MIELIPIDE: Perussuomalainen järkivaihtoehto

Perjantai 24.11.2017 klo 14.49

MIELIPIDE 24.11.17

Julkaisuvapaa heti

Perussuomalainen järkivaihtoehto

SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tänään jättäneet välikysymyksen suomalaisten eriarvoistumisesta. Ongelma on aito ja siihen tulee puuttua monin keinoin. Miksi sitten Perussuomalaiset eivät ole mukana välikysymyksessä? Me tunnustamme ongelmat, mutta keinomme poikkeavat niin paljon vihervasemmiston keinoista, että emme voineet tukea heidän linjaansa. Seuraavaksi hieman perusteluja.

Oppositiopuolueet julkaisivat vaihtoehtonsa hallituksen laatimalle budjetille. Numerot kertovat puolueiden arvovalinnoista käytännöllisemmin kuin juhlapuheet. Ajattelimme listata budjettivaihtoehtojen vaikutuksia juuri Sinulle.

Suurin oppositiopuolue on SDP. He rahoittaisivat vaihtoehtoaan muun muassa ottamalla rahaa Suomen Pankista ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta (Sitra). Käytännössä eduskunta ei voi kyseisiä laitoksia omalla päätöksellään kupata – eikä se ole kestävä ratkaisu. Sen tietävät demaritkin, mutta varjobudjetissa leikkiraha sallittakoon tämän kerran. Lisäksi demarit verottavat lisää ansiotuloista, pääomatuloista, autoista, perinnöstä, voimalaitoksista, sijoituksista ja niin edelleen.

Miten demareiden vaihtoehto vaikuttaa sinuun? No veroihin saattaa ainakin kulua lisää rahaa. Ostovoimasi siis heikkenee. Julkisen puolen kilpailukykysopimuksen päätökset demarit haluaisivat peruuttaa, vaikka asiantuntijat sanovat, että se on helpottanut Suomen tilannetta. Todennäköisesti julkinen sektori joutuisi ankaralle säästökuurille uudelleen, joka käytännössä tarkoittaisi julkisen palvelutason heikkenemistä.

Vihreät haluavat veroja – ja paljon! Ja sinä maksat. Ansiotulovero, osinkovero, sokerivero, autovero, dieselvero – lista on melkoinen. Pelkästään edellä mainituilla Vihreät keräisivät 750 miljoonaa euroa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan laskutaito, kun päättelee, miten tämä vaikuttaa sinuun. Mutta ei se tähän lopu. Kilometrikovaukset, matkavähennykset, teollisuuden energiaverohelpotukset, työkonepolttoaineiden verotuki – kaikki ovat leikkurissa. Nämä merkitsisivät mittavia säästötarpeita teollisuudelle. Se tarkoittaa suomeksi lisää työttömiä.

Perussuomalaisten vaihtoehto eroaa merkittävästi muista oppositiopuolueista siinä, että keräisimme varoja sieltä, missä sillä ei ole negatiivista vaikutusta tavallisen suomalaisen lompakkoon.

Suurin tulolähteemme on uusi malli kehitysapuun. Saisit jatkossa itse päättää, mihin kohteeseen mahdollisen kehitysapusi kohdistat. Valtio sparraisi antamalla lahjoituksestasi verovähennyksen ja maksamalla pesämunan kehitysapurahastoon. Näin säästäisimme reilu puoli miljardia euroa vuodessa. Lisäksi haluamme leikata turvapaikanhakijoihin menevistä kuluista, YLE:n budjetista ja tehottomista yritystuista, joita työ- ja elinkeinoministeriö on itse havainnut. Veroja lisäisimme vain aivan rikkaimmille tuloluokille ja suurille säätiöille sekä yhdistyksille, jotka saavat yli 100 000 euron pääomatuloja.

Nämä Perussuomalaisten esittämät valtion lisätulot tai menoleikkaukset tuskin vaikuttaisivat sinuun millään tavalla. Jos taas olisit vaikutusten piirissä, tulosi ovat jo sellaiset, että tuskin vaikutuksia huomaisi.

Tässä niitä syitä, miksi Perussuomalaiset eivät tue vihervasemmiston keinoja kieltämättä todellisen ongelman korjaamiseksi. Me emme halua rokottaa suomalaista enempää, sillä niin ei korjata mitään.

Kaikki puolueet tarjoavat kyllä jotain hyvää moneen kohteeseen. Hyviä kohteita on vasemmalta oikealle. Erot ovat enemmän siellä, miten menot rahoitetaan. Perussuomalaiset panostavat suomalaisten ostovoimaan – muut rokottavat sitä rankasti. Tämä on arvovalinta. Laitatko oman kansan menoissa maksajaksi vai saajaksi?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta:

Leena Meri, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Ville Tavio, 1. varapuheenjohtaja

Sami Savio, 2. varapuheenjohtaja

Helsingin kaupunginhallituksen päätös tarjota kattavia ilmaispalveluja laittomasti maassa oleskeleville on käsittämätön

Keskiviikko 22.11.2017 klo 10.57

Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt tarjota hyvin laajan kattauksen etuja ja ilmaisia palveluja laittomasti maassa oleskeleville henkilöille. Sana "ilmainen" ei kuitenkaan kuvaa tilannetta täsmällisesti, sillä veronmaksajathan tämänkin lystin loppujen lopuksi kustantavat. Näitä etuuksia ja palveluja myös aiotaan mainostaa useilla eri kielillä kaupungin internet-sivuilla.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201711212200548095_pi.shtml

Tiedustelin eilisessä täysistunnossa valtiovarainministeri Orpon suhtautumista asiaan:

"Arvoisa puhemies! Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat hyvin merkittävä osa valtion budjettia. Niitä näyttää toki olevan hyvin vaikea arvioida, ainakaan sitä maahanmuuton kustannusselvitystä ei ole vielä hallitus saanut aikaan. Sisäministeriön tämänhetkisen arvion mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on jäämässä aiemmin arvioitua alhaisemmaksi. Tässä täydentävässä talousarviossa on mainittu 4 000 henkilöä, mikä on pienempi kuin aiempina vuosina ja vähentänee siten omalta osaltaan maahanmuuton kustannuksia.

