Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista

Perjantai 16.9.2016 klo 12:49

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-alueella:
 
"KIRJALLINEN KYSYMYS
 
Suomen suhteettoman suuresta osuudesta turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen toteuttamisessa
 
Eduskunnan puhemiehelle
 
Vuonna 2015 Eurooppaan saapui poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita. EU:n turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n tilastojen mukaan jäsenmaissa tehtiin kyseisenä vuonna yli 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta. Syyskuussa 2015 EU-maat päättivät jakaa 120 000 Italiaan ja Kreikkaan saapunutta turvapaikanhakijaa vapaaehtoisten sisäisten siirtojen mekanismin avulla. Jo aiemmin oli sovittu 40 000 turvapaikanhakijan jakamisesta.
 
Maahanmuuttoviraston tiedotteen mukaan Suomeen on 14.9.2016 mennessä siirretty yhteensä 679 turvapaikanhakijaa EU:n sisäisinä siirtoina. Koko EU-alueella sisäisiä siirtoja on tehty 4878. Suomen osuus turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista on muodostunut suhteettoman suureksi, koska muut sopimusmaat eivät ole osallistuneet siirtoihin ennalta määritellyllä tavalla.
 
Marraskuussa 2015 silloinen sisäministeri Petteri Orpo lausui julkisuudessa, että ”Suomi keskeyttää sisäiset siirrot jos muut maat eivät osallistu”. (YLE Uutiset 9.11.2015) Joulukuussa 2015 pääministeri Juha Sipilä puolestaan katsoi sisäisten siirtojen mekanismin epäonnistuneen. (Helsingin Sanomien verkkosivusto 18.12.2015)
 
Näistä lausunnoista huolimatta Suomi on jatkanut sisäisiä siirtoja huomattavasti muita maita aktiivisemmin. Esimerkiksi ajanjaksolla 25.8.-14.9.2016 koko EU-alueella toteutettiin 481 sisäistä siirtoa, joista Suomeen kohdistui peräti 162. Ainoastaan Ranska on vastaanottanut turvapaikanhakijoita Suomea enemmän sisäisten siirtojen mekanismin kautta 14.9.2016 mennessä. Hyvin suuri osa Suomeen siirretyistä turvapaikanhakijoista on lisäksi ollut miespuolisia, esimerkiksi 14.9.2016 siirretyssä 80 henkilön erässä oli 64 miestä.
 
Läheskään kaikki jäsenmaat eivät osallistu vapaaehtoiseen turvapaikanhakijoiden taakanjakoon. EU:n sisäisten siirtojen on kritisoitu kasvattavan huomattavasti turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää, koska menettely parantaa hakijoiden mahdollisuuksia hakeutua korkeaa sosiaaliturvaa tarjoaviin maihin, joiden turvapaikkasäädökset ovat kaiken lisäksi usein muita maita löyhempiä. Taakanjakomenettelyn on lisäksi katsottu heikentävän Schengen-alueen reunavaltioiden motiivia toteuttaa tarkkaa ulkorajavalvontaa.
 
 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 
Miksi Suomi on jatkanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja EU-alueella tilanteessa, jossa muiden sopimusmaiden osallistuminen siirtoihin on jäänyt erittäin vähäiseksi ja Suomen osuus siirroista on noussut suhteettoman suureksi sekä
 
aikooko hallitus keskeyttää turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU-alueella ainakin siihen saakka, että muiden maiden suhteellinen osuus sisäisistä siirroista nousee vähintään Suomen tasolle?
 
 
Helsingissä 16.9.2016
 
Sami Savio /ps"

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Puheenvuoroni eduskuntakeskustelussa kansalaisaloitteesta rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi

Tiistai 13.9.2016 klo 21:17

Pidin tänään seuraavan puheenvuoron eduskunnan käsitellessä kansalaisaloitetta vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi:
 
"Arvoisa puhemies! Tätä kansalaisaloitetta laadittaessa sen tekijöiden tarkoitus on oman tulkintani mukaan ollut kiristää nykyistä lainsäädäntöä siten, että muodostetaan automaatio vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi, vaikka tämä nyt ei täysin tästä kansalaisaloitteen sanamuodoista ilmenekään, eikä kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden tarkoituksena myöskään liene ollut ulkomaalaislain lieventäminen lievempienkään rikosten osalta.
 
Edustaja Tavio kertoi aiemmin tänään, että hän on laatinut lakialoitteen, jolla pyritään vakavia rikoksia tehneiden ja lainvoimaisen tuomion saaneiden ulkomaalaisten automaattiseen karkottamiseen ilman nykyisen kaltaista raskasta hallinnollista menettelyä. Olen itsekin allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja toivon mukaan se etenee laiksi asti.
 
Eduskuntaan on keväällä tulossa myös hallituksen esitys karkottamisten tehostamiseksi, ja valmistelun yhteydessä tulee ottaa huomioon tämänkin kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden henkilöiden huolet siitä, että maahan on jäänyt ulkomaalaisia rikoksia tehneitä henkilöitä, ja kiristää siten ulkomaalaislakia riittävästi.
 
Edustaja Paatero totesi aiemmin tänään, että ulkomaalaisten todennäköisyys syyllistyä rikokseen ei olennaisesti poikkea kantaväestöstä, mutta valitettavasti tilastojen mukaan joidenkin kansalaisuuksien osuus seksuaalirikoksista on huomattavasti niiden väestöosuutta suurempi ja eräissä tapauksissa jopa yli kymmenkertainen.
 
Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon, että kansalaisuuslakiamme on syytä tiukentaa vaikkapa Tanskan mallin mukaisesti. Tanskassahan vaaditaan esimerkiksi useiden vuosien työhistoria yhtenä kansalaisuuden myöntämisen ehtona. Vielä lopuksi: Suomeen tulee perustaa tarkasti valvottuja palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime aikaisten tapahtumien valossa nämä suljetut palautuskeskukset olisivat olleet jo pitkään ehdottoman tarpeellisia."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Maahanmuuttopolitiikan suunta on kritiikistä huolimatta oikea

Torstai 4.8.2016 klo 16:01

Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan suunta on herättänyt runsaasti keskustelua heinä-elokuun taitteessa. Muun muassa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on arvostellut hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ylikireäksi. Henriksson tietänee kuitenkin sen, että linja on kiristynyt huomattavasti muissakin Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskan kansanpuolue on vaatinut muslimien maahanmuuton rajoittamista mahdollisuuksien mukaan. On selvää, ettei Suomi saa jäädä muiden Pohjoismaiden kehityksestä jälkeen.

