TIEDOTE: Savio vaatii lakialoitteessaan rikostaustan selvittämistä myös lyhytaikaisesti lasten kanssa työskenteleviltä

Torstai 4.10.2018 klo 17:58

TIEDOTE

Julkaisuvapaa

Savio vaatii lakialoitteessaan rikostaustan selvittämistä myös lyhytaikaisesti lasten kanssa työskenteleviltä

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio vaatii tekemässään lakialoitteessa lyhytaikaisestikin lasten kanssa työtä tekevien henkilöiden rikostaustan selvittämistä. Lisäksi Savion ja usean muun perussuomalaisen kansanedustajan allekirjoittama lakialoite velvoittaisi työnantajaa pyytämään rikostaustaotteen sijaisrekisteriin rekisteröityviltä työnhakijoilta.

Työnantajan on nykyään pyydettävä alaikäisten parissa työskenteleviä henkilöitä esittämään rikostaustaote työ- tai virkasuhteeseen ottamisen yhteydessä. Otteesta ilmenevät mahdolliset lapseen kohdistuneet rikokset, samoin esimerkiksi seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikokset. Lakia ei kuitenkaan sovelleta tehtävissä, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään kolme kuukautta.

- Muun muassa päiväkoteihin joudutaan palkkaamaan lyhytaikaisia sijaisia, joiden rikostaustaa työnantajalla ei ole edes oikeutta tarkistaa. Muussakin lasten parissa tehtävässä työssä kohdataan usein tilanteita, joissa työsuhde kestää korkeintaan muutaman päivän tai viikon. Rikostaustan selvittämistä rajoittava kolmen kuukauden sääntö on herättänyt aiheellista hämmennystä vanhempien keskuudessa. Lakialoitteen toteutuminen poistaisi kolmen kuukauden aikarajoituksen, Savio toteaa.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pitää lain nykytilaa ongelmallisena. Lapsiasiavaltuutettu on todennut, että rikostaustaote tulisi vaatia jo ennakoivasti sijaisrekistereihin kirjautuvilta työnhakijoilta. Savio pitää Kurttilan ehdotusta perusteltuna ja on sisällyttänyt sen tekemäänsä lakialoitteeseen.

- Myös lyhytaikaisesti lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan tarkistamiseen velvoittava lainmuutos kohentaisi lasten turvallisuutta, tarjoaisi vanhemmille mielenrauhaa ja samalla helpottaisi sekä työnantajien että ilman rikollista taustaa töitä hakevien henkilöiden asemaa, Savio toteaa.

- Kyse on alaikäisten turvallisuudesta, joten epäkohtaan tulee reagoida mahdollisimman pikaisesti.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Lakialoite matkustajamerenkulun tukien leikkaamiseksi

Perjantai 29.9.2017 klo 15:46

Jätin 29.9. lakialoitteen matkustajamerenkulkuun liittyvien massiivisten valtiontukien leikkaamisesta eduskunnan käsiteltäviksi. Useimmista muista yritystuista poiketen varustamojen perusliiketoimintaan kohdistuvat tuet ovat pysyviä. Katsonkin lakialoitteeni perusteluissa laivanvarustamoille maksettavien tukien vääristävän kilpailua ja heikentävän merkittävästi sisämaassa toimivien matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaedellytyksiä.

----

Lakialoite laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Elinkeino- ja yritystukien suuri määrä ja monipolvinen käyttötarkoitus ovat herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Yritystuista merenkulkuun kohdistuvat tuet ovat varsin poikkeuksellisia. Ne ovat pysyviä ja kohdistuvat tuettavien yritysten liiketaloudelliseen perustoimintaan. Muutoin yritystuet ovat pääsääntöisesti väliaikaisia.

Tampereen yliopistossa vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan matkustajamerenkulun tukien kokonaismäärä on ollut noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää matkustajamerenkulkuun kohdistuvaa miehistökustannustukea. Miehistökustannustuen piiriin luetaan koko aluksella työskentelevä henkilökunta riippumatta siitä, kuuluvatko työntekijät esimerkiksi kansi- ja konehenkilökuntaan vai taloushenkilökuntaan.

Matkustajamerenkulkuun vuosittain kohdistuvan miehistökustannustuen määrän arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa. Miehistökustannustuella on pyritty nettopalkkauksen kaltaiseen järjestelmään, joka vapauttaa varustamot työntekijöiden sosiaalikulujen ja palkasta ennakonpidätykseen kuluvan osan maksamisesta. Miehistökustannustuen välityksellä varustamoille palautetaan merimiesten palkan ennakonpidätys sekä työnantajan merimieseläkelaissa säädetty eläkevakuutusmaksu ja osuus tapaturmavakuutusmaksusta.

Vuodesta 2004 tilapäiseksi tarkoitettu miehistökustannustuki matkustaja-aluksille säädettiin pysyväksi vuodesta 2009 alkaen. Tuen haittavaikutuksiin lukeutuu valtion menojen kasvun lisäksi mantereen matkailu- ja ravintola-alan yritysten heikentynyt kilpailuasema ja tätä kautta niiden työllistämisedellytysten väheneminen. Valtion menojen pienentämiseksi sekä matkailu- ja ravintola-alan kilpailuneutraliteetin parantamiseksi matkustajamerenkulun miehistökustannustuki olisikin tarkoituksenmukaista ensi tilassa puolittaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 298/2015, uusi 2 momentti ja 12 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

11 § Yleisesti verovelvollisen merenkulkijan merityötulon perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

12 §

Rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan aluksella tehdyn työn perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

---------------------------

Helsingissä 29.9.2017

Sami Savio ps
Toimi Kankaanniemi ps
Rami Lehto ps
Arja Juvonen ps
Olli Immonen ps
Laura Huhtasaari ps
Teuvo Hakkarainen ps
Leena Meri ps
Jari Ronkainen ps
Jani Mäkelä ps

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_40+2017.aspx