Faktoja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:20

Vastasin tämän päivän Ylöjärven Uutisissa paikallisten vihreiden hyökkäykseen perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa vastaan:
 
Faktoja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista
 
Vihreiden Timo Järvenpää kritisoi Ylöjärven Uutisissa 6. syyskuuta perussuomalaisten poliittisia linjauksia ja arveli ”toiseuttamisen” olevan perussuomalaisuuden ydintä. Järvenpää myös katsoi perussuomalaisten ainoana eduskuntapuolueena esittämän maahanmuuttokritiikin kohdistuvan yhteiskunnallisesti vähäpätöiseen ongelmaan.
 
Maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaamme sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa, ja niitä koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on saatavilla niukasti. Valtion velkaantumisen jatkuessa mitään menokohdetta ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle. Valitettavasti hallitus ei ole saanut valmiiksi selvitystään maahanmuuton kokonaiskustannuksista, vaikka niiden kasvu on viime vuosina ollut nopeaa.
 
Yhteiskuntajärjestelmämme perustuu eduskunnan säätämiin lakeihin ja niiden noudattamiseen viranomaispäätöksissä ja tuomioistuimissa. Viranomaisten työn tahallinen vaikeuttaminen murentaa demokraattisen järjestelmämme perusteita. Esimerkkinä tästä on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden piilottelu viranomaisilta. Siitä on osaltaan seurannut paperittomien määrän nopea kasvu Suomessa, ja kuten Järvenpääkin myöntää, lisääntynyt rikollisuus. Näihin ongelmiin on puututtava.
 
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti elokuun loppupuolella kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden sijoittamista maantieteellisesti syrjässä oleviin palautuskeskuksiin, joissa heille tarjottaisiin arjen välttämättömät peruspalvelut. Nämä säilöön otettavat henkilöt voisivat milloin tahansa poistua palautuskeskuksista vapaaehtoisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Järvenpään käyttämä termi ”internointileiri” antaakin Halla-ahon ehdotuksesta hyvin vääristyneen kuvan, toivottavasti ei sentään tarkoituksellisesti.
 
Järvenpään mukaan monessa Euroopan maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden tekemä matalapalkkatyö alentaa myynnissä olevien tuotteiden hintaa. Niin todennäköisesti onkin. Suomessa työehtojen tulee kuitenkin olla kaikille samat. Kokoomus on ehdottanut maahanmuuton nopeaa lisäämistä, työlupien tarveharkinnan poistamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista. Ainakin osa vihreiden kansanedustajista suhtautuu ehdotuksiin avoimen myötämielisesti, vaikka niiden toteutuminen synnyttäisi väistämättä Suomeen halpatyömarkkinat. Hyötyjiä eivät olisi suomalaiset eivätkä liioin ulkomaalaiset työntekijät.
 
Järvenpään kirjoituksen ilmestymispäivänä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tuomitsivat allekirjoittamassaan julkilausumassa terrorismin, kaikenlaisen väkivallan ja vihapuheen. Kuitenkin heti seuraavana päivänä suomalaisiin kohdistuvan vihapuheen nostaminen julkiseen keskusteluun herätti närkästystä monessa eduskuntapuolueessa. Tämä on hyvin outoa toiseuttamista. Vaikka keskustelunaihe on monelle ilmeisen epämiellyttävä, on länsimaiseen demokratiaan olennaisena osana kuuluvaa, vaikeistakin aiheista käytävää asiallista keskustelua voitava jatkaa avoimesti jo pelkän kansallisen etumme vuoksi. Vain ongelmien tuominen päivänvaloon tarjoaa mahdollisuuden muutokseen.
 
 
Sami Savio,
kansanedustaja,
kaupunginvaltuutettu,
perussuomalaiset

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, mielipidekirjoitus

Vastine Sakari Timoselle

Maanantai 28.8.2017 klo 20:30

VASTINE

Kaupunkilehti Tamperelaisen nettiversiossa 28.8.2017 julkaistussa kirjoituksessa kerrotaan blogisti Sakari Timosen arvioineen, että ilman oleskelulupaa Suomessa olevilla henkilöillä on vastaava oikeus toimeentulotukeen kuin Suomen kansalaisilla. Samassa yhteydessä Timonen on myös kritisoinut kysymyksiäni siitä, onko ilman laillista oikeutta maassamme oleskeleville henkilöille myönnetty toimeentulo- ja asumistukia sekä missä määrin nämä tuet ovat helpottaneet kyseisten henkilöiden piileskelyä viranomaisilta.

Timosen tulkinta perustuslain suomista oikeuksista kuulunee niin sanotun perusoikeusfundamentalistisen koulukunnan piiriin. Timosen tai hänen hengenheimolaistensa näkemys perustuslain oikeasta tulkinnasta ei kuitenkaan saa kaikilta asiantuntijatahoilta täyttä vastakaikua. Muun muassa arvostettu emeritusprofessori Aulis Aarnio on esittänyt tämän koulukunnan tulkintoja kohtaan voimakasta kritiikkiä.

Hallituksen maahanmuuttoministeriryhmä on joulukuussa 2016 ohjeistanut kuntia tarjoamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille vain välttämätöntä hätämajoitusta, ruokaa, vaatteita ja sairaanhoitoa, kunnes heidät on saatu poistettua maasta. Kunnille on nimenomaisesti annettu lisäohjeistusta siitä, ettei toimeentuloa laittomasti maassa oleskeleville makseta sekä määräys siitä, että hätäapuun on liityttävä myös henkilön ohjaaminen palautusjärjestelmän piiriin.

Jaan tältä osin hallituksen loppuvuonna 2016 esittämän käsityksen, jonka mukaan kuntien ei tule avustaa rahallisesti laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä. Ja kuten alkuperäisessä tiedotteessani korostin, Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden piilottaminen viranomaisilta tai siihen avustaminen on raskauttava asianhaara. Se tulee säätää rangaistavaksi teoksi.