Suomen ulkomaalaislakia muutettiin toukokuussa mm. siten, että humanitaarisen suojelun peruste poistettiin laista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jätti Maahanmuuttoviraston tiukentunutta linjaa kritisoidessaan tämän lakimuutoksen vaille huomiota. Lähtöalueen rauhattomuus ei siten enää riitä suojeluperusteeksi. Oleskeluluvan saaminen edellyttää henkilöön kohdistuvaa vainoa.

Ulkomaalaislain muutosten jälkeen Maahanmuuttovirasto on antanut oleskeluluvan enää 10 prosentille irakilaisista turvapaikanhakijoista. Ja vaikka Hesarin pääkirjoituksessakin on jälleen kerran arvosteltu maahanmuuttopolitiikan kiristymistä, on muutos ehdottomasti oikeansuuntainen.

Hieman yllättäen kritiikkiä perussuomalaisten maahanmuuttonäkemyksiä kohtaan on esittänyt myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Useimmat todellisista ongelmista ovat kuitenkin syntyneet vanhojen valtapuolueiden toimesta. Hallituksen ja eduskunnan onkin jatkossa keskitettävä tarmonsa viisaiden päätösten tekemiseen ja ongelmakohtien korjaamiseen.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Sitova taakanjakomekanismi ei ole hyväksyttävissä

Tiistai 14.6.2016 klo 14:49

Suomi on yhtenä harvoista maista toteuttanut viime syksynä solmittua EU-sopimusta vapaaehtoisesta taakanjaosta. Sen nojalla Italiasta ja Kreikasta uudelleen lähetetyksi aiotuista 160 000 turvapaikanhakijasta on toukokuun loppuun mennessä siirretty noin 2 000 henkilöä, joista peräti lähes kuudesosa Suomeen.

Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee kesäkuussa EU-komission ehdotusta Dublin-asetuksen muuttamiseksi. Asia on saanut merkitykseensä nähden suhteellisen vähän mediahuomiota. Esityksen hyviä puolia ovat muun muassa hakemuskäsittelyn aikarajojen lyhentäminen ja turvapaikanhakijoiden rekisteröiminen automatisoituun järjestelmään. Nämä toimenpiteet mahdollistaisivat hakemuksen nopeutetun käsittelyn ja toimeenpanon tapauksissa, joissa hakija ei täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.

Esityksen ongelmallisin kohta on turvapaikanhakijoiden automaattinen siirtäminen toisiin EU-maihin lievänkin muuttopaineen kohdatessa yhtä tai useampaa jäsenvaltiota. Taakanjakojärjestelmästä tulisi pysyvä ja sakon uhalla jäsenmaita velvoittava, mikä on vastoin hallitusohjelman kirjausta. Sisäiset siirrot alkaisivat jo tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden määrä ylittää yhdessä jäsenmaassa 50 prosentilla sen asukasmäärään ja bruttokansantuotteeseen suhteutetun laskennallisen osuuden.

Automaattinen ja velvoittava mekanismi toimisi houkuttimena kolmansista maista tuleville turvapaikanhakijoille eikä siksi voi olla hyväksyttävissä. Sitoutuminen komissiossa suunnitteilla olevaan sitovaan taakanjakomekanismiin tarkoittaisi turvapaikanhakijoiden määrän runsasta kasvua erityisesti kansainvälisiin sopimuksiin miltei neuroottisesti suhtautuvassa Suomessa.

Komission pitkän aikavälin tavoitteena on turvapaikkapäätösten keskittäminen ja delegointi suunnitteilla olevalle EU:n turvapaikkavirastolle. Toteutuessaan virasto ja sen myötä syntyvä EU:n yhteinen turvapaikkalinja kaventaisivat kansallista liikkumavaraamme olennaisesti, tiivistäisivät EU:n liittovaltiokehitystä ja siirtäisivät päätösvallan turvapaikka-asioissa Suomen ulkopuolelle. Suomen hallituksen tuleekin ajaa EU:ssa kehityssuuntaa, joka turvaa jäsenmaiden liikkumavaran sekä vapauden toteuttaa kansallista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa myös kriisitilanteissa.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

EU:n turvapaikkavirasto ja taakanjakosuunnitelma eivät edistä Suomen etua

Torstai 9.6.2016 klo 20:43

Pidin tänään eduskunnan täysistunnossa ulkomaalaislain muuttamista koskevan hallituksen esityksen käsittelyssä seuraavan Dublin-asetuksen muuttamiseen ja EU:n turvapaikkavirastoon liittyvän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on ehdotettu tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirtoa poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle. Prosessien kehittäminen ja selkeyttäminen on sinänsä kannatettavaa, mutta toisaalta kannattaa pitää mielessä se, että poliiseilla ja Rajavartiolaitoksen henkilökunnalla on erittäin hyvää käytännön kokemusta maahanmuuttoasioista ja sitä kannattaa hyödyntää jatkossakin. 

Arvoisa puhemies! Suomen kannalta olennaisesti tärkeämpi kysymys liittyy kuitenkin komission esitykseen Dublin-asetuksen muuttamisesta. Esityksen mukaan turvapaikanhakijoita siirrettäisiin toisiin EU-maihin muuttopaineen kohdatessa yhtä tai useampaa jäsenvaltiota. Tämän hetken esityksen mukaan taakanjakojärjestelmästä tulisi pysyvä ja sakon uhalla jäsenmaita velvoittava, mikä on vastoin hallitusohjelman kirjausta. EU-laajuinen turvapaikanhakijoiden taakanjako tarkoittaisi käytännössä hakijoiden määrän runsasta kasvua myös Suomessa. Ainoastaan Suomi on toteuttanut viime syksynä sovittua EU:n vapaaehtoisesta taakanjakomekanismista tehtyä sopimusta pilkun tarkasti, ja sopimuksen nojalla Italiasta ja Kreikasta uudelleen lähetetyksi aiotuista 160 000 turvapaikanhakijasta on toukokuun loppuun mennessä lähetetty noin 2 000 henkilöä, joista peräti noin kuudesosa Suomeen. Herääkin kysymys siitä, mitä mahtaisi tapahtua, jos sitoutuisimme komissiossa nyt suunnitteilla olevaan taakanjakomekanismiin. 

