Kolumni: Hallituksen toimet eivät kohenna työllisyyttä

Keskiviikko 13.11.2019 klo 17:47

Kolumnini Rinteen hallituksen talouspolitiikasta ja Perussuomalaisten tarjoamasta vaihtoehdosta julkaistiin tänään (13.11.) ilmestyneessä Tamperelaisessa:

Hallituksen toimet eivät kohenna työllisyyttä

Rinteen hallituksen taival ei ole alkanut julkisen talouden tasapainon kannalta järin lupaavasti. Säästöjen sijaan hallitus aikoo lisätä sekä pysyviä että kertaluonteisia menoja ja rahoittaa hankkeitaan valtion omaisuuden myynnillä.

Hallitus on ulkoistanut työllisyyttä kohentavien keinojen etsimisen työmarkkinajärjestöille ja odottaa niiltä toteutuskelpoisia ehdotuksia kuumeisesti. Työllisyysasteen nousu vähintään 75 prosenttiin on hyvä tavoite. Valitettavasti läheskään kaikki hallituksen tähänastiset toimet eivät auta lisäämään yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää, pikemminkin päinvastoin.

Hallituksen esitys kotitalousvähennyksen leikkaamisesta noin 92 miljoonalla eurolla vähentäisi monen remontti- ja kotipalvelualan yrityksen työtilaisuuksia. Myös polttoaineverotuksen 250 miljoonan euron korotus hankaloittaisi työn vastaanottamista ja työssäkäyntiä. Perussuomalaiset vaativat näiden esitysten hylkäämistä ja esittävät vaihtoehtobudjetissaan huomattavasti mielekkäämpiä säästötoimenpiteitä. Muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun vuosittaisia kuluja voidaan karsia useilla sadoilla miljoonilla euroilla kansalaisten elintasoa alentamatta.

Sekä hallituksen että varsinkin kokoomuksen havitteleman ulkomaisen työvoiman määrän kasvattamisen sijaan tarvitaan ennen kaikkea suomalaisten nuorten ja työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Niistä tärkeimpiin kuuluu työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava koulutus. Ahkeruuden tulee näkyä myös käteen jäävissä tuloissa. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi työn vastaanottamista kauempaakin.

Sähkönsiirron hinnankorotukset ja lämmityspolttoaineiden veronkiristykset nostavat asumisen hintaa. Sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton rajaa on syytä laskea vallitsevan matalan korkotason aikana. Myös kuntaverotus kiristyy monin paikoin, ei onneksi kaikkialla. Ylöjärven valtuusto hyväksyi perussuomalaisten esityksen vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin laskemisesta. Kiinteistöverotuksen kohtuullistamiseen ja asumiskustannusten alentamiseen kannattaa tähdätä muuallakin Suomessa.

Avainsanat: työllisyys, julkinen talous, verotus, kolumni

Seksuaali- ja väkivaltarikollisuuteen on puututtava määrätietoisin ottein

Lauantai 19.10.2019 klo 15:22

Poliisin tilastojen mukaan seksuaalirikokset ja henkirikokset ovat lisääntyneet runsaasti Pirkanmaalla. Aiempien tilastojulkistusten perusteella erityisesti seksuaalirikosilmoitusten määrä on nopeassa kasvussa koko maassa. Tilanne on hälyttävä ja siihen on puututtava ripein ja järein ottein.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt eilen talousarvioaloitteen, jossa se esittää 50 miljoonan euron lisäystä poliisin toimintamenoihin. Erityisesti poliisien näkyvyyttä kentällä on kohennettava tuntuvasti.

Olemme myös vaatineet toistuvasti seksuaali- ja väkivaltarikoksista annettujen tuomioiden selkeää kiristämistä yleisen oikeustajun edellyttämällä tavalla. Keinoja tilanteen korjaamiseksi siis on. Hallituksen on käytettävä niitä ja ryhdyttävä pikaisesti konkreettisiin toimiin suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi.

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/811191-poliisi-julkisti-rikostilastot-pirkanmaalla-raiskauksissa-ja-henkirikoksissa-jopa

Avainsanat: rikollisuus, valtion talousarvio, rangaistukset

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio esittää lisämäärärahaa erityisopetukseen

Perjantai 18.10.2019 klo 20:52

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio esittää lisämäärärahaa erityisopetukseen

18.10.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio on tehnyt eduskunnassa talousarvioaloitteen erityisopetuksen lisäämiseksi. Savio esittää tarkoitusta varten kolmen miljoonan euron määrärahaa. Aloitteesta äänestetään joulukuussa.

- Oppilaiden on tärkeää oppia äidinkielen ja matematiikan kaltaiset tärkeät taidot jo peruskoulussa. PISA-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet selvästi vuosituhannen alun huippulukemista. Panostukset erityisopetukseen mahdollistaisivat kaikkien oppilaiden tasokkaamman opetuksen ja ohjauksen, perustelee Savio aloitettaan.

Joissakin kouluissa on uuden opetussuunnitelman myötä luovuttu perinteisistä luokkahuoneista ja siirrytty itseoppimiseen avoimissa tiloissa. Häiriötekijöiden moninkertaistuttua oppilaille on jopa jaettu kuulosuojaimia. Savion mukaan tilanne on korjattava pikaisesti.

- Peruskoulua ei pidä romuttaa pelkän muutoshalun vuoksi. Alakoululaisten ei voida olettaa oppivan perustietoja ja -taitoja omin avuin. Rauhaton oppimisympäristö aiheuttaa vahinkoa varsinkin hiljaisille ja oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Erityisopetuksen lisääminen vähentäisi ongelmia merkittävästi ja olisi samalla panostus tulevaisuuteen.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: tiedote, erityisopetus, valtion talousarvio

Kyselytuntikysymykseni kansalaisten arjen ostovoimasta ja työllisyydestä

Torstai 19.9.2019 klo 19:36

Tiedustelin tänään eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeriltä, miten hallituksen suunnittelemat, elinkustannuksiin kohdistuvat veronkiristykset vaikuttavat kansalaisten arkiseen pärjäämiseen, ostovoimaan ja työllisyyteen. Alla ensin kysymykseni ja sen jälkeen ministerin vastaus:

"Arvoisa puhemies! Suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset on ehdottomasti turvattava. Muutoin hallituksen kasvu- ja työllisyystavoitteilta putoaa pohja kokonaan pois. Kertainvestointien lisäksi tämä hallitus aikoo kuitenkin kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli miljardilla ja kattaa syntyvää lisävajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta luopuminen olisi lyhytnäköistä, joskaan ei ennennäkemätöntä politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan hallitus aikoo pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta sekä korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla. Näiden päätösten seurauksena monen pieni- ja keskituloisen pakolliset elinkustannukset uhkaavat nousta erittäin merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan tavallisten suomalaisten pärjäämisestä. Kysynkin: miten hallitus arvioi näiden veronkiristysten vaikuttavan kansalaisten arkeen, ostovoimaan ja työllisyyteen?"

Valtiovarainministeri Lintilän vastaus:

"Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin vakava kysymys ilman muuta ja sellainen, joka jokaisen hallituksen tulee käydä läpi, olkoon hallituspohja mikä hyvänsä. Tällä hetkellä näillä tiedoilla, joita on, Gini-kerroin pienenee jonkin verran. Suunta on oikea, mutta hyvin kevyt. Mutta ei ole myöskään syytä loitsia mitään synkkiä pilviä ja maailmanloppua.

Me pyrimme niillä ratkaisuilla, joita nyt tässä budjetissa tehdään, nimenomaan tukemaan niitä ihmisiä, jotka ovat tässä yhteiskunnassa heikoimmilla. Se tulee omalta osaltaan nostamaan tämän budjetin kokonaismäärää, josta aiheutuu myös jonkin verran enemmän alijäämää, mitä aiemmin oletettiin."

Avainsanat: eduskuntatyö, kyselytunti, julkinen talous, verotus, ostovoima

Mielipidekirjoitus: Tarvitsemme lisää koulutusta ja investointeja Suomeen

Tiistai 17.9.2019 klo 18:34

Hallitus julkistaa tänä iltana budjettiriihessä sopimansa linjaukset. Aiheeseen liittyvä kirjoitukseni julkaistiin eilen (16.9.) Aamulehdessä:

"Tarvitsemme koulutusta ja investointeja Suomeen

Rinteen hallitus neuvottelee valtion ensi vuoden budjetista talouskasvun hiipumisen väijyessä uhkaavasti taustalla. Hallituksen itselleen tavoitteiksi asettamat kahden prosentin vuotuinen talouskasvu, 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen velkaantumisen pysäyttäminen vuoteen 2023 mennessä muuttuvat yhä vaikeammiksi saavuttaa.

Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja on perinteisesti vastaanottanut valtiovarainministerin tehtävän. Tästä käytännöstä poikkeaminen on yleensä osoittautunut suureksi virheeksi. Hallituksen kakkospuolue keskustan puheenjohtajaksi reilu viikko sitten valitun Katri Kulmunin tulee kantaa vastuunsa, ottaa haltuunsa valtiovarainministerin painava salkku sekä tehdä parhaansa julkisen talouden tervehdyttämiseksi.

Poliittisen päätöksenteon on oltava ennakoitavaa. Päättäjien ei pidä karkottaa kotimaista teollisuutta maastamme. Sen sijaan ympäristökysymykset jo tähän mennessä hyvin hoitaneille teollisuusyrityksillemme on luotava edellytykset vallata kansainvälisiä markkinoita. Se on ympäristönkin etu.

Myös maamme työllisyyden ja elinvoiman tukirangan muodostaville pienyrityksille tulee antaa tilaa kehittyä ja menestyä. Mikroyrityksen ensimmäisen, pysyvään työsuhteeseen otettavan työntekijän palkkaamiskynnystä on madallettava. Suomalaisnuorten kouluttamista on lisättävä tuntuvasti aloilla, joilla työvoiman tarve on tulevaisuudessa suurin. Moni kokenut opettaja on ehdottanut ammattikoulutuksen lyhentämistä kolmesta kahteen vuoteen. Tämä vähentäisi turhia välipäiviä ja toisi merkittäviä säästöjä keskeyttämisten harventuessa.