Sami Savio
Kansanedustaja (ps.)
Ylöjärvi

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, vastine

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet nostettava päivänvaloon

Sunnuntai 27.8.2017 klo 17:02

TIEDOTE 27.08.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet on nostettava päivänvaloon

Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden avustaminen ja piilottelu viranomaisilta on noussut Turun puukotusten jälkeen uudelleen julkiseen keskusteluun. Yksityishenkilöiden ja kirkon tarjoaman avun lisäksi myös sosiaaliviranomaisten epäillään maksaneen heille toimeentulotukea ilman laillista perustetta.

- Olen saanut yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleville myöntämästä toimeentulotuesta. Myös osa sosiaalipalvelutyöntekijöistä näyttää olevan hämillään tilanteesta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio.

Toimittaja Mika Koskisen haastattelema poliisi kertoo Iltalehdessä sosiaaliviranomaisten vaikeuttavan poliisin työtä maksamalla laittomasti maassa oleskeleville toimeentulotukea ja asumistukea. Hänen mukaansa sosiaaliviranomaiset eivät myöskään anna poliisille tietoja laittomasti maassa olevista henkilöistä. Aihe on ilmeisen arka, koska poliisi ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

- Sosiaaliviranomaisten tehtävä on tarjota apua heikoimmassa asemassa oleville kansalaisillemme sosiaalitukien määräytymisperusteiden mukaisesti. Yhteiskuntamoraalin kannalta on kestämätöntä, jos yhteisiä verovarojamme käytetään Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden ylläpitoon. Erityisen raskauttavaa on, jos auttamisen tarkoituksena on edistää viranomaisilta piilottelua. Mahdolliset väärinkäytökset tulee selvittää ja nostaa päivänvaloon, Savio vaatii.

Lisätietoja:

Sami Savio

045 2608 308

sami.savio@eduskunta.fi

Mika Koskisen kirjoitus Iltalehden nettiversiossa:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708272200352311_u0.shtml

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous

Terrori-iskujen paheksunta ei riitä, myös politiikan suuntaa on muutettava

Perjantai 18.8.2017 klo 10:18

Eurooppa on ollut 17.8.2017 jälleen kerran terrori-iskujen kohteena. Viimeisimmät iskut tehtiin Barcelonassa ja Cambrilsissa. Viime vuosina iskuja väkijoukkoihin on tehty Euroopan suurkaupungeissa enemmän tai vähemmän säännöllisesti, kuten seuraava listauskin osoittaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9782858

Presidentti Niinistö, pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini ovat tuominneet Barcelonan iskun. Myös sisäministeri Risikko pitää tilannetta "todella vakavana". Mutta vaikka länsimaisen demokratian ytimeen kohdistuvat terrori-iskut järkyttävät presidenttiä ja ministereitä kerta toisensa jälkeen, he tullevat tälläkin kerralla unohtamaan nämä barbaariteot muutamassa päivässä kuin taikaiskusta. Valitettavasti sama kaava toistuu yhä uudelleen ja uudelleen.

https://yle.fi/uutiset/3-9782722

Hallituksen tulee taata kansalaisten turvallisuus. Tämä edellyttää vastaavien iskujen ennaltaehkäisyä Suomessa. Iskujen kasvavaa uhkaa eivät kuitenkaan poista suuria yleisötilaisuuksia nykyään turvaavat rekkajonot tai julkisia rakennuksia vartioimaan tuodut betoniporsaat. Ainoa realistinen keino niiden estämiseen on huomattavasti nykyistä järkevämpi maahanmuuttopolitiikka.

Perussuomalaiset ovat vaatineet korjausliikettä jo vuosikausien ajan, kenties muutkin puolueet käsittävät lopulta miksi. Uskoni siihen ei ole erityisen vahva, mutta koska kertaus on opintojen äiti, me perussuomalaiset tulemme palaamaan asiaan toistuvasti eduskunnan syysistuntokauden aikana.

Avainsanat: terrorismi, maahanmuuttopolitiikka, hallitus

Äänestä sunnuntain kuntavaaleissa tervettä järkeä päätöksentekoon

Perjantai 7.4.2017 klo 20:04

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina, muistathan käydä äänestämässä! Perussuomalaiset korostavat Ylöjärvellä mm. seuraavia teemoja:

Kestävää taloudenpitoa

Ylöjärven velkaantuminen on saatu tällä valtuustokaudella hallintaan ilman mittavia veronkorotuksia. Järkevää taloudenpitoa on jatkettava käyttämällä veroeurot kustannustehokkaasti. Ylöjärvi ei tarvitse superkallista raitiotietä, jonka laajentamista naapurikuntiin pahoin velkaantuvan Tampereen valtakoalitio nyt markkinoi.

Hallittua maahanmuuttoa

Maahanmuuttoasioissa PS tarjoaa ainoan todellisen vaihtoehdon muille puolueille. Vaikka maahanmuuttopolitiikan suuret linjat ratkaistaan eduskunnassa, voit vaikuttaa siihen liittyviin päätöksiin myös kuntavaaleissa. Maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten on oltava hallittua paikallistasollakin. Ylöjärvelle ei ole mitään syytä perustaa vastaanottokeskuksia.

Pirteää elinkeinoelämää

Pienyritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettu uudessa hankintalaissa helpottamalla niiden osallistumista kuntien tarjouskilpailuihin. Paikallista yrittäjyyttä voidaan edistää tonttitarjonnalla. Vireä elinkeinoelämä mahdollistaa paikallisten työpaikkojen synnyn sekä verotuloja riittävän palvelutarjonnan turvaamiseksi.

Sami_Savio_kuntavaalimainos_050417_v2.jpg

Avainsanat: kuntatalous, maahanmuuttopolitiikka, yrittäminen

Maahanmuuton ongelmat eivät katoa toiveajattelulla

Maanantai 26.9.2016 klo 13:30

Aamulehti julkaisi tänään 26.9. oheisen kirjoitukseni vastineena vihreiden Jaakko Mustakallion ja Mikko Vesterisen aiemmin esittämälle näkemykselle, jonka mukaan rasismi olisi saanut huomattavan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa:
 
"Ongelmat eivät katoa toiveajattelulla
 
Vihreiden Jaakko Mustakallio ja Mikko Vesterinen ovat huolissaan rasismin lisääntymisestä (Aamulehti 18.9.). Kansalaisten kasvaneen maahanmuuttokriittisyyden merkittävin syy lienee kuitenkin arkitodellisuuden ja punavihreän unelman välisen kuilun jatkuva syveneminen.
 