Arvoisa puhemies! Suunnitelmissa oleva EU:n turvapaikkavirasto ja sen myötä tuleva EU-laajuinen yhteinen turvapaikkalinja eivät myöskään ole ratkaisu ongelmaan. Toteutuessaan ne kaventaisivat olennaisesti kansallista liikkumavaraamme ja jatkaisivat EU:n liittovaltiokehitystä. Hallituksen tuleekin vaikuttaa unionissa pikemminkin siihen suuntaan, että EU-direktiiveissä mahdollistettaisiin laajempi kansallinen liikkumavara ja vapaammat kädet toteuttaa kansallista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_67+2016+5+6+6.aspx

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Hallituksen sopimat maahanmuuton kiristykset on toteutettava nopeasti ja täysimääräisesti

Tiistai 7.6.2016 klo 18:23

Pidin tänään 7.6. eduskunnan täysistunnossa kaksi puheenvuoroa terrorismilainsäädännön kiristämiseen tähtäävää hallituksen esitystä käsiteltäessä:

"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädettäisiin rangaistavaksi, ja myös matkustusrikoksen yritystä esitetään rangaistavaksi. Lisäksi matkustusrikoksen rahoittamista rangaistaisiin terrorismin rahoittamisena. Tämä oikeusministeriössä ministeri Lindströmin johdolla valmisteltu lakiuudistus on järkevä ja tervetullut toimenpide terrorisminvastaisessa taistelussa erityisesti juuri nyt, kun terrorismin uhka on kohonnut sekä meillä että muualla maailmassa.

Arvoisa puhemies! Yleisesti ottaen Suomi ei ole tähän mennessä varautunut terrorismiin tai sen torjuntaan parhaalla mahdollisella tavalla. Muun muassa terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta on todennut tämän. Hänen mukaansa Suomen terrorismin torjunnan resurssit ovat pienet sekä suojelupoliisin osalta että laajemminkin. Malkki on jopa ihmetellyt sitä, että Suomen poliitikot perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat olleet yllättävän vähän kiinnostuneita tästä nyt yhä ajankohtaisemmasta ja tärkeästä asiasta.

Suojelupoliisin mukaan Suomessa on noin 300 ihmistä, joilla voi olla yhteyksiä terrorismiin. Heidän toimintansa on ollut pääosin ulkomaille suuntautunutta, mutta Suomessakin rekrytoidaan taistelijoita eikä kotimaammekaan ole varmassa turvassa terrorismilta. Valitettavasti viime syksyn maahanmuuttokriisin vaillinainen hoito ei ole lainkaan parantanut Suomen sisäistä turvallisuutta tai vähentänyt Suomeen kohdistuvaa terrorismiuhkaa edustaja Kymäläisen vastakkaisista väitteistä huolimatta.

Toukokuussa uutisoitiin noin 2,5 tuhannen turvapaikanhakijan kadonneen vastaanottokeskuksista tämän ja viime vuoden aikana. Epäilemättä nämäkin osittain paperittomat tai väärillä henkilöpapereilla esiintyneet henkilöt ovat lisänneet edelleen terrorismitekojen uhkaa, ja kehotankin hallitusta ripeisiin toimiin palautuskeskusten perustamiseksi. Lisäksi pidän järkevänä edustaja Meren tekemää esitystä (Puhemies koputtaa) terrorijärjestöön kuulumisen kriminalisoinnista (Puhemies koputtaa), ja muutkin toimet ovat eittämättä tarpeellisia."

----------

"Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläiselle sanoisin, niin kuin täällä on tänään taidettu sanoakin, että ei kannata olla sinisilmäinen. Haluaisin myös vielä kiittää edustaja Eloa tekemästään huomiosta, että eduskunnan tulee pysyä tiukkana ja viedä täysimääräisesti lainsäädäntöön hallituksen jo sopimat maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset toimenpiteet huolimatta nyt viime päivinä esillä olleesta opposition ja mediankin kovaäänisestä vastarinnasta. Meidän kaikkien lainsäätäjien on hyvä pitää mielessä, että vallan kolmijako-opissa kansallinen parlamentti eli Suomessa eduskunta on ensimmäinen valtiomahti ja media vasta neljäs. Eduskunnan tuleekin käyttää sille kuuluvaa valtaa, ja tämä koskee myös maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä. Valta kuuluu Suomessa kansalle, joka on vaaleissa valinnut maan asioiden hoitoon parhaaksi katsomansa päättäjät."

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskunta, terrorismi

Maahanmuuton kustannukset on selvitettävä ja laitettava leikkuriin

Tiistai 31.5.2016 klo 19:20

Pidin eduskunnan tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa seuraavan maahanmuuton kustannuksia käsittelevän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Lähes tarkalleen puolet vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon sisältyvästä 455 miljoonan euron määrärahalisäyksestä, nimittäin 230 miljoonaa euroa, tulee kulumaan maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä summa on itse asiassa lähestulkoon sama kuin esitykseen sisältyvä nettolainanotto, joka on suuruudeltaan 233 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten voidaan siis katsoa jäävän sellaisinaan tulevien sukupolvien maksettaviksi. Maahanmuuton kustannusten on esityksessä arvioitu olevan yli 780 miljoonaa euroa suuremmat kuin ne ovat olleet aiempina vuosina.

Kokonaisuudessaan maahanmuuttokustannusten osalta liikutaan siis jo vähintään miljardin euron suuruusluokassa ja todennäköisesti todelliset kustannukset ovat vielä tätäkin arviota huomattavasti suuremmat. Ellei tarpeellisiin toimenpiteisiin pian ryhdytä, niin ne kasvavat jatkossa entisestään. Tämä kaikki siis siitäkin huolimatta, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttoa on pidetty pääsääntöisesti pelkästään rikkautena ja voimavarana.

Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia on ryhdyttävä alentamaan ja pikaisesti tulee toteuttaa hallitusohjelman kirjaus maahanmuuton kustannusten selvittämisestä, sillä kun kustannukset ovat tiedossa, on niihin helpompi puuttua lainsäädännöllisin keinoin.

Kuten edustaja Hakkarainen äsken totesi, niin Suomen on ensinnäkin alennettava maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä. Eräs tähän liittyvä merkittävä toimenpide on perheenyhdistämiskriteerien useassa vaiheessa tapahtuva tiukentaminen, ja toivottavasti kiristykset tapahtuvat tiukoin ehdoin.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Mäntylän johdolla on valmisteltu maahanmuuton sosiaaliturvan eriyttämistä ja karsintaa. Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisiin ohjelmiin sisältyvien esitysten nopea toteuttaminen tulee kyllä vähentämään julkisen sektorin velkaantumista, mutta vain jos ne toteutetaan täysimääräisesti."