Koulutuksen kehittäminen vastaamaan nykyistä paremmin työelämän vaatimuksia on ehdottomasti paikallaan. Ylöjärven yrittäjyyspainotteisen lukion esimerkkiä kannattaa seurata muuallakin maassa. Myös oppisopimuskoulutusta voidaan lisätä huomattavasti. Se mahdollistaisi suomalaisten osaajien kouluttamisen työpaikoilla, ja suunnitelmat ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettamisesta tai lieventämisestä voitaisiin rauhassa unohtaa. Samalla halpatyömarkkinoiden syntymisen riski pienenisi olennaisesti.

Ulkomaisen työvoiman sijaan Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän ulkomaista pääomaa. Sekä Pirkanmaata että koko Suomea hyödyttäisivät muun muassa kansainväliset investoinnit Kolmenkulman kasvavalle ECO3-kiertotalousalueelle, jonka kehitykseen osallistuvat myös kotimaiset tutkimuslaitokset.

Valtion on kehityttävä yhteisen omaisuutemme hoitajana. Valtionyhtiöiden toiminta ja tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ovat herättäneet aiheellista kritiikkiä. Hallituksen on vahvistettava omistajaohjausta tuntuvasti ja puututtava havaittuihin ongelmiin ripeästi.

Viime viikkoina voimakkaan arvostelun kohteena olleen Postin on keskityttävä ydintoimintoihinsa. Jakelun luotettavuuteen ja nopeuteen sekä postimaksujen kohtuullisuuteen on kiinnitettävä erityisen vakavaa huomiota. Perinteikkäänä valtionyhtiönä Postin tulee myös osoittaa olevansa vastuullinen ja pitkäjänteinen työnantaja. Luonnollisesti sekä johdon että työntekijöiden palkkojen on oltava yleisesti hyväksyttävällä tasolla kaikissa valtionyhtiöissä.

Sami Savio

DI, KTM, kansanedustaja (ps.)"

Avainsanat: julkinen talous, koulutus, investoinnit, hallitus

Rinteen hallituksen ohjelma kaipaa realismia ja konkretiaa

Torstai 13.6.2019 klo 11:59

Hallituksen muodostamisen ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla suurimpien puolueiden yhteistyö. Tällä kertaa ennätyksellisen tiukkaa vaalitulosta ei kuitenkaan maltettu kunnioittaa. Täysin poikkeuksellisesti sekä eduskunnan toiseksi että kolmanneksi suurin puolue sysättiin syrjään jo hallitustunnustelujen päättyessä. Kansanvallan näkökulmasta olisi ollut tärkeää yrittää muodostaa hallitus kahden tai kolmen suurimman puolueen perustalle. Suuren vaalitappion kärsineet puolueet ovat perinteisesti siirtyneet vapaaehtoisesti oppositioon, mutta nyt nämä aikojen saatossa hyväksi havaitut periaatteet kuitenkin jostain syystä hylättiin.

Antamiensa runsaiden vaalilupausten ja kansalaisille syntyneiden suurten odotusten lunastaminen tulee olemaan hallituspuolueille hyvin vaikeaa. Sen vähemmistöpuolueet keskusta ja RKP ovat ainakin aiemmin olleet tuoreita vihervasemmistolaisia hallituskumppaneitaan selvästi tiukemman talouslinjan kannalla. Saa nähdä, ovatko enää jatkossa. Viiden puolueen muodostama hallitus ei muutoinkaan näytä kaikilta osin järin yhtenäiseltä, eikä tilanne varmaankaan helpotu, kun vaalikausi pääsee kunnolla vauhtiin.

Jo ennen hallituksen nimittämistä keskustan ja vihreiden vaikeasti yhteensoviteltavat ympäristö‑ ja elinkeinopoliittiset näkemyserot nousivat pintaan uusista sellutehdashankkeista käydyn julkisen keskustelun myötä. Perussuomalaiset vaativat hallitusta takaamaan suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset. Muussa tapauksessa hallitusohjelmalta ja siinä vaaditulta 2 prosentin talouskasvulta putoaa taloudellinen pohja kokonaan.

Rinteen hallituksen tavoite tasapainottaa julkinen talous vaalikauden loppuun mennessä on sinällään oikea, mutta lukuisiin tuleviin selvityksiin tukeutuva hallitusohjelma ja erityisesti sen talouslinjaukset kaipaavat runsaasti lisää realismia ja konkretiaa. Hallitus aikoo kertainvestointien lisäksi kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli 1,2 miljardilla eurolla ja kattaa syntyvää vajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta ei kuitenkaan kannata luopua, eikä varsinkaan hinnalla millä hyvänsä. Se olisi hyvin lyhytnäköistä, joskaan ei missään nimessä ennennäkemätöntä politiikkaa.

Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää myös työllisyysasteen nostoa vähintään 75 prosenttiin. Työllisyystoimien etsiminen on kuitenkin ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, jotka ovat pitäneet niille asetettua aikataulua varsin kunnianhimoisena. Talouden mahdollinen laskusuhdanne vaikeuttaisi entisestään hallituksen tavoitteiden toteutumista.

Rinteen hallitusohjelmassa on tietenkin myös useita myönteisiä tavoitteita. Niihin lukeutuvat esimerkiksi aktiivimallin leikkurin poistaminen ja tuloverotuksen pienimuotoinen keventäminen. Samalla hallitus aikoo kuitenkin muun muassa pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla sekä mahdollistaa tiemaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Monen pieni‑ ja keskituloisen asumis‑ ja liikkumiskustannukset uhkaavat nousta merkittävästi, samoin työssäkäynti ja yrittäminen vaikeutuvat.

Koulutuksen saralla sinänsä aivan oikein kunnostautumaan pyrkivä hallitus kaavailee varsin hämmästyttävästi lukio-opintojen valinnanvapauden kaventamista palauttamalla ruotsin kielen ylioppilastutkinnon pakolliseksi aineeksi äidinkielen rinnalle. Ennätyspitkään hallitusohjelmaan sisältyvät myös esimerkiksi jo ennestään velanotolla kustannettujen kehitysyhteistyömäärärahojen tuntuva korotus ja maahanmuuttopolitiikan höllennykset. Hallitus suunnittelee pakolaiskiintiön nostoa ja nykyistä joustavampaa työlupien myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille. Samalla kasvaa halpatyömarkkinoiden syntymisen riski.

Sote-uudistus aiotaan toteuttaa jo kertaalleen hylätyn, veronmaksajille todennäköisesti hyvin kalliin maakuntamallin pohjalle. Nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän asteittainen kehittäminen olisi ollut riskittömämpi vaihtoehto. Oppositio on sentään luvattu kutsua uudistuksen yksityiskohtien valmisteluun. Toivottavasti hallituksen yhteistyötarjous ei jää näennäiseksi, vaan se ottaa opposition näkemykset aidosti huomioon.

Nyt ovat siis tiedossa ne linjaukset, joilla maata aiotaan seuraavat neljä vuotta hallita. Hallituksen ensimmäiset merkittävät lakiesitykset ehtivät kuitenkin eduskunnan käsittelyyn vasta syksyllä, ja Rinteen hallituksen antaessa ensimmäisen talousarvioesityksensä selvinnevät myös keinot, joilla hallitusohjelman runsaat lupaukset aiotaan rahoittaa. Silloin nähdään, mitä hallitusohjelman kirjausten konkretisoituminen tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle.

Avainsanat: hallitusohjelma, työllisyys, julkinen talous

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro keskustelussa vuoden 2019 valtion talousarviosta

Maanantai 17.12.2018 klo 17:45

TIEDOTE 17.12.18

julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro keskustelussa vuoden 2019 valtion talousarviosta, kansanedustaja Sami Savio

Suomen kansalaisten etu on suomalaisen päättäjän tärkein tavoite

Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että talouskasvusta pääsevät viimein nauttimaan kaikki kansalaiset. Ketään ei saa jättää yksin. Haluamme panostaa Suomeen ja suomalaisiin, ja olemme tarjonneet vaihtoehtobudjetissamme hallituksen esitystä selvästi oikeudenmukaisemman vaihtoehdon. Suomalaisten valitsemien päättäjien on puolustettava kotimaamme ja kansalaistemme etua.

Vaikka hallitus on pääsemässä maailmantalouden kasvun vauhdittamana työllisyystavoitteeseensa, ei kestävyysvaje ole poistunut vaalikauden aikana. Ikäsidonnaiset menot ja vaimea talouskasvu ovat synnyttämässä kestävyysvajeen, jonka mittaluokka on lähes 4 % BKT:sta. Kestävyysvajeen poistaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Maatalouden ja maaseudun palvelujen alasajo on kiihtynyt viime aikoina. Keskustajohtoisen hallituksen EU-politiikka on liittovaltiomyönteistä ja EU:n rahoituskehykset uhkaavat tuhota maaseutumme lopullisesti. Suomen kansa unohtuu.

Keskeinen uhka julkiselle taloudelle lähivuosina ovat sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset. Säästöjä ei tulla saavuttamaan. Päinvastoin sote-kustannuksia lisäävät mm. palkkojen yhtenäistäminen, ICT-kustannukset ja kasvanut palveluiden käyttö. Tämä nostaisi väistämättä myös asiakasmaksuja. Kustannusten alentamiseksi seuraavan hallituksen täytyy etsiä aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kansalaisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Myös hyvinvointiteknologioihin on panostettava.

Työelämän muutoksen vaativat uudelleenkoulutusta ja kannustinloukkujen purkamista

Koulutus ja elinikäinen oppiminen tulevat nousemaan entistä suurempaan rooliin. Suuri joukko nuoria on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Nämä nuoret on saatava mukaan työelämään pysyvän syrjäytymisen estämiseksi. Seuraavalla vuosikymmenellä on koulutettava ja jatkokoulutettava miljoona kansalaista. Koulutuksen laatu ja riittävät resurssit on varmistettava. Tarvitsemme älykästä koulutusta sekä jatkokoulutuksen osalta kohdennettua osaamista. Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja on kasvatettava kautta linjan, kuten vaihtoehtobudjetissamme esitämme.

Työelämä on murroksessa. Tulevan hallituksen on purettava kannustinloukkuja, koska nykyinen hallitus on epäonnistunut tehtävässä. On syytä tehdä sotu-uudistus, jossa sovitetaan palkkatulo, etuudet ja muut tulot yhteen. Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa ja mahdollisten etuuksien maksuun ei saa tulla katkoksia pätkätöitä vastaanotettaessa.