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksen mukaan joidenkin kansallisuuksien alttius tehdä rikoksia on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Ero korostuu erityisesti seksuaalirikoksissa, mutta surullinen osoitus kasvaneista riskeistä on myös Otanmäessä tapahtunut suomalaismiehen tappo, josta epäillään kahta turvapaikanhakijaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee jatkossa sijoittaa tarkasti vartioituihin palautuskeskuksiin.
 
Taloudelliset realiteetitkin on otettava huomioon. Maahanmuuton kustannukset kasvoivat viime vuoden kriisissä useilla sadoilla miljoonilla euroilla aiempaan verrattuna. Vaikka tulijoita on toisinaan kaavailtu Suomen huoltosuhteen pelastajiksi, on turvapaikanhakijoiden koulutustaso valitettavan usein täysin riittämätön suomalaisen työelämän tarpeisiin. Yhtälö on erityisen vaikea tilanteessa, jossa velkaista maatamme riivaa jo valmiiksi jättimäinen työttömyys.
 
Jaakko Mustakallion ja Mikko Vesterisen kirjoituksessa mainitaan verkon törkyjulkaisut. Uutisoinnin on luonnollisesti oltava mahdollisimman asiallista ja puolueetonta. Mediakentän monipuolistuminen ja internetin laaja uutistarjonta antavat kuitenkin kansalaisille mahdollisuuden hankkia informaatiota useista eri lähteistä. Se on huomattava parannus aikakauteen, jolloin tietoa oli saatavilla vain Yleisradion uutislähetyksistä ja Helsingin Sanomista.
 
Jaakko Mustakallio ja Mikko Vesterinen pitävät rasismia ja vihamielisiä asenteita merkittävinä uhkina yritystoiminnalle ja yritysten kansainvälistymiselle. Oman tulkintani mukaan turvallisuus ja tervejärkisyys ovat valtavia kilpailuetuja tulevaisuuden Euroopassa. Näiden näkökulmien oikeellisuus jää tulevien sukupolvien arvioitavaksi."

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, mielipidekirjoitus

Maahanmuuton kustannuksia on karsittava

Tiistai 20.9.2016 klo 17:00

Pidin tänään 20.9. muun muassa seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion vuoden 2017 talousarvion lähetekeskustelussa:
 
"Arvoisa puhemies! Hallituksen monesta hyvästä toimenpiteestä huolimatta valtion velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut riittävästi, ja merkittävän uuden menoerän ovat muodostaneet maahanmuuttoon liittyvät kustannukset, jotka ovat kasvaneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla tavanomaiseen tasoon nähden. Tarkkaa summaa niistä ei näytä tietävän kukaan edes valtiovarainministeriössä.
 
Maahanmuuttopolitiikkaa on onneksi kiristetty tällä hallituskaudella lainsäädännöllisin keinoin, mikä ensi vuoden talousarvion mukaan alentaa maahanmuuton kustannuksia noin 180 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Menoja aiheutuu jatkossa kuitenkin merkittävästi paitsi valtiolle myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille.
 
Työ maahanmuuton menojen karsimiseksi onkin vielä pahoin kesken, ja siksi hallituksen viime vuonna sopimat hyvät maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset linjaukset on vietävä pikaisesti ja täysimääräisesti käytäntöön."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, puheenvuoro

Eurooppalaisista arvoista pidetään kiinni tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa

Lauantai 17.9.2016 klo 15:24

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haluaa "EU:n pysyvän yhtenäisenä ja pitävän kiinni arvoistaan pakolaispolitiikassaan". Nykyinen Itä-Euroopan kehitys on Orposta huolestuttavaa. Orpo viitannee tällä entisen itäblokin maiden maahanmuuttopolitiikkaan, joka on huomattavasti Länsi-Euroopan maita tiukempaa.

Euroopan on ehdottomasti pidettävä kiinni arvoistaan. Päinvastoin kuin Orpo katsoo, historiallisesti tärkeiden arvojemme turvaaminen vaatii kuitenkin nimen omaan huomattavasti aiempaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Itä-Euroopan maat ovat toisen maailmansodan jälkeisestä kommunismin ikeestä vapauduttuaan oppineet ajamaan kansallista etuaan välittämättä ulkopuolisten mielipiteistä. Samanlaista ajattelutapaa kaivataan nyky-Suomeenkin. Se on paitsi nykyisten suomalaisten, myös tulevien sukupolvien etu.

Nykyisen sisäministerin tulee edistää pikaisesti niitä hallituksessa jo sovittuja maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä, joiden valmistelu ja toteutus jäivät Orpon kaudella kesken tai jopa kokonaan lähtökuoppiinsa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tältä osin valmis nopeisiin uudistuksiin.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista

Perjantai 16.9.2016 klo 12:49

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-alueella:
 
"KIRJALLINEN KYSYMYS
 
Suomen suhteettoman suuresta osuudesta turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen toteuttamisessa
 
Eduskunnan puhemiehelle
 
Vuonna 2015 Eurooppaan saapui poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita. EU:n turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n tilastojen mukaan jäsenmaissa tehtiin kyseisenä vuonna yli 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta. Syyskuussa 2015 EU-maat päättivät jakaa 120 000 Italiaan ja Kreikkaan saapunutta turvapaikanhakijaa vapaaehtoisten sisäisten siirtojen mekanismin avulla. Jo aiemmin oli sovittu 40 000 turvapaikanhakijan jakamisesta.
 
Maahanmuuttoviraston tiedotteen mukaan Suomeen on 14.9.2016 mennessä siirretty yhteensä 679 turvapaikanhakijaa EU:n sisäisinä siirtoina. Koko EU-alueella sisäisiä siirtoja on tehty 4878. Suomen osuus turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista on muodostunut suhteettoman suureksi, koska muut sopimusmaat eivät ole osallistuneet siirtoihin ennalta määritellyllä tavalla.
 