Mutta edustaja Meri otti äsken esille sen, että Helsingin kaupunginhallitus teki eilen päätöksen tarjota laittomasti maassa oleskeleville henkilöille laajaa kattausta palveluita, jotka jäävät sitten viime kädessä tietenkin veronmaksajien maksettavaksi. Haluaisin myös itse tiedustella valtiovarainministeri Orpolta, en kuullut teidän äsken vastaavan edustaja Merelle, olette myös entinen sisäministeri turvapaikkakriisin pahimmalta ajalta vuodelta 2015: miten te suhtaudutte Helsingin kaupunginhallituksen suunnitelmiin, jotka tuskin helpottavat viranomaisten työtä poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt maasta, ja miten tämä kaikki vaikuttaa veronmaksajille [Puhemies koputtaa] aiheutuviin kustannuksiin?"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_121+2017+4+43+43.aspx

Orpon vastaus kuului seuraavasti, jokainen tehköön hallituksen maahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden uskottavuudesta omat päätelmänsä:

"Nämä laittomasti maassa oleskelevat: Ensin paksu alleviivaus sanalle laittomasti. [Leena Meri: Nimenomaan!] Laittomasti maassa oleskelevien osalta tavoite tulee olla se, että heidät tehokkaasti palautetaan lähtömaihinsa, ja tätä työtä muun muassa nyt lisäresursoidaan tällä täydentävällä esityksellä. Helsingin kaupunki tekee omat päätöksensä, omaa politiikkaansa. He ovat luultavasti arvioineet niin, että koska määrä on kasvussa, niin saattaisi syntyä suurempia ongelmia, mikäli tätä ei jotenkin hallitusti hoideta. Minä en tunne heidän päätöksentekonsa perusteita, mutta meidän tehtävämme, [Leena Meri: Se on vakava asia!] valtion tehtävä, on nyt hoitaa tämä palautuspolitiikka ja antaa sille riittävät resurssit."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2017+4.aspx#15.43Orpo

Perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon hallituksen politiikalle

Torstai 16.11.2017 klo 19.11

Toin eduskunnassa keskiviikkona 15.11. pitämissäni puheenvuoroissa esille perussuomalaisten tarjoaman monipuolisen vaihtoehdon hallituksen harjoittamalle politiikalle:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten laatima vaihtoehtobudjetti tarjoaa todellisen ja laaja-alaisen vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle. Haluan vielä nostaa tästä vaihtoehtobudjetistamme esille muutaman kohdan:

Olemme ensinnäkin varsin huolissamme asumisen kohonneista kustannuksista. Asumiskulujen yleinen nousu ja hallituksen esityksessään kaavailemat lämmityspolttoaineiden veronkorotukset uhkaavat syödä kaikkein pienituloisimmille tarjotut mitättömät veronalennukset kokonaan. Erityisesti pienituloisimpien kansalaisten ostovoimaa täytyykin ehdottomasti vahvistaa. Perussuomalaiset esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan lämmityspolttoaineiden veronkorotusten peruuttamista. Esitämme myös sähkönsiirtohintojen alentamista laskemalla jakeluyhtiöiden sähkönsiirron tuottovaadetta 4,5 prosenttiin. Se on mielestämme aivan riittävä tuotto paikallisille monopoleille, onhan kyseessä välttämättömyyshyödyke.

Kohdentaisimme mallissamme tuloveronkevennykset siten, että osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen tulisi entistä kannattavammaksi. Meidän työtulovähennysmallissamme esimerkiksi noin 1 200 euroa kuussa ansaitsevan siivoojan tai kaupan kassan tuloverotus kevenisi merkittävästi enemmän kuin mitä hallitus nyt esittää. Tämä olisi hyvin tärkeää työllistymisen ja erityisesti pienelläkin palkalla pärjäämisen kannalta. Vaihtoehtomme eroaa hyvin merkittävästi ainakin vihreiden esittämästä budjetista, joka kiristäisi työssä käyvien verotusta muun muassa kilometrikorvausten pienennysten ja työmatkavähennysten rajausten turvin. Vihreät eivät myöskään keventäisi ansiotuloverotusta, ja heidän mallillaan työttömyys tuskin lähtisi lähiaikoina nousuun.

Arvoisa puhemies! Haluamme oikeutta myös eläkeläisten verotukseen. Yhtä suurista palkka- ja eläketuloista kuuluu maksaa samanlaista veroa. Se olisi oikeudenmukaista jo sillä perusteella, että eläkeläiset ovat tulonsa jo työuransa aikana ansainneet. Tähän myös me perussuomalaiset olemme valmiita satsaamaan ja olemmekin esittäneet merkittävää eläketulovähennystä.

Arvoisa puhemies! Otin aiemmin täällä debattipuheenvuorossani esille maahanmuuton kustannukset, joista me perussuomalaiset olemme varsin huolissamme. Maahanmuuton kustannukset eivät ole mitään erillisiä kuluja, jotka eivät vaikuta julkisen talouden muihin käyttövaroihin, vaan aiheuttavat väistämättömiä säästöpaineita muihin kohteisiin. Odotammekin jännityksellä jo hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevan selvityksen valmistumista. Sen ilmestyttyä eduskunnan on helpompi tehdä toimenpiteitä, joilla myös maahanmuuton kuluja saadaan kuriin. Kun näitä maahanmuuton kustannuksia saadaan karsittua, on kansalaisten paljon nykyistä helpompaa hyväksyä myös joillakin muilla hallinnonaloilla tarvittaessa tehtäviä säästöjä. Vaadimme vaihtoehtobudjetissamme myös hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman täysimääräistä toteuttamista.

