TIEDOTE: PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perjantai 30.11.2018 klo 18:10

TIEDOTE 30.11.2018

Julkaisuvapaa

PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat jättäneet eduskunnan sivistysvaliokunnassa eriävän mielipiteen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä koskevan lakiesityksen käsittelyssä. Elomaa ja Savio ovat tyytymättömiä muun muassa kotoutumisen kulurakenteeseen ja vaativat sen perusteellista selvittämistä.

- Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet hallitukselta kokonaisvaltaista laskelmaa maahanmuuton kustannusvaikutuksista. Asiantuntijakuulemisten perusteella myös kotoutumisen kustannusten ja taloudellisten vaikutusten kuvaus on ollut puutteellista. Päätöksiä ei voida tehdä näin heppoiselta pohjalta, Elomaa ja Savio muistuttavat.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet maahanmuuttajille luotavia lukuisia ohituskaistoja koulutuksessa ja työelämässä ja arvioineet niiden johtavan pidemmällä tähtäimellä kaksien työmarkkinoiden syntyyn Suomessa. Joissakin lakiesityksen asiantuntijalausunnoissa on noussut esille, että kotoutumisen tukien tulisi olla aiempaa velvoittavampia. Elomaa ja Savio jakavat tämän näkemyksen.

- Maahanmuuttajien vastuuta omasta kotoutumisestaan on syytä kasvattaa. Kotoutujilta tulisi edellyttää varsinkin suomen kielen oppimista, mikä vaikuttaa olennaisesti heidän sopeutumiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos maahanmuuttajat oppisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa riittävän suomen kielen taidon, ei tarvittaisi tulkkipalveluita tai monia muita erillisiä maahanmuuttajien palveluita. Tämä toisi merkittäviä säästöjä kansakunnalle, Elomaa ja Savio huomauttavat.

Perussuomalaisten Elomaa ja Savio vaativat kotoutujan omasta vastuusta selkeää kirjausta sivistysvaliokunnan lausuntoon, mutta jäivät äänestyksessä ilman tukea muilta puolueilta.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, 050 512 0806

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, kotoutuminen

Perussuomalaiset esittävät oikeudenmukaisen vaihtoehdon

Keskiviikko 14.11.2018 klo 22:42

Oppositiopuolueet esittelivät tänään 14.11. eduskunnassa vaihtoehtonsa hallituksen talouspolitiikalle. Perussuomalaisten erittäin monipuolisen vaihtoehtobudjetin kantaviin teemoihin kuuluu suomalaisten kansallisen edun puolustaminen. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Vaihtoehtobudjettimme on selvästi hallituksen budjettiesitystä paremmin tasapainossa, ja lähitulevaisuuden tavoitteenamme onkin lopettaa valtion velkaantuminen.

Haemme merkittäviä säästöjä esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista, tarpeettomista yritystuista ja kehitysyhteistyöstä. Jo pelkästään niistä on mahdollista säästää satoja miljoonia euroja, ja lähivuosina säästöt vain kasvaisivat. Osan syntyvistä säästöistä kohdistaisimme useisiin Perussuomalaisille tärkeisiin kohteisiin. Nostan seuraavassa esille muutamia niistä.

Perussuomalaiset haluavat huolehtia jokaisen suomalaisen turvallisuudesta. Perussuomalainen Suomi on turvallinen Suomi, jossa toteutuu sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus. Esimerkiksi kenttäpoliisien määrä on ollut huolestuttavassa laskussa jo vuosikaudet. Tarvitaan 800 uuden poliisin kouluttamista ja palkkaamista kenttätyöhön arjen turvallisuutta takaamaan.

Esitämme 50 miljoonan euron lisäpanostusta myös Hätäkeskuslaitoksen, Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstötarpeisiin. Näin voidaan ennaltaehkäistä mm. huume- ja ihmiskauppaa sekä talousrikoksia. Samalla esimerkiksi harmaan talouden torjunta tuo merkittäviä lisätuloja valtiolle.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin sisältyy laaja hoito- ja hoivaosio, jolla autetaan monia hoidon ja avun tarpeessa olevia ihmisiä. Perussuomalaiset haluavat esimerkiksi vahvistaa inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä tekevien omaishoitajien asemaa. Ilman omaishoitajaa moni vanhus ja pitkäaikaissairas joutuisi muuttamaan kodistaan laitoshoitoon. Esitämme omaishoidontuen muuttamista verovapaaksi tuloksi ja tätä tarkoitusta varten 20 miljoonan euron lisäystä valtion budjettiin.

Lisäksi ehdotamme lääkkeiden omavastuuosuuden poistamista pienituloisilta kansalaisilta. Pidämme kestämättömänä tilannetta, jossa monet vähävaraiset joutuvat valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Esitämme lääkekorvauksiin 11 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi Perussuomalaiset palauttaisivat keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen. Heille kuuluu oikeus sairautensa edellyttämään erityisruokavalioon.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on perussuomalaisille erittäin tärkeää, ja meillä on siihen useita esityksiä. Esitämme muun muassa 10 miljoonan euron lisäpanostusta järjestöille nuorten mielenterveystyöhön ja kiusaamisen ehkäisyyn. Ehdotamme myös 2 miljoonan euron lisäpanostusta vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen.

Perussuomalaiset esittävät vaihtoehtobudjetissaan laajoja panostuksia koulutukseen, yhteensä 180 miljoonaa euroa. Haluamme turvata tasokkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, korkeatasoisen lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä sivistävän yliopistokoulutuksen. Perussuomalaiset haluavat erityisesti panostaa suomalaisten nuorten ja työttömien kouluttamiseen aloille, joilla tarvitaan tulevaisuudessa lisää työvoimaa. Näin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole tarvetta luopua, vaikka sitäkin on usein julkisuudessa väläytelty.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat heikentäneet erityisesti lähiopetusta. Puutteellinen lähiopetus on vuorostaan johtanut tilanteisiin, joissa erityisesti syrjäytymisvaarassa muutoinkin olevat nuoret ovat yhä enenevässä määrin keskeyttäneet opintonsa. Opintojen keskeyttäminen puolestaan moninkertaistaa syrjäytymisriskin. Näin ei  voi jatkua.

Ammatillisessa opetuksessa on jatkossa taattava riittävä määrä lähiopetusta ja opinto-ohjausta. Kyse on myös työturvallisuuden varmistamisesta. Esitämme ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen 40 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämän lisäksi Perussuomalaiset esittävät 25 miljoonan euron lisämäärärahaa oppisopimuskoulutuksen käyttöalan laajentamiseen ja elinikäisen sekä työssäoppimisen edellytysten turvaamiseen.

Suomalaisten käteen jäävillä tuloilla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme mm. kiinteistöverotuksen alarajojen alentamista, polttoaineverotuksen keventämistä ja sähkönsiirtomaksujen kohtuullistamista. Mainitut esitykset pienentäisivät asumisen usein kohtuuttomia kustannuksia.

Veroporkkanaa tarjoaisimme esimerkiksi uutta työvoimaa palkkaaville pk-yrityksille. Muutoinkin haluamme keventää verotusta hallitusta enemmän. Käteen jäävällä tulolla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme vaihtoehtobudjetissamme ansiotuloverotukseen 300 miljoonan euron kevennystä. Tämän lisäksi olemme varanneet vaihtoehtobudjettiimme 50 miljoonaa euroa, joilla keventäisimme eläkkeiden verotusta samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa.

Moni suomalainen on tehnyt pitkän työuran matalasti palkatussa työssä, ja katsomme riittävän työeläkkeen turvaamisen myös heille olevan tärkeä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuskysymys. Ehdotamme Lipposen hallituksen aikanaan säätämän, työeläkkeitä koskevan taitetun indeksin vaiheittaista korjaamista erityisesti pienten ja keskisuurten työeläkkeiden osalta.

Perussuomalaisten mallissa otettaisiin käyttöön ns. puoliväli-indeksi jokaisen työeläkkeen saajan kuukausittaisen eläketulon ensimmäisen tuhannen euron osalta. Lienee syytä erikseen korostaa, että perussuomalaisten malli nostaisi kaikkia työeläkkeitä nykyistä taitettua indeksiä enemmän, mutta hyödyt olisivat kuitenkin suurimmat pieniä työeläkkeitä saaville.

Perussuomalaiset haluavat panostaa Suomen ja suomalaisten pitkän tähtäimen tulevaisuuteen. Esitämme 70 miljoonaa euroa Sipilän hallituksen viime vuoden lopussa lakkauttaman verotuksen lapsivähennyksen palauttamiseen.

Lapsivähennys otettiin käyttöön vuonna 2015 osittaisena kompensaationa Stubbin hallituksen tekemille rajuille lapsilisäleikkauksille. Lapsivähennys on suunnattu pieni- ja keskituloisille perheille, joille se voi tarkoittaa jopa 400 euron vuosittaista nettotulojen lisäystä. Lapsivähennys olisi tärkeä kädenojennus suomalaisille lapsiperheille erityisesti romahtaneen syntyvyyden oloissa. Meidän tulee tehdä voitavamme Suomen tulevaisuuden puolesta.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on ladattavissa kokonaisuudessaan seuraavan linkin takaa:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-julki-oikeudenmukaisuutta-suomalaisille/

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, verotus, työllisyys, palvelut

Ratikan suunnitteluraha ja Vanhan Räikän lisärahoitus kaihersivat perussuomalaisia Ylöjärvellä - Aronranta halutaan säilyttää virkistysalueena

Maanantai 5.11.2018 klo 22:58

TIEDOTE 5.11.2018

Julkaisuvapaa

Ratikan suunnitteluraha ja Vanhan Räikän lisärahoitus kaihersivat perussuomalaisia Ylöjärvellä - Aronranta halutaan säilyttää virkistysalueena

Ylöjärven kaupunginvaltuusto piti maanantaina 5.11. talousarviokokouksen, jossa päätettiin ensi vuoden budjetti.

Perussuomalaisten Henrik Pajunen teki esityksen, ettei kaupunginhallituksen käyttöön myönnettyjä määrärahoja saa kohdentaa raitiotien yleissuunnittelun kuluihin. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan yleissuunnittelun keskittyminen pelkästään kalliiseen raitiotievaihtoehtoon ei palvele Ylöjärven liikenteellisiä suunnittelutarpeita. Sen sijaan tarvittaisiin monipuolisempi selvitys joukkoliikenteen kehittämisestä, esimerkiksi runkobussilinjastoista ja paikallisjunaliikennöinnistä.

Sami Savio ja Hannu Ruuska kannattivat Pajusen esitystä. Perussuomalaisten esitys hävisi vilkkaan keskustelun jälkeen lopulta äänin 38-12 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Kaupunginhallitus esitti Vanhan Räikän korjausbudjettiin 60 000 euron lisärahoitusta. Vanhan Räikän korjausinvestointia alusta lähtien vastustaneet perussuomalaiset eivät hyväksyneet piikin avaamista uudelleen. Perussuomalaiset katsovat talon kunnostuksen alkavan olla pohjaton kaivo ja nielevän rahaa huomattavasti arvioitua enemmän.

Hannu Ruuska esitti Mauri Heiskan kannattamana, ettei lisärahoitusta myönnetä. Esitys kaatui äänin 40-9 kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Kaupunginvaltuusto päivitti myös maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmaa. Keskustelua herätti erityisesti Kuruntien länsipuolen ja Aronrannan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Sami Savio esitti Tomi Saariston kannattamana, että kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poiketen Aronranta säilytettäisiin kaupunkilaisten virkistysalueena.

Perussuomalaisten esitys hyväksyttiin äänin 29-21. Äänestyksessä vihreät, keskusta, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit tukivat perussuomalaisten esitystä.

Tehdyistä muutosesityksistä huolimatta Mauri Heiska totesi puheessaan perussuomalaisten valtuustoryhmän olevan muilta osin tyytyväinen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Erityisesti nyt päätetty vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laskeminen on ollut perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite. Heiskan mukaan perussuomalaiset tulevat vaatimaan lähivuosina uusia veronkevennyksiä.

Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä

Avainsanat: Ylöjärvi, raitiotie, julkinen talous, kaavoitus

TIEDOTE: PS-kansanedustajat: työperäinen maahanmuutto ei voi perustua sosiaalietuuksiin

Torstai 18.10.2018 klo 9:58

TIEDOTE 18.10.2018

julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: työperäinen maahanmuutto ei voi perustua sosiaalietuuksiin

Sipilän hallitus esitteli eduskunnalle lakiesityksen, joka poistaisi ulkomaalaisilta työntekijöiltä sosiaalitukien saamiselle tähän asti edellytyksenä olleen 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen. Esityksen toteutuessa vähintään peruspäivärahan verran ansaitseva ulkomaalainen työntekijä saisi myös lyhytaikaisen työskentelyn ajalta oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin, kuten lapsilisään ja sairausvakuutukseen.

Hallituksen mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan työvoimapulaan, kohentamaan huoltosuhdetta sekä lisäämään maan houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja yrittäjien silmissä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio, Jani Mäkelä ja Mika Niikko kyseenalaistavat hallituksen perustelut.

- Jos maahanmuuttajat joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin verojen maksamisen sijaan, eivät he tällöin paranna huoltosuhdettamme. Toteutuessaan esitys lisäisi mitä ilmeisimmin maahanmuuton vetovoimatekijöitä kansantalouden kannalta kestämättömällä tavalla ja vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille, kritisoi Savio.

- Paine muuttoliikkeeseen on pysyvä ilmiö ja uusi turvapaikkakriisin aalto kasaantuu jo Välimeren maissa. Sosiaaliturvaan tehtäviä muutoksia on tarkasteltava siitä näkökulmasta, millaisia vetovoimavaikutuksia niistä aiheutuu sosiaaliperäisen haittamaahanmuuton suhteen. Jatkossa tällaisia asioita koskevista lakiesityksistä tulisi laatia aina selvitys maahanmuuttovaikutuksista, Mäkelä ehdottaa.

Hallituspuolueiden riveistä on esitetty useaan otteeseen myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan purkamista. Kuitenkin esimerkiksi tarveharkinnan purkaneessa Ruotsissa työvoimaa on tullut lähinnä aloille, joissa työvoimasta on ollut jo valmiiksi ylitarjontaa.

- Jos näitä lakeja lähdetään lieventämään, vaarana on tietenkin se, että tulemme saamaan vain lisää halpatyövoimaa, joka kilpailee jo olemassa olevien työntekijöiden kanssa samoista työpaikoista. Toiseksi jos lisäämme sosiaaliturvan vetovoimatekijöitä on selvää, että emme välttämättä saisi juurikaan työntekijöitä vaan pikemminkin parempaa elintasoa etsiviä ulkomaalaisia työttömiä, toteaa Niikko.

Lisätietoja:

Jani Mäkelä, 09 432 3109
Mika Niikko, 09 432 3129
Sami Savio, 09 432 3149

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuutto, työmarkkinat, julkinen talous

Raitiotie raunioittaisi Ylöjärven talouden

Keskiviikko 26.9.2018 klo 20:40

Perussuomalaisten valtuustoryhmä vastustaa ylöjärveläisten veronmaksajien varojen tuhlaamista katuraitiotiehen. Otimme Ylöjärven Uutisissa tänään 26.9. julkaistussa kirjoituksessamme asiaan kantaa seuraavasti:

Raitiotie raunioittaisi Ylöjärven talouden

Ratikkakeskustelu on kerännyt alkusyksyllä lisää kierroksia. Taloutensa pahoin kuralle saanut Tampere on esittänyt raitiotien jatkosuunnittelun ripeää etenemistä Ylöjärven, Kangasalan ja Pirkkalan alueelle. Nämä haihattelut on pysäytettävä lähtökuoppiinsa, ettei Tampereen tauti pääse leviämään naapureihin.

Joukkoliikennettä on syytä kehittää myös Ylöjärvellä kaupungin väkiluvun kasvun myötä. Raitiotie on kuitenkin erittäin kallis liikkumismuoto. Se palvelisi maantieteellisesti vain pientä osaa Ylöjärvestä, vaikka kulut kaatuisivat jokaisen veronmaksajan syliin.

Raitiotien rakentamiskustannukset olisivat Ylöjärvellä varovastikin arvioiden vähintään 70-100 miljoonaa. Lisätaakka olisi valtava kaupungille, jonka velkaantuminen on saatu pysähtymään noin sataan miljoonaan euroon valtuuston tekemien kipeiden päätösten jälkeen.

Ylöjärven päättäjien selvä enemmistö näyttää hullaantuneen raitiotiestä. Kaupunginvaltuuston toukokuussa hyväksymä uusi kaupunkistrategia sisältää kirjauksen raitiotien edistämisestä. Perussuomalaisten vaatimus kirjauksen poistamisesta hävisi äänestyksessä saatuaan tukea osalta keskustan valtuutettuja.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet huippukalliin raitiotien jatkamista Ylöjärvelle. Muiden puolueiden harjoittaman ratikkalobbauksen motiivit jäävät arvailujen varaan, mutta ainakaan taloudelliseen ajatteluun ne eivät voi perustua. Raitiotien alakanttiin arvioidut käyttökustannukset perustuvat täysin ylimitoitettuihin käyttäjämääriin. Sitä päivää tuskin nähdään, että yli 300-paikkaiset raitiovaunut kolistelisivat Ylöjärvellä edes puolitäysinä.

Raitiotien rakentamista on perusteltu muun muassa sen vaivattomuudella. Raitiotien myötä monen työmatka kuitenkin pitenisi bussilinjojen vähentyessä ja odotteluajan kasvaessa. Pahimmassa tapauksessa oman auton käyttö työmatkoilla voi lisääntyä ihmisten kyllästyessä turhaan odotteluun.

Vastuullinen päätöksentekijä ei aja kaasu pohjassa seinään, vaan perustaa liikennesuunnittelun kustannustehokkuuteen ja joustavuuteen. Mikäli Ylöjärven kaupunkirakennetta halutaan jatkossa tiivistää, voidaan se tehdä raitiotiestä riippumatta. Sähköbussien investointi- ja käyttökustannukset olisivat vain murto-osa raitiotiehen verrattuna. Päinvastoin kuin kiveen hakatut raitiotielinjat, bussireitit ovat muunneltavissa tarpeen tullen. Harkinnan arvoinen on myös Ylöjärven ja Tampereen välinen lisäraide, joka mahdollistaisi paikallisliikenteen ohella nopean junayhteyden Ylöjärveltä pääkaupunkiseudulle.

Toteutuessaan raitiotie ajaisi Ylöjärven vakavaan talousahdinkoon. Niin on jo käynyt velkamääränsä hujauksessa miljardiluokkaan kasvattaneella Tampereella, jossa on suunniteltu muun muassa päiväkotien ja koulujen lakkauttamisia itse aiheutettujen talousvaikeuksien seurauksena. Ei kai samaan haluta päädyttävän myös Ylöjärvellä?

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

https://ylojarvi.perussuomalaiset.fi/uutinen/raitiotie-raunioittaisi-ylojarven-talouden/

Avainsanat: julkinen talous, kuntatalous, katuraitiotie

TIEDOTE: Perussuomalaisten Immonen ja Savio tenttasivat sisäministeriä turvapaikkapolitiikasta - miljardiluokan säästöt mahdollisia"

Perjantai 21.9.2018 klo 15:39

TIEDOTE 21.9.2018 (julkaisuvapaa heti)

Perussuomalaisten Immonen ja Savio tenttasivat sisäministeriä turvapaikkapolitiikasta – ”miljardiluokan säästöt mahdollisia"

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen vaati eduskunnan torstain budjettikeskustelussa hallitusta ottamaan viimein käyttöön perussuomalaisten laatiman ja hallituksen vuonna 2015 hyväksymän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman.

- Mikä tämän ohjelman suhteen on tilanne tällä hetkellä? Onko se haudattu vai aiotaanko nämä asiat ohjelmasta saattaa käytäntöön, Immonen tenttasi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.).

Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka

Immonen muistutti, että Suomella on Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskäytänteisiin.

- Perussuomalaiset on pitkään peräänkuuluttanut sitä, että perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennettaisiin täysimääräisesti EU-direktiivin puitteissa. Onko hallitus näin tekemässä?

Miljardiluokan lisälasku

Kansanedustaja Sami Savio (ps.) totesi, että hallituksen päättämättömyys maahanmuuttokriisin hoidossa syksyllä 2015 aiheutti miljardiluokan lisälaskun.

- Laskun todellista loppusummaahan meistä kukaan ei tiedä, mutta varovaisestikin arvioituna se on ollut satoja miljoonia euroja joka vuosi.

Savio muistutti, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sisäministeriössä varaudutaan peräti 100 000 turvapaikanhakijan tuloon Suomeen.

- Määrä on todella huikea verrattuna ennätysvuoden 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaan verrattuna. Tämän sisäministeriön kauhuskenaarion toteutuminen kriisiyttäisi Suomen talouden, monenlaisista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Savio myös muistutti kokoomuksen nykyisen puheenjohtajan, silloisen sisäministeri Orpon tyytyneen vuonna 2015 pelkkään maahanmuuttokriisin jälkihoitoon. Hän kehotti Mykkästä välttämään Orpon tekemät virheet ja ohjeistamaan kiireesti ministeriön virkamiehiä, jotta he ryhtyisivät ennaltaehkäiseviin toimiin uuden kriisin estämiseksi.

Ei kunnon vastauksia sisäministeriltä

Sisäministeri Mykkänen väisteli vastaamista turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman käyttöönottoa koskeviin kysymyksiin ja tyytyi vakuuttamaan, että perusteeton turvapaikanhaku pitäisi saada hallintaan Suomessa ja EU:n ulkorajoilla. Immonen ja Savio eivät tyydy ministerin vastauksiin.

- Ministeri Mykkäsen esiintyminen budjettikeskustelussa ei vakuuttanut. Mykkänen yrittää ulkoistaa vastuunsa turvapaikkapolitiikasta EU:lle, vaikka se on täysin avuton maahanmuutto-ongelman edessä.

- Koska EU-tasolla ei saada päätöksiä aikaan, on turvapaikkapolitiikka säädettävä kansallisella tasolla mahdollisimman tiukaksi erityisesti perheenyhdistämisten, oleskelulupien ja rajakäytäntöjen suhteen, Immonen ja Savio vaativat.

Avainsanat: tiedote, eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto

Puheenvuoroni budjetin lähetekeskustelussa

Keskiviikko 19.9.2018 klo 9:52

Kerroin eduskunnassa eilen (18.9.) käydyssä budjetin lähetekeskustelussa näkemyksiäni mm. työstä ja yrittäjyydestä, asumisen ja liikkumisen kalleudesta, koulutuksesta, turvapaikkapolitiikasta, sote- ja maakuntauudistuksesta sekä sotaveteraanien palveluista:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti velkaantuminen ei ole pysähtynyt edes nousukaudella. Aiemmista leikkauksista huolimatta valtiovarainministerin tänään esittelemä valtion ensi vuoden talousarvio on yhä 1,4 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto voitaisiin kuitenkin saada loppumaan edistämällä työllisyyttä kannustein keppilinjan sijaan.

Arvoisa puhemies! Suomi elää työstä. Suomalaisen työn laatu ja arvostus on ehdottomasti turvattava. Työllistymisen ja yrittäjyyden esteiden madaltaminen olisi sekä yrittäjien, työntekijöiden että yhteiskunnan etu. Vastakkainasetteluun ei ole mitään syytä. Verotuksen keventäminen ja pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden uuteen nousuun.

Asumisen ja liikkumisen hinta on korkealla lyhytnäköisen politiikan seurauksena. Kaavoituksen esteet ja tonttikeinottelu, jatkuvasti kiristyvä kiinteistöverotus sekä polttoaineiden hinnannousu rasittavat suomalaisten taloutta. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi myös työssäkäyntiä.

Elinikäisen oppimisen tarve lisääntyy. Oppilaitoksissa annettavan tavanomaisen opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla tarjottava oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkoulutuksen yritysten tarpeita vastaavaksi. Samalla se parantaisi olennaisesti työllistymismahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta budjettiin sisältyy edelleen valtavia epävarmuustekijöitä. Julkisuudessa hiljattain olleiden tietojen mukaan sisäministeriö varautuu peräti 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen. Tämä määrä on huikea jopa ennätysvuoden 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaan verrattuna.

Syksyn 2015 päättämättömyys aiheutti veronmaksajille miljardiluokan lisälaskun, jota kenties tietoisestikin tehdyt virheet edelleen kasvattivat. Laskun loppusummaa ei tiedä kukaan. Mutta sisäministeriön uuden kauhuskenaarion toteutuminen kriisiyttäisi Suomen talouden moninaisista yhteiskunnallisista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Sisäministeri Mykkäsen onkin lopulta ohjeistettava virkamiehiä ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin pelkän jälkihoidon sijaan. Aikaa ei ole lainkaan hukattavaksi.

Lisäksi hallitus aikoo muun muassa poistaa Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen, joka on tähän asti ollut edellytyksenä sosiaalitukien saamiselle. Jatkossa ulkomaalainen pääsisi nauttimaan Suomen sosiaalieduista, jos tienaa peruspäivärahan verran. Toteutuessaan esitys mitä todennäköisimmin vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille. Hallituksen on torjuttava tämä kehitys, eikä sen tule lainkaan tuoda näin huonoa esitystä eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Varsin kiistanalaisen sote- ja maakuntauudistuksen kohtaloa odotetaan erityisellä jännityksellä. Vaikka eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin työskennellyt uudistuksen parissa myös kesän aikana, ei eduskunnalla ole vieläkään hallussaan konkreettisia laskelmia uudistuksen todellisista kustannusvaikutuksista. Kaavailtu uudistus kuitenkin todennäköisesti nostaisi sote-palveluiden asiakasmaksuja. Vaikutukset kohdentuisivat silloin erityisesti pienituloiseen ja sote-palveluita paljon käyttävään väestönosaan.

Uudistuksen alkuperäinen tarkoitus oli tasoittaa terveyseroja, ei lisätä tulonsiirtojen tarvetta. Suunta on siis väärä. Sekä sosiaali- ja terveys- että perustuslakivaliokunnalla tuleekin olla viisautta tehdä järkeviä ratkaisuja kovassa aikataulullisessa ja poliittisessa puristuksessa. Ja jos hallitus siihen kaatuu, lohduttanee pääministeriä tieto siitä, että eduskuntavaalit ovat joka tapauksessa edessä lähikuukausina.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on huomioitu eduskuntaryhmien hiljattain tekemä yhteinen periaatepäätös, jolla sotiemme veteraaneille taataan yhdenvertaiset kotona asumista tukevat palvelut marraskuusta 2019 alkaen. Nykyisin sotainvalidien saamien maksuttomien kotipalveluiden ehtona on vähintään 10 prosentin haitta-aste.

Päätös jokaiselle veteraanille tarjottavista kotipalveluista on sisällöllisesti hyvä ja oikea. Perussuomalaiset ovat tähdänneet tämänkaltaiseen lopputulokseen useilla lakialoitteilla jo vuosikausien ajan. Nuorimmatkin veteraanit ovat kuitenkin jo 90-vuotiaita, joten kunniavelan maksamisella on erittäin kova kiire. Elossa on enää hieman yli 10 000 veteraania, ja heidän määränsä pienenee parilla tuhannella hengellä vuodessa.

Arvoisa puhemies! Uudistus tulisi saattaa voimaan heti ensi vuoden alusta lukien. Nopeamman toimeenpanon hintalappu olisi joitakin 10 miljoonia euroja, mikä on pieni summa verrattuna Suomen itsenäisyyden puolesta sodissa annettuihin uhrauksiin. Arvoisa puhemies! Vähintään sen koko kansakunta on velkaa veteraaneille.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_85+2018+3+179+179.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto, koulutus, työllisyys, sote

Näkemyksiäni hallituksen laatimasta julkisen talouden suunnitelmasta

Tiistai 26.6.2018 klo 22:55

Eduskunnassa käsiteltiin eilen (25.6.) julkisen talouden suunnitelmaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Pitämässäni puheessa nostin esille näkökulmia liittyen työllisyyteen ja yrittäjyyteen, sote-uudistukseen, maahanmuuttoon ja EU-päätöksentekoon (video katsottavissa oheisesta linkistä):

https://www.youtube.com/watch?v=vxiHuHapMpU

"Arvoisa puhemies! Maailmantalouden hyvän kehityksen myötä Suomen työllisyyskehitys on ollut myönteinen, mutta valitettavasti työttömyys on Suomessa edelleen aivan liian korkealla tasolla ja moni työssä käyväkin kansalainen joutuu kamppailemaan pätkätyön, pienen palkan ja korkeiden elinkustannusten kanssa. Tilanne vaatii korjausta, ja perussuomalaiset ovat esittäneet lukuisia kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Olemme muun muassa vaatineet tuloverotuksen asteittaista keventämistä, byrokratian purkamista sekä asumisen ja liikkumisen halpuuttamista, jolloin työnteosta ja yrittämisestä tulisi tässä korkeiden elinkustannusten maassa huomattavasti nykyistä kannattavampaa.

Arvoisa puhemies! Sitä vastoin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole mitään tarvetta luopua, vaikka sitä on erityisesti kokoomuksen suunnalta jälleen tänään väläyteltykin. Muistin virkistykseksi lienee syytä todeta, että esimerkiksi erityisasiantuntijat on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. Suomalaisten työttömien lisäkouluttaminen työvoimapulasta kärsiville aloille on järkevä ratkaisu kohtaanto-ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän eduskuntakeskustelussa on nostettu esille käsite elefantista huoneessa, ja sillä on viitattu ennen kaikkea sote-uudistukseen, jonka todellisia vaikutuksia hoidon laatuun, kustannusvaikutuksista tai säästöistä puhumattakaan eivät asiantuntijat ole pystyneet realistisesti arvioimaan. Tämä kaikki on heijastunut myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja mikseipä perustuslakivaliokunnankin pitkittyneinä käsittelyaikoina, eikä uudistuksen sisältö kiisteltyine valinnanvapausmalleineen ole lähelläkään valmista, vaikka vaalikausi lähestyy jo loppuaan. Alkuperäinen 3 miljardin euron säästötavoite on vauhtisokeudessa unohtunut jo aikoja sitten. Muun muassa palkkaharmonisointi ja hallituksen haikailemat valinnanvapauspilotit aiheuttaisivat ja aiheuttavat, mikäli uudistus toteutuu, satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset. Hoitoketjut pilkkovan valinnanvapausmallin kustannukset maksatettaneen selvästi nykyistä korkeampina asiakasmaksuina, joiden suuruudesta hallitus on ollut varsin haluton esittämään juuri minkäänlaista arviota. Kovin paljon on siis vielä tehtävänä, ennen kuin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan toteutettua kohtuullisin kustannuksin.

Arvoisa puhemies! Toinen kaikille näkyvissä oleva norsu lasivitriinissä on hallitsematon maahanmuutto siihen liittyvine lisäkustannuksineen. Perussuomalaiset näyttävät olevan ainoa eduskuntapuolue, joka kantaa tästä asiasta todellista huolta. Tilannetta ei ole parantanut hallitusohjelmaan kirjattu ja hallituksen viime joulukuussa julkaisema ennakko-odotuksista huolimatta varsin köykäinen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Tähän selvitykseen oli sisällytetty vain murto-osa maahanmuutosta aiheutuvista menoista. Osin tämä luonnollisesti johtuu kustannusarvioiden tekemisen vaikeudesta, mutta silti paljon parempaan olisi pitänyt tähdätä ja myös päästä.

Selvitykseen kootut luvut olisi voitu pääosin katsoa suoraan valtion talousarviosta, ja niin tehtiinkin, mutta paljon jäi puuttumaan. Sitä vastoin erinäiset välilliset kustannukset, joita esimerkiksi monien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden keskimääräistä selvästi matalammasta koulutustasosta aina luku- ja kirjoitustaidottomuudesta lähtien väistämättä aiheutuu, loistivat hallituksen selvityksestä poissaolollaan. Osaamisvaatimusten koko ajan lisääntyessä kustannusten voi pitkällä tähtäimellä arvioida vain kasvavan, mutta ellei eduskunnalla ole käytössään realistisia arvioita edes maahanmuutosta tällä hetkellä aiheutuvista kustannuksista, on niitä lähes mahdotonta hahmottaa varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat vaatineet hallitukselta useaan otteeseen huomattavasti nykyistä jämerämpiä otteita maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi. Valitettavasti hallitus ei ymmärtänyt tarttua antamiimme neuvoihin edes vaalikauden ensimmäisellä puoliskolla. Nyt kun EU-maat käyvät neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella, ei Suomi saa olla yhtään sinisilmäinen. Kansallisen etumme varmistaminen on ehdottomasti maamme hallituksen ensisijainen tehtävä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen neuvottelutaktiikassa EU-pöydissä on kuitenkin runsaasti parantamisen varaa. Tämä on näkynyt muun muassa keskustelussa, jota on käyty EU:n tulevan rahoituskehyksen tiimoilta. Valtiovarainministeri on jo todennut julkisesti, että Suomi tulee tarvittaessa antamaan periksi jäsenmaksujen bruttokansantulo-osuuden kasvattamisessa. Tätä ei tosiaankaan voida pitää järin tiukkana linjana, varsinkin kun neuvottelutaktiikka on jo hyvissä ajoin etukäteen vuodettu julkisuuteen. Tällä menolla Suomi tulee jälleen kerran saamaan maksajan roolin. Se ei olisi todellakaan ensimmäinen kerta historiassa. Vaikka Suomen hallituksella näyttää olevan niin sanotusti hinkua päästä EU:n päättäviin ytimiin, ei sitä saa maksattaa kansalaisilla."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2018+3+137+137.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto, EU, työllisyys, sote

Ylöjärvi ei tarvitse katuraitiotietä

Maanantai 14.5.2018 klo 22:16

Perussuomalaiset puolustivat tänään ylöjärveläisten veronmaksajien rahoja esittäessään valtuustossa, ettei kaupunki sitoutuisi strategiassaan kalliin Tampereen katuraitiotien jatkamiseen Ylöjärven puolelle. Näkemyksemme mukaan Ylöjärven joukkoliikennejärjestelyt kannattaisi hoitaa esimerkiksi sähköbusseilla. Vaikka tekemämme muutosesitys kaatui äänestyksessä, ei lopullista päätöstä raitiotiestä ole onneksi vielä tehty Ylöjärvellä. Järkevän taloudenpidon puolustaminen on siis yhä mahdollista, vaikka se vaatiikin yhä kovempaa työtä.

Alla valtuustossa pitämäni puheenvuoro, jossa kannatin valtuutettumme Henrik Pajusen tekemää ehdotusta poistaa uunituoreesta kaupunkistrategiasta kirjaus raitiotien edistämisestä:

"Arvoisa puheenjohtaja, Perussuomalaiset suhtautuvat hyvin vastuullisesti Ylöjärven kehittämiseen ja erityisesti kaupungin taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseen. Kaupunkistrategialuonnos onkin pääsääntöisesti kannatettava ja yleisesti ottaen hyvin valmisteltu ja perusteltu, tulevaisuuden varalle laadittu suhteellisen tiivis mutta kattava suunnitelma kasvavan ja elinvoimaisen Ylöjärven tarpeisiin. Siitä täytyy antaa kiitos sekä viranhaltijoille että valtuustokollegoille.

Hieman tiivistämisen varaa strategiasta mielestämme kuitenkin vielä löytyy. Käsittelyssä olevaan pitkän tähtäimen strategiaan sisältyvän kirjauksen myötä Ylöjärvi sitoutuisi käytännössä jo nyt raitiotiehen ja sen myötä joukkoliikennemuotoon, joka palvelisi vain osaa kaupungin asukkaista eikä olisi järin käytännöllinen. Lisäksi se olisi varsin kallis toteuttaa, Ylöjärven linjauksen osalta puhutaan varovastikin arvioiden useista kymmenistä miljoonista ellei jopa sadasta miljoonasta eurosta.

Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on kannatettavaa, ja on totta, että raitiovaunun matkustajakapasiteetti on selkeästi bussia suurempi. Isompi kuljetuskapasiteetti edellyttää kuitenkin myös korkeaa joukkoliikenteen matkustajamäärää, muutoin käyttökustannukset matkustajaa kohti kohoavat helposti pilviin.

Raitiotie vaatii myös toimivaa syöttöliikennettä. Onkin kyseenalaista, riittääkö raitiotielinjoille matkustajia varsinkaan Ylöjärven alueella läheskään niin paljon, että melko optimistiset kustannus- ja kannattavuusarviot pitäisivät kutinsa.

Onpa tulevaisuus millainen tahansa, Ylöjärven päättäjien tulee tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös toimivan työmatka- ja asiointiliikenteen ilman massiivisten virheinvestointien riskiä. Pirkanmaalla valmistettavat sähköbussit tarjoaisivat raitiotielle erittäin hyvän vaihtoehdon Ylöjärvellä.

Ylöjärven kannattaa ehdottomasti turvata joukkoliikenteen edellytykset koko laajan kaupunkimme alueella. Sähköbussikaluston lisääminen ja tarvittaessa uusien bussikaistojen rakentaminen Ylöjärven ja Tampereen välille joukkoliikennettä hyödyntävän väestömäärän kasvaessa olisi joustavaa, kustannustehokasta ja käytännönläheistä kaikissa kaupunginosissa, ei vain Tampereen lähialueilla.

Kaupunkistrategia on tietenkin vain suunnannäyttäjä, ei oikeudellisesti sitova asiakirja. Emme kuitenkaan pidä tarpeellisena sitä, että Ylöjärvi tekee tässä vaiheessa strategisen päätöksen, jolla se vähintäänkin psykologisesti sitoutuu raitiotiehen, jonka toimivuudesta ja matkustajamääristä meillä ei ole vielä tässä vaiheessa mitään käytännön tietoja.

Arvoisa puheenjohtaja, näillä perusteilla kannatan Henrik Pajusen ehdotusta siitä, että kaupunkistrategian sivulla 14 oleva kirjaus 'sekä edistämme raitiotien toteutumista' poistetaan kaupunkistrategiasta."

Avainsanat: Ylöjärvi, raitiotie, julkinen talous

TIEDOTE: Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Keskiviikko 28.2.2018 klo 19:58

TIEDOTE 28.2.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Eduskunnassa käytiin 28.2. koulutuksen tasa-arvoa koskeva välikysymyskeskustelu. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa otti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esille muun muassa ryhmäkokojen vaikutuksen oppimistuloksiin.

- Ryhmäkokojen lisäksi suurta huolta kunnissa aiheuttaa erityisopetuksen kasvanut tarve, johon perussuomalaiset ovat kiinnittäneet jo aiemmin huomiota, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sami Savio.

Erityisopetuksessa siirryttiin muutama vuosi sitten käytäntöön, jossa oppilaiden tarvetta erityiseen tukeen arvioidaan vuosittain. Tämä on johtanut pienryhmien vähenemiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen tavallisiin perusopetusryhmiin.

- Kun kunnat ovat joutuneet kamppailemaan kutistuvien opetusresurssien kanssa ja ryhmäkoot ovat kasvaneet, ovat varsinkin poikien oppimisvaikeudet lisääntyneet. Koko luokan opetus kärsii, jos opettajan aika kuluu vaikeista ongelmista kärsivän erityisoppilaan auttamiseen. Tämä lisää opettajien kuormittumista ja voi johtaa lisääntyneisiin sairaspoissaoloihin, huomauttaa Savio.

Perussuomalaiset kiinnittivät mainittuun asiaan huomiota viime syksyn vaihtoehtobudjetissaan. Savio toivookin hallituksen ottavan kopin perussuomalaisten tekemistä esityksistä.

- Kysyin välikysymyskeskustelun kuluessa opetusministeri Grahn-Laasoselta (kok.), mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä korjatakseen erityisopetusresurssien vähyydestä aiheutuvan vakavan ongelman, jonka seuraukset kaikkein heikoimpiin oppilaisiin näkyvät pahiten pitkällä tähtäimellä. Valitettavasti en saanut ministeriltä vastausta kysymykseeni. Ilmeisesti hän ei siis aio asiaan puuttua. Tämä on hämmästyttävän lyhytnäköistä politiikkaa hallitukselta, ihmettelee Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2018 valtiopäivien avauskeskustelussa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 19:52

Pidin tänään eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustelussa vaalikauden lopun pääasiallisista tavoitteista. Sopivissa väleissä tuli samalla kritisoitua Sipilän hallitusta mm. kehnosta EU- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä sote-temppuilusta.

"Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeisten valtiopäivien merkittävimpiin asioihin kuuluu linjaus EU:n kehityksestä. Saksan uusi hallitus näyttää tukevan presidentti Macronin ajatuksia yhteisvastuun kasvattamisesta sekä velka- ja tulonsiirtounionista. Ne kurittaisivat ankarasti suomalaista veronmaksajaa.

Sipilän hallitus torjuu liittovaltiokehityksen puheissaan, mutta ei teoissaan. Suomi jää sivustakatsojan ja maksajan rooliin, ellemme löydä yhteistyökumppaneita liittovaltiokehitystä pysäyttämään. Euroopan keskuspankki on jo ostanut satojen miljardien eurojen roskalainat kriisimaiden ongelmapankeilta. Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta veloista eivätkä EU-liittovaltiota. Edellytämme hallitukselta tiedonantoa EU- ja eurolinjauksista sekä Suomen jäsenmaksukehityksestä.

Arvoisa puhemies! Laittoman siirtolaisuuden saaminen hallintaan edellyttää määrätietoisia toimia. EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, kun ulkorajat vuotavat eikä sopimuksia noudateta.

Suomi on vaivihkaa muuttunut yhdeksi Euroopan liberaaleimmista maista, kun on kyse turvapaikanhakijoista, perheenyhdistämisistä, oleskelulupien pituudesta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoista, rajavalvonnasta ja laittomasti maassa oleskeleville myönnettävistä palveluista. [Välihuutoja vasemmalta]

Euroopan suunta on toinen. Tanskan sosiaalidemokraattien tuoreen ohjelman mukaan maa ei ottaisi vastaan yhtään turvapaikanhakijaa, vaan ainoastaan turvattomimpia pakolaisia kriisialueiden lähistölle perustettavista vastaanottokeskuksista. [Vasemmalta: Moninkertainen pakolaiskiintiö!]

Ruotsissa maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraattinen sisäministeri ovat esittäneet samanhenkisiä ajatuksia. Saksan tulevan hallituksen turvapaikkapolitiikka kiristyy. Järki voittaa.

Myös Sipilän hallituksen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaansa. Kun teette sen, ovat tulevat sukupolvet syvästi kiitollisia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallitus teki raskaan virheen luopuessaan hallitusohjelman mukaisesta uudistuksen toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ankarasti lobbaamaa valinnanvapausmallia. Kansainväliset terveysalan yritykset ovat saamassa ennennäkemättömät markkinat, ja kalliin laskun maksavat kansalaiset.

Perussuomalaiset vaativat paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tiedustelulain uudistamista. Turun terrori-isku oli vakava muistutus turvallisuutemme heikkenemisestä, kun rajoja ei valvota eikä tiedustelu toimi. Haluamme silti varmistua perusoikeuksien turvaamisesta.

Lakien muuttaminen perustuslain kiireellisessä säätämisjärjestyksessä on poikkeuksellista ja vaatii huolellista harkintaa varsinkin vaalikauden lähestyessä loppuaan. Odotamme erityisesti perustuslakivaliokunnan kantaa perusteluineen.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei synny itsestään. Perussuomalaiset kiirehtivät suurten liikennehankkeiden toteutusta. Liikenteen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista sekä työssäkäyntiä ja elinkeinoelämää edistävää. Asumista on halpuutettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoimaa kasvatettava. Parlamentaarinen työ yritystukiviidakon karsimiseksi on otettava tosissaan.

Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskunnan käsittelyyn tulevan lukiolain lisäksi koulutusta on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Työpaikkoja syntyy erityisesti pienimpiin yrityksiin. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, yrittämisen aloittamista helpottavaa työtilimallia sekä yritysverotuksen muuttamista investointeja ja työllistämistä tukevaksi. Näin voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömien kannustamista hallituksen suosiman keppiaktivoinnin sijaan. Vaikka työttömän tulee olla aktiivinen ja pyrkiä työllistymään, ei ketään pidä pakottaa mahdottoman eteen. Aktiivimalli ei luo uusia työpaikkoja, ellei huomioida Kansaneläkelaitoksen kasvavaa käsittelyruuhkaa. [Kimmo Kivelä: Entäs passiivimalli?] Mallin epäkohdat on korjattava viimeistään sitä koskevaa kansalaisaloitetta käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Häpeälliset leipäjonot osoittavat, ettei läheskään kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Odotamme Juho Saaren työryhmän esityksiä ja hallituksen toimia köyhyyden ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tasavallan presidentti on perussuomalaisten tavoin puhunut usein kohtuuden puolesta. Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä on kohtuullistettu hieman tällä vaalikaudella, enemmänkin olisi voitu. Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin on puututtava pikaisesti. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. [Puhemies koputtaa] Tämä toimikoon eduskunnan ohjenuorana [Puhemies: Aika!] myös jatkossa."

https://www.suomenuutiset.fi/ps-suomi-on-vaivihkaa-muuttunut-yhdeksi-euroopan-liberaaleimmista-maista-turvallisuus-heikkenee-kun-rajoja-ei-valvota-eika-tiedustelu-toimi/

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, EU-politiikka, sote-uudistus, työllisyys, talous

TIEDOTE: Ruoka-avun tuki leikattiin nolliin - yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

Keskiviikko 20.12.2017 klo 15:49

Tiedote

 

20.12.2017

Julkaisuvapaa

 

Ruoka-avun tuki leikattiin nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

 

Satoja tuhansia suomalaisia palveleva ruoka-apu jäi tänä vuonna kokonaan vaille valtion tukea. Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti ruoka-avun tukemisen vuoden 2016 budjetissa ja jatkoi sitä vuonna 2017. Ensi vuoden budjettiin paljon kiiteltyä tukea ei kuitenkaan lisätty.

 

- Hallituspohjan muutos näkyy selvästi hallituksen arvovalinnoissa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio (ps). Ruoka-avun tuki haudattiin tänään lopullisesti, kun hallituspuolueet äänestivät nurin Savion aloitteen, joka olisi edellisvuoden tapaan lisännyt 1 000 000 euroa ruoka-aputyön tukeen.

 

- Hallitustaipaleen alussa sovimme keskustan ja kokoomuksen kanssa yksissä tuumin, että tuemme kaikkein köyhimpiä ohjaamalla resursseja ruoka-aputyöhön. Nyt olen pettynyt. Jos joitakuita tässä maassa pitäisi joulun alla muistaa, niin ruokajonossa seisovia köyhiä kansalaisiamme, taustoittaa ruoka-avussa ennen eduskuntauraansa toiminut Mika Niikko (ps). - Juhlapuheita kyllä pidetään, mutta kun tekojen paikka tulee, köyhät unohdetaan.

 

Kiivas väittely eduskunnassa

 

Ruoka-avusta keskusteltiin eilisessä täysistunnossa vilkkaasti.

 

- Olisin tästä ruokailusta muistuttanut vielä, että lokakuussa viime vuonna Heikki Hursti ilmoitti mediassa, että yksi puolue teki sen, mitä muut ovat vuosikausia lupailleet, ja hän kiitti perussuomalaisia siitä, että näitä ruoka-apuja heille tuli, muisteli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri. Hän kysyi, vaikuttiko perussuomalaisten poistuminen hallituksesta tuen lopettamiseen.

 

- Ihmettelen sitä, miksi poliittinen kunnia on tärkeämpää kuin köyhien auttaminen. En sitä ikinä voi ymmärtää. sanoi Niikko. Hän kritisoi kunta- ja terveysjaostossa istuvia kokoomuksen Sari Sarkomaata ja sinisten Kaj Turusta siitä, että tuki haudattiin, vaikka jaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps) sitä esitti rahoitusta budjetin jakovarasta edellisvuosien tapaan.  Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa lisättiin sosiaali- ja terveysalan eri kohteisiin ensi vuodelle nettomääräisesti 8,55 miljoonaa euroa.

 

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) sekä sinisten kansanedustaja Kaj Turunen kielsivät jyrkästi poliittiset motiivit tuen lopettamisessa.

 

Ruoka-apua saa viikoittain yli 20 000

 

Vuodelle 2017 osoitettu miljoonan euron tuki kohdistui yli sadalle paikkakunnalle eri puolelle Suomea. Suurin osa tuesta kohdistettiin Ruoka-apu Yhdistysten Liiton 70 jäsenjärjestölle, jotka jakavat tämän vuoden aikana 3 600 000 ruokakassia ja 350 000 lämmintä ateriaa yli 4000 vapaaehtoisen voimin. Avustusta käytetään ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden, kylmäkonttien ja -peräkärryjen hankintaan ja palkkauskustannuksiin.

 

Pitkälti vapaaehtoisvoimin pyörivä ruoka-aputyö ei ole ennen vuotta 2016 saanut suoraa valtion tukea, koska rahapelivoittovaroista ruoka-apua ei jakoperiaatteiden mukaan rahoiteta. Ruoka-aputyötä tekevien järjestöjen saaminen rahapelivoittovarojen piiriin toisi tuelle jatkuvuutta. Vastuuministeri Mattila ei kuitenkaan eilen vastannut Niikon kysymykseen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuen ulottamisesta ruoka-apuun. 

 

Ruoka-avun toimijoita on Suomessa Ruoka-apu Yhdistysten Liiton arvion mukaan kaiken kaikkiaan noin 400-500.

 

- Mahdollisimman suoraan tarvitsijoille menevä tuki on vaikuttavaa. Meillä on vielä paljon tehtävää siinä, että kolmannen sektorin arvo nähtäisiin käytännössä, pohtii kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps).

 

 

Lisätietoa:

Mika Niikko, puh. 050 5120 510

Sami Savio, puh. 09 432 3149

 

STM:n tiedote vuonna 2017 ruoka-avulle osoitetusta tuesta: http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveysministerio-jakoi-valtionavustuksia-ruoka-apuun-ja-paihderiippuvaisten-tukemiseen

 

Sami Savion talousarvioaloite (TAA 430/2017) ruoka-avun tuen jatkamisesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/eduskuntaaloite/Sivut/TAA_430+2017.aspx

 

Keskustelu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta täysistunnossa 19.12.2017: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2017+8.6.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, ruoka-apu, julkinen talous

Hallitus on unohtanut vähäosaiset kansalaiset

Torstai 14.12.2017 klo 10:34

Eduskunnassa jatkettiin eilen valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyä. Kritisoin puheenvuorossani hallitusta vähäosaisten unohtamisesta:

Arvoisa puhemies! Suomen talous on kääntynyt monien vaikeiden vuosien jälkeen lopulta nousuun, ja olen samaa mieltä hallituspuolueiden edustajien kanssa siitä, että vaalikauden alkupuoliskon aikana toteutetut tuloveronalennukset ovat vaikuttaneet positiivisesti työllisyyden kehittymiseen. Nämä maltilliset tuloveronkevennykset ovat olleet hallituksen talouspolitiikan parasta antia, mutta valitettavasti hallituksen kansalaisille ensi vuodeksi tarjoamaa budjettikokonaisuutta ei voi järin suuresti kehua. Siihen sisältyy muutamia hyviä yksityiskohtia, mutta koska se leikkaa juurikin kaikkein vähäosaisimmilta ja pienituloisimmilta kansalaisilta, vaikka Suomen taloudessa näkyy lopulta valoa, niin kokonaisuus on meille perussuomalaisille pettymys.

Arvoisa puhemies! Hallitus on muun muassa päättänyt jäädyttää kansaneläkeindeksin, mikä vaikeuttaa merkittävästi monen pienituloisen eläkeläisen arjessa selviytymistä. Lisäksi hallitus lakkauttaa verotuksen lapsivähennyksen, joka on vielä tänä vuonna tuonut monelle perheelle 400 euroa lisää riihikuivaa rahaa kukkaroon. Lapsiperheiden verotus siis kiristyy ensi vuonna tämän hallituksen päätöksen myötä. Erityisen karu toimenpide on hallituksen suunnittelema työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli, joka rankaisee työttömiä heidän epäonnistumisestaan työnhaussa leikkaamalla työttömyysturvasta hieman alle 5 prosenttia. Edes perustuslakivaliokunnan huomioita tähän esitykseen sisältyvistä perustuslaillisista ongelmista ei ole otettu hallituspuolueiden riveissä vakavasti.

Arvoisa puhemies! Tällaisella rankaisupolitiikalla hallitus ajaa työttömät lopulta nöyryytettyinä toimeentuloluukulle. Kyllä täytyy löytyä parempia ja inhimillisempiä keinoja työllisyyden parantamiseksi.

Perussuomalaiset ovat esittäneet toimia, joilla pienimpien yritysten toimintaedellytykset kohenevat, niihin sisältyy muun muassa Viron yritysveromallin pilotointi lisähenkilökuntaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Lisäksi työttömien edellytyksiä työllistyä tulee kohentaa paitsi tuloverotusta edelleen keventämällä myös neuvonnalla ja työllistymiseen tähtäävällä lisäkoulutuksella. Nyt käynnissä olevat alueelliset työllisyyskokeilut ovat osoittaneet, että henkilökohtainen kontakti työttömiin on erittäin tärkeä.

Työstä tulee tietenkin saada kunnollista palkkaa. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Orpo totesi viime viikolla, että vähemmän koulutettujen työntekijöiden palkkojen tulee jatkossa voida joustaa alaspäin. Käytännössä ministeri Orpon lausunto viittaa siihen, että hallitus kaavailee toimia yleissitovuuden murtamiseksi. Sitä me perussuomalaiset emme voi missään tapauksessa hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Jotain nykyhallituksen muuttuneesta arvopohjasta kertoo myös se, että vielä viime vuonna, kun perussuomalaiset olivat hallituspuolue, myönsi valtiovarainvaliokunta lisämäärärahan ruoka-apua tarjoaville järjestöille. Edustaja Laukkanen otti asian äsken täällä esille, ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että tätä kymmeniätuhansia vähäosaisia kansalaisia auttavaa toimintaa ja sen tukemista olisi ehdottomasti pitänyt jatkaa tänäkin vuonna. Leipäjonot eivät tietenkään kuulu sivistysvaltioon, vaan yhteiskunnan tulisi pystyä tarjoamaan riittävän toimeentulon edellytykset kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kansalaisilleen. Avustusjärjestöjen tekemä työ on kuitenkin erittäin kunnioitettavaa, ja yhteiskunnan tulee tukea niitä, ellei se pysty muutoin itse huolehtimaan vähäosaisistaan.

Arvoisa puhemies! Tämänvuotisessa budjetissa tai sitä koskevassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ei valitettavasti ole jälkeäkään tällaisesta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten avustamisesta. Edustaja Laukkanen peräsi aivan oikein eduskuntakeskustelua inhimillisestä päätöksenteosta, ja olen täysin samalla kannalla hänen kanssaan. Kyllä jokaisen edustajan tulisi ajoittain katsoa peiliin ja miettiä, olemmeko tehneet täällä eduskunnassa oikeudenmukaisia päätöksiä, ja se koskee myös tätä budjettia. Pahoin kuitenkin pelkään, että monen hallituspuolueen edustajan voi olla vaikea saada unta silmään ensi yönä, jos he näitä päätöksiä rehellisesti mielessään uskaltavat pohtia, niin pahoin hallitus on epäonnistunut tehtävässään köyhimpien kansalaisten hyväksi toimimisessa.

Esitetyillä perusteilla kannatan edustaja Meren tekemää epäluottamuslause-ehdotusta."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2017+2+163+163.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, pienituloiset

Paperittomien ilmaispalvelut koettelevat kansan oikeustajua

Keskiviikko 13.12.2017 klo 19:23

Helsingin kaupunginvaltuusto teki marraskuun lopussa päätöksen tarjota maassa laittomasti oleskeleville henkilöille monipuolisia ja maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluja. Paperittomilla on jatkossa mahdollisuus muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon, hammashoitoon, rokotuksiin, mielenterveyspalveluihin ja oikeudelliseen neuvontaan. Palveluja myös mainostetaan kaupungin internet-sivuilla useilla kielillä, esimerkiksi somaliksi ja arabiaksi. 

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös on täysin ymmärrettävästi johtanut laajaan ja kriittiseen kansalaiskeskusteluun, eikä päätöksen puolesta äänestäneitä vihervasemmiston ja keskustan valtuutettuja ole juuri kiitelty. Kansalaiset ihmettelevät lainsäädännön yleistä merkitystä ja uskottavuutta laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden voidessa päästä monipuolisten ilmaispalveluiden piiriin, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollossa kärsitään jo nyt pitkistä jonoista. 

Kansalaisten osoittamasta ärtymyksestä huolimatta erityisesti vihreät ovat alkaneet vaatia vastaavan palvelutarjonnan laajentamista lainsäädännön keinoin koko maahan. Lisäksi muun muassa Espoossa vihervasemmisto on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa se haluaa kaupungin seuraavan Helsingin esimerkkiä. Nämä vaatimukset ovat edesvastuuttomia. Paperittomille tarjottavat palvelut jäävät veronmaksajien maksettaviksi, toimivat vetovoimatekijöinä sekä vaikeuttavat Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiinniottoa ja käännyttämistä. 

Tiedustelin jokin aika sitten eduskunnassa valtiovarainministeri Orpon suhtautumista Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin. Syksyn 2015 turvapaikkakriisin aikana sisäministerinä toiminut Orpo totesi kuntien tekevän omat päätöksensä ja toteuttavan omaa politiikkaansa. Orpon linjanveto on suppea ja lyhytnäköinen, onhan Suomen kokonaisedusta huolehtiminen hallituksen tehtävä. Varsinkin maahanmuuttopolitiikan hoidossa pitkään tuuliajolla olleen Sipilän hallituksen on otettava lopulta johtajuus haltuunsa ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin uskottavuutensa rippeiden palauttamiseksi ja Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden maasta poistamiseksi.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, paperittomat, julkinen talous

Hallitus vaarantaa toimillaan pienituloisten toimeentulon

Tiistai 5.12.2017 klo 14:51

Vaikka talous on lähtenyt nousuun, aikoo hallitus heikentää rajusti pienituloisimpien kansalaisten asemaa. Se aikoo muun muassa jäädyttää kansaneläkeindeksin ja sitä myöten leikata kaikkien pienituloisimpien etuuksia. Samalla hallitus korottaa asumisen kustannuksia lämmityspolttoaineiden verotusta kiristämällä. Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen talouspolitiikkaa, jolla vaarannetaan vähävaraisten toimeentulo. Alla muutamia puheenvuorojani maanantain eduskuntakeskustelusta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+9+7+7.aspx

 

”Arvoisa puhemies! Edellisessä kohdassa käsiteltiin todella pitkään asumiskustannuksia ja niiden nousua, ja tämä lakiesitys valitettavasti nostaisi niitä edelleen. Todennäköisesti nostaa, kun ilmeisesti hallituspuolueiden tuella menee läpi täällä eduskunnassa.

Mutta kuten edustajat Vähämäki ja Kankaanniemi toivat äsken keskustelussa hyvin esille, niin tämä lakiehdotus lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden verojen korottamiseksi ei ole oikeastaan miltään osin perusteltavissa. Kannatan itsekin sen hylkäämistä. Tämä veronkorotus nostaisi tosiaan myös kaukolämmön hintaa, ja onkin varsin ongelmallista, että kun hallitus on moneen otteeseen täällä syksynkin aikana kehunut keventävänsä tuloverotusta, niin toisaalta se toisella kädellä koko ajan ottaa kansalaisilta pois kulutusverotuksen kiristämisen muodossa. Ja kun nämä veronkiristykset vieläpä kohdistuvat pitkälti elämisen kannalta välttämättömiin hyödykkeisiin, niin ne koskettavat kaikkein kovimmin juuri pienituloisimpia kansalaisia — näin olisi vaikuttanut myös muun muassa hallituksen esitys kiinteistöverojen alarajojen nostamisesta. Onneksi se lopulta ymmärsi opposition painostuksesta vetää esityksensä pois täältä eduskunnasta, ja sitä samaa suosittelen myös tämän esityksen osalta.

Arvoisa puhemies! Tänään on keskusteltu muun muassa köyhien lapsiperheiden asemasta, ja käsittelyyn on kohta tulossa muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytystä koskeva hallituksen esitys. Tällaiset esitykset, jotka mainitsin, ja nyt tämä polttoaineiden verotusta koskeva esitys ovat sellaisia, joita ei nousukauden jo alettua soisi nähtävän täällä eduskunnassa kurjistamassa pienituloisimpien kansalaisten asiaa ja asemaa. Tämä suunniteltu veronkorotus heikentää myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Koko lakiesitys tähtää lisätulojen hankkimiseen valtiolle, mutta kun sen kaikki vaikutukset otetaan huomioon, on kokonaisvaikutus perin juurin [Puhemies koputtaa] negatiivinen.”

 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+14+2+2.aspx

 

”Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäysesitystä sekä hänen tekemäänsä lausumaehdotusta.

Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen on erittäin rankka, kaikkein pienituloisimpien ihmisten elämään suuresti vaikuttava ja sitä suuresti vaikeuttava talouspoliittinen toimenpide. Sitä se on erityisesti nykytilanteessa, jossa talous on lopulta lähtenyt nousuun, ja varsinkin hyvätuloisten kansalaisten tilanne alkaa parantua merkittävästi.

Tässä esityksessä on kyse sellaisesta perustoimeentulon heikennyksestä, kun vieläpä otetaan huomioon hallituksen asumisen hintaan vaikuttavat veronkorotukset, joista tänäänkin on täällä pitkään keskusteltu, että tätä esitystä on kyllä todella vaikea ymmärtää. Pienituloisten asema on jo nyt niin tukala, että sen edelleen heikentäminen on varsin vastuutonta sosiaalipolitiikkaa. Mikäli lakiesitys kuitenkin hyväksytään hallituspuolueiden niukan enemmistön turvin eduskunnassa, niin hallituksen tulee jatkossa vähintäänkin turvata jokaisen kansalaisen perustoimeentulo, mihin me omassa lausumaehdotuksessamme viittaamme.”

 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+14+7+7.aspx

”Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen toi äsken hyvin esille sen, että tämä esitys koskee kaikkein pahimmin juuri niitä ihmisiä, joilla ei ole suurta, näyttävää, kuuluvaa, rahakasta edunvalvontakoneistoa takanaan pitämässä heidän puoliaan. Yhteydenottoja toki tulee paljon niiltä yksittäisiltä ihmisiltä, jotka kärsivät viimeiseen asti talousvaikeuksistaan ennen kuin ottavat yhteyttä edes meihin kansanedustajiin, saati sitten lähtevät toimeentuloluukulle, joka heidän viimesijainen turvansa sitten tietenkin on. Leipäjonoissa näitä ihmisiä jonkin verran nähdään, mutta monet pyrkivät tulemaan toimeen tällä pienellä eläkkeellään, jota tämä jäädytys siis valitettavasti nyt koskee. 

Täytyy tosiaan muistaa, että on niin sanottuja vanhan liiton miehiä ja naisia, jotka ovat pitkään olleet työelämässä ja ovat tottuneet siihen, että omalla työllä tullaan toimeen, ei haeta apua muualta. Heille tämä on kaikkein vaikeinta. Näitä indeksejä tosiaan jäädytetään, jos on pieni työeläke, ja siihen saa hieman kansaneläkettä vielä niin sanotusti voina leivän päälle — heitäkin tämä koskee. Nämä työeläkkeiden indeksimuutokset, joita eduskunta on tehnyt 90-luvulla, toki ovat pienentäneet heidän työeläkkeitään, ja tämä eläkeläisköyhyys on jo tosiasia. Vaikka tilanne olisi ollut aikanaan eläkkeelle siirryttäessä se, että palkka olisi ollut silloin varsin hyvä ja töissäkin olisi oltu vuosikymmeniä, niin voi hyvin käydä, että nyt, kun on parisenkymmentä vuotta oltu eläkkeellä, tilanne on muuttunut olennaisesti huonommaksi. Kyllä eduskunnan ehdottomasti tulisi pitää huolta siitä, että juurikin näitä maan hiljaisimpia kuunneltaisiin ja heidän asemansa otettaisiin paljon vakavammin huomioon kuin nyt hallitus näyttää tekevän.

Tässä esityksessä on kyse sellaisesta perustoimeentulon heikennyksestä, kun vieläpä otetaan huomioon hallituksen asumisen hintaan vaikuttavat veronkorotukset, joista tänäänkin on täällä pitkään keskusteltu, että tätä esitystä on kyllä todella vaikea ymmärtää. Pienituloisten asema on jo nyt niin tukala, että sen edelleen heikentäminen on varsin vastuutonta sosiaalipolitiikkaa. Mikäli lakiesitys kuitenkin hyväksytään hallituspuolueiden niukan enemmistön turvin eduskunnassa, niin hallituksen tulee jatkossa vähintäänkin turvata jokaisen kansalaisen perustoimeentulo, mihin me omassa lausumaehdotuksessamme viittaamme."

 

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, pienituloiset, asuminen

Vain perussuomalaiset vastustavat maahanmuuton kustannusten jatkuvaa nousua

Tiistai 5.12.2017 klo 14:40

Eduskunnassa käytiin eilen useisiin lakiehdotuksiin liittyen varsin tiukkaa keskustelua laittomasti maassa oleskeleville tarjottavasta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Valitettavasti perussuomalaiset näyttävät jäävän yksin esittäessään, ettei valtion rahakirstusta tuettaisi kuntia niiden tarjotessa sote-palveluita laittomasti maassa oleskeleville.


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+7+15+15.aspx

"Arvoisa puhemies! Edustajat Meri ja Juvonen toivat äsken esille sen, ettei rahaa ole valtiollakaan jaettavaksi aivan loputtomasti kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin, ja viittasivat Helsingin kaupunginvaltuuston keskiviikkoiseen päätökseen tarjota maassa laittomasti oleskeleville henkilöille laaja kattaus maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluita. Paperittomilla on tosiaan jatkossa oikeus muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon, hammashoitoon, rokotuksiin, mielenterveyspalveluihin, oikeudelliseen neuvontaan ja moneen muuhun palveluun. Ja näitä palveluita myös mainostetaan kaupungin internetsivuilla useilla eri kielillä, muun muassa somaliksi ja arabiaksi.

Tämä Helsingin kaupunginvaltuuston keskiviikkona tekemä päätös on täysin ymmärrettävästi johtanut laajaan ja hyvinkin kriittiseen kansalaiskeskusteluun, eikä varsinkaan päätöksen puolesta äänestäneitä vihervasemmiston, keskustan ja RKP:n valtuutettuja ole juuri kiitelty. Enkä kiitä minäkään tässä salissa. [Ozan Yanar: Todellakin on kiitelty!] Kansalaiset ihmettelevät [Välihuutoja] — antakaa minun puhua — kansalaiset ihmettelevät lainsäädännön yleistä merkitystä ja uskottavuutta paperittomien ollessa oikeutettuja ilmaispalveluihin, joiden piiriin kantasuomalaisten veronmaksajien on edes maksusta erittäin vaikea toisinaan päästä. [Silvia Modig: Nyt ei pidä paikkaansa!]

Tähän erittäin tärkeään periaatteelliseen kysymykseen, joka minullekin on esitetty, on ilmeisen mahdotonta antaa järkevää vastausta, siihen, miksi asia on näin. Tuskinpa sitä tänäänkään täältä salista löytyy, mutta jos löytyy, niin mielellään kerron sen myös kansalaisille, jotka asiaa minulta tiedustelevat.

Kansalaisten osoittamasta ärtymyksestä huolimatta vihreät ja erityisesti edustaja Yanar tänäänkin täällä salissa ovat vaatineet laittomasti maassa oleskeleville suunnatun palveluntarjonnan laajentamista lainsäädännön keinoin koko maahan, mutta tämä vaatimus on kyllä täysin edesvastuuton. Suomessa oleskelee jo nyt tuhansia paperittomia, lukumäärää ei tiedä kukaan, ja heitä tulee sankoin joukoin lisää, jos ilmaispalvelut leviävät Helsingistä muihinkin kaupunkeihin. Paperittomille tarjottavat palvelut jäävät veronmaksajien maksettaviksi, toimivat vetovoimatekijöinä ja vaikeuttavat Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiinniottoa ja käännyttämistä."


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+8+37+37.aspx

"Arvoisa puhemies! Tämä asumistukikeskustelu on periaatteellisesti erittäin tärkeä. Toki tätä on jo aika kauan käyty tässä, varmaan näkökulmat ovat tulleet selviksi. Hallitus ei selvästikään tätä asumistukea halua pitää riittävällä tasolla. Mutta pelkästään tämä asumistuen pienuus ei ole tietenkään ongelma, vaan kyllä pieni- ja keskituloisilla kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus asumiseen omien tulojensa turvin — sen, mikä palkasta jää käteen. Siihen voidaan tietysti vaikuttaa osin muun muassa verotuksen keinoin, tuloverotusta on kevennetty. Toki nämä kevennykset eivät ainakaan näiden uusien hallituksen esitysten mukaan painotu riittävästi pieni- ja keskituloisiin. Sillä saralla on siis työtä tehtävänä.

Sitten tämä Helsingin kaupungin tilanne. Helsinki on Suomen suurin kasvukeskus, ja täällä asuntopula on todellinen, ja se on pahin kaikista Suomen kaupunkiseuduista. Helsingin asuntopula on toki pahentunut myös kaupungin omilla toimilla. Kaavoituksen ongelmista täällä äsken puhuttiin, ja ne ovat toki vakavia, mutta ongelmaa pahentaa entisestään myös se, että suuri osa maahanmuuttajista suuntautuu Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. En usko, että Helsingin kaupunginvaltuuston viime keskiviikon päätös tarjota laajempia palveluja paperittomille, jopa asumispalveluja, parantaisi millään tilannetta, pikemminkin heikentää sitä entisestään. Tilanne huononee myös siinä tapauksessa, jos yli 100 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite työvoiman saatavuusharkinnan purkamisesta runnotaan läpi täällä eduskunnassa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen markkinoille tulee EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta suuri määrä halpatyövoimaa, ja lisäksi tietysti kilpailu asunnoista kiihtyy. Myös nämä kannattaa ehdottomasti pitää mielessä, kun tästä asumistuesta keskustellaan."


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+13+2+2.aspx

"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää lakiehdotusten hylkäysesitystä sekä vastalauseen mukaisia lausumaehdotuksia. 

Kyse on perimmältään siitä, että kuntapäättäjien keskuudessa ympäri maata näyttää olevan kasvava halu tarjota paperittomille maassa oleville, siis laittomasti oleskeleville henkilöille yhä laajempia palveluja, kunhan niille löytyy jostain rahoitus, ja kun kunnat saavat valtiolta rahaa välttämättömien sosiaalipalveluiden järjestämiseen, niin kunnat kyllä laajentavat näitä palveluita näköjään hyvin mielellään. Aiheesta keskusteltiin jo aiemman kohdan osalta tänään, mutta lienee silti vielä syytä muistuttaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime viikolla tarjota laittomasti maassa oleskeleville henkilöille suuren määrän maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluita. Paperittomilla on jatkossa oikeus muun muassa välttämättömään kroonisten sairauksien hoitoon, hammashoitoon, rokotuksiin, mielenterveyspalveluihin ja oikeudelliseen neuvontaan, ja lisäksi näitä palveluita mainostetaan kaupungin internetsivuilla lukuisilla eri kielillä. Kansalaisten keskuudessa Helsingin kaupunginvaltuuston tekemä päätös on herättänyt täysin oikeutetusti valtavasti kritiikkiä, ja moni on tiedustellut jopa minulta, vaikka en helsinkiläinen olekaan, mikä on lainsäädännön yleinen merkitys, jos jopa maassa laittomasti oleskelevat ovat oikeutettuja ilmaispalveluihin. Tässä on kyse sekä periaatteesta että taloudesta. En tiedä, kumpi on tärkeämpi, mutta molemmista asioista on kysymys.

Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen toi äsken esille Ruotsin esimerkin, jossa kunnat itse maksavat laittomasti maassa oleskeleville tarjoamansa palvelut, sekä Tanskan periaatteen, jonka mukaan laittomasti maassa oleskelevien on poistuttava maasta. Nämä ovat erittäin hyviä lähtökohtia, ja ne tulisi pitää mielessä myös Suomessa, kun lainsäädäntöä täällä laaditaan ja päätöksiä tehdään. Näillä perusteilla lakiehdotus on syytä hylätä ja tekemämme lausumaehdotukset syytä hyväksyä."

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous

TIEDOTE: Valinnanvapauden kustannukset saatava kuriin

Perjantai 24.11.2017 klo 14:54

TIEDOTE 24.11.17

Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapauden kustannukset saatava kuriin

Eduskunta äänesti tänään täysistunnossa valtion kolmannesta lisätalousarviosta kuluvalle vuodelle. Perussuomalaiset olivat jättäneet vastalauseen, jossa he ottivat kantaa maahanmuuttoon, sote-uudistukseen, ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitukseen ja liikenneverkon kehittämiseen.

Sote-uudistukseen järkeä

Perussuomalaisten mukaan valinnanvapauden kustannukset muun muassa asiakasseteliin tehtyjen muutosten osalta uhkaavat nousta voimakkaasti.

- Jotta sote-kustannukset pysyisivät kurissa, on perusteltua, että valinnanvapauden mahdollinen lisääminen perustuu pilottihankkeiden perusteella saatuihin käytännön kokemuksiin sekä tutkittuun tietoon, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) kertoo.

Perussuomalaiset esittivät, että hallitus valmistelee valinnanvapauden tutkitun tiedon pohjalta ja kokeilujen kautta sekä siten, että julkiset sote-palvelut ovat järjestelmän perusta ja yksityiset palveluntuottajat täydentävät julkisia palveluita.

- Nyt mennään hutkimalla, ja tästä voi aiheutua miljardien tulonsiirto suurille ylikansallisille yhtiöille. Ei näin, Kankaanniemi toteaa.

Kalliit turvapaikanhakijoiden ylläpitokustannukset

Perussuomalaiset pitävät epäjohdonmukaisena, että turvapaikkakriisistä aiheutuvien menojen taso jatkuu korkeana siitä huolimatta, että vastaanottotoiminnan piirissä olevien henkilöiden lukumäärä on laskenut.

- Kun käyttäjien määrä on laskenut, kustannuksiltaan kalliimpia vastaanottokeskuksia olisi pitänyt sulkea ja siten yksikkökustannuksissa tulisi näkyä merkittävää laskua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan yksikkökustannukset ovat kasvaneet, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset katsovat, että turvapaikanhakijoille maksettavat tuet toimivat vetovoimatekijänä, joka lisää maamme houkuttelevuutta ja siten aiheettomien turvapaikkahakemusten määrää.

- Esitetty 11,2 miljoonan euron lisämääräraha osoittaa konkreettisesti, ettei hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttaminen ole onnistunut. Tukien lisäämisen sijasta hallituksen tulee toteuttaa toimenpideohjelmansa täysimääräisenä ja ryhtyä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin, jotta turvapaikanhakijamäärä sekä siten vastaanottotoiminnan asiakasmäärä saataisiin laskuun, kansanedustaja Sami Savio (ps.) vaatii.

Perussuomalaiset esittivät, että hallituksen esittämä 11 200 000 euron lisämääräraha vastaanottokeskusten asiakkaille maksettaviin tukiin poistetaan ja vapautuvat määrärahat käytetään muihin kohteisiin. Nämä muutosehdotukset kuitenkin kaatuivat eduskunnan äänestyksissä.

Elinkeinopolitiikkaan tehokkuutta tieinfran ja tutkimustyön kautta

Perussuomalaiset huomauttavat, että koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu merkittävästi voimavaroja.

- Talouden lähdettyä vihdoin kasvuun on koulutukseen ja tutkimukseen satsattava. Erityisesti ammattikorkeakoulutus tarvitsee lisäpanostuksia, Sami Savio arvioi.

Perussuomalaiset olisivat olleet valmiita lisäämään 6,2 miljoonaa euroa elinkeinoelämää tukevaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

- Ammattikorkeakouluille ehdottamamme panostus tukisi elinkeinotoimintaa, mutta elinkeinon harjoittaminen tarvitsee myös toimivaa infraa. Väylänpidon rahoituksessa on suuri vaje. Haluammekin panostaa siihen elinkeinopolitiikan edistämiseksi, perustelee Ville Vähämäki.

Perussuomalaiset esittivät viiden miljoonan euron pottia aluetaloutta ja paikallista elinkeinopolitiikkaa tukeviin väylähankkeisiin.

Lisätiedot:

Ville Vähämäki, 09 432 3195

Sami Savio, 09 432 3149

Toimi Kankaanniemi, 09 432 3054

Avainsanat: julkinen talous, valinnanvapaus, sote, maahanmuutto, budjetti

MIELIPIDE: Perussuomalainen järkivaihtoehto

Perjantai 24.11.2017 klo 14:49

MIELIPIDE 24.11.17

Julkaisuvapaa heti

Perussuomalainen järkivaihtoehto

SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tänään jättäneet välikysymyksen suomalaisten eriarvoistumisesta. Ongelma on aito ja siihen tulee puuttua monin keinoin. Miksi sitten Perussuomalaiset eivät ole mukana välikysymyksessä? Me tunnustamme ongelmat, mutta keinomme poikkeavat niin paljon vihervasemmiston keinoista, että emme voineet tukea heidän linjaansa. Seuraavaksi hieman perusteluja.

Oppositiopuolueet julkaisivat vaihtoehtonsa hallituksen laatimalle budjetille. Numerot kertovat puolueiden arvovalinnoista käytännöllisemmin kuin juhlapuheet. Ajattelimme listata budjettivaihtoehtojen vaikutuksia juuri Sinulle.

Suurin oppositiopuolue on SDP. He rahoittaisivat vaihtoehtoaan muun muassa ottamalla rahaa Suomen Pankista ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (Sitra). Käytännössä eduskunta ei voi kyseisiä laitoksia omalla päätöksellään kupata – eikä se ole kestävä ratkaisu. Sen tietävät demaritkin, mutta varjobudjetissa leikkiraha sallittakoon tämän kerran. Lisäksi demarit verottavat lisää ansiotuloista, pääomatuloista, autoista, perinnöstä, voimalaitoksista, sijoituksista ja niin edelleen.

Miten demareiden vaihtoehto vaikuttaa sinuun? No veroihin saattaa ainakin kulua lisää rahaa. Ostovoimasi siis heikkenee. Julkisen puolen kilpailukykysopimuksen päätökset demarit haluaisivat peruuttaa, vaikka asiantuntijat sanovat, että se on helpottanut Suomen tilannetta. Todennäköisesti julkinen sektori joutuisi ankaralle säästökuurille uudelleen, joka käytännössä tarkoittaisi julkisen palvelutason heikkenemistä.

Vihreät haluavat veroja – ja paljon! Ja sinä maksat. Ansiotulovero, osinkovero, sokerivero, autovero, dieselvero – lista on melkoinen. Pelkästään edellä mainituilla Vihreät keräisivät 750 miljoonaa euroa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan laskutaito, kun päättelee, miten tämä vaikuttaa sinuun. Mutta ei se tähän lopu. Kilometrikovaukset, matkavähennykset, teollisuuden energiaverohelpotukset, työkonepolttoaineiden verotuki – kaikki ovat leikkurissa. Nämä merkitsisivät mittavia säästötarpeita teollisuudelle. Se tarkoittaa suomeksi lisää työttömiä.

Perussuomalaisten vaihtoehto eroaa merkittävästi muista oppositiopuolueista siinä, että keräisimme varoja sieltä, missä sillä ei ole negatiivista vaikutusta tavallisen suomalaisen lompakkoon.

Suurin tulolähteemme on uusi malli kehitysapuun. Saisit jatkossa itse päättää, mihin kohteeseen mahdollisen kehitysapusi kohdistat. Valtio sparraisi antamalla lahjoituksestasi verovähennyksen ja maksamalla pesämunan kehitysapurahastoon. Näin säästäisimme reilu puoli miljardia euroa vuodessa. Lisäksi haluamme leikata turvapaikanhakijoihin menevistä kuluista, YLE:n budjetista ja tehottomista yritystuista, joita työ- ja elinkeinoministeriö on itse havainnut. Veroja lisäisimme vain aivan rikkaimmille tuloluokille ja suurille säätiöille sekä yhdistyksille, jotka saavat yli 100 000 euron pääomatuloja.

Nämä Perussuomalaisten esittämät valtion lisätulot tai menoleikkaukset tuskin vaikuttaisivat sinuun millään tavalla. Jos taas olisit vaikutusten piirissä, tulosi ovat jo sellaiset, että tuskin vaikutuksia huomaisi.

Tässä niitä syitä, miksi Perussuomalaiset eivät tue vihervasemmiston keinoja kieltämättä todellisen ongelman korjaamiseksi. Me emme halua rokottaa suomalaista enempää, sillä niin ei korjata mitään.

Kaikki puolueet tarjoavat kyllä jotain hyvää moneen kohteeseen. Hyviä kohteita on vasemmalta oikealle. Erot ovat enemmän siellä, miten menot rahoitetaan. Perussuomalaiset panostavat suomalaisten ostovoimaan – muut rokottavat sitä rankasti. Tämä on arvovalinta. Laitatko oman kansan menoissa maksajaksi vai saajaksi?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta:

Leena Meri, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Ville Tavio, 1. varapuheenjohtaja

Sami Savio, 2. varapuheenjohtaja

Avainsanat: perussuomalaiset, eduskuntaryhmä, julkinen talous, budjetti

Helsingin kaupunginhallituksen päätös tarjota kattavia ilmaispalveluja laittomasti maassa oleskeleville on käsittämätön

Keskiviikko 22.11.2017 klo 10:57

Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt tarjota hyvin laajan kattauksen etuja ja ilmaisia palveluja laittomasti maassa oleskeleville henkilöille. Sana "ilmainen" ei kuitenkaan kuvaa tilannetta täsmällisesti, sillä veronmaksajathan tämänkin lystin loppujen lopuksi kustantavat. Näitä etuuksia ja palveluja myös aiotaan mainostaa useilla eri kielillä kaupungin internet-sivuilla.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201711212200548095_pi.shtml

Tiedustelin eilisessä täysistunnossa valtiovarainministeri Orpon suhtautumista asiaan:

"Arvoisa puhemies! Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat hyvin merkittävä osa valtion budjettia. Niitä näyttää toki olevan hyvin vaikea arvioida, ainakaan sitä maahanmuuton kustannusselvitystä ei ole vielä hallitus saanut aikaan. Sisäministeriön tämänhetkisen arvion mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on jäämässä aiemmin arvioitua alhaisemmaksi. Tässä täydentävässä talousarviossa on mainittu 4 000 henkilöä, mikä on pienempi kuin aiempina vuosina ja vähentänee siten omalta osaltaan maahanmuuton kustannuksia.

Mutta edustaja Meri otti äsken esille sen, että Helsingin kaupunginhallitus teki eilen päätöksen tarjota laittomasti maassa oleskeleville henkilöille laajaa kattausta palveluita, jotka jäävät sitten viime kädessä tietenkin veronmaksajien maksettavaksi. Haluaisin myös itse tiedustella valtiovarainministeri Orpolta, en kuullut teidän äsken vastaavan edustaja Merelle, olette myös entinen sisäministeri turvapaikkakriisin pahimmalta ajalta vuodelta 2015: miten te suhtaudutte Helsingin kaupunginhallituksen suunnitelmiin, jotka tuskin helpottavat viranomaisten työtä poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt maasta, ja miten tämä kaikki vaikuttaa veronmaksajille [Puhemies koputtaa] aiheutuviin kustannuksiin?"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_121+2017+4+43+43.aspx

Orpon vastaus kuului seuraavasti, jokainen tehköön hallituksen maahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden uskottavuudesta omat päätelmänsä:

"Nämä laittomasti maassa oleskelevat: Ensin paksu alleviivaus sanalle laittomasti. [Leena Meri: Nimenomaan!] Laittomasti maassa oleskelevien osalta tavoite tulee olla se, että heidät tehokkaasti palautetaan lähtömaihinsa, ja tätä työtä muun muassa nyt lisäresursoidaan tällä täydentävällä esityksellä. Helsingin kaupunki tekee omat päätöksensä, omaa politiikkaansa. He ovat luultavasti arvioineet niin, että koska määrä on kasvussa, niin saattaisi syntyä suurempia ongelmia, mikäli tätä ei jotenkin hallitusti hoideta. Minä en tunne heidän päätöksentekonsa perusteita, mutta meidän tehtävämme, [Leena Meri: Se on vakava asia!] valtion tehtävä, on nyt hoitaa tämä palautuspolitiikka ja antaa sille riittävät resurssit."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2017+4.aspx#15.43Orpo

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous

Perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon hallituksen politiikalle

Torstai 16.11.2017 klo 19:11

Toin eduskunnassa keskiviikkona 15.11. pitämissäni puheenvuoroissa esille perussuomalaisten tarjoaman monipuolisen vaihtoehdon hallituksen harjoittamalle politiikalle:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten laatima vaihtoehtobudjetti tarjoaa todellisen ja laaja-alaisen vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle. Haluan vielä nostaa tästä vaihtoehtobudjetistamme esille muutaman kohdan:

Olemme ensinnäkin varsin huolissamme asumisen kohonneista kustannuksista. Asumiskulujen yleinen nousu ja hallituksen esityksessään kaavailemat lämmityspolttoaineiden veronkorotukset uhkaavat syödä kaikkein pienituloisimmille tarjotut mitättömät veronalennukset kokonaan. Erityisesti pienituloisimpien kansalaisten ostovoimaa täytyykin ehdottomasti vahvistaa. Perussuomalaiset esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan lämmityspolttoaineiden veronkorotusten peruuttamista. Esitämme myös sähkönsiirtohintojen alentamista laskemalla jakeluyhtiöiden sähkönsiirron tuottovaadetta 4,5 prosenttiin. Se on mielestämme aivan riittävä tuotto paikallisille monopoleille, onhan kyseessä välttämättömyyshyödyke.

Kohdentaisimme mallissamme tuloveronkevennykset siten, että osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen tulisi entistä kannattavammaksi. Meidän työtulovähennysmallissamme esimerkiksi noin 1 200 euroa kuussa ansaitsevan siivoojan tai kaupan kassan tuloverotus kevenisi merkittävästi enemmän kuin mitä hallitus nyt esittää. Tämä olisi hyvin tärkeää työllistymisen ja erityisesti pienelläkin palkalla pärjäämisen kannalta. Vaihtoehtomme eroaa hyvin merkittävästi ainakin vihreiden esittämästä budjetista, joka kiristäisi työssä käyvien verotusta muun muassa kilometrikorvausten pienennysten ja työmatkavähennysten rajausten turvin. Vihreät eivät myöskään keventäisi ansiotuloverotusta, ja heidän mallillaan työttömyys tuskin lähtisi lähiaikoina nousuun.

Arvoisa puhemies! Haluamme oikeutta myös eläkeläisten verotukseen. Yhtä suurista palkka- ja eläketuloista kuuluu maksaa samanlaista veroa. Se olisi oikeudenmukaista jo sillä perusteella, että eläkeläiset ovat tulonsa jo työuransa aikana ansainneet. Tähän myös me perussuomalaiset olemme valmiita satsaamaan ja olemmekin esittäneet merkittävää eläketulovähennystä.

Arvoisa puhemies! Otin aiemmin täällä debattipuheenvuorossani esille maahanmuuton kustannukset, joista me perussuomalaiset olemme varsin huolissamme. Maahanmuuton kustannukset eivät ole mitään erillisiä kuluja, jotka eivät vaikuta julkisen talouden muihin käyttövaroihin, vaan aiheuttavat väistämättömiä säästöpaineita muihin kohteisiin. Odotammekin jännityksellä jo hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevan selvityksen valmistumista. Sen ilmestyttyä eduskunnan on helpompi tehdä toimenpiteitä, joilla myös maahanmuuton kuluja saadaan kuriin. Kun näitä maahanmuuton kustannuksia saadaan karsittua, on kansalaisten paljon nykyistä helpompaa hyväksyä myös joillakin muilla hallinnonaloilla tarvittaessa tehtäviä säästöjä. Vaadimme vaihtoehtobudjetissamme myös hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman täysimääräistä toteuttamista.

Kuten edustaja Hakkarainen edellä totesi, meidän 9 perussuomalaisen kansanedustajan keväällä esittämä vaatimus turvapaikkapoliittisen ohjelman noudattamisesta ja toteuttamisesta silloisen hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksen välttämättömänä ehtona nostatti keväällä silloisen perussuomalaisen johdon keskuudessa kovan haloon, kuten myös Lauri Nurmi uudessa kirjassaan toteaa. Tästä lienee pääteltävissä jotain, samoin kuin kesäkuun 12. ja 13. päivän hallituskriisistä ja sen ratkaisusta. Ja saattaakin olla, että maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä täytyy odottaa vielä hyvä tovi.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan ja sen kustannusten karsimisen lisäksi haemme säästöjä myös muun muassa kehitysavusta, johon olemme esitelleet oman vapaaehtoisuuteen perustuvan mallimme, joka antaisi kehitysapuun lahjoittajille verovähennyksen aina 200 euroon asti. Mikäli mallimme toteutettaisiin, se lisäisi säästöjen myötä myös kehitysavun hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+183+183.aspx

Perussuomalaisilla on tarjota vaihtoehto myös yrittäjyyden, työllisyyden ja koulutuksen saralla:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia on yritetty leimata julkisesti yhden asian liikkeeksi. Se ei missään nimessä kuitenkaan pidä paikkaansa, ja siten jatkan vielä muutamalla sanalla yrittäjyydestä, työllisyydestä ja koulutuksesta, joihin katsomme tarvittavan merkittäviä lisäsatsauksia.

Yrittäjyys, työllisyys ja koulutus ovat eittämättä yhteiskunnan peruspilareita, ja viime vuosina erittäin suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja erityisesti mikroyrityksiin. Haluammekin tukea pk-yritysten kasvua myös jatkossa. Esitämme siten pienimuotoisen yritystoiminnan helpottamiseen uutta työtilimallia. Tässä mallissamme yritystoiminnan liikevaihdon jäädessä alle 40 000 euroon voisi yrittäjä tietyin ehdoin suoriutua kirjanpito- ja verovelvoitteistaan pankkitiliä hyödyntäen. Mallissamme tiliote toimisi kirjanpitona ja pankki pidättäisi arvonlisäveron verottajalle, samoin sosiaaliturva- ja eläkemaksut soveltuvin osin. Tällaisen kevytyrittäjän aika olisi näin ollen käytettävissä varsinaiseen yritystoimintaan, mikä helpottaisi varsinkin aloittelevia yrittäjiä. Tämän lisäksi vaadimme lainsäädännön uudistamista yrittäjän aseman turvaamiseksi konkurssin, työttömyyden ja sairastumisen varalta.

Arvoisa puhemies! Pk-sektorin kasvua on mielestämme tuettava myös verotuksen keinoin. Esitämme seuraavia kolmea toimenpidettä: Ensinnäkin arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajan nostoa 20 000 euroon sekä huojennusalueen katon nostamista 40 000 euroon. Toisena Viron yritysveromallin kaltaista verokannustinta pk-yrityksessä, joka palkkaa kahtena peräkkäisenä vuonna vähintään kaksi kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia. Tätä mallia voitaisiin pilotoida aluksi ainakin kovassa kasvussa olevalla matkailualalla. Kolmantena toimenpiteenä esitämme kotitalousvähennyksen korottamista 50 prosentista 60 prosenttiin vähennyskelpoisesta työkorvauksesta laskettuna.
Katsomme, että edellä mainitut muutokset edistäisivät merkittävästi erityisesti palveluiden kysyntää ja vähentäisivät samalla harmaata taloutta. Totta kai myös aiemmin edellisessä puheenvuorossani mainitsemani tuloveronkevennykset edistäisivät toteutuessaan merkittävästi suomalaista työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana koulutuksesta:

Me perussuomalaiset haluamme varmistaa laadukkaan koulutuksen edellytykset. Se on tosiaan yhteiskuntamme kivijalka ja sivistyksen tae, ja nyt, kun talous on kääntynyt kasvuun, on myös koulutukseen satsattava. Esitämme siksi lisäpanostuksia usealle eri koulutuksen sektorille.
Ensinnäkin oppisopimuskoulutukseen, joka on Suomessa edelleen liian vähän hyödynnetty ja arvostettu koulutusmuoto, esitämme 10 miljoonan euron lisämäärärahaa mestari—kisälli-mallin toteuttamiseen. Tällä määrärahalla voidaan kouluttaa satoja nuoria todellisiksi ammattilaisiksi siirtämällä heille tietoa ja osaamista kokeneemmilta työntekijöiltä.

Tämän lisäksi haluamme nostaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta koko maassa. Painotamme erityisesti opinto-ohjauksen tarpeellisuutta, jotta nuori löytää itselleen sopivan opiskelupaikan ja valmistuu kohtuuajassa. Esitämme siten lisäpanostuksia ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja saattohoito- ja potilasturvallisuuskoulutukseen THL:n esittämän suosituksen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Korkeakoulutus kaipaa kipeästi lisäresursseja. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme tulee olla kansainvälisen tason huippuyksiköiden luominen kuhunkin yliopistoon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä on lisättävä tuntuvasti, kuten käynnissä olevassa Tampere 3 -hankkeessa on tavoitteena. Se onnistuu parhaiten uusinta huipputietoa ja tutkimustietoa hyödyntäen. Esitämme siksi lisäyksenä yhteensä 30 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan kehittämiseen.

Peruskouluissa haluamme satsata laadukkaaseen oppimisympäristöön ja erityisesti ryhmäkokojen pienentämisen ja oppimisen tukemiseen. Se lisäisi ja parantaisi merkittävästi oppilaiden ja opettajien hyvinvointia, jaksamista ja oppimistuloksia sekä kohentaisi samalla oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia [Puhemies koputtaa] ja toisi varmasti pitkällä tähtäimellä määrärahat moninkertaisesti takaisin.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti lopuksi: Koulutuksen saralla esitämme toista kotimaista kieltä koskevan vapaaehtoisen kokeilun kohdejoukon laajentamista 5 000 oppilaaseen. Hallitusohjelmaan perussuomalaisten vaatimuksesta kirjattu vapaaehtoinen kielikokeilu on tärkeä, mutta sen suunniteltu 2 200 oppilaan laajuus riittämätön kunnollisten tulosten saamiseksi. Me haluamme varmistaa, että kokeiluun saadaan mukaan riittävä määrä oppilaitoksia ja oppilaita koko maan alueelta, ja esitämme siksi kokeilun laajentamiseen pientä lisämäärärahaa.

Arvoisa puhemies! Toivonkin hallituksen ajattelevan Suomen kansallista etua ja ottavan siksi perussuomalaisten esittämän monipuolisen ja realistisen vaihtoehtobudjetin hyvin vakavasti."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+194+194.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, vaihtoehtobudjetti

Vanhemmat kirjoitukset »