Marraskuussa 2015 silloinen sisäministeri Petteri Orpo lausui julkisuudessa, että ”Suomi keskeyttää sisäiset siirrot jos muut maat eivät osallistu”. (YLE Uutiset 9.11.2015) Joulukuussa 2015 pääministeri Juha Sipilä puolestaan katsoi sisäisten siirtojen mekanismin epäonnistuneen. (Helsingin Sanomien verkkosivusto 18.12.2015)
 
Näistä lausunnoista huolimatta Suomi on jatkanut sisäisiä siirtoja huomattavasti muita maita aktiivisemmin. Esimerkiksi ajanjaksolla 25.8.-14.9.2016 koko EU-alueella toteutettiin 481 sisäistä siirtoa, joista Suomeen kohdistui peräti 162. Ainoastaan Ranska on vastaanottanut turvapaikanhakijoita Suomea enemmän sisäisten siirtojen mekanismin kautta 14.9.2016 mennessä. Hyvin suuri osa Suomeen siirretyistä turvapaikanhakijoista on lisäksi ollut miespuolisia, esimerkiksi 14.9.2016 siirretyssä 80 henkilön erässä oli 64 miestä.
 
Läheskään kaikki jäsenmaat eivät osallistu vapaaehtoiseen turvapaikanhakijoiden taakanjakoon. EU:n sisäisten siirtojen on kritisoitu kasvattavan huomattavasti turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää, koska menettely parantaa hakijoiden mahdollisuuksia hakeutua korkeaa sosiaaliturvaa tarjoaviin maihin, joiden turvapaikkasäädökset ovat kaiken lisäksi usein muita maita löyhempiä. Taakanjakomenettelyn on lisäksi katsottu heikentävän Schengen-alueen reunavaltioiden motiivia toteuttaa tarkkaa ulkorajavalvontaa.
 
 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 
Miksi Suomi on jatkanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja EU-alueella tilanteessa, jossa muiden sopimusmaiden osallistuminen siirtoihin on jäänyt erittäin vähäiseksi ja Suomen osuus siirroista on noussut suhteettoman suureksi sekä
 
aikooko hallitus keskeyttää turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU-alueella ainakin siihen saakka, että muiden maiden suhteellinen osuus sisäisistä siirroista nousee vähintään Suomen tasolle?
 
 
Helsingissä 16.9.2016
 
Sami Savio /ps"

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Puheenvuoroni eduskuntakeskustelussa kansalaisaloitteesta rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi

Tiistai 13.9.2016 klo 21:17

Pidin tänään seuraavan puheenvuoron eduskunnan käsitellessä kansalaisaloitetta vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi:
 
"Arvoisa puhemies! Tätä kansalaisaloitetta laadittaessa sen tekijöiden tarkoitus on oman tulkintani mukaan ollut kiristää nykyistä lainsäädäntöä siten, että muodostetaan automaatio vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi, vaikka tämä nyt ei täysin tästä kansalaisaloitteen sanamuodoista ilmenekään, eikä kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden tarkoituksena myöskään liene ollut ulkomaalaislain lieventäminen lievempienkään rikosten osalta.
 
Edustaja Tavio kertoi aiemmin tänään, että hän on laatinut lakialoitteen, jolla pyritään vakavia rikoksia tehneiden ja lainvoimaisen tuomion saaneiden ulkomaalaisten automaattiseen karkottamiseen ilman nykyisen kaltaista raskasta hallinnollista menettelyä. Olen itsekin allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja toivon mukaan se etenee laiksi asti.
 
Eduskuntaan on keväällä tulossa myös hallituksen esitys karkottamisten tehostamiseksi, ja valmistelun yhteydessä tulee ottaa huomioon tämänkin kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden henkilöiden huolet siitä, että maahan on jäänyt ulkomaalaisia rikoksia tehneitä henkilöitä, ja kiristää siten ulkomaalaislakia riittävästi.
 
Edustaja Paatero totesi aiemmin tänään, että ulkomaalaisten todennäköisyys syyllistyä rikokseen ei olennaisesti poikkea kantaväestöstä, mutta valitettavasti tilastojen mukaan joidenkin kansalaisuuksien osuus seksuaalirikoksista on huomattavasti niiden väestöosuutta suurempi ja eräissä tapauksissa jopa yli kymmenkertainen.
 
Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon, että kansalaisuuslakiamme on syytä tiukentaa vaikkapa Tanskan mallin mukaisesti. Tanskassahan vaaditaan esimerkiksi useiden vuosien työhistoria yhtenä kansalaisuuden myöntämisen ehtona. Vielä lopuksi: Suomeen tulee perustaa tarkasti valvottuja palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime aikaisten tapahtumien valossa nämä suljetut palautuskeskukset olisivat olleet jo pitkään ehdottoman tarpeellisia."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Maahanmuuttopolitiikan suunta on kritiikistä huolimatta oikea

Torstai 4.8.2016 klo 16:01

Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan suunta on herättänyt runsaasti keskustelua heinä-elokuun taitteessa. Muun muassa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on arvostellut hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ylikireäksi. Henriksson tietänee kuitenkin sen, että linja on kiristynyt huomattavasti muissakin Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskan kansanpuolue on vaatinut muslimien maahanmuuton rajoittamista mahdollisuuksien mukaan. On selvää, ettei Suomi saa jäädä muiden Pohjoismaiden kehityksestä jälkeen.

Suomen ulkomaalaislakia muutettiin toukokuussa mm. siten, että humanitaarisen suojelun peruste poistettiin laista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jätti Maahanmuuttoviraston tiukentunutta linjaa kritisoidessaan tämän lakimuutoksen vaille huomiota. Lähtöalueen rauhattomuus ei siten enää riitä suojeluperusteeksi. Oleskeluluvan saaminen edellyttää henkilöön kohdistuvaa vainoa.

Ulkomaalaislain muutosten jälkeen Maahanmuuttovirasto on antanut oleskeluluvan enää 10 prosentille irakilaisista turvapaikanhakijoista. Ja vaikka Hesarin pääkirjoituksessakin on jälleen kerran arvosteltu maahanmuuttopolitiikan kiristymistä, on muutos ehdottomasti oikeansuuntainen.