Kuten edustaja Hakkarainen edellä totesi, meidän 9 perussuomalaisen kansanedustajan keväällä esittämä vaatimus turvapaikkapoliittisen ohjelman noudattamisesta ja toteuttamisesta silloisen hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksen välttämättömänä ehtona nostatti keväällä silloisen perussuomalaisen johdon keskuudessa kovan haloon, kuten myös Lauri Nurmi uudessa kirjassaan toteaa. Tästä lienee pääteltävissä jotain, samoin kuin kesäkuun 12. ja 13. päivän hallituskriisistä ja sen ratkaisusta. Ja saattaakin olla, että maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä täytyy odottaa vielä hyvä tovi.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan ja sen kustannusten karsimisen lisäksi haemme säästöjä myös muun muassa kehitysavusta, johon olemme esitelleet oman vapaaehtoisuuteen perustuvan mallimme, joka antaisi kehitysapuun lahjoittajille verovähennyksen aina 200 euroon asti. Mikäli mallimme toteutettaisiin, se lisäisi säästöjen myötä myös kehitysavun hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+183+183.aspx

Perussuomalaisilla on tarjota vaihtoehto myös yrittäjyyden, työllisyyden ja koulutuksen saralla:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia on yritetty leimata julkisesti yhden asian liikkeeksi. Se ei missään nimessä kuitenkaan pidä paikkaansa, ja siten jatkan vielä muutamalla sanalla yrittäjyydestä, työllisyydestä ja koulutuksesta, joihin katsomme tarvittavan merkittäviä lisäsatsauksia.

Yrittäjyys, työllisyys ja koulutus ovat eittämättä yhteiskunnan peruspilareita, ja viime vuosina erittäin suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja erityisesti mikroyrityksiin. Haluammekin tukea pk-yritysten kasvua myös jatkossa. Esitämme siten pienimuotoisen yritystoiminnan helpottamiseen uutta työtilimallia. Tässä mallissamme yritystoiminnan liikevaihdon jäädessä alle 40 000 euroon voisi yrittäjä tietyin ehdoin suoriutua kirjanpito- ja verovelvoitteistaan pankkitiliä hyödyntäen. Mallissamme tiliote toimisi kirjanpitona ja pankki pidättäisi arvonlisäveron verottajalle, samoin sosiaaliturva- ja eläkemaksut soveltuvin osin. Tällaisen kevytyrittäjän aika olisi näin ollen käytettävissä varsinaiseen yritystoimintaan, mikä helpottaisi varsinkin aloittelevia yrittäjiä. Tämän lisäksi vaadimme lainsäädännön uudistamista yrittäjän aseman turvaamiseksi konkurssin, työttömyyden ja sairastumisen varalta.

Arvoisa puhemies! Pk-sektorin kasvua on mielestämme tuettava myös verotuksen keinoin. Esitämme seuraavia kolmea toimenpidettä: Ensinnäkin arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajan nostoa 20 000 euroon sekä huojennusalueen katon nostamista 40 000 euroon. Toisena Viron yritysveromallin kaltaista verokannustinta pk-yrityksessä, joka palkkaa kahtena peräkkäisenä vuonna vähintään kaksi kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia. Tätä mallia voitaisiin pilotoida aluksi ainakin kovassa kasvussa olevalla matkailualalla. Kolmantena toimenpiteenä esitämme kotitalousvähennyksen korottamista 50 prosentista 60 prosenttiin vähennyskelpoisesta työkorvauksesta laskettuna.
Katsomme, että edellä mainitut muutokset edistäisivät merkittävästi erityisesti palveluiden kysyntää ja vähentäisivät samalla harmaata taloutta. Totta kai myös aiemmin edellisessä puheenvuorossani mainitsemani tuloveronkevennykset edistäisivät toteutuessaan merkittävästi suomalaista työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana koulutuksesta:

Me perussuomalaiset haluamme varmistaa laadukkaan koulutuksen edellytykset. Se on tosiaan yhteiskuntamme kivijalka ja sivistyksen tae, ja nyt, kun talous on kääntynyt kasvuun, on myös koulutukseen satsattava. Esitämme siksi lisäpanostuksia usealle eri koulutuksen sektorille.
Ensinnäkin oppisopimuskoulutukseen, joka on Suomessa edelleen liian vähän hyödynnetty ja arvostettu koulutusmuoto, esitämme 10 miljoonan euron lisämäärärahaa mestari—kisälli-mallin toteuttamiseen. Tällä määrärahalla voidaan kouluttaa satoja nuoria todellisiksi ammattilaisiksi siirtämällä heille tietoa ja osaamista kokeneemmilta työntekijöiltä.

Tämän lisäksi haluamme nostaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta koko maassa. Painotamme erityisesti opinto-ohjauksen tarpeellisuutta, jotta nuori löytää itselleen sopivan opiskelupaikan ja valmistuu kohtuuajassa. Esitämme siten lisäpanostuksia ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja saattohoito- ja potilasturvallisuuskoulutukseen THL:n esittämän suosituksen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Korkeakoulutus kaipaa kipeästi lisäresursseja. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme tulee olla kansainvälisen tason huippuyksiköiden luominen kuhunkin yliopistoon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä on lisättävä tuntuvasti, kuten käynnissä olevassa Tampere 3 -hankkeessa on tavoitteena. Se onnistuu parhaiten uusinta huipputietoa ja tutkimustietoa hyödyntäen. Esitämme siksi lisäyksenä yhteensä 30 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan kehittämiseen.