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuuttopolitiikka

Sisäistä turvallisuutta voidaan parantaa maahanmuuttopolitiikkaa tiukentamalla

Keskiviikko 25.5.2016

Pidin sisäisen turvallisuuden selontekoa käsitelleessä eduskunnan täysistunnossa tiistaina 24.5. kaksi maahanmuuttokriisin hoitoon liittyvää puheenvuoroa, joista alla ensimmäinen:

”Arvoisa puhemies! Sisäministeri mainitsi aiemmin tänään, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja siihen edustaja Elokin otti äsken kantaa. Näillä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla hakijoilla voi toisinaan olla suurikin motivaatio jäädä oleskelemaan Suomeen ilman viranomaisten tietoa, ja samalla valitettavasti kasvaa myös riski rikolliseen toimintaan ryhtymisestä.

Nämä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisikin tarkoituksenmukaista siirtää joko säilöönottoyksiköihin tai sitten hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin tehostetusti valvottuihin ja vain minimipalveluita tarjoaviin palautuskeskuksiin, ja niiden perustamisestahan on maininta myös tässä selonteossa.

Tämä olisi yksinkertainen ja kustannustehokas tapa parantaa Suomen sisäistä turvallisuutta. Ministeri jo lähti, mutta olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten ja missä aikataulussa näiden palautuskeskusten käyttöönoton valmistelu etenee.”

Alla päivän toinen sisäiseen turvallisuuteen liittyvä puheenvuoroni:

”Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa muun muassa todetaan terrorismin uhan kohonneen Suomessa. Selonteon mukaan terroriuhkaa kohottavat konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden tulo Suomeen ja ääriliikkeistä kiinnostuneiden henkilöiden määrän lisääntyminen. Myös laajamittainen laiton maahantulo on mainittu selonteossa merkittävänä turvallisuusympäristön muutoksen syynä.

Merkittävin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva muutos liittyy epäilemättä maahanmuuttokriisiin. Suomeen saapui viime vuonna ennätykselliset yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joita varten perustettiin uusia vastaanottokeskuksia nopeassa tahdissa viime syksyn aikana. Vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana peräti noin 2500 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa kadonneista turvapaikanhakijoista on todennäköisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen, vaikka osa heistä onkin oletettavasti jo poistunut maasta.

Toissa viikolla keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo arvioi, että vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyy vakavia riskejä. Palon mukaan niitä liittyy erityisesti henkilöihin, jotka ovat tulleet Suomeen väärillä henkilöpapereilla tai kokonaan ilman papereita. Toisaalta sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin arvion mukaan Suomessa on ennestään oleskellut hieman yli tuhat paperitonta henkilöä. Tosin heidän tarkkaa määräänsä on varsin vaikea arvioida. Paperittomien lukumäärän kasvu on joka tapauksessa hyvin merkittävä, ja vastaanottokeskuksista kadonneiden henkilöiden motiivit saapua Suomeen eivät myöskään aina ole viranomaisten tiedossa.

Edellä mainittujen noin 2500 henkilön joukossa voi esimerkiksi olla lukuisia sotarikoksiin syyllistyneitä. On selvää, että heidän tavoittamisensa ja kiinni ottamisensa on erittäin tärkeää, ja kannustankin sisäministeriötä asian suhteen ripeisiin toimenpiteisiin, enkä luultavasti ole ainoa kansanedustaja, joka ajattelee samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään muutamaan otteeseen jo todettu, emme voi jäädä lepäämään laakereillamme, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on ainakin väliaikaisesti tyrehtynyt vuotta 2015 edeltävälle tasolle. Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi eduskunnan tulee jatkossa muun muassa kiristää terrorismilainsäädäntöä, ottaa käyttöön minimipalveluita tarjoavat palautuskeskukset kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita varten, pienentää maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä ja panna täytäntöön muutkin hallituksessa jo sovitut maahanmuuttopolitiikkaa kiristävät toimenpiteet. Nämä toimenpiteet ovat myös taloudelliselta kannalta järkeviä, ja niiden toimeenpano on vähintä, mitä tulevat sukupolvet voivat meiltä oikeutetusti odottaa.”

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö, terrorismi

Maahanmuuttopolitiikan onnistuminen määrittää Suomen suunnan

Torstai 19.5.2016 klo 18:24

Pidin puheenvuoron keskiviikkoisessa välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta. Puheenvuoroni loppupuolella esitin näkemykseni onnistuneen maahanmuuttopolitiikan merkityksestä kansakunnan tulevaisuudelle:

"Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta on sivuttu varsin monia tärkeitä aiheita, mutta viime syksynä todella pahaksi äityneen ja jopa hallitsemattoman maahanmuuttokriisin jälkihoito, ja tietysti myös se riittävä varautuminen vastaavan tilanteen uusiutumiseen ja välttämiseen, tulee kuitenkin itse asiassa määrittämään koko Suomen suunnan pitkällä tähtäimellä. Haaste on erittäin vaikea sekä taloudellisesti että kulttuurisesti, ja mikäli pahimmat uhkakuvat toteutuvat, on nykyisen hallituksen leikkauslista vain pelkkää alkusoittoa. Hallituksen tuleekin olla erittäin tarkka sen suhteen, mikä on maahanmuuttoon liittyvä kansallinen kestokykymme. Sitä silmällä pitäen hallituksen on toteutettava mahdollisimman ripeästi maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset ohjelmalinjauksensa. Joitakin maahanmuuttopoliittisia tiukennuksia on jo tehty, mutta tahtia on yhä varaa, ja myös syytä, kiristää.

Arvoisa puhemies! Useassa Euroopan maassa harjoitettu yltiöliberaali maahanmuuttopolitiikka on osoittautunut epäonnistuneeksi. Edustaja Huhtasaari nosti äsken valitettavaksi esimerkiksi Ruotsin, mikä lienee myös lähin vertailumaamme. Ellei Suomen suuntaa pystytä tältä osin muuttamaan ajoissa, tulee muutos ravistelemaan myös meillä länsimaisia arvoja, kuten yksilönvapautta, demokratiaa ja sananvapautta. Siksi on erittäin tärkeää, että keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä voidaan käydä avoimesti myös täällä eduskunnassa."