Vähäosaisten olot heikkenevät entisestään – keskiluokalla valtava taakka maksajan roolissa

Nousukaudesta huolimatta syvän taantuman aikoina tehtyjä kipeitä, heikommassa asemassa oleviin kohdistuneita leikkauksia ei ole peruttu. Kansaneläkeindeksi ja jopa rintamalisät on jäädytetty myös ensi vuodelle. Palkat ovat nousseet merkittävästi enemmän kuin eläkkeet ja perusturva. Monella kansalaisella kaikki lisäansiot ovat kuitenkin kuluneet kohonneisiin asumisen ja liikkumisen kustannuksiin. Esimerkiksi sähkön siirtohinnat ovat karanneet hallituksen toimettomuuden takia kohtuuttomiksi.

Keskiluokkaisen, tavallisen suomalaisen palkansaajan hyvinvointi on uhattuna. Hänen osakseen on jäämässä vain maksajan rooli ja jatkuvasti laskeva elintaso. Asumisen ja liikkumisen kustannuksia tulee alentaa. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet vaihtoehdossaan konkreettisen toimenpideohjelman.

Erityisen heikossa asemassa ovat pientä työeläkettä saavat vanhukset, jotka hallitus tuntuu unohtaneen täysin. Asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu eikä vanhustenhuoltoon ole panostettu riittävästi. Me perussuomalaiset vaadimme, että hyvinvointimme rakentaneiden ikäihmisten asema hoidetaan nyt kuntoon. Olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme lukuisia uudistuksia eläkeläisten aseman kohentamiseksi. Myös keskituloisten ja lapsiperheiden taloudellista asemaa ja ostovoimaa pitää parantaa.

Vaikka hallituksen budjettiesitykseen sisältyy monia ongelmakohtia, on valtiovarainvaliokunta kuitenkin tehnyt siihen joitakin hyviä korjauksia. Se on muun muassa palauttanut talousarvioon ruoka-apujärjestöjen tuen, kuten Perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan aiemmin syksyllä esittivät. Suurin kiitos tästä erinomaisesta ja oikeudenmukaisesta päätöksestä kuuluu valiokunnan kunta- ja terveysjaostolle ja erityisesti sen puheenjohtajalle, edustaja Kankaanniemelle.

Luonto on perussuomalaisille tärkeä – ilmasto- ja saastetullit käyttöön

Perussuomalaiset ottavat ilmasto- ja ympäristökysymykset vakavasti. Korostamme, että teollisuuden säilyttäminen Suomessa on ympäristö- ja ilmastoteko, koska maassamme tuotteet valmistetaan varsin puhtaasti ja luontoa kunnioittaen. Suomea lukuun ottamatta muut EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita.

Suomen pitää vaatia puhtaamman tuotannon suosimista. Saastuttamalla ja ympäristöä pilaamalla valmistetuilta tuotteilta tulee poistaa kilpailuetu. Perussuomalaiset esittävät ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu eurooppalaisia ympäristönormeja noudattamatta jättävissä maissa ja joita vastaavia tuotteita voi hankkia lähempää ekologisemmalla jalanjäljellä. Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.

Hallitus on epäonnistunut surkeasti turvallisuuden takaamisessa – löperö turvapaikkapolitiikka kuriin

Hallitus julkisti joulukuussa 2015 erittäin hyvän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman. Se olisi toteutuessaan tehnyt Suomesta merkittävästi vähemmän houkuttelevan maan kyseenalaisista syistä turvapaikkaa hakevien henkilöiden keskuudessa. Ohjelmaan sisältyvät muun muassa kirjaukset Irakin kanssa tehtävän palautussopimuksen neuvottelemisesta, minimipalveluin varustettujen palautuskeskusten perustamisesta sekä laittomasti maahan tulleiden ihmisten henkilöllisyyden selvittämisestä.

Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut noudattaa tätä laatimaansa hyvää ja monipuolista ohjelmaa, eikä se ole muutoinkaan suhtautunut kansalaisten turvallisuudestaan esittämään huoleen läheskään riittävällä vakavuudella. Joulukuussa julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan, että Suojelupoliisin seuraamien terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut jo 370 henkilöön. Tilanne on kansallisen turvallisuutemme näkökulmasta täysin kestämätön.

Hallitus ei nauti perussuomalaisten luottamusta

Teen edellä mainituista syistä seuraavan, vastalauseeseemme sisältyvän epäluottamuslause-ehdotuksen: Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole halunnut eikä kyennyt toteuttamaan sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa suomalaisten lasten ja aikuisten fyysisen ja henkisen koskemattomuuden. Koska hallitus ei lisäksi ole toteuttanut laatimaansa turvapaikkaohjelmaa, se ei nauti eduskunnan luottamusta.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 260 8308

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, puheenvuoro

TIEDOTE: PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perjantai 30.11.2018 klo 18:10

TIEDOTE 30.11.2018

Julkaisuvapaa

PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat jättäneet eduskunnan sivistysvaliokunnassa eriävän mielipiteen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä koskevan lakiesityksen käsittelyssä. Elomaa ja Savio ovat tyytymättömiä muun muassa kotoutumisen kulurakenteeseen ja vaativat sen perusteellista selvittämistä.

- Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet hallitukselta kokonaisvaltaista laskelmaa maahanmuuton kustannusvaikutuksista. Asiantuntijakuulemisten perusteella myös kotoutumisen kustannusten ja taloudellisten vaikutusten kuvaus on ollut puutteellista. Päätöksiä ei voida tehdä näin heppoiselta pohjalta, Elomaa ja Savio muistuttavat.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet maahanmuuttajille luotavia lukuisia ohituskaistoja koulutuksessa ja työelämässä ja arvioineet niiden johtavan pidemmällä tähtäimellä kaksien työmarkkinoiden syntyyn Suomessa. Joissakin lakiesityksen asiantuntijalausunnoissa on noussut esille, että kotoutumisen tukien tulisi olla aiempaa velvoittavampia. Elomaa ja Savio jakavat tämän näkemyksen.

- Maahanmuuttajien vastuuta omasta kotoutumisestaan on syytä kasvattaa. Kotoutujilta tulisi edellyttää varsinkin suomen kielen oppimista, mikä vaikuttaa olennaisesti heidän sopeutumiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos maahanmuuttajat oppisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa riittävän suomen kielen taidon, ei tarvittaisi tulkkipalveluita tai monia muita erillisiä maahanmuuttajien palveluita. Tämä toisi merkittäviä säästöjä kansakunnalle, Elomaa ja Savio huomauttavat.

Perussuomalaisten Elomaa ja Savio vaativat kotoutujan omasta vastuusta selkeää kirjausta sivistysvaliokunnan lausuntoon, mutta jäivät äänestyksessä ilman tukea muilta puolueilta.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, 050 512 0806

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, kotoutuminen

Perussuomalaiset esittävät oikeudenmukaisen vaihtoehdon

Keskiviikko 14.11.2018 klo 22:42

Oppositiopuolueet esittelivät tänään 14.11. eduskunnassa vaihtoehtonsa hallituksen talouspolitiikalle. Perussuomalaisten erittäin monipuolisen vaihtoehtobudjetin kantaviin teemoihin kuuluu suomalaisten kansallisen edun puolustaminen. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Vaihtoehtobudjettimme on selvästi hallituksen budjettiesitystä paremmin tasapainossa, ja lähitulevaisuuden tavoitteenamme onkin lopettaa valtion velkaantuminen.

Haemme merkittäviä säästöjä esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista, tarpeettomista yritystuista ja kehitysyhteistyöstä. Jo pelkästään niistä on mahdollista säästää satoja miljoonia euroja, ja lähivuosina säästöt vain kasvaisivat. Osan syntyvistä säästöistä kohdistaisimme useisiin Perussuomalaisille tärkeisiin kohteisiin. Nostan seuraavassa esille muutamia niistä.

Perussuomalaiset haluavat huolehtia jokaisen suomalaisen turvallisuudesta. Perussuomalainen Suomi on turvallinen Suomi, jossa toteutuu sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus. Esimerkiksi kenttäpoliisien määrä on ollut huolestuttavassa laskussa jo vuosikaudet. Tarvitaan 800 uuden poliisin kouluttamista ja palkkaamista kenttätyöhön arjen turvallisuutta takaamaan.

Esitämme 50 miljoonan euron lisäpanostusta myös Hätäkeskuslaitoksen, Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstötarpeisiin. Näin voidaan ennaltaehkäistä mm. huume- ja ihmiskauppaa sekä talousrikoksia. Samalla esimerkiksi harmaan talouden torjunta tuo merkittäviä lisätuloja valtiolle.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin sisältyy laaja hoito- ja hoivaosio, jolla autetaan monia hoidon ja avun tarpeessa olevia ihmisiä. Perussuomalaiset haluavat esimerkiksi vahvistaa inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä tekevien omaishoitajien asemaa. Ilman omaishoitajaa moni vanhus ja pitkäaikaissairas joutuisi muuttamaan kodistaan laitoshoitoon. Esitämme omaishoidontuen muuttamista verovapaaksi tuloksi ja tätä tarkoitusta varten 20 miljoonan euron lisäystä valtion budjettiin.

Lisäksi ehdotamme lääkkeiden omavastuuosuuden poistamista pienituloisilta kansalaisilta. Pidämme kestämättömänä tilannetta, jossa monet vähävaraiset joutuvat valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Esitämme lääkekorvauksiin 11 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi Perussuomalaiset palauttaisivat keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen. Heille kuuluu oikeus sairautensa edellyttämään erityisruokavalioon.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on perussuomalaisille erittäin tärkeää, ja meillä on siihen useita esityksiä. Esitämme muun muassa 10 miljoonan euron lisäpanostusta järjestöille nuorten mielenterveystyöhön ja kiusaamisen ehkäisyyn. Ehdotamme myös 2 miljoonan euron lisäpanostusta vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen.