Peruskouluissa haluamme satsata laadukkaaseen oppimisympäristöön ja erityisesti ryhmäkokojen pienentämisen ja oppimisen tukemiseen. Se lisäisi ja parantaisi merkittävästi oppilaiden ja opettajien hyvinvointia, jaksamista ja oppimistuloksia sekä kohentaisi samalla oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia [Puhemies koputtaa] ja toisi varmasti pitkällä tähtäimellä määrärahat moninkertaisesti takaisin.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti lopuksi: Koulutuksen saralla esitämme toista kotimaista kieltä koskevan vapaaehtoisen kokeilun kohdejoukon laajentamista 5 000 oppilaaseen. Hallitusohjelmaan perussuomalaisten vaatimuksesta kirjattu vapaaehtoinen kielikokeilu on tärkeä, mutta sen suunniteltu 2 200 oppilaan laajuus riittämätön kunnollisten tulosten saamiseksi. Me haluamme varmistaa, että kokeiluun saadaan mukaan riittävä määrä oppilaitoksia ja oppilaita koko maan alueelta, ja esitämme siksi kokeilun laajentamiseen pientä lisämäärärahaa.

Arvoisa puhemies! Toivonkin hallituksen ajattelevan Suomen kansallista etua ja ottavan siksi perussuomalaisten esittämän monipuolisen ja realistisen vaihtoehtobudjetin hyvin vakavasti."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+194+194.aspx

Lakialoite matkustajamerenkulun tukien leikkaamiseksi

Perjantai 29.9.2017 klo 15.46

Jätin 29.9. lakialoitteen matkustajamerenkulkuun liittyvien massiivisten valtiontukien leikkaamisesta eduskunnan käsiteltäviksi. Useimmista muista yritystuista poiketen varustamojen perusliiketoimintaan kohdistuvat tuet ovat pysyviä. Katsonkin lakialoitteeni perusteluissa laivanvarustamoille maksettavien tukien vääristävän kilpailua ja heikentävän merkittävästi sisämaassa toimivien matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaedellytyksiä.

----

Lakialoite laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Elinkeino- ja yritystukien suuri määrä ja monipolvinen käyttötarkoitus ovat herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Yritystuista merenkulkuun kohdistuvat tuet ovat varsin poikkeuksellisia. Ne ovat pysyviä ja kohdistuvat tuettavien yritysten liiketaloudelliseen perustoimintaan. Muutoin yritystuet ovat pääsääntöisesti väliaikaisia.

Tampereen yliopistossa vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan matkustajamerenkulun tukien kokonaismäärä on ollut noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää matkustajamerenkulkuun kohdistuvaa miehistökustannustukea. Miehistökustannustuen piiriin luetaan koko aluksella työskentelevä henkilökunta riippumatta siitä, kuuluvatko työntekijät esimerkiksi kansi- ja konehenkilökuntaan vai taloushenkilökuntaan.

Matkustajamerenkulkuun vuosittain kohdistuvan miehistökustannustuen määrän arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa. Miehistökustannustuella on pyritty nettopalkkauksen kaltaiseen järjestelmään, joka vapauttaa varustamot työntekijöiden sosiaalikulujen ja palkasta ennakonpidätykseen kuluvan osan maksamisesta. Miehistökustannustuen välityksellä varustamoille palautetaan merimiesten palkan ennakonpidätys sekä työnantajan merimieseläkelaissa säädetty eläkevakuutusmaksu ja osuus tapaturmavakuutusmaksusta.

Vuodesta 2004 tilapäiseksi tarkoitettu miehistökustannustuki matkustaja-aluksille säädettiin pysyväksi vuodesta 2009 alkaen. Tuen haittavaikutuksiin lukeutuu valtion menojen kasvun lisäksi mantereen matkailu- ja ravintola-alan yritysten heikentynyt kilpailuasema ja tätä kautta niiden työllistämisedellytysten väheneminen. Valtion menojen pienentämiseksi sekä matkailu- ja ravintola-alan kilpailuneutraliteetin parantamiseksi matkustajamerenkulun miehistökustannustuki olisikin tarkoituksenmukaista ensi tilassa puolittaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 298/2015, uusi 2 momentti ja 12 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

11 § Yleisesti verovelvollisen merenkulkijan merityötulon perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

12 §

Rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan aluksella tehdyn työn perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

---------------------------

Helsingissä 29.9.2017

Sami Savio ps
Toimi Kankaanniemi ps
Rami Lehto ps
Arja Juvonen ps
Olli Immonen ps
Laura Huhtasaari ps
Teuvo Hakkarainen ps
Leena Meri ps
Jari Ronkainen ps
Jani Mäkelä ps

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_40+2017.aspx

Talousarvion lähetekeskustelussa pitämäni ryhmäpuheenvuoro

Keskiviikko 20.9.2017 klo 22.03

Pidin tänään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtion 2018 talousarvion lähetekeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_90+2017+3+6+6.aspx

Arvoisa puhemies! Taloutemme yleiskuva on viimevuotista valoisampi. Bkt-ennusteet osoittavat yli 2 prosentin kasvulukemia ensi vuodelle. Vientiluvut ovat parantuneet, ja sekä kotitalouksien että yritysten investoinnit ovat parhaalla tasolla vuosiin. Työllisyys on kohentunut, etenkin pitkäaikaistyöttömien tilanne. Myös julkinen velkaantumistahti on hidastunut.

Talouden positiivisesta kehityksestä huolimatta hallituksella riittää yhä runsaasti tekemistä, jotta se saavuttaa asettamansa tavoitteen julkisen velan taittamisesta. Valtionvelka kasvaa ensi vuonna 3 miljardia euroa. Sote-uudistuksella tavoitellun 3 miljardin euron säästötavoitteen saavuttamiseenkin liittyy lukuisia perustuslakivaliokunnan osoittamia riskejä. Ne on huomioitava erityisen tarkasti uudistuksen jatkovalmistelussa.