Koko puheenvuoroni löytyy tämän linkin takaa:

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Kirjallinen kysymys kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Tiistai 17.5.2016 klo 18:26

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"KIRJALLINEN KYSYMYS
vastaanottokeskuksista kadonneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvästä uhasta

Eduskunnan puhemiehelle

Vuonna 2015 Suomeen tuli ennätykselliset 32 476 turvapaikanhakijaa. Toukokuussa 2016 vielä noin 22 000 henkilöä odotti turvapaikkahakemuksensa käsittelyä. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vastaanottokeskuksista on kadonnut vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana kuitenkin peräti noin 2500 turvapaikanhakijaa. Merkittävä osa kadonneista turvapaikanhakijoista on todennäköisesti jäänyt oleskelemaan Suomeen, vaikka osa heistä onkin oletettavasti poistunut maasta.

Muun muassa Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo on arvioinut vastaanottokeskuksista viranomaisten tietämättä poistuneisiin turvapaikanhakijoihin liittyvän vakavia uhkia. Palon mukaan erityisen merkittävä riski liittyy siihen, että joukossa on paljon henkilöitä, jotka ovat tulleet Suomeen väärillä henkilöpapereilla tai kokonaan ilman papereita.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin esittämän arvion mukaan Suomessa on ennestään oleskellut hieman yli tuhat paperitonta henkilöä. Paperittomien lukumäärän kasvu on siis hyvin merkittävä. Vastaanottokeskuksista kadonneiden henkilöiden motiivit saapua Suomeen eivät myöskään aina ole viranomaisten tiedossa. Edellä mainittujen noin 2500 henkilön joukossa saattaa esimerkiksi olla lukuisia sotarikoksiin syyllistyneitä.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneella hakijalla voi olla suuri motivaatio jäädä oleskelemaan Suomeen viranomaisten tietämättä. Samalla riski rikolliseen toimintaan ryhtymisestä kasvaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt olisikin tarkoituksenmukaista siirtää säilöönottoyksiköihin tai hallituksen 8.12.2015 julkaiseman turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti perustettaviin, tarkasti valvottuihin palautuskeskuksiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vastatakseen uhkaan, jonka lukuisten vastaanottokeskuksista kadonneiden ja osin tuntemattomienkin turvapaikanhakijoiden Suomessa oleskelu aiheuttaa sekä

millä keinoilla hallitus aikoo varmistaa sen, ettei turvapaikanhakijoita jatkossa katoa vastaanottokeskuksista?

Helsingissä 17.5.2016

Sami Savio /ps"

Avainsanat: eduskuntatyö, kirjallinen kysymys, maahanmuuttopolitiikka

Onnistunut kotoutuminen edellyttää oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta

Lauantai 7.5.2016

Suomi ei ollut varautunut viimesyksyiseen maahanmuuttokriisiin riittävällä vakavuudella ja laajuudella. Samanlainen tilanne ei saa enää toistua. Lainsäätäjien täytyy varmistaa mm. se, että Suomesta karsitaan muihin EU-maihin verrattuna ylimääräiset turvapaikanhakuun liittyvät vetovoimatekijät. Lainsäädäntömme tulee olla tältä osin vähintään yhtä tiukkaa kuin muissa Pohjoismaissa, ja toisinaan olisi hyvä ottaa mallia etelänaapuristamme Virostakin.

Suomi on parhaillaan kiristämässä esim. perheenyhdistämiskäytäntöjä, mikä on hyvä asia. Jatkossa esimerkkiä voitaisiin ottaa vaikkapa Norjasta, jossa on rajoitettu turvapaikanhakijoiden oikeutta jäädä maahan. Norjassa suojeluun oikeutetut henkilöt joutuvat lähtemään maasta oman kotimaansa tilanteen vakiinnuttua. Norjassa turvapaikan saaneiden kotouttamiseen ei panosteta, koska turvapaikan saamisesta ei seuraa pysyvää maahanjäämisoikeutta. Norja on myös herännyt tarkastelemaan myönnettyjen etuuksien tasoa ja pyrkii varmistamaan, ettei maan korkea elintaso toimi vetovoimatekijänä turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Hallitus on julkistanut tiistaina 3.5.2016 turvapaikanhakijoiden kotouttamisohjelman. Valitettavasti viime syksynä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden koulutustaso on joiltakin osin erittäin puutteellinen. Merkittävä osa turvapaikanhakijoista on työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan luku- ja kirjoitustaidottomia, joten heidän työllistämisensä pääosin korkeaa koulutustasoa vaativille suomalaisille avoimille työmarkkinoille on erittäin vaativa prosessi. Myös turvapaikanhaku- tai kotoutumisprosessin aikana mahdollisesti tehtäviin rikoksiin on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti. Siksi on tärkeää, että kotouttamisohjelmassa korostetaan myös kotoutettavien aloitteellisuutta ja vastuullisuutta.

Tilanne on äärimmäisen hankala siltäkin osin, että myös kantasuomalaisia on sekä kortistossa että kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella lähes ennätyksellisen paljon. Suomalaisia työttömiä ei saa unohtaa tai asettaa eriarvoiseen asemaan. Heidän osaamisensa ja työpanoksensa saaminen työmarkkinoidemme käyttöön vaatisi suhteellisen vähän yhteiskunnallisia ponnisteluja ja olisi koko kansakunnan edun mukaista.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Suomen tulee tukea Keski-Euroopan maiden turvapaikkapolitiikkaa

Torstai 5.5.2016

Unkari, Puola, Tśekki ja Slovakia ovat ilmoittaneet vastustavansa EU-komission kaavailemaa kriisitilanteiden vastaanottokiintiötä, joka pakottaisi siitä kieltäytyvän maan maksamaan 250 000 euron korvauksen turvapaikanhakijaa kohti. Myös Suomen hallitusohjelman mukaan EU:n sisäisten siirtojen tulee perustua jäsenvaltioiden vapaaseen tahtoon. Suomen tuleekin tukea mainittuja Keski-Euroopan maita EU-päätöstä tehtäessä.

Todennäköisesti taakanjako toimisi vetovoimatekijänä ja pahentaisi kriisitilanteita entisestään. Etelä-Euroopan matalaa sosiaaliturvaa tarjoavien maiden sijaan moni tulija toivoisi näet saavansa turvapaikan anteliaista Pohjois- ja Länsi-Euroopan maista ilman hankalaa kauttakulkua Euroopan läpi. Järjestelmä kaventaisi samalla olennaisesti jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta.