Perussuomalaiset esittävät vaihtoehtobudjetissaan laajoja panostuksia koulutukseen, yhteensä 180 miljoonaa euroa. Haluamme turvata tasokkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, korkeatasoisen lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä sivistävän yliopistokoulutuksen. Perussuomalaiset haluavat erityisesti panostaa suomalaisten nuorten ja työttömien kouluttamiseen aloille, joilla tarvitaan tulevaisuudessa lisää työvoimaa. Näin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole tarvetta luopua, vaikka sitäkin on usein julkisuudessa väläytelty.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat heikentäneet erityisesti lähiopetusta. Puutteellinen lähiopetus on vuorostaan johtanut tilanteisiin, joissa erityisesti syrjäytymisvaarassa muutoinkin olevat nuoret ovat yhä enenevässä määrin keskeyttäneet opintonsa. Opintojen keskeyttäminen puolestaan moninkertaistaa syrjäytymisriskin. Näin ei  voi jatkua.

Ammatillisessa opetuksessa on jatkossa taattava riittävä määrä lähiopetusta ja opinto-ohjausta. Kyse on myös työturvallisuuden varmistamisesta. Esitämme ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen 40 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämän lisäksi Perussuomalaiset esittävät 25 miljoonan euron lisämäärärahaa oppisopimuskoulutuksen käyttöalan laajentamiseen ja elinikäisen sekä työssäoppimisen edellytysten turvaamiseen.

Suomalaisten käteen jäävillä tuloilla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme mm. kiinteistöverotuksen alarajojen alentamista, polttoaineverotuksen keventämistä ja sähkönsiirtomaksujen kohtuullistamista. Mainitut esitykset pienentäisivät asumisen usein kohtuuttomia kustannuksia.

Veroporkkanaa tarjoaisimme esimerkiksi uutta työvoimaa palkkaaville pk-yrityksille. Muutoinkin haluamme keventää verotusta hallitusta enemmän. Käteen jäävällä tulolla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme vaihtoehtobudjetissamme ansiotuloverotukseen 300 miljoonan euron kevennystä. Tämän lisäksi olemme varanneet vaihtoehtobudjettiimme 50 miljoonaa euroa, joilla keventäisimme eläkkeiden verotusta samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa.

Moni suomalainen on tehnyt pitkän työuran matalasti palkatussa työssä, ja katsomme riittävän työeläkkeen turvaamisen myös heille olevan tärkeä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuskysymys. Ehdotamme Lipposen hallituksen aikanaan säätämän, työeläkkeitä koskevan taitetun indeksin vaiheittaista korjaamista erityisesti pienten ja keskisuurten työeläkkeiden osalta.

Perussuomalaisten mallissa otettaisiin käyttöön ns. puoliväli-indeksi jokaisen työeläkkeen saajan kuukausittaisen eläketulon ensimmäisen tuhannen euron osalta. Lienee syytä erikseen korostaa, että perussuomalaisten malli nostaisi kaikkia työeläkkeitä nykyistä taitettua indeksiä enemmän, mutta hyödyt olisivat kuitenkin suurimmat pieniä työeläkkeitä saaville.

Perussuomalaiset haluavat panostaa Suomen ja suomalaisten pitkän tähtäimen tulevaisuuteen. Esitämme 70 miljoonaa euroa Sipilän hallituksen viime vuoden lopussa lakkauttaman verotuksen lapsivähennyksen palauttamiseen.

Lapsivähennys otettiin käyttöön vuonna 2015 osittaisena kompensaationa Stubbin hallituksen tekemille rajuille lapsilisäleikkauksille. Lapsivähennys on suunnattu pieni- ja keskituloisille perheille, joille se voi tarkoittaa jopa 400 euron vuosittaista nettotulojen lisäystä. Lapsivähennys olisi tärkeä kädenojennus suomalaisille lapsiperheille erityisesti romahtaneen syntyvyyden oloissa. Meidän tulee tehdä voitavamme Suomen tulevaisuuden puolesta.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on ladattavissa kokonaisuudessaan seuraavan linkin takaa:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-julki-oikeudenmukaisuutta-suomalaisille/

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, verotus, työllisyys, palvelut

Ratikan suunnitteluraha ja Vanhan Räikän lisärahoitus kaihersivat perussuomalaisia Ylöjärvellä - Aronranta halutaan säilyttää virkistysalueena

Maanantai 5.11.2018 klo 22:58

TIEDOTE 5.11.2018

Julkaisuvapaa

Ratikan suunnitteluraha ja Vanhan Räikän lisärahoitus kaihersivat perussuomalaisia Ylöjärvellä - Aronranta halutaan säilyttää virkistysalueena

Ylöjärven kaupunginvaltuusto piti maanantaina 5.11. talousarviokokouksen, jossa päätettiin ensi vuoden budjetti.

Perussuomalaisten Henrik Pajunen teki esityksen, ettei kaupunginhallituksen käyttöön myönnettyjä määrärahoja saa kohdentaa raitiotien yleissuunnittelun kuluihin. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan yleissuunnittelun keskittyminen pelkästään kalliiseen raitiotievaihtoehtoon ei palvele Ylöjärven liikenteellisiä suunnittelutarpeita. Sen sijaan tarvittaisiin monipuolisempi selvitys joukkoliikenteen kehittämisestä, esimerkiksi runkobussilinjastoista ja paikallisjunaliikennöinnistä.

Sami Savio ja Hannu Ruuska kannattivat Pajusen esitystä. Perussuomalaisten esitys hävisi vilkkaan keskustelun jälkeen lopulta äänin 38-12 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Kaupunginhallitus esitti Vanhan Räikän korjausbudjettiin 60 000 euron lisärahoitusta. Vanhan Räikän korjausinvestointia alusta lähtien vastustaneet perussuomalaiset eivät hyväksyneet piikin avaamista uudelleen. Perussuomalaiset katsovat talon kunnostuksen alkavan olla pohjaton kaivo ja nielevän rahaa huomattavasti arvioitua enemmän.

Hannu Ruuska esitti Mauri Heiskan kannattamana, ettei lisärahoitusta myönnetä. Esitys kaatui äänin 40-9 kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Kaupunginvaltuusto päivitti myös maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmaa. Keskustelua herätti erityisesti Kuruntien länsipuolen ja Aronrannan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Sami Savio esitti Tomi Saariston kannattamana, että kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poiketen Aronranta säilytettäisiin kaupunkilaisten virkistysalueena.

Perussuomalaisten esitys hyväksyttiin äänin 29-21. Äänestyksessä vihreät, keskusta, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit tukivat perussuomalaisten esitystä.

Tehdyistä muutosesityksistä huolimatta Mauri Heiska totesi puheessaan perussuomalaisten valtuustoryhmän olevan muilta osin tyytyväinen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Erityisesti nyt päätetty vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laskeminen on ollut perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite. Heiskan mukaan perussuomalaiset tulevat vaatimaan lähivuosina uusia veronkevennyksiä.

Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä

Avainsanat: Ylöjärvi, raitiotie, julkinen talous, kaavoitus

TIEDOTE: PS-kansanedustajat: työperäinen maahanmuutto ei voi perustua sosiaalietuuksiin

Torstai 18.10.2018 klo 9:58

TIEDOTE 18.10.2018

julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: työperäinen maahanmuutto ei voi perustua sosiaalietuuksiin

Sipilän hallitus esitteli eduskunnalle lakiesityksen, joka poistaisi ulkomaalaisilta työntekijöiltä sosiaalitukien saamiselle tähän asti edellytyksenä olleen 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen. Esityksen toteutuessa vähintään peruspäivärahan verran ansaitseva ulkomaalainen työntekijä saisi myös lyhytaikaisen työskentelyn ajalta oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin, kuten lapsilisään ja sairausvakuutukseen.

Hallituksen mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan työvoimapulaan, kohentamaan huoltosuhdetta sekä lisäämään maan houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja yrittäjien silmissä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio, Jani Mäkelä ja Mika Niikko kyseenalaistavat hallituksen perustelut.

- Jos maahanmuuttajat joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin verojen maksamisen sijaan, eivät he tällöin paranna huoltosuhdettamme. Toteutuessaan esitys lisäisi mitä ilmeisimmin maahanmuuton vetovoimatekijöitä kansantalouden kannalta kestämättömällä tavalla ja vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille, kritisoi Savio.

- Paine muuttoliikkeeseen on pysyvä ilmiö ja uusi turvapaikkakriisin aalto kasaantuu jo Välimeren maissa. Sosiaaliturvaan tehtäviä muutoksia on tarkasteltava siitä näkökulmasta, millaisia vetovoimavaikutuksia niistä aiheutuu sosiaaliperäisen haittamaahanmuuton suhteen. Jatkossa tällaisia asioita koskevista lakiesityksistä tulisi laatia aina selvitys maahanmuuttovaikutuksista, Mäkelä ehdottaa.

Hallituspuolueiden riveistä on esitetty useaan otteeseen myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan purkamista. Kuitenkin esimerkiksi tarveharkinnan purkaneessa Ruotsissa työvoimaa on tullut lähinnä aloille, joissa työvoimasta on ollut jo valmiiksi ylitarjontaa.

- Jos näitä lakeja lähdetään lieventämään, vaarana on tietenkin se, että tulemme saamaan vain lisää halpatyövoimaa, joka kilpailee jo olemassa olevien työntekijöiden kanssa samoista työpaikoista. Toiseksi jos lisäämme sosiaaliturvan vetovoimatekijöitä on selvää, että emme välttämättä saisi juurikaan työntekijöitä vaan pikemminkin parempaa elintasoa etsiviä ulkomaalaisia työttömiä, toteaa Niikko.

Lisätietoja:

Jani Mäkelä, 09 432 3109
Mika Niikko, 09 432 3129
Sami Savio, 09 432 3149

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuutto, työmarkkinat, julkinen talous

Raitiotie raunioittaisi Ylöjärven talouden

Keskiviikko 26.9.2018 klo 20:40

Perussuomalaisten valtuustoryhmä vastustaa ylöjärveläisten veronmaksajien varojen tuhlaamista katuraitiotiehen. Otimme Ylöjärven Uutisissa tänään 26.9. julkaistussa kirjoituksessamme asiaan kantaa seuraavasti:

Raitiotie raunioittaisi Ylöjärven talouden

Ratikkakeskustelu on kerännyt alkusyksyllä lisää kierroksia. Taloutensa pahoin kuralle saanut Tampere on esittänyt raitiotien jatkosuunnittelun ripeää etenemistä Ylöjärven, Kangasalan ja Pirkkalan alueelle. Nämä haihattelut on pysäytettävä lähtökuoppiinsa, ettei Tampereen tauti pääse leviämään naapureihin.