Toimiva työ- ja elinkeinoelämä on terveen talouden kannalta avainasemassa. Hallituksen on ryhdyttävä karsimaan elinkeinotukia. Nykyiset elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja rasittavat veronmaksajia. Esimerkkinä niistä on kallis tuulivoiman syöttötariffi, joka on tuonut veronmaksajille jo satojen miljoonien eurojen lisälaskun.

Työllisyysasteen nosto on perussuomalaisille keskeinen asia. Hallituksen on tehtävä voitavansa, jotta mahdollisimman monet ahkerat suomalaiset löytävät työpaikan ja pääsevät töihin. Elvytystä ei nyt tarvita. Tarvitaan työnteon ja yrittämisen edellytysten reipasta parantamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tuloverotuksen asteittainen keventäminen on jo tuottanut hyviä tuloksia. Silti tarvitaan myös nykyistä tehokkaammin ja yksilöllisemmin kohdennettuja työllisyystoimia. Monen työttömän osaaminen on korkeatasoista, ja heidän ainoa ongelmansa on työpaikan puute. Osa työttömistä tarvitsee vahvistusta perustaidoissa, osalla koulutus ja osaaminen ovat vanhentuneet työttömyyden pitkittyessä. Useimmilla on kuitenkin motivaatio kohdallaan, vain työtilaisuudet puuttuvat.

Mielekäs koulutustarjonta ja hyvät työelämävalmiudet edistävät varsinkin nuorten pääsyä mukaan työelämään ja ehkäisevät heidän syrjäytymistään. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen työelämäpainotteisemmaksi ja valmistumisaikojen lyheneminen ovat askelia oikeaan suuntaan. Oikea-aikainen opinto-ohjaus ja tehostettu työnhakuneuvonta ovat kustannustehokkaita keinoja parantaa nuorten työllistymistä.

Korkeat asumiskustannukset heikentävät työllistymisen edellytyksiä ja kannustimia erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi kaivataan pikaisia toimenpiteitä. Hallituksen budjettiesitys sisältää niitä kuitenkin valitettavan niukasti. Kiinteistöverojen jatkuva nousu lisää asumisen menoja ja syö ostovoimaa. Kallis asuminen rokottaa erityisesti pienituloisimpia kansalaisia.

Pääministeri Sipilä, hallituksenne täytyy pitää mielessä myös köyhän asia. Santeri Alkion perintö ja arvopohja olisivat erittäin ajankohtaisia nyt, kun tuloerot ovat kasvussa. Talouden käännyttyä lopulta nousuun on panostettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten auttamiseen. Perussuomalaiset odottavatkin Juho Saaren johtaman köyhyystyöryhmän tulosten ohjaavan hallituksen politiikkaa oikeudenmukaiseen suuntaan.

Verot maksukyvyn mukaan — se on peruslinjaus, jonka kokoomuksenkin soisi muistavan. Monet lapsiperheet kamppailevat jo nyt pienten tulojen kanssa. Silti hallitus esittää talousarviossaan, ettei verotuksen lapsivähennystä myönnetä enää ensi vuonna. Monen lapsiperheen verotus uhkaa kiristyä tämän päätöksen myötä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää lapsivähennyksen poistamista ristiriitaisena varsinkin aikana, jolloin suomalaisten syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Lapsiperheiden tulotasoa alentava politiikka on yhteiskunnan tulevaisuuden tekijöille väärä signaali.

Kansallinen etu ensin. Tämä on perussuomalaisten linja. Eduskunnan tulee valvoa ensisijaisesti Suomen kansallista etua. EU:n nettojäsenmaksut ja jäsenyydestä suomalaisille aiheutuvat kustannukset eivät saa kohota Britannian EU-eron myötä. Myös Suomen EU-linjaa tulee kirkastaa ja varmistaa se, että pidämme pintamme yhteisissä neuvottelupöydissä EU:n suurten jäsenmaiden kanssa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä odottaa hallituksen myös julkaisevan hallitusohjelman mukaisen selvityksen maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Ne ovat kasvaneet rajusti muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Huomiota budjettiesityksessä kiinnittävät muun muassa vastaanottojärjestelmän kohonneet yksikkökustannukset. Niiden nousu on hyvin outoa, koska moni turvapaikkakriisin aikana hätäisesti käyttöön otettu, kustannuksiltaan kallis vastaanottokeskus ja hätämajoitustila on sittemmin suljettu. Valtiovarainvaliokunnan onkin saatava tarkka selvitys yksikkökustannusten nousun syistä, kuten tietoa kaikista muistakin maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista.

Budjetin lisäsatsaukset turvallisuuteen ovat pieniä askelia oikeaan suuntaan mutta riittämättömiä heikentyneen sisäisen turvallisuustilanteen vuoksi. Lisäkohdennuksia tarvitaan muun muassa poliisin, suojelupoliisin, Tullin ja hätäkeskusten toimintaan. Lisäksi toivomme eduskunnan käyvän laajan keskustelun Suomen sisäisestä turvallisuustilanteesta perussuomalaisten 8. syyskuuta tekemän keskustelualoitteen mukaisesti. Ajankohtaiskeskustelu turvallisuudesta on Turun terrorististen puukotusten jälkeen erittäin tarpeellinen, onhan jopa Pääesikunta kehottanut varusmiehiä välttämään yksin pimeässä liikkumista. Tällainen muutos on erittäin huolestuttavaa. Suomessa on näet totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi muuallakin kuin kotonaan, ja näin tulee ehdottomasti olla jatkossakin. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Itsenäisen Suomen satavuotiseen historiaan sisältyy useita vaikeita kausia, joista kansakuntamme on kuitenkin aina noussut kovilla ponnisteluilla ja yhteistyöllä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa parhaita lahjoja suomalaisille ovat mahdollisuus työhön ja yrittämiseen, riittävä eläke- ja sosiaaliturva sekä erityisesti turvallinen Suomi. Näiden puitteiden pohjalle kansalaiset voivat itse rakentaa tulevaisuuttaan positiivisin mielin, ja niiden toteutumiselle eduskunnan on myös jatkossa luotava riittävät edellytykset.