Hieman yllättäen kritiikkiä perussuomalaisten maahanmuuttonäkemyksiä kohtaan on esittänyt myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Useimmat todellisista ongelmista ovat kuitenkin syntyneet vanhojen valtapuolueiden toimesta. Hallituksen ja eduskunnan onkin jatkossa keskitettävä tarmonsa viisaiden päätösten tekemiseen ja ongelmakohtien korjaamiseen.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Sitova taakanjakomekanismi ei ole hyväksyttävissä

Tiistai 14.6.2016 klo 14:49

Suomi on yhtenä harvoista maista toteuttanut viime syksynä solmittua EU-sopimusta vapaaehtoisesta taakanjaosta. Sen nojalla Italiasta ja Kreikasta uudelleen lähetetyksi aiotuista 160 000 turvapaikanhakijasta on toukokuun loppuun mennessä siirretty noin 2 000 henkilöä, joista peräti lähes kuudesosa Suomeen.

Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee kesäkuussa EU-komission ehdotusta Dublin-asetuksen muuttamiseksi. Asia on saanut merkitykseensä nähden suhteellisen vähän mediahuomiota. Esityksen hyviä puolia ovat muun muassa hakemuskäsittelyn aikarajojen lyhentäminen ja turvapaikanhakijoiden rekisteröiminen automatisoituun järjestelmään. Nämä toimenpiteet mahdollistaisivat hakemuksen nopeutetun käsittelyn ja toimeenpanon tapauksissa, joissa hakija ei täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.

Esityksen ongelmallisin kohta on turvapaikanhakijoiden automaattinen siirtäminen toisiin EU-maihin lievänkin muuttopaineen kohdatessa yhtä tai useampaa jäsenvaltiota. Taakanjakojärjestelmästä tulisi pysyvä ja sakon uhalla jäsenmaita velvoittava, mikä on vastoin hallitusohjelman kirjausta. Sisäiset siirrot alkaisivat jo tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden määrä ylittää yhdessä jäsenmaassa 50 prosentilla sen asukasmäärään ja bruttokansantuotteeseen suhteutetun laskennallisen osuuden.

Automaattinen ja velvoittava mekanismi toimisi houkuttimena kolmansista maista tuleville turvapaikanhakijoille eikä siksi voi olla hyväksyttävissä. Sitoutuminen komissiossa suunnitteilla olevaan sitovaan taakanjakomekanismiin tarkoittaisi turvapaikanhakijoiden määrän runsasta kasvua erityisesti kansainvälisiin sopimuksiin miltei neuroottisesti suhtautuvassa Suomessa.

Komission pitkän aikavälin tavoitteena on turvapaikkapäätösten keskittäminen ja delegointi suunnitteilla olevalle EU:n turvapaikkavirastolle. Toteutuessaan virasto ja sen myötä syntyvä EU:n yhteinen turvapaikkalinja kaventaisivat kansallista liikkumavaraamme olennaisesti, tiivistäisivät EU:n liittovaltiokehitystä ja siirtäisivät päätösvallan turvapaikka-asioissa Suomen ulkopuolelle. Suomen hallituksen tuleekin ajaa EU:ssa kehityssuuntaa, joka turvaa jäsenmaiden liikkumavaran sekä vapauden toteuttaa kansallista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa myös kriisitilanteissa.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

EU:n turvapaikkavirasto ja taakanjakosuunnitelma eivät edistä Suomen etua

Torstai 9.6.2016 klo 20:43

Pidin tänään eduskunnan täysistunnossa ulkomaalaislain muuttamista koskevan hallituksen esityksen käsittelyssä seuraavan Dublin-asetuksen muuttamiseen ja EU:n turvapaikkavirastoon liittyvän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on ehdotettu tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Prosessien kehittäminen ja selkeyttäminen on sinänsä kannatettavaa, mutta toisaalta kannattaa pitää mielessä se, että poliiseilla ja Rajavartiolaitoksen henkilökunnalla on erittäin hyvää käytännön kokemusta maahanmuuttoasioista ja sitä kannattaa hyödyntää jatkossakin. 

Arvoisa puhemies! Suomen kannalta olennaisesti tärkeämpi kysymys liittyy kuitenkin komission esitykseen Dublin-asetuksen muuttamisesta. Esityksen mukaan turvapaikanhakijoita siirrettäisiin toisiin EU-maihin muuttopaineen kohdatessa yhtä tai useampaa jäsenvaltiota. Tämän hetken esityksen mukaan taakanjakojärjestelmästä tulisi pysyvä ja sakon uhalla jäsenmaita velvoittava, mikä on vastoin hallitusohjelman kirjausta. EU-laajuinen turvapaikanhakijoiden taakanjako tarkoittaisi käytännössä hakijoiden määrän runsasta kasvua myös Suomessa. Ainoastaan Suomi on toteuttanut viime syksynä sovittua EU:n vapaaehtoisesta taakanjakomekanismista tehtyä sopimusta pilkun tarkasti, ja sopimuksen nojalla Italiasta ja Kreikasta uudelleen lähetetyksi aiotuista 160 000 turvapaikanhakijasta on toukokuun loppuun mennessä lähetetty noin 2 000 henkilöä, joista peräti noin kuudesosa Suomeen. Herääkin kysymys siitä, mitä mahtaisi tapahtua, jos sitoutuisimme komissiossa nyt suunnitteilla olevaan taakanjakomekanismiin. 

Arvoisa puhemies! Suunnitelmissa oleva EU:n turvapaikkavirasto ja sen myötä tuleva EU-laajuinen yhteinen turvapaikkalinja eivät myöskään ole ratkaisu ongelmaan. Toteutuessaan ne kaventaisivat olennaisesti kansallista liikkumavaraamme ja jatkaisivat EU:n liittovaltiokehitystä. Hallituksen tuleekin vaikuttaa unionissa pikemminkin siihen suuntaan, että EU-direktiiveissä mahdollistettaisiin laajempi kansallinen liikkumavara ja vapaammat kädet toteuttaa kansallista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_67+2016+5+6+6.aspx

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Hallituksen sopimat maahanmuuton kiristykset on toteutettava nopeasti ja täysimääräisesti

Tiistai 7.6.2016 klo 18:23

Pidin tänään 7.6. eduskunnan täysistunnossa kaksi puheenvuoroa terrorismilainsäädännön kiristämiseen tähtäävää hallituksen esitystä käsiteltäessä:

"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädettäisiin rangaistavaksi, ja myös matkustusrikoksen yritystä esitetään rangaistavaksi. Lisäksi matkustusrikoksen rahoittamista rangaistaisiin terrorismin rahoittamisena. Tämä oikeusministeriössä ministeri Lindströmin johdolla valmisteltu lakiuudistus on järkevä ja tervetullut toimenpide terrorisminvastaisessa taistelussa erityisesti juuri nyt, kun terrorismin uhka on kohonnut sekä meillä että muualla maailmassa.