Joukkoliikennettä on syytä kehittää myös Ylöjärvellä kaupungin väkiluvun kasvun myötä. Raitiotie on kuitenkin erittäin kallis liikkumismuoto. Se palvelisi maantieteellisesti vain pientä osaa Ylöjärvestä, vaikka kulut kaatuisivat jokaisen veronmaksajan syliin.

Raitiotien rakentamiskustannukset olisivat Ylöjärvellä varovastikin arvioiden vähintään 70-100 miljoonaa. Lisätaakka olisi valtava kaupungille, jonka velkaantuminen on saatu pysähtymään noin sataan miljoonaan euroon valtuuston tekemien kipeiden päätösten jälkeen.

Ylöjärven päättäjien selvä enemmistö näyttää hullaantuneen raitiotiestä. Kaupunginvaltuuston toukokuussa hyväksymä uusi kaupunkistrategia sisältää kirjauksen raitiotien edistämisestä. Perussuomalaisten vaatimus kirjauksen poistamisesta hävisi äänestyksessä saatuaan tukea osalta keskustan valtuutettuja.

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet huippukalliin raitiotien jatkamista Ylöjärvelle. Muiden puolueiden harjoittaman ratikkalobbauksen motiivit jäävät arvailujen varaan, mutta ainakaan taloudelliseen ajatteluun ne eivät voi perustua. Raitiotien alakanttiin arvioidut käyttökustannukset perustuvat täysin ylimitoitettuihin käyttäjämääriin. Sitä päivää tuskin nähdään, että yli 300-paikkaiset raitiovaunut kolistelisivat Ylöjärvellä edes puolitäysinä.

Raitiotien rakentamista on perusteltu muun muassa sen vaivattomuudella. Raitiotien myötä monen työmatka kuitenkin pitenisi bussilinjojen vähentyessä ja odotteluajan kasvaessa. Pahimmassa tapauksessa oman auton käyttö työmatkoilla voi lisääntyä ihmisten kyllästyessä turhaan odotteluun.

Vastuullinen päätöksentekijä ei aja kaasu pohjassa seinään, vaan perustaa liikennesuunnittelun kustannustehokkuuteen ja joustavuuteen. Mikäli Ylöjärven kaupunkirakennetta halutaan jatkossa tiivistää, voidaan se tehdä raitiotiestä riippumatta. Sähköbussien investointi- ja käyttökustannukset olisivat vain murto-osa raitiotiehen verrattuna. Päinvastoin kuin kiveen hakatut raitiotielinjat, bussireitit ovat muunneltavissa tarpeen tullen. Harkinnan arvoinen on myös Ylöjärven ja Tampereen välinen lisäraide, joka mahdollistaisi paikallisliikenteen ohella nopean junayhteyden Ylöjärveltä pääkaupunkiseudulle.

Toteutuessaan raitiotie ajaisi Ylöjärven vakavaan talousahdinkoon. Niin on jo käynyt velkamääränsä hujauksessa miljardiluokkaan kasvattaneella Tampereella, jossa on suunniteltu muun muassa päiväkotien ja koulujen lakkauttamisia itse aiheutettujen talousvaikeuksien seurauksena. Ei kai samaan haluta päädyttävän myös Ylöjärvellä?

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

https://ylojarvi.perussuomalaiset.fi/uutinen/raitiotie-raunioittaisi-ylojarven-talouden/

Avainsanat: julkinen talous, kuntatalous, katuraitiotie

TIEDOTE: Perussuomalaisten Immonen ja Savio tenttasivat sisäministeriä turvapaikkapolitiikasta - miljardiluokan säästöt mahdollisia"

Perjantai 21.9.2018 klo 15:39

TIEDOTE 21.9.2018 (julkaisuvapaa heti)

Perussuomalaisten Immonen ja Savio tenttasivat sisäministeriä turvapaikkapolitiikasta – ”miljardiluokan säästöt mahdollisia"

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen vaati eduskunnan torstain budjettikeskustelussa hallitusta ottamaan viimein käyttöön perussuomalaisten laatiman ja hallituksen vuonna 2015 hyväksymän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman.

- Mikä tämän ohjelman suhteen on tilanne tällä hetkellä? Onko se haudattu vai aiotaanko nämä asiat ohjelmasta saattaa käytäntöön, Immonen tenttasi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.).

Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka

Immonen muistutti, että Suomella on Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskäytänteisiin.

- Perussuomalaiset on pitkään peräänkuuluttanut sitä, että perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennettaisiin täysimääräisesti EU-direktiivin puitteissa. Onko hallitus näin tekemässä?

Miljardiluokan lisälasku

Kansanedustaja Sami Savio (ps.) totesi, että hallituksen päättämättömyys maahanmuuttokriisin hoidossa syksyllä 2015 aiheutti miljardiluokan lisälaskun.

- Laskun todellista loppusummaahan meistä kukaan ei tiedä, mutta varovaisestikin arvioituna se on ollut satoja miljoonia euroja joka vuosi.

Savio muistutti, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sisäministeriössä varaudutaan peräti 100 000 turvapaikanhakijan tuloon Suomeen.

- Määrä on todella huikea verrattuna ennätysvuoden 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaan verrattuna. Tämän sisäministeriön kauhuskenaarion toteutuminen kriisiyttäisi Suomen talouden, monenlaisista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Savio myös muistutti kokoomuksen nykyisen puheenjohtajan, silloisen sisäministeri Orpon tyytyneen vuonna 2015 pelkkään maahanmuuttokriisin jälkihoitoon. Hän kehotti Mykkästä välttämään Orpon tekemät virheet ja ohjeistamaan kiireesti ministeriön virkamiehiä, jotta he ryhtyisivät ennaltaehkäiseviin toimiin uuden kriisin estämiseksi.

Ei kunnon vastauksia sisäministeriltä

Sisäministeri Mykkänen väisteli vastaamista turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman käyttöönottoa koskeviin kysymyksiin ja tyytyi vakuuttamaan, että perusteeton turvapaikanhaku pitäisi saada hallintaan Suomessa ja EU:n ulkorajoilla. Immonen ja Savio eivät tyydy ministerin vastauksiin.

- Ministeri Mykkäsen esiintyminen budjettikeskustelussa ei vakuuttanut. Mykkänen yrittää ulkoistaa vastuunsa turvapaikkapolitiikasta EU:lle, vaikka se on täysin avuton maahanmuutto-ongelman edessä.

- Koska EU-tasolla ei saada päätöksiä aikaan, on turvapaikkapolitiikka säädettävä kansallisella tasolla mahdollisimman tiukaksi erityisesti perheenyhdistämisten, oleskelulupien ja rajakäytäntöjen suhteen, Immonen ja Savio vaativat.

Avainsanat: tiedote, eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto

Puheenvuoroni budjetin lähetekeskustelussa

Keskiviikko 19.9.2018 klo 9:52

Kerroin eduskunnassa eilen (18.9.) käydyssä budjetin lähetekeskustelussa näkemyksiäni mm. työstä ja yrittäjyydestä, asumisen ja liikkumisen kalleudesta, koulutuksesta, turvapaikkapolitiikasta, sote- ja maakuntauudistuksesta sekä sotaveteraanien palveluista:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti velkaantuminen ei ole pysähtynyt edes nousukaudella. Aiemmista leikkauksista huolimatta valtiovarainministerin tänään esittelemä valtion ensi vuoden talousarvio on yhä 1,4 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto voitaisiin kuitenkin saada loppumaan edistämällä työllisyyttä kannustein keppilinjan sijaan.

Arvoisa puhemies! Suomi elää työstä. Suomalaisen työn laatu ja arvostus on ehdottomasti turvattava. Työllistymisen ja yrittäjyyden esteiden madaltaminen olisi sekä yrittäjien, työntekijöiden että yhteiskunnan etu. Vastakkainasetteluun ei ole mitään syytä. Verotuksen keventäminen ja pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden uuteen nousuun.

Asumisen ja liikkumisen hinta on korkealla lyhytnäköisen politiikan seurauksena. Kaavoituksen esteet ja tonttikeinottelu, jatkuvasti kiristyvä kiinteistöverotus sekä polttoaineiden hinnannousu rasittavat suomalaisten taloutta. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi myös työssäkäyntiä.

Elinikäisen oppimisen tarve lisääntyy. Oppilaitoksissa annettavan tavanomaisen opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla tarjottava oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkoulutuksen yritysten tarpeita vastaavaksi. Samalla se parantaisi olennaisesti työllistymismahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta budjettiin sisältyy edelleen valtavia epävarmuustekijöitä. Julkisuudessa hiljattain olleiden tietojen mukaan sisäministeriö varautuu peräti 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen. Tämä määrä on huikea jopa ennätysvuoden 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaan verrattuna.

Syksyn 2015 päättämättömyys aiheutti veronmaksajille miljardiluokan lisälaskun, jota kenties tietoisestikin tehdyt virheet edelleen kasvattivat. Laskun loppusummaa ei tiedä kukaan. Mutta sisäministeriön uuden kauhuskenaarion toteutuminen kriisiyttäisi Suomen talouden moninaisista yhteiskunnallisista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Sisäministeri Mykkäsen onkin lopulta ohjeistettava virkamiehiä ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin pelkän jälkihoidon sijaan. Aikaa ei ole lainkaan hukattavaksi.

Lisäksi hallitus aikoo muun muassa poistaa Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen, joka on tähän asti ollut edellytyksenä sosiaalitukien saamiselle. Jatkossa ulkomaalainen pääsisi nauttimaan Suomen sosiaalieduista, jos tienaa peruspäivärahan verran. Toteutuessaan esitys mitä todennäköisimmin vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille. Hallituksen on torjuttava tämä kehitys, eikä sen tule lainkaan tuoda näin huonoa esitystä eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Varsin kiistanalaisen sote- ja maakuntauudistuksen kohtaloa odotetaan erityisellä jännityksellä. Vaikka eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin työskennellyt uudistuksen parissa myös kesän aikana, ei eduskunnalla ole vieläkään hallussaan konkreettisia laskelmia uudistuksen todellisista kustannusvaikutuksista. Kaavailtu uudistus kuitenkin todennäköisesti nostaisi sote-palveluiden asiakasmaksuja. Vaikutukset kohdentuisivat silloin erityisesti pienituloiseen ja sote-palveluita paljon käyttävään väestönosaan.