Vastine Sakari Timoselle

Maanantai 28.8.2017 klo 20.30

VASTINE

Kaupunkilehti Tamperelaisen nettiversiossa 28.8.2017 julkaistussa kirjoituksessa kerrotaan blogisti Sakari Timosen arvioineen, että ilman oleskelulupaa Suomessa olevilla henkilöillä on vastaava oikeus toimeentulotukeen kuin Suomen kansalaisilla. Samassa yhteydessä Timonen on myös kritisoinut kysymyksiäni siitä, onko ilman laillista oikeutta maassamme oleskeleville henkilöille myönnetty toimeentulo- ja asumistukia sekä missä määrin nämä tuet ovat helpottaneet kyseisten henkilöiden piileskelyä viranomaisilta.

Timosen tulkinta perustuslain suomista oikeuksista kuulunee niin sanotun perusoikeusfundamentalistisen koulukunnan piiriin. Timosen tai hänen hengenheimolaistensa näkemys perustuslain oikeasta tulkinnasta ei kuitenkaan saa kaikilta asiantuntijatahoilta täyttä vastakaikua. Muun muassa arvostettu emeritusprofessori Aulis Aarnio on esittänyt tämän koulukunnan tulkintoja kohtaan voimakasta kritiikkiä.

Hallituksen maahanmuuttoministeriryhmä on joulukuussa 2016 ohjeistanut kuntia tarjoamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille vain välttämätöntä hätämajoitusta, ruokaa, vaatteita ja sairaanhoitoa, kunnes heidät on saatu poistettua maasta. Kunnille on nimenomaisesti annettu lisäohjeistusta siitä, ettei toimeentuloa laittomasti maassa oleskeleville makseta sekä määräys siitä, että hätäapuun on liityttävä myös henkilön ohjaaminen palautusjärjestelmän piiriin.

Jaan tältä osin hallituksen loppuvuonna 2016 esittämän käsityksen, jonka mukaan kuntien ei tule avustaa rahallisesti laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä. Ja kuten alkuperäisessä tiedotteessani korostin, Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden piilottaminen viranomaisilta tai siihen avustaminen on raskauttava asianhaara. Se tulee säätää rangaistavaksi teoksi.

Sami Savio
Kansanedustaja (ps.)
Ylöjärvi

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet nostettava päivänvaloon

Sunnuntai 27.8.2017 klo 17.02

TIEDOTE 27.08.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet on nostettava päivänvaloon

Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden avustaminen ja piilottelu viranomaisilta on noussut Turun puukotusten jälkeen uudelleen julkiseen keskusteluun. Yksityishenkilöiden ja kirkon tarjoaman avun lisäksi myös sosiaaliviranomaisten epäillään maksaneen heille toimeentulotukea ilman laillista perustetta.

- Olen saanut yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleville myöntämästä toimeentulotuesta. Myös osa sosiaalipalvelutyöntekijöistä näyttää olevan hämillään tilanteesta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio.

Toimittaja Mika Koskisen haastattelema poliisi kertoo Iltalehdessä sosiaaliviranomaisten vaikeuttavan poliisin työtä maksamalla laittomasti maassa oleskeleville toimeentulotukea ja asumistukea. Hänen mukaansa sosiaaliviranomaiset eivät myöskään anna poliisille tietoja laittomasti maassa olevista henkilöistä. Aihe on ilmeisen arka, koska poliisi ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

- Sosiaaliviranomaisten tehtävä on tarjota apua heikoimmassa asemassa oleville kansalaisillemme sosiaalitukien määräytymisperusteiden mukaisesti. Yhteiskuntamoraalin kannalta on kestämätöntä, jos yhteisiä verovarojamme käytetään Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden ylläpitoon. Erityisen raskauttavaa on, jos auttamisen tarkoituksena on edistää viranomaisilta piilottelua. Mahdolliset väärinkäytökset tulee selvittää ja nostaa päivänvaloon, Savio vaatii.

Lisätietoja:

Sami Savio

045 2608 308

sami.savio@eduskunta.fi

Mika Koskisen kirjoitus Iltalehden nettiversiossa:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708272200352311_u0.shtml

Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Perjantai 30.6.2017 klo 15.42

Kansanedustajat Savio ja Immonen: Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Kansanedustajat Sami Savio (ps.) ja Olli Immonen (ps.) ovat jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen hallitusohjelmaan kirjatun, maahanmuuton kokonaiskustannuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tehtävän riippumattoman selvityksen julkaisuajankohdasta ja sisällöstä.

- Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin seurauksena. Maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on kuitenkin saatavilla varsin niukasti. Näin ollen maahanmuutto- ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta on hyvin vaikea arvioida, Savio toteaa.

Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia ja vaikutuksia käsittelevässä selvityksessä olisi Savion ja Immosen mukaan tärkeää eritellä erityisesti työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto sekä maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset.

- Niihin sisältyvät muun muassa maahanmuuttajien koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset sekä heihin kohdistetuista asumis- ja sosiaalipalveluista, työllistämistoimenpiteistä, kielenopetuksesta ja tulkkauspalveluista syntyvät menoerät, luettelee Immonen.

Savion ja Immosen mukaan on syytä kiinnittää huomiota pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhteeseen varsinkin tilanteissa, joissa maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu toivotulla tavalla.

- Maahanmuuttajien lähtömaa ja kulttuurinen tausta vaikuttavat heidän kotoutumiseensa sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja saataviin hyötyihin. Jotta julkista taloutta pystytään suunnittelemaan kestävältä pohjalta, on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuutosta aiheutuviin pitkän aikavälin kustannuksiin, kansanedustajat arvioivat.

YLE-laista ja YLE:n asemasta käytiin tiukkaa eduskuntakeskustelua

Perjantai 9.6.2017 klo 17.27

Eduskunnassa käytiin eilen suhteellisen tiukkasanaista ja värikästäkin keskustelua Ylen tehtävistä ja rahoituksesta. Jostain syystä demareiden pirtaan ei näytä sopivan perussuomalaisten ajama YLE-veron alarajan nostaminen, vaikka yleensä he yrittänyt profiloitua vähäosaisten puolustajana. Pidin aiheen tiimoilta seuraavat kaksi puheenvuoroa:

"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten työnsä päättäneen Satosen parlamentaarisen työryhmän sopimat muutokset viedään nyt lakiin, ja yhtenä tärkeänä muutoksena, joka tähän lakiin nyt tulee, haluan nostaa esiin tämän suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisen. Se on tärkeä ja merkittävä uusi tehtävä, jonka Yleisradio nyt saa, ja siitä kiitoksia.

Tässä on tänään puhuttu paljon tästä Yle-veron profiilin muuttamisesta, jolla kehysriihen päätöksen mukaisesti sadattuhannet suomalaiset olisi vapautettu kokonaan Yle-verosta, käytännössä kaikki alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt. Tämä Yle-veron alentamisen kautta tapahtuva pienituloisten verotuksen keventäminen ei kuitenkaan jostain syystä sopinut sosiaalidemokraateille, vaikka se olisi käsittääkseni käynyt kaikille muille eduskuntapuolueille [Pia Viitasen välihuuto] ja lisännyt nimenomaan pienituloisten ostovoimaa. Yleensä sosiaalidemokraatit kannattavat progressiivista verotusta mutta eivät näemmä tällä kertaa tässä Yle-verotuksen muutoksen osalta. Syy tähän jää jokaisen arvioitavaksi ja ihmeteltäväksi. Tällä Yle-veron profiilin muuttamisellahan ei ole yhtään mitään tekemistä Ylen kokonaisrahoituksen kanssa.

Tästä kokonaisrahoituksesta voidaan ja siitä tuleekin ilman muuta sopia myöhemmin erikseen parlamentaarisesti, kuten tapana on ollut, mutta se on ensi vuoden asia. Sitä ei ole tarpeen päättää vielä tänä vuonna. Yle-veron laskeminen kaikissa tuloluokissa olisi ollut mahdollista, jos Satosen parlamentaarinen työryhmä olisi päätynyt alentamaan Yleisradion rahoitusta. Siihen ei päädytty vuosi sitten, joten tässä tilanteessa ainakin omasta mielestäni tämä kehysriihen päätös pienituloisempien vapauttamiseksi Yle-verosta on toteuttamisen arvoinen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että en ole salaliittoteorioiden ystävä, [Puhemies koputtaa] kuten edustajat Heinäluoma ja Viitanen näyttävät olevan. Mielestäni Yle-veron muuttaminen on oikeudenmukaisuuskysymys eikä liity millään tavoin puoluepolitiikkaan.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+14+14.aspx

"Arvoisa puhemies! Jatkaisin hieman tästä edustaja Meren käyttämästä puheenvuorosta. Kyllähän täällä edustaja Viitanen on kokeneena parlamentaarikkona oppinut käyttämään, ja hyvin käyttääkin, erittäin värikästä retoriikkaa. Äsken hän muun muassa totesi jotain suurin piirtein niin, kuinka tämä hallitus, ja ilmeisesti juurikin perussuomalaiset, ovat napsautelleet riistäjän ruoskaa köyhän selkärankaan, näin se jotenkin meni. [Pia Viitanen: Kyllähän niin on paukkunut, valitettavasti!] Mutta eivät edellisenkään hallituksen saavutukset esimerkiksi työttömyyden vähentämisen saralla... Jos puhemies sallii tämän mainita, niin tavoitteena oli vähentää työttömyyttä 100 000:lla, no, 100 000 työtöntä tuli lisää sosiaalidemokraattisten valtiovarainministerien ja työministerin aikana. Pikemminkin nyt sitten tällä vaalikaudella on menty oikeaan suuntaan. Meillä on nyt 37 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Se on osin seurausta muun muassa mittavista tuloverotuksen keventämisistä, [Pia Viitanen: Ei voi olla!] joita tämä hallitus ja eduskunta ovat kohdentaneet erityisesti pieni- ja keskituloisille.

No, sitten, jos tähän Yleen, Yleisradioon, ja sen rahoitukseen ottaa vielä hiukan kantaa, sehän tässä oli aiheena: Yleisradio on, se on ollut ja se tulee jatkossakin olemaan parlamentin, siis eduskunnan, radio. Siitä me olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Ymmärrän hyvin tämän parlamentarismin vaatimuksen Ylen kokonaisrahoituksen kannalta, ja sitähän me olemme tässä puolustaneet. Sitä vastoin en mitenkään ymmärrä sitä — ehkä edustaja Viitanen pystyy meitä perussuomalaisia kansanedustajia täällä nyt valistamaan — millä tavoin se, että Ylen rahoitusta mahdollisesti kerättäisiin eri tuloluokissa hieman eri tavoin kuin nykyisin, vaikuttaisi tai vaarantaisi Ylen parlamentaarista asemaa.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+22+22.aspx

Eduskunnan päätökset ovat saaneet Suomen talouden nousuun

Keskiviikko 31.5.2017 klo 17.55

Pidin seuraavat parantuneeseen työllisyyskehitykseen ja julkisen velkaantumisen hidastumiseen liittyvät puheenvuorot eduskunnassa 30.5. käydyssä lisätalousarviokeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+32+32.aspx

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on joutunut tekemään monia erittäin vaikeita päätöksiä, mutta pitkälti niiden ansiosta Suomen talouden suunta on lopulta oikea. Työttömyys on meillä Suomessa edelleen vakava inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma, mutta onneksi nyt huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on alentunut koko maassa ja useilla eri sektoreilla, mikä on täysin päinvastaista kehitystä kuin vielä viime hallituskaudella totuttiin näkemään. 

