastikin arvioiden vähintään 70-100 miljoonaa. Lisätaakka olisi valtava kaupungille, jonka velkaantuminen on saatu pysähtymään noin sataan miljoonaan euroon valtuuston tekemien kipeiden päätösten jälkeen.

Ylöjärven päättäjien selvä enemmistö näyttää hullaantuneen raitiotiestä. Kaupunginvaltuuston toukokuussa hyväksymä uusi kaupunkistrategia sisältää kirjauksen raitiotien edistämisestä. Perussuomalaisten vaatimus kirjauksen poistamisesta hävisi äänestyksessä saatuaan tukea osalta keskustan valtuutettuja.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet huippukalliin raitiotien jatkamista Ylöjärvelle. Muiden puolueiden harjoittaman ratikkalobbauksen motiivit jäävät arvailujen varaan, mutta ainakaan taloudelliseen ajatteluun ne eivät voi perustua. Raitiotien alakanttiin arvioidut käyttökustannukset perustuvat täysin ylimitoitettuihin käyttäjämääriin. Sitä päivää tuskin nähdään, että yli 300-paikkaiset raitiovaunut kolistelisivat Ylöjärvellä edes puolitäysinä.

Raitiotien rakentamista on perusteltu muun muassa sen vaivattomuudella. Raitiotien myötä monen työmatka kuitenkin pitenisi bussilinjojen vähentyessä ja odotteluajan kasvaessa. Pahimmassa tapauksessa oman auton käyttö työmatkoilla voi lisääntyä ihmisten kyllästyessä turhaan odotteluun.

Vastuullinen päätöksentekijä ei aja kaasu pohjassa seinään, vaan perustaa liikennesuunnittelun kustannustehokkuuteen ja joustavuuteen. Mikäli Ylöjärven kaupunkirakennetta halutaan jatkossa tiivistää, voidaan se tehdä raitiotiestä riippumatta. Sähköbussien investointi- ja käyttökustannukset olisivat vain murto-osa raitiotiehen verrattuna. Päinvastoin kuin kiveen hakatut raitiotielinjat, bussireitit ovat muunneltavissa tarpeen tullen. Harkinnan arvoinen on myös Ylöjärven ja Tampereen välinen lisäraide, joka mahdollistaisi paikallisliikenteen ohella nopean junayhteyden Ylöjärveltä pääkaupunkiseudulle.

Toteutuessaan raitiotie ajaisi Ylöjärven vakavaan talousahdinkoon. Niin on jo käynyt velkamääränsä hujauksessa miljardiluokkaan kasvattaneella Tampereella, jossa on suunniteltu muun muassa päiväkotien ja koulujen lakkauttamisia itse aiheutettujen talousvaikeuksien seurauksena. Ei kai samaan haluta päädyttävän myös Ylöjärvellä?

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

https://ylojarvi.perussuomalaiset.fi/uutinen/raitiotie-raunioittaisi-ylojarven-talouden/

Äänestä sunnuntain kuntavaaleissa tervettä järkeä päätöksentekoon

Perjantai 7.4.2017 klo 20.04

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina, muistathan käydä äänestämässä! Perussuomalaiset korostavat Ylöjärvellä mm. seuraavia teemoja:

Kestävää taloudenpitoa

Ylöjärven velkaantuminen on saatu tällä valtuustokaudella hallintaan ilman mittavia veronkorotuksia. Järkevää taloudenpitoa on jatkettava käyttämällä veroeurot kustannustehokkaasti. Ylöjärvi ei tarvitse superkallista raitiotietä, jonka laajentamista naapurikuntiin pahoin velkaantuvan Tampereen valtakoalitio nyt markkinoi.

Hallittua maahanmuuttoa

Maahanmuuttoasioissa PS tarjoaa ainoan todellisen vaihtoehdon muille puolueille. Vaikka maahanmuuttopolitiikan suuret linjat ratkaistaan eduskunnassa, voit vaikuttaa siihen liittyviin päätöksiin myös kuntavaaleissa. Maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten on oltava hallittua paikallistasollakin. Ylöjärvelle ei ole mitään syytä perustaa vastaanottokeskuksia.

Pirteää elinkeinoelämää

Pienyritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettu uudessa hankintalaissa helpottamalla niiden osallistumista kuntien tarjouskilpailuihin. Paikallista yrittäjyyttä voidaan edistää tonttitarjonnalla. Vireä elinkeinoelämä mahdollistaa paikallisten työpaikkojen synnyn sekä verotuloja riittävän palvelutarjonnan turvaamiseksi.

Kuntien taloustilanne on kääntynyt nousuun

Tiistai 7.3.2017 klo 23.47

Kuntatalous heikkeni ja kunnat velkaantuivat merkittävästi Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Vuoteen 2015 mennessä ne leikkasivat kuntien valtionosuuksia puolitoista miljardia euroa ja säästivät nimellisesti valtion menoja vyöryttämällä massiiviset kustannukset kuntasektorin hoidettavaksi.

Käytännössä edelliset hallitukset pakottivat kunnat nostamaan kunnallisveroa ja leikkaamaan merkittävästi palveluitaan. Vuosikymmenen alkupuoliskolla toistakymmentä kuntaa ajautuikin kriisikuntamenettelyyn tai pakkoliitoksiin taloutensa kurjistumisen myötä.

Päinvastoin kuin edeltäjänsä, nykyinen eduskunta karsii kuntien edellisen neljännesvuosisadan aikana kaksinkertaistuneita lakisääteisiä tehtäviä. Mahdollisista uusista tehtävistä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Kuntien arkea hankaloittavien säädösten purkaminen on merkittävä askel kohti vapaampaa, toimivampaa ja taloudellisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Istuva hallitus on myös kirjannut ohjelmaansa, ettei kuntien valtionosuuksia leikata.

Kuntatalouden tila onkin parantunut mainittujen toimenpiteiden avulla merkittävästi vuonna 2016. Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos koheni viime vuonna yli puoli miljardia euroa. Jatkossa myös orastava työllisyyden koheneminen parantaa kuntien taloutta niiden verotulojen kehittyessä positiivisesti. Yli kymmenellä kunnalla oli jopa varaa alentaa kunnallisveroaan viime syksynä.

Vaikka julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu edelleen, ovat eduskunnan tällä kaudella tekemät välttämättömät säästöpäätökset hidastaneet velkaantumistahtia merkittävästi. Myös kritisoitu sote-uudistus on tarpeen kustannusten karsimiseksi.

Sote-uudistuksen yhteydessä valtion on turvattava kuntien mahdollisuudet hoitaa niille jäävät tehtävät. Se edellyttää muun muassa merkittäviä muutoksia valtionosuus- ja verojärjestelmiin. Myös uusien kuntapäättäjien on jatkettava järkevää taloudenpitoa seuraavalla valtuustokaudella ja käytettävä yhteiset veroeurot kustannustehokkaasti kuntalaisten tarpeita ajatellen.