Järkevin ratkaisu onkin tiukentaa EU:n ulkorajojen valvontaa ja käännyttää laittomat tulijat takaisin lähtömaihinsa. Tämä lienee edellä mainittujen Keski-Euroopan maiden tavoite, ja siihen tulee Suomenkin tähdätä. Muussa tapauksessa EU:n liittovaltiokehitys ottaa jälleen pitkän harppauksen.

http://yle.fi/uutiset/unkari_turvapaikanhakijoista_kieltaytyvien_sakottaminen_olisi_kiristysta/8860317

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Suomen terrorismilainsäädäntöä on kiristettävä

Lauantai 30.4.2016

Tutkija Leena Malkki nostaa esiin Suomen heikon varautumisen terrorismiin. Hänen mukaansa vain perussuomalaiset ovat pitäneet tätä hyvin ajankohtaista asiaa esillä. Malkki toteaa myös, että Suomessakin on alkanut syntyä jihadiin liittyviä verkostoja.

Malkki on oikeassa. Viranomaiset ovat tehneet vakavia virheitä selvittäessään erittäin puutteellisesti turvapaikanhakijoiden taustoja ja suhtautuessaan varsin kritiikittömästi tulijoiden kertomuksiin. Tämä näkyy osaltaan korkeina oleskelulupien myöntämisprosentteina. Tämän käytännön on muututtava.

Suomen tulee myös kriminalisoida pikaisesti osallistuminen terroristijärjestön toimintaan. Asiaan liittyvä kirjaus löytyy hallitusohjelmasta.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, terrorismi

Kannanottojani eduskunnassa tällä viikolla

Lauantai 9.4.2016

Alla tällä viikolla eduskunnassa esittämiäni maahanmuuttopolitiikkaan, vapaaseen kielivalintaan ja veronkiertoon liittyviä kannanottoja:

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (5.4.2016)

Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen otti äskeisessä puheenvuorossaan kantaa siihen, että me täällä Suomessa varmistamme nykyään viimeisen päälle tarkasti, etteivät turvapaikanhakijoiden edut ja oikeudet tule millään muotoa ja missään tapauksessa jäämään huomiotta. Itse asiassa taidamme tosiaan olla tässä asiassa jopa sinisilmäisiä.

Edustaja Hakkarainen vertasi hyvässä puheenvuorossaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa Australiaan, jossa sikäläiset prosessit on rakennettu ensisijaisesti kansakunnan edun näkökulmasta ja painottaen pitkälti hakijan sopeutumiskyvyn merkitystä. Australiassa myös painotetaan taloudellisia näkökulmia aivan eri mittakaavassa kuin meillä Suomessa tehdään. Kun otetaan vielä huomioon, että Australia kuuluu Suomen kanssa samaan länsimaiseen kulttuuripiiriin, olisi meillä hyvä mahdollisuus ottaa oppia sieltä myös maahanmuuttopolitiikassa.

Tämä lakiesitys on kokonaisuudessaan erityisen kannatettava, ja sitä se on myös hallinto-oikeuksien resurssien näkökulmasta. Toki meidän täytyy tehdä paljon muitakin kiristyksiä. Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi erittäin nöyrästi kristillisdemokraatteja ja varsinkin edustaja Laukkasta erittäin rakentavasta oppositiopolitiikasta.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (5.4.2016)

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi ja käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö liittyvät lakimuutokseen, joka tosiaan poistaa kansallisesta lainsäädännöstämme humanitäärisen suojelun perusteella myönnettävän turvapaikkaoikeuden käsitteen. Aiemminhan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella, ellei edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ole löytynyt.

Tämä humanitäärisen suojelun käsite on kuitenkin ollut kansallista sääntelyä, eikä se perustu EU-lainsäädäntöön tai kansainvälisiin velvoitteisiin, kuten näistä aiemmista puheenvuoroistakin on käynyt ilmi. Ja tämä käsite on lisätty omaan kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka myös aiempaa lakia säädettäessä pyrittiin yhdenmukaisuuteen koko EU:n alueella. Nämä seikat huomioiden tämä uusi esitys on selvästikin askel oikeaan suuntaan.

On myös huomioitava, että viime vuonna humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan sai vain hieman yli sata henkilöä eli aika pieni määrä, mutta siitä huolimatta meidän lainsäätäjien täytyy varmistaa, että lainsäädännöstä meillä Suomessa karsitaan muihin EU-maihin verrattuna ylimääräiset vetovoimatekijät.

Tämä lainmuutos on siihen tavoitteeseen suhteutettuna hyvä askel, ainakin periaatteellisella tasolla, varsinkin kun lähtökohtanamme on saada lainsäädäntömme ja sen soveltamiskäytännöt vähintään yhtä tiukoiksi kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä voisimme joskus ottaa mallia eteläisestä naapurimaastamme Virostakin.

Arvoisa puhemies! Muun muassa näillä perusteilla pidän lakiesitystä erittäin kannatettavana, eikä perustuslakivaliokunnankaan lausunnon mukaan lakiesitykseen sisälly perustuslaillisia ongelmia.

Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista (6.4.2016)

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on alkanut allekirjoitusten keräys vapaaseen kielivalintaan kaikissa Suomen oppilaitoksissa tähtäävään kansalaisaloitteeseen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta parantaisi aidoksi valinnanvapaudeksi laajentuessaan monen opiskelijan kielten opiskelumotivaatiota ja toisi siten lisää kansainvälisten kielten taitajia työelämäämme.

Myöskin kielikokeilun tuottamista eduista olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja-alainen kuva ympäri Suomen. Itä-Suomessa venäjän kieli olisi luultavasti hyvin suosittu valinnan kohde, kun taas Sisä-Suomessa esimerkiksi kiinan ja espanjan kaltaiset maailman kielet voisivat saada nykyistä laajemman jalansijan.

Arvoisa puhemies! Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa vapaan kielivalinnan mukanaan tuoma monipuolisuusetu kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Pyydänkin hallitusta ryhtymään tältä osin pikaisiin toimiin suomalaisten kielitaidon laventamiseksi.

Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (7.4.2016)

Arvoisa puhemies! On selvää, että monet veroparatiiseihin rahansa piilottaneet henkilöt ovat käyttäneet yhtä tai useampaa avustavaa tahoa käytännön järjestelyissä, koska heillä itsellään ei ole riittävää tietotaitoa eikä yhteyksiä pöytälaatikkoyhtiöiden perustamiseen veroparatiiseissa, rahojen alkuperän häivyttämiseen tai muihin rahanpesutoimiin.