Arvoisa puhemies! Yleisesti ottaen Suomi ei ole tähän mennessä varautunut terrorismiin tai sen torjuntaan parhaalla mahdollisella tavalla. Muun muassa terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta on todennut tämän. Hänen mukaansa Suomen terrorismin torjunnan resurssit ovat pienet sekä suojelupoliisin osalta että laajemminkin. Malkki on jopa ihmetellyt sitä, että Suomen poliitikot perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat olleet yllättävän vähän kiinnostuneita tästä nyt yhä ajankohtaisemmasta ja tärkeästä asiasta.

Suojelupoliisin mukaan Suomessa on noin 300 ihmistä, joilla voi olla yhteyksiä terrorismiin. Heidän toimintansa on ollut pääosin ulkomaille suuntautunutta, mutta Suomessakin rekrytoidaan taistelijoita eikä kotimaammekaan ole varmassa turvassa terrorismilta. Valitettavasti viime syksyn maahanmuuttokriisin vaillinainen hoito ei ole lainkaan parantanut Suomen sisäistä turvallisuutta tai vähentänyt Suomeen kohdistuvaa terrorismiuhkaa edustaja Kymäläisen vastakkaisista väitteistä huolimatta.

Toukokuussa uutisoitiin noin 2,5 tuhannen turvapaikanhakijan kadonneen vastaanottokeskuksista tämän ja viime vuoden aikana. Epäilemättä nämäkin osittain paperittomat tai väärillä henkilöpapereilla esiintyneet henkilöt ovat lisänneet edelleen terrorismitekojen uhkaa, ja kehotankin hallitusta ripeisiin toimiin palautuskeskusten perustamiseksi. Lisäksi pidän järkevänä edustaja Meren tekemää esitystä (Puhemies koputtaa) terrorijärjestöön kuulumisen kriminalisoinnista (Puhemies koputtaa), ja muutkin toimet ovat eittämättä tarpeellisia."

----------

"Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläiselle sanoisin, niin kuin täällä on tänään taidettu sanoakin, että ei kannata olla sinisilmäinen. Haluaisin myös vielä kiittää edustaja Eloa tekemästään huomiosta, että eduskunnan tulee pysyä tiukkana ja viedä täysimääräisesti lainsäädäntöön hallituksen jo sopimat maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset toimenpiteet huolimatta nyt viime päivinä esillä olleesta opposition ja mediankin kovaäänisestä vastarinnasta. Meidän kaikkien lainsäätäjien on hyvä pitää mielessä, että vallan kolmijako-opissa kansallinen parlamentti eli Suomessa eduskunta on ensimmäinen valtiomahti ja media vasta neljäs. Eduskunnan tuleekin käyttää sille kuuluvaa valtaa, ja tämä koskee myös maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä. Valta kuuluu Suomessa kansalle, joka on vaaleissa valinnut maan asioiden hoitoon parhaaksi katsomansa päättäjät."

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskunta, terrorismi

Maahanmuuton kustannukset on selvitettävä ja laitettava leikkuriin

Tiistai 31.5.2016 klo 19:20

Pidin eduskunnan tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa seuraavan maahanmuuton kustannuksia käsittelevän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Lähes tarkalleen puolet vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon sisältyvästä 455 miljoonan euron määrärahalisäyksestä, nimittäin 230 miljoonaa euroa, tulee kulumaan maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä summa on itse asiassa lähestulkoon sama kuin esitykseen sisältyvä nettolainanotto, joka on suuruudeltaan 233 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten voidaan siis katsoa jäävän sellaisinaan tulevien sukupolvien maksettaviksi. Maahanmuuton kustannusten on esityksessä arvioitu olevan yli 780 miljoonaa euroa suuremmat kuin ne ovat olleet aiempina vuosina.

Kokonaisuudessaan maahanmuuttokustannusten osalta liikutaan siis jo vähintään miljardin euron suuruusluokassa ja todennäköisesti todelliset kustannukset ovat vielä tätäkin arviota huomattavasti suuremmat. Ellei tarpeellisiin toimenpiteisiin pian ryhdytä, niin ne kasvavat jatkossa entisestään. Tämä kaikki siis siitäkin huolimatta, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttoa on pidetty pääsääntöisesti pelkästään rikkautena ja voimavarana.

Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia on ryhdyttävä alentamaan ja pikaisesti tulee toteuttaa hallitusohjelman kirjaus maahanmuuton kustannusten selvittämisestä, sillä kun kustannukset ovat tiedossa, on niihin helpompi puuttua lainsäädännöllisin keinoin.

Kuten edustaja Hakkarainen äsken totesi, niin Suomen on ensinnäkin alennettava maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä. Eräs tähän liittyvä merkittävä toimenpide on perheenyhdistämiskriteerien useassa vaiheessa tapahtuva tiukentaminen, ja toivottavasti kiristykset tapahtuvat tiukoin ehdoin.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Mäntylän johdolla on valmisteltu maahanmuuton sosiaaliturvan eriyttämistä ja karsintaa. Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisiin ohjelmiin sisältyvien esitysten nopea toteuttaminen tulee kyllä vähentämään julkisen sektorin velkaantumista, mutta vain jos ne toteutetaan täysimääräisesti."

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuuttopolitiikka

Sisäistä turvallisuutta voidaan parantaa maahanmuuttopolitiikkaa tiukentamalla

Keskiviikko 25.5.2016

Pidin sisäisen turvallisuuden selontekoa käsitelleessä eduskunnan täysistunnossa tiistaina 24.5. kaksi maahanmuuttokriisin hoitoon liittyvää puheenvuoroa, joista alla ensimmäinen:

”Arvoisa puhemies! Sisäministeri mainitsi aiemmin tänään, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja siihen edustaja Elokin otti äsken kantaa. Näillä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla hakijoilla voi toisinaan olla suurikin motivaatio jäädä oleskelemaan Suomeen ilman viranomaisten tietoa, ja samalla valitettavasti kasvaa myös riski rikolliseen toimintaan ryhtymisestä.

