Eduskunta hyväksyi Suomelle kalliiksi tulevan elpymisrahaston

Tiistai 18.5.2021 klo 16.32

Runsaasta kansalaispalautteesta sekä Perussuomalaisten kansanedustajien päivä- ja yökausia täysistunnossa esittämistä huolellisista perusteluista huolimatta eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen EU:n elpymisrahastosta äänin 134-57 (lisäksi 2 tyhjää ja poissa 6 edustajaa).
 
Kaikki Perussuomalaiset kansanedustajat äänestivät luonnollisesti elpymisrahastoa vastaan. Katsomme rahaston olevan Suomelle kallis ja vaikutuksiltaan merkityksetön tai jopa haitallinen, vievän EU:ta kohti liittovaltiota sekä palkitsevan talouttaan huonosti hoitaneita EU-maita suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.
 
Myös perustuslakivaliokunnan kannan mukaan kyseessä on niin suuri vallansiirto Suomen ulkopuolelle, että siitä ei voitu päättää yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Lopulta esitys kuitenkin hyväksyttiin kokoomuksen eduskuntaryhmän selkeän enemmistön tukiessa hallitusrintamaa. Ohessa tarkempi listaus äänestystuloksesta aiheesta kiinnostuneille:
 

Avainsanat: EU, liittovaltiokehitys, elpymisrahasto

Kolumni: Jääkö Suomelle tulonsiirtounionin maksajan osa?

Keskiviikko 29.7.2020 klo 15.30

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Tamperelaisessa 29.7.

Jääkö Suomelle tulonsiirtounionin maksajan osa?

EU:n perussopimus on painunut unholaan. Eurooppalaisen elpymisvälineen perustamisella on kauaskantoiset ja syvälliset seuraukset. Liittovaltion ja tulonsiirtounionin synty on yhteisten velkojen myötä yhä lähempänä. Raskas EU-verotus odottaa samalla nurkan takana.

Suomelle elpymisvälineestä koituvat maksut ovat 3,4 miljardia euroa mahdollisia tuloutuksia suuremmat. Suomi saa lisäksi osakseen kymmenien vuosien ja miljardien eurojen takausvastuut EU-maiden yhteisestä velasta. Yhteisvastuun kynnyksen madaltuminen on sitäkin suurempi periaatteellinen murros. Liittovaltiokehitys on pysäytettävä, ellei siihen kysytä lupaa kansanäänestyksessä.

Elpymisvälineen epävarmat välilliset hyödyt eivät puolla siihen osallistumista. Vain muutama prosentti Suomen viennistä suuntautuu valtaosan tukirahoista saaviin maihin. Perustelu vientiteollisuuden epäsuorasta tukemisesta ontuu muutoinkin pahoin. Elpymisväline voi jopa vahvistaa suomalaisyritysten eurooppalaisten kilpailijoiden asemaa.

Perustuslakivaliokunta on suhtautunut erityisen kriittisesti avustusmuotoisen tuen rahoittamiseen yhteisvastuullisella velalla. Eduskunnan tuleekin talouden realiteetit sivuuttavan neuvottelutuloksen sisällön lisäksi tarkastaa aukottomasti sen oikeudelliset perusteet ja perustuslainmukaisuus.

Myös EU:n rahoituksesta vuosina 2021-27 on neuvoteltu. Suomen maksujen kaavaillaan olevan lähes 17 miljardia euroa ja saannon vain noin 11 miljardia. Nettomaksuosuuden kasvuun vaikutti hallituksen haluttomuus liittoutua neuvotteluissa tiukkaa talouskuria vaatineiden Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Valtio velkaantuu tänä vuonna historialliset 20 miljardia euroa. Investoinnit kotimaahan kärsivät, eikä verotuksen keventämistä kohti eurooppalaista keskitasoa ole enää aikoihin tavoiteltu. EU-menojen kasvattama alijäämä vaikeuttaa julkisten palveluiden rahoitusta entisestään.