Arvoisa puhemies! Rikoslain 5 luvun 6 §:ssä säädetään rangaistavaksi avunanto rikokseen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: aikooko ministeriö puuttua veronkiertoa edistävien pankkien ja sijoituspalveluyritysten toimintaan, ja pyrkiikö se aktiivisesti sanktioimaan tuomittavat toimintamallit ajamalla esimerkiksi finanssivalvonnasta annetussa laissa mahdollistettua toimiluvan perumista ja rajoittamista, jotta veronkiertoa edesauttavat pankit ja sijoituspalveluyritykset saadaan vastuuseen teoistaan ja yhteiskunnalle aiheuttamastaan taloudellisesta vahingosta?

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, vapaa kielivalinta, veronkierto

Länsimaisia arvoja on puolustettava

Perjantai 1.4.2016

Aamulehti julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni kulttuurien välisestä kamppailusta ja länsimaisten arvojen puolustamisen tärkeydestä:

Aamulehti_010416.jpg

Länsimaisia arvoja on puolustettava

Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman kritisoi puolueensa tiedotusta Brysselin terrori-iskujen jälkimainingeissa. Rydmanin ryhdikkään ja rohkean ulostulon mukaan rasismin yhdistäminen terrori-iskuihin oli puolueen tiedotusta hoitaneilta henkilöiltä vakava virhearvio. Rydman päätyi lopulta jopa vaatimaan kokoomuksen viestintäpäällikön eroamista tai erottamista.

Sosiaalisessa mediassa toimiminen on vaikea taiteenlaji, ja some-lapsuksia sattuu toisinaan paremmissakin piireissä. Useimmille maailman tapahtumia seuraaville ihmisille lienee kuitenkin selvää, ettei ISIS-järjestön Brysselissä toteuttamien iskujen syy ollut ainakaan oletettu ja paljon puhuttu rasismi. Ennemminkin niissä heijastuu Samuel P. Huntingtonin 1990-luvulla esiin nostama kulttuurien välinen kamppailu.

Huntingtonin vuonna 1996 julkaisema uraauurtava teos Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys on nyt jopa ajankohtaisempi kuin ilmestymisaikanaan. Kirjassa esitetyn viitekehyksen mukaan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa useimmat sodat ovat olleet maailman kahdeksan suuren kulttuurin välisiä konflikteja.

Vaikka sotia ja konflikteja on syntynyt useiden eri kulttuurien välillä, islamilaiseen kulttuuriin kuuluvien kansojen alttius osallistua konflikteihin on ollut Huntingtonin esittelemän laajan tilastoaineiston mukaan selvästi suurempi kuin heidän osuutensa maailman väestöstä antaisi aihetta olettaa. Ideologisten erojen lisäksi korkeaa konfliktialttiutta selittävät Afrikan ja Lähi-idän nopea väestönkasvu ja siitä aiheutuneet väestöllisen tasapainon muutokset.

Erityisesti 15-24-vuotiaiden ikäluokan ”nuorisopullistuma” näyttää olleen merkittävä tekijä useissa konflikteissa. Väestötieteellisten ennusteiden mukaan pullistuman huippu nähdään monessa maassa noin kymmenen vuoden päästä. Osa kasvavasta väestöstä hakeutuu samaan aikaan muihin maihin tai maanosiin. Tämän perusteella konfliktit lisääntynevät lähitulevaisuudessa niiden alueellisen laajuuden samalla kasvaessa.

Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen kaltaisiin tapahtumiin on valitettavasti syytä varautua jatkossakin. Euroopassa harjoitetulle maahanmuuttopolitiikalle löytyy kuitenkin vaihtoehtoja myös saman kulttuurin piiristä. Australiassa ja Yhdysvalloissa maahanmuuttajat valitaan lähinnä arvioimalla heidän sopeutumiskykyään yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Lisäksi sosiaalitukien houkuttelevuus on näissä maissa vähäistä ja suhtautuminen rikollisuuteen tiukempaa kuin Euroopassa.

Kulttuurien valtasuhteet muuttuvat ja lännen vuosisatoja kestänyt vaikutusvalta pienenee. Vaikka läntisessä kulttuurissa on omat puutteensa, on länsimaiden puolustettava yksilönvapautta, demokratiaa ja sananvapautta korostavia arvojaan. Myös maahanmuutosta ja sen lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan mahdollisimman monipuolisesti, asiallisesti ja tosiasioihin nojautuen. Omista mielipiteistä poikkeavien näkemysten luokittelu ainoastaan vaikeuttaa ongelmien ratkaisua.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuton ongelmat eivät katoa toiveajattelulla

Torstai 24.3.2016

Vihreiden Jaakko Mustakallio arvelee suomalaisten maahanmuuttajia kohtaan tunteman epäluulon johtuvan muun muassa verkon törkylehtien keksimistä tarinoista ja hallituksen irtopisteiden keruusta. Myös rasismia edistävät järjestöt ja lisääntynyt katupartiotoiminta saavat laajaa huomiota Mustakallion kirjoituksessa.

Uutisoinnin on luonnollisesti oltava mahdollisimman asiallista ja puolueetonta. Mediakentän monipuolistuminen ja internetin laaja uutistarjonta antavat kuitenkin kansalaisille yhä paremman mahdollisuuden tarkistaa tietonsa useista eri lähteistä. Se on huomattava parannus aikakauteen, jolloin tietoa saatiin vain Yleisradion uutislähetyksistä ja Helsingin Sanomista.

Kansalaisten lisääntyneen maahanmuuttokriittisyyden merkittävin syy lienee arkitodellisuuden ja toiveajattelun välinen kuilu, ei rasismin räjähdysmäinen kasvu. Kriminologian ja oikeuspoliittisen instituutin tekemän tutkimuksen mukaan tiettyjen kansallisuuksien alttius tehdä rikoksia on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Myös maahanmuuton taloudelliset realiteetit on otettava huomioon, ja lainsäädäntötyö vetovoimatekijöiden karsimiseksi onkin parhaillaan käynnissä.

Mustakallio esittää että hallituksen tulisi hälventää pelkoja kouluttamalla maahanmuuttajia opettajiksi, sairaanhoitajiksi ja poliiseiksi. Positiivisen syrjinnän lisääminen Mustakallion ehdottamalla tavalla kuitenkin vain syventäisi jakolinjoja kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Kaikkia opiskelu- tai työpaikanhakijoita tulee kohdella tasaveroisesti heidän taustastaan riippumatta. Näiden yhteiskunnan pelisääntöjen noudattaminen on suomalaisille tärkeää jatkossakin.