Nämä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisikin tarkoituksenmukaista siirtää joko säilöönottoyksiköihin tai sitten hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin tehostetusti valvottuihin ja vain minimipalveluita tarjoaviin palautuskeskuksiin, ja niiden perustamisestahan on maininta myös tässä selonteossa.

Tämä olisi yksinkertainen ja kustannustehokas tapa parantaa Suomen sisäistä turvallisuutta. Ministeri jo lähti, mutta olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten ja missä aikataulussa näiden palautuskeskusten käyttöönoton valmistelu etenee.”

Alla päivän toinen sisäiseen turvallisuuteen liittyvä puheenvuoroni:

”Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa muun muassa todetaan terrorismin uhan kohonneen Suomessa. Selonteon mukaan terroriuhkaa kohottavat konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden tulo Suomeen ja ääriliikkeistä kiinnostuneiden henkilöiden määrän lisääntyminen. Myös laajamittainen laiton maahantulo on mainittu selonteossa merkittävänä turvallisuusympäristön muutoksen syynä.

Merkittävin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva muutos liittyy epäilemättä maahanmuuttokriisiin. Suomeen saapui viime vuonna ennätykselliset yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joita varten perustettiin uusia vastaanottokeskuksia nopeassa tahdissa viime syksyn aikana. Vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana peräti noin 2500 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa kadonneista turvapaikanhakijoista on todennäköisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen, vaikka osa heistä onkin oletettavasti jo poistunut maasta.

Toissa viikolla keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo arvioi, että vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyy vakavia riskejä. Palon mukaan niitä liittyy erityisesti henkilöihin, jotka ovat tulleet Suomeen väärillä henkilöpapereilla tai kokonaan ilman papereita. Toisaalta sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin arvion mukaan Suomessa on ennestään oleskellut hieman yli tuhat paperitonta henkilöä. Tosin heidän tarkkaa määräänsä on varsin vaikea arvioida. Paperittomien lukumäärän kasvu on joka tapauksessa hyvin merkittävä, ja vastaanottokeskuksista kadonneiden henkilöiden motiivit saapua Suomeen eivät myöskään aina ole viranomaisten tiedossa.

Edellä mainittujen noin 2500 henkilön joukossa voi esimerkiksi olla lukuisia sotarikoksiin syyllistyneitä. On selvää, että heidän tavoittamisensa ja kiinni ottamisensa on erittäin tärkeää, ja kannustankin sisäministeriötä asian suhteen ripeisiin toimenpiteisiin, enkä luultavasti ole ainoa kansanedustaja, joka ajattelee samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään muutamaan otteeseen jo todettu, emme voi jäädä lepäämään laakereillamme, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on ainakin väliaikaisesti tyrehtynyt vuotta 2015 edeltävälle tasolle. Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi eduskunnan tulee jatkossa muun muassa kiristää terrorismilainsäädäntöä, ottaa käyttöön minimipalveluita tarjoavat palautuskeskukset kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita varten, pienentää maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä ja panna täytäntöön muutkin hallituksessa jo sovitut maahanmuuttopolitiikkaa kiristävät toimenpiteet. Nämä toimenpiteet ovat myös taloudelliselta kannalta järkeviä, ja niiden toimeenpano on vähintä, mitä tulevat sukupolvet voivat meiltä oikeutetusti odottaa.”

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö, terrorismi

Maahanmuuttopolitiikan onnistuminen määrittää Suomen suunnan

Torstai 19.5.2016 klo 18:24

Pidin puheenvuoron keskiviikkoisessa välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta. Puheenvuoroni loppupuolella esitin näkemykseni onnistuneen maahanmuuttopolitiikan merkityksestä kansakunnan tulevaisuudelle:

"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta on sivuttu varsin monia tärkeitä aiheita, mutta viime syksynä todella pahaksi äityneen ja jopa hallitsemattoman maahanmuuttokriisin jälkihoito, ja tietysti myös se riittävä varautuminen vastaavan tilanteen uusiutumiseen ja välttämiseen, tulee kuitenkin itse asiassa määrittämään koko Suomen suunnan pitkällä tähtäimellä. Haaste on erittäin vaikea sekä taloudellisesti että kulttuurisesti, ja mikäli pahimmat uhkakuvat toteutuvat, on nykyisen hallituksen leikkauslista vain pelkkää alkusoittoa. Hallituksen tuleekin olla erittäin tarkka sen suhteen, mikä on maahanmuuttoon liittyvä kansallinen kestokykymme. Sitä silmällä pitäen hallituksen on toteutettava mahdollisimman ripeästi maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset ohjelmalinjauksensa. Joitakin maahanmuuttopoliittisia tiukennuksia on jo tehty, mutta tahtia on yhä varaa, ja myös syytä, kiristää.

Arvoisa puhemies! Useassa Euroopan maassa harjoitettu yltiöliberaali maahanmuuttopolitiikka on osoittautunut epäonnistuneeksi. Edustaja Huhtasaari nosti äsken valitettavaksi esimerkiksi Ruotsin, mikä lienee myös lähin vertailumaamme. Ellei Suomen suuntaa pystytä tältä osin muuttamaan ajoissa, tulee muutos ravistelemaan myös meillä länsimaisia arvoja, kuten yksilönvapautta, demokratiaa ja sananvapautta. Siksi on erittäin tärkeää, että keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä voidaan käydä avoimesti myös täällä eduskunnassa."

Koko puheenvuoroni löytyy tämän linkin takaa:

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Kirjallinen kysymys kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Tiistai 17.5.2016 klo 18:26

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"KIRJALLINEN KYSYMYS
vastaanottokeskuksista kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Eduskunnan puhemiehelle

Vuonna 2015 Suomeen tuli ennätykselliset 32 476 turvapaikanhakijaa. Toukokuussa 2016 vielä noin 22 000 henkilöä odotti turvapaikkahakemuksensa käsittelyä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana kuitenkin peräti noin 2500 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa kadonneista turvapaikanhakijoista on todennäköisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen, vaikka osa heistä onkin oletettavasti poistunut maasta.

Muun muassa Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo on arvioinut vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvän vakavia uhkia. Palon mukaan erityisen merkittävä riski liittyy siihen, että joukossa on paljon henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen väärillä henkilöpapereilla tai kokonaan ilman papereita.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin esittämän arvion mukaan Suomessa on ennestään oleskellut hieman yli tuhat paperitonta henkilöä. Paperittomien lukumäärän kasvu on siis hyvin merkittävä. Vastaanottokeskuksista kadonneiden henkilöiden motiivit saapua Suomeen eivät myöskään aina ole viranomaisten tiedossa. Edellä mainittujen noin 2500 henkilön joukossa saattaa esimerkiksi olla lukuisia sotarikoksiin syyllistyneitä.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella hakijalla voi olla suuri motivaatio jäädä oleskelemaan Suomeen viranomaisten tietämättä. Samalla riski rikolliseen toimintaan ryhtymisestä kasvaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisikin tarkoituksenmukaista siirtää säilöönottoyksiköihin tai hallituksen 8.12.2015 julkaiseman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin, tarkasti valvottuihin palautuskeskuksiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vastatakseen uhkaan, jonka lukuisten vastaanottokeskuksista kadonneiden ja osin tuntemattomienkin turvapaikanhakijoiden Suomessa oleskelu aiheuttaa sekä

millä keinoilla hallitus aikoo varmistaa sen, ettei turvapaikanhakijoita jatkossa katoa vastaanottokeskuksista?

Helsingissä 17.5.2016

Sami Savio /ps"

Avainsanat: eduskuntatyö, kirjallinen kysymys, maahanmuuttopolitiikka

Onnistunut kotoutuminen edellyttää oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta

Lauantai 7.5.2016

Suomi ei ollut varautunut viimesyksyiseen maahanmuuttokriisiin riittävällä vakavuudella ja laajuudella. Samanlainen tilanne ei saa enää toistua. Lainsäätäjien täytyy varmistaa mm. se, että Suomesta karsitaan muihin EU-maihin verrattuna ylimääräiset turvapaikanhakuun liittyvät vetovoimatekijät. Lainsäädäntömme tulee olla tältä osin vähintään yhtä tiukkaa kuin muissa Pohjoismaissa, ja toisinaan olisi hyvä ottaa mallia etelänaapuristamme Virostakin.

Suomi on parhaillaan kiristämässä esim. perheenyhdistämiskäytäntöjä, mikä on hyvä asia. Jatkossa esimerkkiä voitaisiin ottaa vaikkapa Norjasta, jossa on rajoitettu turvapaikanhakijoiden oikeutta jäädä maahan. Norjassa suojeluun oikeutetut henkilöt joutuvat lähtemään maasta oman kotimaansa tilanteen vakiinnuttua. Norjassa turvapaikan saaneiden kotouttamiseen ei panosteta, koska turvapaikan saamisesta ei seuraa pysyvää maahanjäämisoikeutta. Norja on myös herännyt tarkastelemaan myönnettyjen etuuksien tasoa ja pyrkii varmistamaan, ettei maan korkea elintaso toimi vetovoimatekijänä turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Hallitus on julkistanut tiistaina 3.5.2016 turvapaikanhakijoiden kotouttamisohjelman. Valitettavasti viime syksynä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden koulutustaso on joiltakin osin erittäin puutteellinen. Merkittävä osa turvapaikanhakijoista on työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan luku- ja kirjoitustaidottomia, joten heidän työllistämisensä pääosin korkeaa koulutustasoa vaativille suomalaisille avoimille työmarkkinoille on erittäin vaativa prosessi. Myös turvapaikanhaku- tai kotoutumisprosessin aikana mahdollisesti tehtäviin rikoksiin on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Siksi on tärkeää, että kotouttamisohjelmassa korostetaan myös kotoutettavien aloitteellisuutta ja vastuullisuutta.

Tilanne on äärimmäisen hankala siltäkin osin, että myös kantasuomalaisia on sekä kortistossa että kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella lähes ennätyksellisen paljon. Suomalaisia työttömiä ei saa unohtaa tai asettaa eriarvoiseen asemaan. Heidän osaamisensa ja työpanoksensa saaminen työmarkkinoidemme käyttöön vaatisi suhteellisen vähän yhteiskunnallisia ponnisteluja ja olisi koko kansakunnan edun mukaista.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Suomen tulee tukea Keski-Euroopan maiden turvapaikkapolitiikkaa

Torstai 5.5.2016

Unkari, Puola, Tśekki ja Slovakia ovat ilmoittaneet vastustavansa EU-komission kaavailemaa kriisitilanteiden vastaanottokiintiötä, joka pakottaisi siitä kieltäytyvän maan maksamaan 250 000 euron korvauksen turvapaikanhakijaa kohti. Myös Suomen hallitusohjelman mukaan EU:n sisäisten siirtojen tulee perustua jäsenvaltioiden vapaaseen tahtoon. Suomen tuleekin tukea mainittuja Keski-Euroopan maita EU-päätöstä tehtäessä.

Todennäköisesti taakanjako toimisi vetovoimatekijänä ja pahentaisi kriisitilanteita entisestään. Etelä-Euroopan matalaa sosiaaliturvaa tarjoavien maiden sijaan moni tulija toivoisi näet saavansa turvapaikan anteliaista Pohjois- ja Länsi-Euroopan maista ilman hankalaa kauttakulkua Euroopan läpi. Järjestelmä kaventaisi samalla olennaisesti jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta.

Järkevin ratkaisu onkin tiukentaa EU:n ulkorajojen valvontaa ja käännyttää laittomat tulijat takaisin lähtömaihinsa. Tämä lienee edellä mainittujen Keski-Euroopan maiden tavoite, ja siihen tulee Suomenkin tähdätä. Muussa tapauksessa EU:n liittovaltiokehitys ottaa jälleen pitkän harppauksen.

http://yle.fi/uutiset/unkari_turvapaikanhakijoista_kieltaytyvien_sakottaminen_olisi_kiristysta/8860317

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Vanhemmat kirjoitukset »