Kulujen karsinta on aloitettava Suomen ulkopuolelle suuntautuvista rahavirroista. Tulojen ja menojen tasapainotus ei tule olemaan helppoa, mutta yksi asia on varma: toisten maiden velkojen maksaminen ei nosta Suomea talousahdingosta.

Avainsanat: EU, liittovaltiokehitys, julkinen talous

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Maanantai 22.1.2018 klo 19.37

TIEDOTE 22.1.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD päätti 21.1. järjestetyn tiukan puoluekokousäänestyksen jälkeen aloittaa hallitusneuvottelut Saksan kristillisdemokraattien kanssa. Sosiaalidemokraattien asema Saksan hallitusneuvotteluissa on jatkossa vankka. Neuvottelujen kariutuminen johtaisi uusiin liittopäivävaaleihin ja liittokansleri Angela Merkelin uran päättymiseen.

- Saksan hallitusneuvottelut voivat määrittää Euroopan Unionin tulevan kohtalon. Erityisesti SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tunnetaan EU-liittovaltiokehityksen vahvana kannattajana. Hän on asettanut tavoitteeksi Euroopan Yhdysvaltojen luomisen vuoteen 2025 mennessä. Tälle tielle perussuomalaiset eivät missään tapauksessa halua Suomea viedä, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Sami Savio.

Savio arvelee kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon seuraavan mieluusti demaripuheenjohtaja Schulzia tämän viitoittamalla tiellä. Orpo totesi aiemmin tammikuussa olevansa valmis tiivistämään Euroopan integraatiota muun muassa täysimääräisen pankkiunionin ja hallitusohjelman vastaisen turvapaikanhakijoiden pysyvän taakanjaon suuntaan.

- Sinänsä on hyvä, että kokoomus paljastaa avoimesti korttinsa. Sen harjoittama EU-politiikka eroaa ratkaisevasti perussuomalaisten Suomen itsemääräämisoikeutta korostavasta ja kansallista etua painottavasta linjasta. Kansallisvaltioiden aika ei ole ohi, eikä liittovaltiokehitys ole vääjäämätön luonnonlaki, huomauttaa Savio.

Orpon mukaan Suomen täytyy olla mukana maaryhmässä, joka valitsee integraation syventämisen mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä huolimatta. Savio tyrmää Orpon kaavailut.

- Pahin mahdollinen virhe olisi viedä Suomi Schulzin tavoittelemaan liittovaltioon ilman kansanäänestystä, kuten toimittiin valuuttaunioniin sitouduttaessa. Äänestäjän kannattaakin pysytellä valppaana, ellei halua historian toistavan itseään, muistuttaa Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: EU-politiikka, integraatio, liittovaltiokehitys

Liittovaltiokehitys kaventaa Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta

Perjantai 28.11.2014

EKP:n pääjohtaja Draghi kuuluu EU:n liittovaltiokehitystä hehkuttavaan poliittiseen eliittiin, jonka mielestä jaettu kurjuus on pienempi kurjuus. Todellisuudessa kansallisen päätösvallan katoaminen EU:n ja EKP:n kamareihin heikentää edelleen Suomen taloudellista tilannetta sekä kaventaa olennaisesti itsemääräämisoikeuttamme ja liikkumavaraamme. Esimerkiksi pankkiunionin seurauksena joudumme maksamaan Euroopan tulevista pankkikriiseistä kovan hinnan, vaikka suomalaiset pankit eivät keskimääräistä vahvempina vaikeuksiin ajautuisikaan.

Löyhästä budjettikuristaan tunnetun Italian kansalaisena Draghi ei näytä edes haluavan tehtyjen virheiden korjaamista kansallisella tasolla. Vaikka Suomenkaan julkinen taloudenpito ei nykyisin ole kovin kummoista, joudumme liittovaltiokehityksen edetessä Etelä-Euroopan vieläkin löperömmän talouspolitiikan yhteisvastuullisiksi maksumiehiksi ilman vaikutusmahdollisuuksia.

http://yle.fi/uutiset/ekpn_draghi_haluaa_siirtaa_valtaa_jasenmailta_kohti_yhteista_paatoksentekoa/7656508

Avainsanat: EU, eurokriisi, liittovaltiokehitys