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/374584-jaakko-mustakallio-stoppi-katupartioille-ja-mamu-poliiseilla-pelot-pois

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Naisrauha on turvattava Suomessa

Maanantai 11.1.2016

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) näkemykseen naisrauhan tärkeydestä on helppo yhtyä. Turvapaikanhakijoiden naisiin vuodenvaihteessa kohdistama ahdistelu on nostattanut oikeutetun ja laajamittaisen keskustelun länsimaisen kulttuurin perusarvojen puolustamisesta ympäri Eurooppaa.

Perusarvoista yksilön fyysinen turvallisuus lienee tärkein, eikä sen puolustamisesta ole syytä luopua jatkossakaan. Vapaahtoisten muodostamat pienimuotoiset katupartiot ovat omalta osaltaan lisänneet kansalaisten turvallisuutta myös kotikunnassani Ylöjärvellä. Toivottavasti yhteisöllisyys luo turvaa myös muualla Suomessa.

https://www.suomenuutiset.fi/puolustusministeri-ei-tahrinin-aukiota-suomeen/

Myös Sebastian Tynkkysen johtamat PS-nuoret suhtautuvat katupartiointiin tervejärkisesti ja käytännönläheisesti: "Kannattaa tulla norsunluutornista alas ja kuunnella, mitä Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoo kentältä: Suomeen on saapunut uusi seksuaalirikosilmiö. Kun poliisin resurssit eivät riitä kaikkeen, kansalaisia tarvitaan apuun." Tätä ajattelua soisi harjoitettavan päättäjien keskuudessa laajemminkin.

https://www.suomenuutiset.fi/ps-nuoret-on-jarjenvastaista-vaatia-katupartioiden-kieltamista/

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Perussuomalaiset tukkivat laittoman turvapaikanhakijatulvan Saksasta

Sunnuntai 3.1.2016

Perussuomalaisen kansanedustaja Juha Eerolan kirjallinen kysymys viisumien tarkastamisesta Finnlinesin lautoilla matkustavilta henkilöiltä on johtanut merkittävään tulokseen. Saksasta ei ole näet tullut enää muutamaan päivään turvapaikanhakijoita Suomeen.

Tämä kehityskulku on erittäin hyvä uutinen ja osoitus siitä, että määrätietoisella puuttumisella tilanteeseen maahanmuuttokriisi on saatavissa hallintaan. Hallituksen onkin jatkettava tällä polulla rohkeasti eteenpäin PS:n esittämien vaatimusten ja hallituksessa hyväksyttyjen toimenpideohjelmien mukaisesti

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Suomen maahanmuuttopolitiikassa tulee ottaa mallia Norjan kiristyksistä

Keskiviikko 30.12.2015

Suomen tulee ottaa mallia Norjassa turvapaikkasäädöksiin suunnitelluista kiristyksistä. Maahanmuuttopolitiikkamme täytyy olla vähintäänkin yhtä tiukka kuin muissa Pohjoismaissa, muutoin altistumme ensi keväänä uhkaavalle uudelle turvapaikanhakijatulvalle.

Norjan lukuisiin tiukennuksiin sisältyvät mm. muista Pohjoismaista saapuvien turvapaikanhakijoiden käännyttäminen, henkilöllisyyden todistamisvaatimus turvapaikkaa haettaessa ja kielikoe pysyvän oleskeluluvan saamisen ehtona. Omassa sisäministeriössämme onkin ryhdyttävä pikaisiin toimiin, jotta Norjan toimenpiteitä vastaavat lakiesitykset saadaan eduskunnan hyväksyttäväksi mahdollisimman nopealla aikataululla.

http://yle.fi/uutiset/norjan_hallitus_esitteli_ehdotuksensa_tiukemmiksi_turvapaikkasaadoksiksi/8558608

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Kirjallinen kysymys poliisien työturvallisuudesta vastaanottokeskuksissa ym.

Perjantai 18.12.2015

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen poliisien työturvallisuudesta heidän suorittaessaan virkatehtäviään vastaanottokeskuksissa sekä poliisitehtävien hoitamiseen tarvittavien resurssien riittävyydestä erityisesti harvaan asutuilla alueilla:

"Eduskunnan puhemiehelle

Suomeen on avattu vuoden 2015 jälkipuoliskon aikana lukuisia uusia vastaanottokeskuksia turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä johtuen, osa niistä varsin nopeassa aikataulussa. Poliisi on antanut julkisuuteen tietoja, joiden mukaan se on joutunut selvittämään useita riitoja ja tappeluja vastaanottokeskuksissa syksyn ja alkutalven 2015 aikana. Osassa näistä tehtävistä poliisi on joutunut käyttämään myös voimatoimenpiteitä. Lahden Hennalassa sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa sattui marraskuussa välikohtaus, jossa miesjoukon piirittämä poliisipartio joutui pakenemaan uhkaavaa tilannetta kaasua ja patukkaa käyttäen.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen on esittänyt julkisesti huolensa poliisien turvallisuudesta erityisesti seuduilla, joilla vastaanottokeskusten ja poliisiasemien välinen etäisyys on suuri. Hänen mukaansa varsinkaan Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäisimmille hälytyspaikoille ei läheskään aina saada riittävästi poliiseja. Sekä kansalaisten varsinaista turvallisuutta että heidän turvallisuudentunnettaan lisäisi varmuus siitä, että poliisi pystyy kaikkialla Suomessa suorittamaan saamansa virkatehtävät riittävän nopeassa aikataulussa.

Turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä on lisännyt poliisien työtehtävien määrää esimerkiksi alkuvaiheen rekisteröinnin, tutkinnan, maasta poistamisen ja laitehankintojen muodossa. Nämä tehtävät toisaalta pienentävät poliisin muuhun toimintaan käytettävissä olevia voimavaroja. Hallitus on 8.12.2015 julkistamansa turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaan tehnyt päätöksen parantaa vastaanottokeskusten ja niiden ympäristön turvallisuutta. Vaikka hallituspuolueet ovat myös päättäneet lisätä sisäisen turvallisuuden määrärahoja, ovat poliisin nykyiset resurssit kuitenkin yhä valitettavan rajalliset.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten pystytään varmistamaan poliisien työturvallisuus heidän suorittaessaan virkatehtäviään vastaanottokeskuksissa ja

miten poliisille tullaan takaamaan sekä vastaanottokeskuksissa suoritettavien että muiden poliisitehtävien hoitamiseen tarvittavat ympärivuorokautiset resurssit erityisesti harvaan asutuilla alueilla?

Helsingissä 18.12.2015
Sami Savio /ps"

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »