Kansantalouden koheneminen vaatii koronaepidemian hillintää

Keskiviikko 21.10.2020 klo 12:08

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 19.10.:

Kansantalouden koheneminen vaatii koronaepidemian hillintää

Marinin hallituksen edeltäjältään perimä ohjelma laadittiin suotuisan talouskehityksen varaan. Oletus osoittautui nopeasti toiveajatteluksi. Tavoite julkisen velkaantumiskehityksen taittamisesta on jo lykätty vuosikymmenen loppuun.

Hallitus ei ole löytänyt keinoja kansantaloutemme nostamiseksi jaloilleen. Varsinkin yksityisen sektorin työllisyyttä edistävät ratkaisut puuttuvat edelleen. Suunniteltuihin menonlisäyksiin on julkisen velkaantumisen kiihtyessä aiempaakin heikommat edellytykset. Monet asiantuntijat pitävät esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostoa nykytilanteessa epärealistisena hankkeena.

EU:n elpymisväline ja maahanmuuton kustannukset kasvattavat Suomen velkataakkaa tulevina vuosina. Sote- ja maakuntauudistuksen sivutuotteena uhkaa puolestaan syntyä uusi verotusoikeuden muoto. Säästöjä uudistuksesta ei enää viime kauden tapaan tavoitella.

Kuluvan vuoden aikana taloudellinen liikkumavara on pienentynyt entisestään. Kuluttajat äänestävät koronaepidemian kiihtyessä lompakollaan. Vaasassa kauppakeskukset ja ravintolat hiljenivät epidemian ryöpsähdettyä valloilleen ja tartuntojen lisäännyttyä eksponentiaalisesti. Tartuntakäyrän kääntyminen laskuun voi sen sijaan olla hidasta. Viivyttely tartuntoja ehkäisevien toimien aloittamisessa pidentää usein niiden kestoa ja saattaa pahimmillaan johtaa koko yhteiskunnan sulkemiseen.

Testaamiseen, jäljittämiseen ja eristämiseen perustuvalta koronastrategialta putoaa pohja, jos tartuntalähde jää epäselväksi valtaosassa tapauksista. Myös ministerien ristiriitainen julkinen suhtautuminen koronaepidemiaan on heikentänyt rajoitusten tehoa. Hallituspuolueiden näkemyserot ovat johtaneet äkillisiin suunnanmuutoksiin matkustuskaranteenien soveltamisessa. Epäselvä viestintä maskien hyödyistä on jatkunut keväästä lähtien. Aiemmin menestykselliseksi todettu etätyösuosituskin on jäänyt taka-alalle.

Hallitukselta odotetaan koronan suhteen vastuullista ja johdonmukaista linjaa. Vaikka mikään yksittäinen varotoimi ei hidastaisi epidemiaa ratkaisevasti, on olennaista niiden yhteisvaikutus. Koronaviruksen leviämisen estämisestä hyötyy koko kansantalous, kansanterveydestä puhumattakaan.

Uusi-Seelanti on päässyt varsin lähelle taudin tukahduttamista maan hallituksen reagoitua ripeästi kaikkiin uusiin tartuntoihin. Selkeällä neliportaisella asteikolla esitetyt rajoitukset ovat jo etukäteen kansalaisten tiedossa. Rajoitustoimien määrittely ennakkoon sujuvoittaa myös päätöksentekoa. Ainakin tällä hetkellä Uudessa-Seelannissa voidaan elää lähes normaalisti.

Rokotetta ja tehokasta lääkehoitoa odotettaessa epidemian hallinnan on perustuttava Suomessakin kokonaisvaltaiseen näkemykseen ja tutkittuun tietoon. Eroon koronasta -asiantuntijaryhmän ehdotukset tarjoavat siihen hyvän lähtökohdan. Suomalaisten on helppo hyväksyä perustellut lyhytkestoiset toimet epidemian taittamiseksi ja pidemmän tähtäimen yhteisen edun saavuttamiseksi.

Avainsanat: koronavirus, mielipidekirjoitus, julkinen talous

Kolumni: Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Torstai 11.1.2018 klo 13:42

Tammikuun kolumnini Ylöjärven Uutisissa (10.1.):

https://ylojarvenuutiset.fi/2018/01/11/tyollistyminen-ei-ole-itsestaanselvyys/

Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulukuussa hallitusohjelmaan kirjatun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa ja osoittaa varsinkin humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan merkittävää painetta Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Valitettavasti selvitys ei tarjoa suoraa vastausta kansalaisten laajasti pohtimaan kysymykseen maahanmuuton vuotuisista kokonaiskustannuksista. Selvityksessä kuitenkin tarkastellaan julkisen talouden nettovaikutuksia maahanmuuttajaryhmittäin.

Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan saksalaiset maksoivat vuonna 2011 enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoja ja käyttivät julkisia palveluita. Samaan aikaan esimerkiksi Somaliasta tai Irakista muuttaneen työikäisen henkilön vastaava vuotuinen nettovaikutus julkiseen talouteen oli keskimäärin noin 13 000 euroa negatiivinen.

Maahanmuuttajien vaisu työllistyminen aiheuttaa vakavia ongelmia kansantaloudelle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo viittasi tähän ehdottaessaan yleistä palkkatasoa matalamman palkan maksamista työntekijöille, joiden osaaminen on puutteellista. Vaikka Suomessa on edelleen satoja tuhansia työttömiä, vaati Orpo samalla työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä työvoimapulaan vedoten. Tämä keinovalikoima on epäjohdonmukainen.

Myös työttömyysturvan aktiivimallia on perusteltu työvoimapulalla. Hallituspuolueiden loppuvuonna voimaan runnoma laki leikkaa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia, ellei työtön ole edeltävien kolmen kuukauden aikana ollut riittävän monta päivää palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Laissa ei kuitenkaan velvoiteta työvoimaviranomaisia tarjoamaan työttömälle työtä tai muita aktivointitoimia, joilla työttömyysetuuden leikkauksen voisi välttää. Lisäksi laissa määritellään työttömyyskorvauksen tason säilyttämiseen vaadittava vähimmäispalkka. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen antoikin harhaanjohtavia lausuntoja väittäessään talkootyön estävän työttömyysturvan leikkauksen.

Työttömyysturvan aktiivimallin astuttua nyt voimaan tuonee hallitus siitä erillisen aktiivisen työnhaun mallin eduskuntaan keväällä. Lakiesitys velvoittaisi työttömän hakemaan töitä vähintään 12 kertaa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Työnhaun tai siitä raportoimisen laiminlyönti johtaisi peräti kahden kuukauden karenssiin avoimien työpaikkojen määrästä riippumatta.

Menettely johtaneekin työhakemusten massalähetykseen myös yrityksiin, jotka eivät tarvitse lisätyövoimaa tai joihin hakijan koulutus ei sovellu. Huomattavasti tuloksellisempaa olisi käyttää resurssit niiden paikkojen hakuun, joihin hakijalla on aito mahdollisuus työllistyä. Se innostaisi työttömiä aiheuttamatta työnantajille turhaa riesaa.

Suomessa vallitsee yhä massatyöttömyys, ei työvoimapula. Työttömien syyllistämisen sijaan kaivataan kannusteita, koulutusta ja erityisesti pienimpien yritysten toimintaedellytysten parantamista. Ylöjärvelläkin käynnissä oleva työllisyydenhoidon kuntakokeilu on osoittanut työttömien yksilöllisen kohtaamisen kotikunnan työllisyyspalvelussa tuottavan kasvotonta viranomaistoimintaa parempia tuloksia. Myös kohdennettu lisäkoulutus ja kohtuulliset tuloveronalennukset edistäisivät työllisyyttä, samoin esimerkiksi mahdollisuus työsuhteen koeajan kattavaan muuttoavustukseen. Perussuomalaiset ovat lisäksi esittäneet Viron yritysveromallin kokeilua lisähenkilökuntaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Tällaiset uudistukset hyödyttäisivät sekä työnantajia että työntekijöitä.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, työllisyys, maahanmuutto

Faktoja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:20

Vastasin tämän päivän Ylöjärven Uutisissa paikallisten vihreiden hyökkäykseen perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa vastaan:
 
Faktoja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista
 
Vihreiden Timo Järvenpää kritisoi Ylöjärven Uutisissa 6. syyskuuta perussuomalaisten poliittisia linjauksia ja arveli ”toiseuttamisen” olevan perussuomalaisuuden ydintä. Järvenpää myös katsoi perussuomalaisten ainoana eduskuntapuolueena esittämän maahanmuuttokritiikin kohdistuvan yhteiskunnallisesti vähäpätöiseen ongelmaan.
 
Maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaamme sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa, ja niitä koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on saatavilla niukasti. Valtion velkaantumisen jatkuessa mitään menokohdetta ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle. Valitettavasti hallitus ei ole saanut valmiiksi selvitystään maahanmuuton kokonaiskustannuksista, vaikka niiden kasvu on viime vuosina ollut nopeaa.
 
Yhteiskuntajärjestelmämme perustuu eduskunnan säätämiin lakeihin ja niiden noudattamiseen viranomaispäätöksissä ja tuomioistuimissa. Viranomaisten työn tahallinen vaikeuttaminen murentaa demokraattisen järjestelmämme perusteita. Esimerkkinä tästä on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden piilottelu viranomaisilta. Siitä on osaltaan seurannut paperittomien määrän nopea kasvu Suomessa, ja kuten Järvenpääkin myöntää, lisääntynyt rikollisuus. Näihin ongelmiin on puututtava.
 
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti elokuun loppupuolella kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden sijoittamista maantieteellisesti syrjässä oleviin palautuskeskuksiin, joissa heille tarjottaisiin arjen välttämättömät peruspalvelut. Nämä säilöön otettavat henkilöt voisivat milloin tahansa poistua palautuskeskuksista vapaaehtoisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Järvenpään käyttämä termi ”internointileiri” antaakin Halla-ahon ehdotuksesta hyvin vääristyneen kuvan, toivottavasti ei sentään tarkoituksellisesti.
 
Järvenpään mukaan monessa Euroopan maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden tekemä matalapalkkatyö alentaa myynnissä olevien tuotteiden hintaa. Niin todennäköisesti onkin. Suomessa työehtojen tulee kuitenkin olla kaikille samat. Kokoomus on ehdottanut maahanmuuton nopeaa lisäämistä, työlupien tarveharkinnan poistamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista. Ainakin osa vihreiden kansanedustajista suhtautuu ehdotuksiin avoimen myötämielisesti, vaikka niiden toteutuminen synnyttäisi väistämättä Suomeen halpatyömarkkinat. Hyötyjiä eivät olisi suomalaiset eivätkä liioin ulkomaalaiset työntekijät.
 
Järvenpään kirjoituksen ilmestymispäivänä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tuomitsivat allekirjoittamassaan julkilausumassa terrorismin, kaikenlaisen väkivallan ja vihapuheen. Kuitenkin heti seuraavana päivänä suomalaisiin kohdistuvan vihapuheen nostaminen julkiseen keskusteluun herätti närkästystä monessa eduskuntapuolueessa. Tämä on hyvin outoa toiseuttamista. Vaikka keskustelunaihe on monelle ilmeisen epämiellyttävä, on länsimaiseen demokratiaan olennaisena osana kuuluvaa, vaikeistakin aiheista käytävää asiallista keskustelua voitava jatkaa avoimesti jo pelkän kansallisen etumme vuoksi. Vain ongelmien tuominen päivänvaloon tarjoaa mahdollisuuden muutokseen.
 
 
Sami Savio,
kansanedustaja,
kaupunginvaltuutettu,
perussuomalaiset

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, mielipidekirjoitus

Postilain virheet korjattava

Maanantai 14.8.2017 klo 16:37

Aamulehti julkaisi tänään 14.8. mielipidekirjoitukseni uuden postilain epäkohdista.

Postilain virheet korjattava

Eduskunta hyväksyi uuden postilain kesäkuun loppupuolella. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti yksimielisesti lakiesitystä vastaan. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan muun muassa jakeluvarmuus ja yksityisyydensuoja voivat heiketä merkittävästi postilain uudistuksen myötä.

Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) alaisuudessa valmisteltu uusi postilaki ei täytä hyvän lainvalmistelun ehtoja. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalvelu on taattava vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaikka uudessa postilaissa säilytetään ainakin näennäisesti viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueilla, voi jakelua suorittava yritys julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun.

Myös uuden postilain voimaantulon myötä syntyviin yksityisyydensuojan väljennyksiin on syytä suhtautua erittäin kriittisesti. Salainenkin postiosoite voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, jotta nämä voivat toimia jakelijoina. On kuitenkin mahdotonta taata aukottomasti, että palveluntarjoajana toimiva yhtiö täyttää tietosuojavelvoitteensa. Ruotsin liikenneviraston taannoinen tietovuotoskandaali osoitti, että tällainen riski voi helposti toteutua.

Eduskunnan puolustusvaliokunta kritisoi postilakia koskevassa lausunnossaan voimakkaasti turvallisuusnäkökohtien sivuuttamista lakia valmisteltaessa. Valitettavasti edes valiokunnan yksimielinen lausunto ei saanut hallitusta valmistelemaan lakiesitystään uudelleen. Sipilän hallituksen tulee korjata tekemänsä virheet.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, eduskunta, hallitus

Maahanmuuton ongelmat eivät katoa toiveajattelulla

Maanantai 26.9.2016 klo 13:30

Aamulehti julkaisi tänään 26.9. oheisen kirjoitukseni vastineena vihreiden Jaakko Mustakallion ja Mikko Vesterisen aiemmin esittämälle näkemykselle, jonka mukaan rasismi olisi saanut huomattavan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa:
 
"Ongelmat eivät katoa toiveajattelulla
 
Vihreiden Jaakko Mustakallio ja Mikko Vesterinen ovat huolissaan rasismin lisääntymisestä (Aamulehti 18.9.). Kansalaisten kasvaneen maahanmuuttokriittisyyden merkittävin syy lienee kuitenkin arkitodellisuuden ja punavihreän unelman välisen kuilun jatkuva syveneminen.
 
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksen mukaan joidenkin kansallisuuksien alttius tehdä rikoksia on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Ero korostuu erityisesti seksuaalirikoksissa, mutta surullinen osoitus kasvaneista riskeistä on myös Otanmäessä tapahtunut suomalaismiehen tappo, josta epäillään kahta turvapaikanhakijaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee jatkossa sijoittaa tarkasti vartioituihin palautuskeskuksiin.
 
Taloudelliset realiteetitkin on otettava huomioon. Maahanmuuton kustannukset kasvoivat viime vuoden kriisissä useilla sadoilla miljoonilla euroilla aiempaan verrattuna. Vaikka tulijoita on toisinaan kaavailtu Suomen huoltosuhteen pelastajiksi, on turvapaikanhakijoiden koulutustaso valitettavan usein täysin riittämätön suomalaisen työelämän tarpeisiin. Yhtälö on erityisen vaikea tilanteessa, jossa velkaista maatamme riivaa jo valmiiksi jättimäinen työttömyys.
 
Jaakko Mustakallion ja Mikko Vesterisen kirjoituksessa mainitaan verkon törkyjulkaisut. Uutisoinnin on luonnollisesti oltava mahdollisimman asiallista ja puolueetonta. Mediakentän monipuolistuminen ja internetin laaja uutistarjonta antavat kuitenkin kansalaisille mahdollisuuden hankkia informaatiota useista eri lähteistä. Se on huomattava parannus aikakauteen, jolloin tietoa oli saatavilla vain Yleisradion uutislähetyksistä ja Helsingin Sanomista.
 
Jaakko Mustakallio ja Mikko Vesterinen pitävät rasismia ja vihamielisiä asenteita merkittävinä uhkina yritystoiminnalle ja yritysten kansainvälistymiselle. Oman tulkintani mukaan turvallisuus ja tervejärkisyys ovat valtavia kilpailuetuja tulevaisuuden Euroopassa. Näiden näkökulmien oikeellisuus jää tulevien sukupolvien arvioitavaksi."

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, mielipidekirjoitus

Länsimaisia arvoja on puolustettava

Perjantai 1.4.2016

Aamulehti julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni kulttuurien välisestä kamppailusta ja länsimaisten arvojen puolustamisen tärkeydestä:

Aamulehti_010416.jpg

Länsimaisia arvoja on puolustettava

Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman kritisoi puolueensa tiedotusta Brysselin terrori-iskujen jälkimainingeissa. Rydmanin ryhdikkään ja rohkean ulostulon mukaan rasismin yhdistäminen terrori-iskuihin oli puolueen tiedotusta hoitaneilta henkilöiltä vakava virhearvio. Rydman päätyi lopulta jopa vaatimaan kokoomuksen viestintäpäällikön eroamista tai erottamista.

Sosiaalisessa mediassa toimiminen on vaikea taiteenlaji, ja some-lapsuksia sattuu toisinaan paremmissakin piireissä. Useimmille maailman tapahtumia seuraaville ihmisille lienee kuitenkin selvää, ettei ISIS-järjestön Brysselissä toteuttamien iskujen syy ollut ainakaan oletettu ja paljon puhuttu rasismi. Ennemminkin niissä heijastuu Samuel P. Huntingtonin 1990-luvulla esiin nostama kulttuurien välinen kamppailu.

Huntingtonin vuonna 1996 julkaisema uraauurtava teos Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys on nyt jopa ajankohtaisempi kuin ilmestymisaikanaan. Kirjassa esitetyn viitekehyksen mukaan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa useimmat sodat ovat olleet maailman kahdeksan suuren kulttuurin välisiä konflikteja.

Vaikka sotia ja konflikteja on syntynyt useiden eri kulttuurien välillä, islamilaiseen kulttuuriin kuuluvien kansojen alttius osallistua konflikteihin on ollut Huntingtonin esittelemän laajan tilastoaineiston mukaan selvästi suurempi kuin heidän osuutensa maailman väestöstä antaisi aihetta olettaa. Ideologisten erojen lisäksi korkeaa konfliktialttiutta selittävät Afrikan ja Lähi-idän nopea väestönkasvu ja siitä aiheutuneet väestöllisen tasapainon muutokset.

Erityisesti 15-24-vuotiaiden ikäluokan ”nuorisopullistuma” näyttää olleen merkittävä tekijä useissa konflikteissa. Väestötieteellisten ennusteiden mukaan pullistuman huippu nähdään monessa maassa noin kymmenen vuoden päästä. Osa kasvavasta väestöstä hakeutuu samaan aikaan muihin maihin tai maanosiin. Tämän perusteella konfliktit lisääntynevät lähitulevaisuudessa niiden alueellisen laajuuden samalla kasvaessa.

Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen kaltaisiin tapahtumiin on valitettavasti syytä varautua jatkossakin. Euroopassa harjoitetulle maahanmuuttopolitiikalle löytyy kuitenkin vaihtoehtoja myös saman kulttuurin piiristä. Australiassa ja Yhdysvalloissa maahanmuuttajat valitaan lähinnä arvioimalla heidän sopeutumiskykyään yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Lisäksi sosiaalitukien houkuttelevuus on näissä maissa vähäistä ja suhtautuminen rikollisuuteen tiukempaa kuin Euroopassa.

Kulttuurien valtasuhteet muuttuvat ja lännen vuosisatoja kestänyt vaikutusvalta pienenee. Vaikka läntisessä kulttuurissa on omat puutteensa, on länsimaiden puolustettava yksilönvapautta, demokratiaa ja sananvapautta korostavia arvojaan. Myös maahanmuutosta ja sen lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan mahdollisimman monipuolisesti, asiallisesti ja tosiasioihin nojautuen. Omista mielipiteistä poikkeavien näkemysten luokittelu ainoastaan vaikeuttaa ongelmien ratkaisua.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, maahanmuuttopolitiikka

Näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista

Perjantai 11.3.2016

Aamulehti julkaisi tänään (11.3.) näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille säädetystä lukukausimaksusta.

Aamulehti_110316.jpg

Avainsanat: vapaa kielivalinta, julkinen talous, mielipidekirjoitus

Poliisiasemien lakkautuksista saatavat hyödyt ovat kyseenalaisia

Lauantai 13.2.2016

(Julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla la 13.2.16)

Suomalaisten turvallisuudentunne on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreen kyselyn mukaan heikentynyt voimakkaasti. Erityistä huolta aiheuttavat talouden kehno vire, työttömyyden kasvu, turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen ja terrorismin uhka.

Eduskunta myönsi vuodelle 2016 lisämäärärahan sisäisen turvallisuuden kohentamiseen hallitusohjelman mukaisesti. Valitettavasti sisäministeriössä valmistellussa ja tammikuun lopulla julkisuuteen tulleessa suunnitelmassa kuitenkin tähdätään 16 poliisiaseman sulkemiseen.

Pirkanmaalla karsintalistalla ovat Mänttä-Vilppulan, Ylöjärven ja Lempäälän poliisiasemat. Vaikka ne eivät ole poliisipartioiden lähtöpaikkoja, olisi asemien karsimisella vaikutusta kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Myös asiointi lupa-asioissa vaikeutuisi. Sisäministeriön kaavailujen toteutuminen aiheuttaisi ongelmia erityisesti Pohjois-Pirkanmaalla pitkistä etäisyyksistä johtuen.

Viime vuoden lopulla sisäministerille esittämässäni kirjallisessa kysymyksessä (KK 387/2015 vp) tiedustelin keinoja, joilla poliisipartioiden saatavuus turvataan harvaan asutuilla alueilla. Saamassani vastauksessa viitattiin muun muassa Poliisihallituksen ehdotukseen, jonka mukaan uusia vastaanottokeskuksia ei jatkossa sijoitettaisi yli 30 kilometrin etäisyydelle lähimmästä poliisiasemasta.

Erityisesti Mänttä-Vilppulassa poliisiaseman sulkeminen olisi kuitenkin askel vastakkaiseen suuntaan, onhan kaupungissa iso vastaanottokeskus. Luonnollisesti poliisitoiminnan näkyvyys vaikuttaa lähialueen rauhallisuuteen muillakin paikkakunnilla.

Poliisiasemien sulkemisista syntyvät vuosittaiset kustannussäästöt olisivat koko maassa noin miljoona euroa. Summa on pieni verrattuna poliisitoimen noin 730 miljoonan euron toimintamenoihin. Laskelmaan ei myöskään sisälly rikosten ennaltaehkäisystä koituvia hyötyjä tai lupa-asioinnin vaikeutumisesta asiakkaille aiheutuvia kustannuksia.

Paljon suurempia säästöjä on saatavissa esimerkiksi maahanmuuton vetovoimatekijöitä karsimalla. Samalla turvapaikkahakemusten käsittelyyn tarvittavia poliisiresursseja vapautuisi runsaasti muihin toimintoihin.

Avainsanat: mielipidekirjoitus

Kolumnini Ylöjärven uutisissa

Keskiviikko 6.1.2016

Ylöjärven uutisissa tänään julkaistu kolumnini:

Kohti valoisampia aikoja

Vuosi on vaihtunut ja odotukset uuden vuoden suhteen ovat yleisesti korkealla. Tammikuu on perinteisesti optimismin sävyttämää aikaa. Osansa siihen tuonee auringonvalon hitaasti ja varmasti tapahtuva lisääntyminen. Toivottavasti myös pimeydessä jo kauan rämpinyt Suomi on matkalla kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Eduskunta hyväksyi joulukuussa valtion vuoden 2016 talousarvion lukuisien äänestysten jälkeen, joskin mikään näistä äänestyksistä ei ollut järin tiukka. Budjetin sisältö oli käytännössä lyöty lukkoon jo valtiovarainvaliokunnassa, jonka jäsen itsekin olen. Vaikeista ajoista huolimatta pystyin hallituspuolueen edustajana osaltani vaikuttamaan määrärahojen kohdentamiseen. Valtiovarainvaliokunta kohdensi asiantuntijakuulemisten perusteella määrärahoja kaikkiaan noin 40 miljoonan euron verran. Lisäksi aktiivisen katumisen nimellä tunnettu lakiesitys vedettiin syksyllä pois eduskunnasta kuulemisissa esille nousseista kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyneistä ongelmista johtuen.

Kohdensimme valiokunnassa 4 miljoonan euron lisämäärärahan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä varten. Etsivä nuorisotyö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Vuosittain toimintaan osallistuu yli 20 000 nuorta. Osa lisämäärärahoista kohdennettiin mestari-kisällimallia soveltavaan kokeiluun, jolla autetaan syrjäytymisvaarassa olevia peruskoulun päättäneitä nuoria koulutukseen ja työelämään.

Lisärahaa saivat myös perusopetus ja koulujen kerhotoiminta, 2 miljoonaa euroa kumpikin. Moraalisesti erittäin tärkeä, vaikkakin suhteellisen pieni kädenojennus oli 4 miljoonan euron lisäpanostus maatamme sen kohtalon hetkillä puolustaneiden sotaveteraanien tukemiseksi. Valtiovarainvaliokunta kasvatti myös sisäisen turvallisuuden ja maanpuolustusjärjestöjen määrärahoja. Lisäksi avustuksia kohdennettiin muun muassa ruohonjuuritason kansalaisjärjestöille.

Tänä vuonna eduskunnassa jatkuvat norminpurkutalkoot. Niiden yhteydessä kevennetään muun muassa kuntakentälle vuosien myötä kasautuneita lakisääteisiä velvoitteita, lievennetään monia lupamenettelyjä ja vähennetään rakentamiseen liittyvää sääntelyä. Tämä helpottanee myös Ylöjärven maapoliittisen strategian uudistustyötä ja esimerkiksi rantarakentamisen kehittämistä. Sen avulla Ylöjärvelle voitaisiin jatkossa saada lisää vapaa-ajanasukkaita, ostovoimaa sekä kysyntää paikallisten yritysten tuotteille ja palveluille. Myöskään maakuntakaavoja ja kuntien yhteisiä yleiskaavoja ei joulukuussa hyväksytyn lakimuutoksen voimaantulon myötä enää tarvitse vahvistaa ympäristöministeriössä. Paikalliset olot tunnetaan maakunnissa paljon paremmin kuin virastoissa tai pääkaupunkiseudulla.

Uuden vuoden alkaessa annetaan usein uudenvuodenlupauksia. Lupausten suhteen on syytä olla varsin maltillinen, mutta tavoitteita on hyvä asettaa, vaikka ne kaikki eivät heti toteutuisikaan. Meillä ylöjärveläisillä on hyviä kokemuksia paikallispolitiikassa tehdystä rakentavasta yhteistyöstä. Samanlaista määrätietoista ja pitkäjänteistä yhteistyöhenkeä kaivataan juuri nyt koko maassa. Varsinkin vaikeina aikoina päättäjien tulee omalla toiminnallaan ja esimerkin voimalla saada suomalaiset puhaltamaan yhteen hiileen. Päättäjien tulee myös osata kuunnella. Hyvien ideoiden toteuttamiskelpoisuus ei voi eikä saa riippua niiden esittäjästä. Kannustan kansalaisia tuomaan rohkeasti esille omia näkökulmiaan ja toivotan kaikille Ylöjärven uutisten lukijoille menestyksekästä ja onnellista vuotta 2016!

Avainsanat: eduskuntatyö, mielipidekirjoitus

Kolumnini Ylöjärven uutisissa

Keskiviikko 9.12.2015

Kolumnini tämän päivän Ylöjärven uutisissa:

Arkadianmäen tuulinen syksy

Toimittuani kansanedustajana hieman yli puolen vuoden ajan ovat eduskuntatalon tavat alkaneet pikku hiljaa käydä minulle tutuiksi. Kevään hieman rauhallisemman jakson jälkeen ovat myös lainsäädäntö- ja budjettityö päässeet syksyn aikana täyteen vauhtiin. Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua moniin valtakunnallisesti tärkeisiin aiheisiin, muun muassa julkisen talouden kipupisteisiin sekä työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin.

Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta tietenkään unohtamatta. Julkinen velkamme kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on valitettavasti verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Yhteiskuntamme toimintatapoja on väistämättä uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen. Monet ratkaisut tulevat olemaan kipeitä, eivätkä niiden positiiviset vaikutukset välttämättä näy lyhyellä tähtäimellä.

Kulunut syksy on tuonut mukanaan myös ennalta arvaamattoman vaikeita haasteita. Suomen ja samalla koko Euroopan eittämättä suurin haaste on maahanmuuttopolitiikan saaminen hallintaan. Eduskunnassa aihe on syystäkin ollut hallitseva koko syksyn ajan, ja tulee varmasti olemaan sitä jatkossakin. Turvapaikanhakijoiden aalto on suuntautunut myös Suomeen, ja turvapaikanhakijakriisin vaikutukset ovat näkyneet Ylöjärvelläkin. Lukuisista yrityksistä huolimatta maahanmuuttokriisiin ei valitettavasti ole vielä kirjoitushetkellä löydetty toimivaa ratkaisua kotimaisella tai kansainvälisellä tasolla.

Sote-uudistuksen ja siihen liittyvän aluehallintouudistuksen suuntaviivat linjattiin marraskuussa äärimmäisen tiukan väännön päätteeksi. Ne muokkaavat vahvasti suomalaisen kuntakentän toimintaympäristöä ja kuntapäättäjien toimenkuvaa. Uudistusten tarkoituksena on turvata tasa-arvoiset palvelut jatkossa ympäri Suomen riippumatta siitä, asuuko palveluiden käyttäjä isossa kaupungissa vai maaseutupaikkakunnalla. Samassa yhteydessä karsitaan olennaisesti myös tehtäviä aiemmin hoitamaan perustettujen kuntayhtymien lukumäärää.

Toisaalta monet periaatteellisesti merkittävät lainsäädäntöuudistukset ovat jääneet syksyn isoimpien asioiden varjoon. Niihin kuuluvat muun muassa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettavat lukukausimaksut sekä lakimuutos, jonka myötä uusissa kuntaliitoksissa ei henkilöstölle enää tarjota automaattista viiden vuoden irtisanomissuojaa. Lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta, auttavat kehittämään opetuksen laatua ja mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Mainittu irtisanomissuojan poistaminen taas yhdenvertaistaa yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden asemaa. Tämä lakimuutos myös mahdollistaa hallinnon tehostamisen ja säästöjen löytymisen tulevissa kuntaliitoksissa.

Kuluneen vuoden aikana olen käynyt kaupunginjohtajan ja muiden johtavien viranhaltijoiden kanssa keskustelua tulevien lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksesta kotikaupunkimme arkisiin toimintoihin. Ajatuksenvaihto tuonee uusia näkökulmia kaikille osapuolille. Ylöjärvi on jo vuosia kunnostautunut uusien palvelutapojen aktiivisena kehittäjänä. Kaupunkimme voi toivottavasti jatkossa luoda uusia toimintamuotoja valtakunnalliseenkin käyttöön joko yksin tai yhdessä muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa. Hallitusohjelman mukainen, kokeilukulttuuria suosiva ilmapiiri luo siihen aiempaa paremmat edellytykset.

Avainsanat: eduskuntatyö, mielipidekirjoitus, maahanmuuttopolitiikka

Koulutushankkeista puhtia talouskasvuun

Perjantai 20.11.2015

TEK-lehdessä tänään julkaistu kolumnini:

Koulutushankkeista puhtia talouskasvuun

Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa.

Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa. 

- See more at: https://lehti.tek.fi/sami-savio/koulutushankkeista-puhtia-talouskasvuun#sthash.GeDsYFYg.dpuf
Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa. 

- See more at: https://lehti.tek.fi/sami-savio/koulutushankkeista-puhtia-talouskasvuun#sthash.GeDsYFYg.dpuf
Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa. 

- See more at: https://lehti.tek.fi/sami-savio/koulutushankkeista-puhtia-talouskasvuun#sthash.GeDsYFYg.dpuf
Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa. 

- See more at: https://lehti.tek.fi/sami-savio/koulutushankkeista-puhtia-talouskasvuun#sthash.GeDsYFYg.dpuf

https://lehti.tek.fi/sami-savio/koulutushankkeista-puhtia-talouskasvuun

Avainsanat: eduskuntatyö, mielipidekirjoitus