Uudistuksen alkuperäinen tarkoitus oli tasoittaa terveyseroja, ei lisätä tulonsiirtojen tarvetta. Suunta on siis väärä. Sekä sosiaali- ja terveys- että perustuslakivaliokunnalla tuleekin olla viisautta tehdä järkeviä ratkaisuja kovassa aikataulullisessa ja poliittisessa puristuksessa. Ja jos hallitus siihen kaatuu, lohduttanee pääministeriä tieto siitä, että eduskuntavaalit ovat joka tapauksessa edessä lähikuukausina.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on huomioitu eduskuntaryhmien hiljattain tekemä yhteinen periaatepäätös, jolla sotiemme veteraaneille taataan yhdenvertaiset kotona asumista tukevat palvelut marraskuusta 2019 alkaen. Nykyisin sotainvalidien saamien maksuttomien kotipalveluiden ehtona on vähintään 10 prosentin haitta-aste.

Päätös jokaiselle veteraanille tarjottavista kotipalveluista on sisällöllisesti hyvä ja oikea. Perussuomalaiset ovat tähdänneet tämänkaltaiseen lopputulokseen useilla lakialoitteilla jo vuosikausien ajan. Nuorimmatkin veteraanit ovat kuitenkin jo 90-vuotiaita, joten kunniavelan maksamisella on erittäin kova kiire. Elossa on enää hieman yli 10 000 veteraania, ja heidän määränsä pienenee parilla tuhannella hengellä vuodessa.

Arvoisa puhemies! Uudistus tulisi saattaa voimaan heti ensi vuoden alusta lukien. Nopeamman toimeenpanon hintalappu olisi joitakin 10 miljoonia euroja, mikä on pieni summa verrattuna Suomen itsenäisyyden puolesta sodissa annettuihin uhrauksiin. Arvoisa puhemies! Vähintään sen koko kansakunta on velkaa veteraaneille.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_85+2018+3+179+179.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto, koulutus, työllisyys, sote

Näkemyksiäni hallituksen laatimasta julkisen talouden suunnitelmasta

Tiistai 26.6.2018 klo 22:55

Eduskunnassa käsiteltiin eilen (25.6.) julkisen talouden suunnitelmaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Pitämässäni puheessa nostin esille näkökulmia liittyen työllisyyteen ja yrittäjyyteen, sote-uudistukseen, maahanmuuttoon ja EU-päätöksentekoon (video katsottavissa oheisesta linkistä):

https://www.youtube.com/watch?v=vxiHuHapMpU

"Arvoisa puhemies! Maailmantalouden hyvän kehityksen myötä Suomen työllisyyskehitys on ollut myönteinen, mutta valitettavasti työttömyys on Suomessa edelleen aivan liian korkealla tasolla ja moni työssä käyväkin kansalainen joutuu kamppailemaan pätkätyön, pienen palkan ja korkeiden elinkustannusten kanssa. Tilanne vaatii korjausta, ja perussuomalaiset ovat esittäneet lukuisia kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Olemme muun muassa vaatineet tuloverotuksen asteittaista keventämistä, byrokratian purkamista sekä asumisen ja liikkumisen halpuuttamista, jolloin työnteosta ja yrittämisestä tulisi tässä korkeiden elinkustannusten maassa huomattavasti nykyistä kannattavampaa.

Arvoisa puhemies! Sitä vastoin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole mitään tarvetta luopua, vaikka sitä on erityisesti kokoomuksen suunnalta jälleen tänään väläyteltykin. Muistin virkistykseksi lienee syytä todeta, että esimerkiksi erityisasiantuntijat on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. Suomalaisten työttömien lisäkouluttaminen työvoimapulasta kärsiville aloille on järkevä ratkaisu kohtaanto-ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän eduskuntakeskustelussa on nostettu esille käsite elefantista huoneessa, ja sillä on viitattu ennen kaikkea sote-uudistukseen, jonka todellisia vaikutuksia hoidon laatuun, kustannusvaikutuksista tai säästöistä puhumattakaan eivät asiantuntijat ole pystyneet realistisesti arvioimaan. Tämä kaikki on heijastunut myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja mikseipä perustuslakivaliokunnankin pitkittyneinä käsittelyaikoina, eikä uudistuksen sisältö kiisteltyine valinnanvapausmalleineen ole lähelläkään valmista, vaikka vaalikausi lähestyy jo loppuaan. Alkuperäinen 3 miljardin euron säästötavoite on vauhtisokeudessa unohtunut jo aikoja sitten. Muun muassa palkkaharmonisointi ja hallituksen haikailemat valinnanvapauspilotit aiheuttaisivat ja aiheuttavat, mikäli uudistus toteutuu, satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset. Hoitoketjut pilkkovan valinnanvapausmallin kustannukset maksatettaneen selvästi nykyistä korkeampina asiakasmaksuina, joiden suuruudesta hallitus on ollut varsin haluton esittämään juuri minkäänlaista arviota. Kovin paljon on siis vielä tehtävänä, ennen kuin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan toteutettua kohtuullisin kustannuksin.

Arvoisa puhemies! Toinen kaikille näkyvissä oleva norsu lasivitriinissä on hallitsematon maahanmuutto siihen liittyvine lisäkustannuksineen. Perussuomalaiset näyttävät olevan ainoa eduskuntapuolue, joka kantaa tästä asiasta todellista huolta. Tilannetta ei ole parantanut hallitusohjelmaan kirjattu ja hallituksen viime joulukuussa julkaisema ennakko-odotuksista huolimatta varsin köykäinen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Tähän selvitykseen oli sisällytetty vain murto-osa maahanmuutosta aiheutuvista menoista. Osin tämä luonnollisesti johtuu kustannusarvioiden tekemisen vaikeudesta, mutta silti paljon parempaan olisi pitänyt tähdätä ja myös päästä.

Selvitykseen kootut luvut olisi voitu pääosin katsoa suoraan valtion talousarviosta, ja niin tehtiinkin, mutta paljon jäi puuttumaan. Sitä vastoin erinäiset välilliset kustannukset, joita esimerkiksi monien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden keskimääräistä selvästi matalammasta koulutustasosta aina luku- ja kirjoitustaidottomuudesta lähtien väistämättä aiheutuu, loistivat hallituksen selvityksestä poissaolollaan. Osaamisvaatimusten koko ajan lisääntyessä kustannusten voi pitkällä tähtäimellä arvioida vain kasvavan, mutta ellei eduskunnalla ole käytössään realistisia arvioita edes maahanmuutosta tällä hetkellä aiheutuvista kustannuksista, on niitä lähes mahdotonta hahmottaa varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat vaatineet hallitukselta useaan otteeseen huomattavasti nykyistä jämerämpiä otteita maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi. Valitettavasti hallitus ei ymmärtänyt tarttua antamiimme neuvoihin edes vaalikauden ensimmäisellä puoliskolla. Nyt kun EU-maat käyvät neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella, ei Suomi saa olla yhtään sinisilmäinen. Kansallisen etumme varmistaminen on ehdottomasti maamme hallituksen ensisijainen tehtävä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen neuvottelutaktiikassa EU-pöydissä on kuitenkin runsaasti parantamisen varaa. Tämä on näkynyt muun muassa keskustelussa, jota on käyty EU:n tulevan rahoituskehyksen tiimoilta. Valtiovarainministeri on jo todennut julkisesti, että Suomi tulee tarvittaessa antamaan periksi jäsenmaksujen bruttokansantulo-osuuden kasvattamisessa. Tätä ei tosiaankaan voida pitää järin tiukkana linjana, varsinkin kun neuvottelutaktiikka on jo hyvissä ajoin etukäteen vuodettu julkisuuteen. Tällä menolla Suomi tulee jälleen kerran saamaan maksajan roolin. Se ei olisi todellakaan ensimmäinen kerta historiassa. Vaikka Suomen hallituksella näyttää olevan niin sanotusti hinkua päästä EU:n päättäviin ytimiin, ei sitä saa maksattaa kansalaisilla."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2018+3+137+137.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto, EU, työllisyys, sote

Ylöjärvi ei tarvitse katuraitiotietä

Maanantai 14.5.2018 klo 22:16

Perussuomalaiset puolustivat tänään ylöjärveläisten veronmaksajien rahoja esittäessään valtuustossa, ettei kaupunki sitoutuisi strategiassaan kalliin Tampereen katuraitiotien jatkamiseen Ylöjärven puolelle. Näkemyksemme mukaan Ylöjärven joukkoliikennejärjestelyt kannattaisi hoitaa esimerkiksi sähköbusseilla. Vaikka tekemämme muutosesitys kaatui äänestyksessä, ei lopullista päätöstä raitiotiestä ole onneksi vielä tehty Ylöjärvellä. Järkevän taloudenpidon puolustaminen on siis yhä mahdollista, vaikka se vaatiikin yhä kovempaa työtä.

Alla valtuustossa pitämäni puheenvuoro, jossa kannatin valtuutettumme Henrik Pajusen tekemää ehdotusta poistaa uunituoreesta kaupunkistrategiasta kirjaus raitiotien edistämisestä:

"Arvoisa puheenjohtaja, Perussuomalaiset suhtautuvat hyvin vastuullisesti Ylöjärven kehittämiseen ja erityisesti kaupungin taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseen. Kaupunkistrategialuonnos onkin pääsääntöisesti kannatettava ja yleisesti ottaen hyvin valmisteltu ja perusteltu, tulevaisuuden varalle laadittu suhteellisen tiivis mutta kattava suunnitelma kasvavan ja elinvoimaisen Ylöjärven tarpeisiin. Siitä täytyy antaa kiitos sekä viranhaltijoille että valtuustokollegoille.

Hieman tiivistämisen varaa strategiasta mielestämme kuitenkin vielä löytyy. Käsittelyssä olevaan pitkän tähtäimen strategiaan sisältyvän kirjauksen myötä Ylöjärvi sitoutuisi käytännössä jo nyt raitiotiehen ja sen myötä joukkoliikennemuotoon, joka palvelisi vain osaa kaupungin asukkaista eikä olisi järin käytännöllinen. Lisäksi se olisi varsin kallis toteuttaa, Ylöjärven linjauksen osalta puhutaan varovastikin arvioiden useista kymmenistä miljoonista ellei jopa sadasta miljoonasta eurosta.

Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on kannatettavaa, ja on totta, että raitiovaunun matkustajakapasiteetti on selkeästi bussia suurempi. Isompi kuljetuskapasiteetti edellyttää kuitenkin myös korkeaa joukkoliikenteen matkustajamäärää, muutoin käyttökustannukset matkustajaa kohti kohoavat helposti pilviin.

Raitiotie vaatii myös toimivaa syöttöliikennettä. Onkin kyseenalaista, riittääkö raitiotielinjoille matkustajia varsinkaan Ylöjärven alueella läheskään niin paljon, että melko optimistiset kustannus- ja kannattavuusarviot pitäisivät kutinsa.

Onpa tulevaisuus millainen tahansa, Ylöjärven päättäjien tulee tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös toimivan työmatka- ja asiointiliikenteen ilman massiivisten virheinvestointien riskiä. Pirkanmaalla valmistettavat sähköbussit tarjoaisivat raitiotielle erittäin hyvän vaihtoehdon Ylöjärvellä.

Ylöjärven kannattaa ehdottomasti turvata joukkoliikenteen edellytykset koko laajan kaupunkimme alueella. Sähköbussikaluston lisääminen ja tarvittaessa uusien bussikaistojen rakentaminen Ylöjärven ja Tampereen välille joukkoliikennettä hyödyntävän väestömäärän kasvaessa olisi joustavaa, kustannustehokasta ja käytännönläheistä kaikissa kaupunginosissa, ei vain Tampereen lähialueilla.

Kaupunkistrategia on tietenkin vain suunnannäyttäjä, ei oikeudellisesti sitova asiakirja. Emme kuitenkaan pidä tarpeellisena sitä, että Ylöjärvi tekee tässä vaiheessa strategisen päätöksen, jolla se vähintäänkin psykologisesti sitoutuu raitiotiehen, jonka toimivuudesta ja matkustajamääristä meillä ei ole vielä tässä vaiheessa mitään käytännön tietoja.

Arvoisa puheenjohtaja, näillä perusteilla kannatan Henrik Pajusen ehdotusta siitä, että kaupunkistrategian sivulla 14 oleva kirjaus 'sekä edistämme raitiotien toteutumista' poistetaan kaupunkistrategiasta."

Avainsanat: Ylöjärvi, raitiotie, julkinen talous

TIEDOTE: Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Keskiviikko 28.2.2018 klo 19:58

TIEDOTE 28.2.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Eduskunnassa käytiin 28.2. koulutuksen tasa-arvoa koskeva välikysymyskeskustelu. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa otti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esille muun muassa ryhmäkokojen vaikutuksen oppimistuloksiin.

- Ryhmäkokojen lisäksi suurta huolta kunnissa aiheuttaa erityisopetuksen kasvanut tarve, johon perussuomalaiset ovat kiinnittäneet jo aiemmin huomiota, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sami Savio.

Erityisopetuksessa siirryttiin muutama vuosi sitten käytäntöön, jossa oppilaiden tarvetta erityiseen tukeen arvioidaan vuosittain. Tämä on johtanut pienryhmien vähenemiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen tavallisiin perusopetusryhmiin.

- Kun kunnat ovat joutuneet kamppailemaan kutistuvien opetusresurssien kanssa ja ryhmäkoot ovat kasvaneet, ovat varsinkin poikien oppimisvaikeudet lisääntyneet. Koko luokan opetus kärsii, jos opettajan aika kuluu vaikeista ongelmista kärsivän erityisoppilaan auttamiseen. Tämä lisää opettajien kuormittumista ja voi johtaa lisääntyneisiin sairaspoissaoloihin, huomauttaa Savio.

Perussuomalaiset kiinnittivät mainittuun asiaan huomiota viime syksyn vaihtoehtobudjetissaan. Savio toivookin hallituksen ottavan kopin perussuomalaisten tekemistä esityksistä.

- Kysyin välikysymyskeskustelun kuluessa opetusministeri Grahn-Laasoselta (kok.), mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä korjatakseen erityisopetusresurssien vähyydestä aiheutuvan vakavan ongelman, jonka seuraukset kaikkein heikoimpiin oppilaisiin näkyvät pahiten pitkällä tähtäimellä. Valitettavasti en saanut ministeriltä vastausta kysymykseeni. Ilmeisesti hän ei siis aio asiaan puuttua. Tämä on hämmästyttävän lyhytnäköistä politiikkaa hallitukselta, ihmettelee Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2018 valtiopäivien avauskeskustelussa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 19:52

Pidin tänään eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustelussa vaalikauden lopun pääasiallisista tavoitteista. Sopivissa väleissä tuli samalla kritisoitua Sipilän hallitusta mm. kehnosta EU- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä sote-temppuilusta.

"Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeisten valtiopäivien merkittävimpiin asioihin kuuluu linjaus EU:n kehityksestä. Saksan uusi hallitus näyttää tukevan presidentti Macronin ajatuksia yhteisvastuun kasvattamisesta sekä velka- ja tulonsiirtounionista. Ne kurittaisivat ankarasti suomalaista veronmaksajaa.

Sipilän hallitus torjuu liittovaltiokehityksen puheissaan, mutta ei teoissaan. Suomi jää sivustakatsojan ja maksajan rooliin, ellemme löydä yhteistyökumppaneita liittovaltiokehitystä pysäyttämään. Euroopan keskuspankki on jo ostanut satojen miljardien eurojen roskalainat kriisimaiden ongelmapankeilta. Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta veloista eivätkä EU-liittovaltiota. Edellytämme hallitukselta tiedonantoa EU- ja eurolinjauksista sekä Suomen jäsenmaksukehityksestä.

Arvoisa puhemies! Laittoman siirtolaisuuden saaminen hallintaan edellyttää määrätietoisia toimia. EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, kun ulkorajat vuotavat eikä sopimuksia noudateta.

Suomi on vaivihkaa muuttunut yhdeksi Euroopan liberaaleimmista maista, kun on kyse turvapaikanhakijoista, perheenyhdistämisistä, oleskelulupien pituudesta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoista, rajavalvonnasta ja laittomasti maassa oleskeleville myönnettävistä palveluista. [Välihuutoja vasemmalta]

Euroopan suunta on toinen. Tanskan sosiaalidemokraattien tuoreen ohjelman mukaan maa ei ottaisi vastaan yhtään turvapaikanhakijaa, vaan ainoastaan turvattomimpia pakolaisia kriisialueiden lähistölle perustettavista vastaanottokeskuksista. [Vasemmalta: Moninkertainen pakolaiskiintiö!]

Ruotsissa maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraattinen sisäministeri ovat esittäneet samanhenkisiä ajatuksia. Saksan tulevan hallituksen turvapaikkapolitiikka kiristyy. Järki voittaa.

Myös Sipilän hallituksen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaansa. Kun teette sen, ovat tulevat sukupolvet syvästi kiitollisia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallitus teki raskaan virheen luopuessaan hallitusohjelman mukaisesta uudistuksen toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ankarasti lobbaamaa valinnanvapausmallia. Kansainväliset terveysalan yritykset ovat saamassa ennennäkemättömät markkinat, ja kalliin laskun maksavat kansalaiset.

Perussuomalaiset vaativat paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tiedustelulain uudistamista. Turun terrori-isku oli vakava muistutus turvallisuutemme heikkenemisestä, kun rajoja ei valvota eikä tiedustelu toimi. Haluamme silti varmistua perusoikeuksien turvaamisesta.

Lakien muuttaminen perustuslain kiireellisessä säätämisjärjestyksessä on poikkeuksellista ja vaatii huolellista harkintaa varsinkin vaalikauden lähestyessä loppuaan. Odotamme erityisesti perustuslakivaliokunnan kantaa perusteluineen.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei synny itsestään. Perussuomalaiset kiirehtivät suurten liikennehankkeiden toteutusta. Liikenteen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista sekä työssäkäyntiä ja elinkeinoelämää edistävää. Asumista on halpuutettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoimaa kasvatettava. Parlamentaarinen työ yritystukiviidakon karsimiseksi on otettava tosissaan.

Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskunnan käsittelyyn tulevan lukiolain lisäksi koulutusta on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Työpaikkoja syntyy erityisesti pienimpiin yrityksiin. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, yrittämisen aloittamista helpottavaa työtilimallia sekä yritysverotuksen muuttamista investointeja ja työllistämistä tukevaksi. Näin voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömien kannustamista hallituksen suosiman keppiaktivoinnin sijaan. Vaikka työttömän tulee olla aktiivinen ja pyrkiä työllistymään, ei ketään pidä pakottaa mahdottoman eteen. Aktiivimalli ei luo uusia työpaikkoja, ellei huomioida Kansaneläkelaitoksen kasvavaa käsittelyruuhkaa. [Kimmo Kivelä: Entäs passiivimalli?] Mallin epäkohdat on korjattava viimeistään sitä koskevaa kansalaisaloitetta käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Häpeälliset leipäjonot osoittavat, ettei läheskään kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Odotamme Juho Saaren työryhmän esityksiä ja hallituksen toimia köyhyyden ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tasavallan presidentti on perussuomalaisten tavoin puhunut usein kohtuuden puolesta. Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä on kohtuullistettu hieman tällä vaalikaudella, enemmänkin olisi voitu. Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin on puututtava pikaisesti. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. [Puhemies koputtaa] Tämä toimikoon eduskunnan ohjenuorana [Puhemies: Aika!] myös jatkossa."

https://www.suomenuutiset.fi/ps-suomi-on-vaivihkaa-muuttunut-yhdeksi-euroopan-liberaaleimmista-maista-turvallisuus-heikkenee-kun-rajoja-ei-valvota-eika-tiedustelu-toimi/

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, EU-politiikka, sote-uudistus, työllisyys, talous

TIEDOTE: Ruoka-avun tuki leikattiin nolliin - yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

Keskiviikko 20.12.2017 klo 15:49

Tiedote

 

20.12.2017

Julkaisuvapaa

 

Ruoka-avun tuki leikattiin nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

 

Satoja tuhansia suomalaisia palveleva ruoka-apu jäi tänä vuonna kokonaan vaille valtion tukea. Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti ruoka-avun tukemisen vuoden 2016 budjetissa ja jatkoi sitä vuonna 2017. Ensi vuoden budjettiin paljon kiiteltyä tukea ei kuitenkaan lisätty.

 

- Hallituspohjan muutos näkyy selvästi hallituksen arvovalinnoissa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio (ps). Ruoka-avun tuki haudattiin tänään lopullisesti, kun hallituspuolueet äänestivät nurin Savion aloitteen, joka olisi edellisvuoden tapaan lisännyt 1 000 000 euroa ruoka-aputyön tukeen.

 

- Hallitustaipaleen alussa sovimme keskustan ja kokoomuksen kanssa yksissä tuumin, että tuemme kaikkein köyhimpiä ohjaamalla resursseja ruoka-aputyöhön. Nyt olen pettynyt. Jos joitakuita tässä maassa pitäisi joulun alla muistaa, niin ruokajonossa seisovia köyhiä kansalaisiamme, taustoittaa ruoka-avussa ennen eduskuntauraansa toiminut Mika Niikko (ps). - Juhlapuheita kyllä pidetään, mutta kun tekojen paikka tulee, köyhät unohdetaan.

 

Kiivas väittely eduskunnassa

 

Ruoka-avusta keskusteltiin eilisessä täysistunnossa vilkkaasti.

 

- Olisin tästä ruokailusta muistuttanut vielä, että lokakuussa viime vuonna Heikki Hursti ilmoitti mediassa, että yksi puolue teki sen, mitä muut ovat vuosikausia lupailleet, ja hän kiitti perussuomalaisia siitä, että näitä ruoka-apuja heille tuli, muisteli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri. Hän kysyi, vaikuttiko perussuomalaisten poistuminen hallituksesta tuen lopettamiseen.

 

- Ihmettelen sitä, miksi poliittinen kunnia on tärkeämpää kuin köyhien auttaminen. En sitä ikinä voi ymmärtää. sanoi Niikko. Hän kritisoi kunta- ja terveysjaostossa istuvia kokoomuksen Sari Sarkomaata ja sinisten Kaj Turusta siitä, että tuki haudattiin, vaikka jaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps) sitä esitti rahoitusta budjetin jakovarasta edellisvuosien tapaan.  Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa lisättiin sosiaali- ja terveysalan eri kohteisiin ensi vuodelle nettomääräisesti 8,55 miljoonaa euroa.

 

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) sekä sinisten kansanedustaja Kaj Turunen kielsivät jyrkästi poliittiset motiivit tuen lopettamisessa.

 

Ruoka-apua saa viikoittain yli 20 000

 

Vuodelle 2017 osoitettu miljoonan euron tuki kohdistui yli sadalle paikkakunnalle eri puolelle Suomea. Suurin osa tuesta kohdistettiin Ruoka-apu Yhdistysten Liiton 70 jäsenjärjestölle, jotka jakavat tämän vuoden aikana 3 600 000 ruokakassia ja 350 000 lämmintä ateriaa yli 4000 vapaaehtoisen voimin. Avustusta käytetään ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden, kylmäkonttien ja -peräkärryjen hankintaan ja palkkauskustannuksiin.

 

Pitkälti vapaaehtoisvoimin pyörivä ruoka-aputyö ei ole ennen vuotta 2016 saanut suoraa valtion tukea, koska rahapelivoittovaroista ruoka-apua ei jakoperiaatteiden mukaan rahoiteta. Ruoka-aputyötä tekevien järjestöjen saaminen rahapelivoittovarojen piiriin toisi tuelle jatkuvuutta. Vastuuministeri Mattila ei kuitenkaan eilen vastannut Niikon kysymykseen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuen ulottamisesta ruoka-apuun. 

 

Ruoka-avun toimijoita on Suomessa Ruoka-apu Yhdistysten Liiton arvion mukaan kaiken kaikkiaan noin 400-500.

 

- Mahdollisimman suoraan tarvitsijoille menevä tuki on vaikuttavaa. Meillä on vielä paljon tehtävää siinä, että kolmannen sektorin arvo nähtäisiin käytännössä, pohtii kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps).

 

 

Lisätietoa:

Mika Niikko, puh. 050 5120 510

Sami Savio, puh. 09 432 3149

 

STM:n tiedote vuonna 2017 ruoka-avulle osoitetusta tuesta: http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveysministerio-jakoi-valtionavustuksia-ruoka-apuun-ja-paihderiippuvaisten-tukemiseen

 

Sami Savion talousarvioaloite (TAA 430/2017) ruoka-avun tuen jatkamisesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/eduskuntaaloite/Sivut/TAA_430+2017.aspx

 

Keskustelu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta täysistunnossa 19.12.2017: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2017+8.6.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, ruoka-apu, julkinen talous

Hallitus on unohtanut vähäosaiset kansalaiset

Torstai 14.12.2017 klo 10:34

Eduskunnassa jatkettiin eilen valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyä. Kritisoin puheenvuorossani hallitusta vähäosaisten unohtamisesta:

Arvoisa puhemies! Suomen talous on kääntynyt monien vaikeiden vuosien jälkeen lopulta nousuun, ja olen samaa mieltä hallituspuolueiden edustajien kanssa siitä, että vaalikauden alkupuoliskon aikana toteutetut tuloveronalennukset ovat vaikuttaneet positiivisesti työllisyyden kehittymiseen. Nämä maltilliset tuloveronkevennykset ovat olleet hallituksen talouspolitiikan parasta antia, mutta valitettavasti hallituksen kansalaisille ensi vuodeksi tarjoamaa budjettikokonaisuutta ei voi järin suuresti kehua. Siihen sisältyy muutamia hyviä yksityiskohtia, mutta koska se leikkaa juurikin kaikkein vähäosaisimmilta ja pienituloisimmilta kansalaisilta, vaikka Suomen taloudessa näkyy lopulta valoa, niin kokonaisuus on meille perussuomalaisille pettymys.

Arvoisa puhemies! Hallitus on muun muassa päättänyt jäädyttää kansaneläkeindeksin, mikä vaikeuttaa merkittävästi monen pienituloisen eläkeläisen arjessa selviytymistä. Lisäksi hallitus lakkauttaa verotuksen lapsivähennyksen, joka on vielä tänä vuonna tuonut monelle perheelle 400 euroa lisää riihikuivaa rahaa kukkaroon. Lapsiperheiden verotus siis kiristyy ensi vuonna tämän hallituksen päätöksen myötä. Erityisen karu toimenpide on hallituksen suunnittelema työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli, joka rankaisee työttömiä heidän epäonnistumisestaan työnhaussa leikkaamalla työttömyysturvasta hieman alle 5 prosenttia. Edes perustuslakivaliokunnan huomioita tähän esitykseen sisältyvistä perustuslaillisista ongelmista ei ole otettu hallituspuolueiden riveissä vakavasti.

Arvoisa puhemies! Tällaisella rankaisupolitiikalla hallitus ajaa työttömät lopulta nöyryytettyinä toimeentuloluukulle. Kyllä täytyy löytyä parempia ja inhimillisempiä keinoja työllisyyden parantamiseksi.

Perussuomalaiset ovat esittäneet toimia, joilla pienimpien yritysten toimintaedellytykset kohenevat, niihin sisältyy muun muassa Viron yritysveromallin pilotointi lisähenkilökuntaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Lisäksi työttömien edellytyksiä työllistyä tulee kohentaa paitsi tuloverotusta edelleen keventämällä myös neuvonnalla ja työllistymiseen tähtäävällä lisäkoulutuksella. Nyt käynnissä olevat alueelliset työllisyyskokeilut ovat osoittaneet, että henkilökohtainen kontakti työttömiin on erittäin tärkeä.

Työstä tulee tietenkin saada kunnollista palkkaa. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Orpo totesi viime viikolla, että vähemmän koulutettujen työntekijöiden palkkojen tulee jatkossa voida joustaa alaspäin. Käytännössä ministeri Orpon lausunto viittaa siihen, että hallitus kaavailee toimia yleissitovuuden murtamiseksi. Sitä me perussuomalaiset emme voi missään tapauksessa hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Jotain nykyhallituksen muuttuneesta arvopohjasta kertoo myös se, että vielä viime vuonna, kun perussuomalaiset olivat hallituspuolue, myönsi valtiovarainvaliokunta lisämäärärahan ruoka-apua tarjoaville järjestöille. Edustaja Laukkanen otti asian äsken täällä esille, ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että tätä kymmeniätuhansia vähäosaisia kansalaisia auttavaa toimintaa ja sen tukemista olisi ehdottomasti pitänyt jatkaa tänäkin vuonna. Leipäjonot eivät tietenkään kuulu sivistysvaltioon, vaan yhteiskunnan tulisi pystyä tarjoamaan riittävän toimeentulon edellytykset kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kansalaisilleen. Avustusjärjestöjen tekemä työ on kuitenkin erittäin kunnioitettavaa, ja yhteiskunnan tulee tukea niitä, ellei se pysty muutoin itse huolehtimaan vähäosaisistaan.

Arvoisa puhemies! Tämänvuotisessa budjetissa tai sitä koskevassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ei valitettavasti ole jälkeäkään tällaisesta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten avustamisesta. Edustaja Laukkanen peräsi aivan oikein eduskuntakeskustelua inhimillisestä päätöksenteosta, ja olen täysin samalla kannalla hänen kanssaan. Kyllä jokaisen edustajan tulisi ajoittain katsoa peiliin ja miettiä, olemmeko tehneet täällä eduskunnassa oikeudenmukaisia päätöksiä, ja se koskee myös tätä budjettia. Pahoin kuitenkin pelkään, että monen hallituspuolueen edustajan voi olla vaikea saada unta silmään ensi yönä, jos he näitä päätöksiä rehellisesti mielessään uskaltavat pohtia, niin pahoin hallitus on epäonnistunut tehtävässään köyhimpien kansalaisten hyväksi toimimisessa.

Esitetyillä perusteilla kannatan edustaja Meren tekemää epäluottamuslause-ehdotusta."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2017+2+163+163.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, pienituloiset

Vanhemmat kirjoitukset »