Arvoisa puhemies! Eräs merkittävä tekijä tälle työllisyyden paranemiselle ovat jo toteutetut mittavat, miljardiluokan tuloveron alennukset. Niiden ansiosta kulutus on lisääntynyt. Muun muassa arvonlisäveron tuotot nousevat tämän lisätalousarvion mukaan lähes 190 miljoonalla eurolla ja myös autoverotuotto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Tämä on esimerkki veronalennusten tuomista lisätuloista julkiseen talouteen. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+67+67.aspx

Arvoisa puhemies! Kun työllisyys on nyt kääntynyt selvään nousuun ja talous samalla kasvuun, niin uskaltaa oppositiokin jo kiitellä varovasti, mutta kuitenkin se uskaltaa kiitellä hallitusta. Kiitokset ovat yhä edelleen siis hentoja, mutta kun talouden nousuvauhti hiljalleen tästä kiihtyy, niin lisääntyy varmaan oppositiosta käsin tuleva kiittelykin hallituksen hyvistä esityksistä.  

Lisätalousarvio pienentää kasvaneiden verotuloarvioiden myötä valtion velanottotarvetta kaikkiaan 178 miljoonalla eurolla. On tosiaan varsin poikkeuksellista, että nämä lisätalousarviot pienentävät velanottoa, kuten edustaja Vähämäki täällä tänään aiemmin totesi. Tämä kehitys on ainakin osaltaan seurausta tuloveronalennuksista ja ostovoiman kasvamisesta, mikä on saanut suomalaiset kuluttajat liikkeelle. Arvonlisäverotuotot kasvavatkin yli 180 miljoonaa euroa aiemmin arvioidusta. On silti selvää, että julkinen velkaantumisemme on edelleen liian nopeaa. Onneksi kuntatalouden velkaantumistahti on saatu taittumaan tällä vaalikaudella. 

Arvoisa puhemies! Tuloveron alennusten lisäksi eräs hyvä esimerkki toimivasta kannustimesta on päivähoitomaksujen alennus. Päivähoitomaksuja alennetaan jälleen varsinkin pienituloisissa lapsiperheissä. Se on hyvää jatkumoa jo viime syksynä tehdyille maksualennuksille. Ne ovat parantaneet työllistymisen kannustimia ja kasvattaneet monen pienituloisen perheen käteenjääviä tuloja useilla prosenteilla. Tällaisia hyviä päätöksiä tulee tehdä jatkossakin. Nettotulojen kasvu bruttotulojen pysyessä maltillisina hyödyttää sekä palkansaajia, yrittäjiä että koko suomalaista yhteiskuntaa.

Äänestä sunnuntain kuntavaaleissa tervettä järkeä päätöksentekoon

Perjantai 7.4.2017 klo 20.04

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina, muistathan käydä äänestämässä! Perussuomalaiset korostavat Ylöjärvellä mm. seuraavia teemoja:

Kestävää taloudenpitoa

Ylöjärven velkaantuminen on saatu tällä valtuustokaudella hallintaan ilman mittavia veronkorotuksia. Järkevää taloudenpitoa on jatkettava käyttämällä veroeurot kustannustehokkaasti. Ylöjärvi ei tarvitse superkallista raitiotietä, jonka laajentamista naapurikuntiin pahoin velkaantuvan Tampereen valtakoalitio nyt markkinoi.

Hallittua maahanmuuttoa

Maahanmuuttoasioissa PS tarjoaa ainoan todellisen vaihtoehdon muille puolueille. Vaikka maahanmuuttopolitiikan suuret linjat ratkaistaan eduskunnassa, voit vaikuttaa siihen liittyviin päätöksiin myös kuntavaaleissa. Maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten on oltava hallittua paikallistasollakin. Ylöjärvelle ei ole mitään syytä perustaa vastaanottokeskuksia.

Pirteää elinkeinoelämää

Pienyritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettu uudessa hankintalaissa helpottamalla niiden osallistumista kuntien tarjouskilpailuihin. Paikallista yrittäjyyttä voidaan edistää tonttitarjonnalla. Vireä elinkeinoelämä mahdollistaa paikallisten työpaikkojen synnyn sekä verotuloja riittävän palvelutarjonnan turvaamiseksi.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tarpeellinen

Perjantai 17.3.2017 klo 10.30

Pidin ammatillista koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Tässä opposition jättämässä välikysymyksessä vaaditaan muun muassa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista, lähiopetuksen säilyttämistä ja merkittäviä lisäresursseja ammatillisille oppilaitoksille. Ammatillisen osaamisen arvostus onkin kasvussa, ja Suomessa tarvitaan kädentaitajia myös tulevaisuudessa. Ammatilliseen koulutukseen kaivataan silti myös mittavia rakenneuudistuksia.

Terveen julkisen talouden kannalta tarpeelliset säästöpäätökset ja uudistukset jäivät valitettavasti tekemättä edellisellä hallituskaudella, vaikka Suomen vaikea taloustilanne onkin ollut jo pitkään kaikkien puolueiden tiedossa. Toisaalta esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viime eduskuntavaaliohjelmassaan merkittäviä ammatillisen koulutuksen säästöjä ja myös vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyivät yli 100 miljoonan euron säästöt ammatillisesta koulutuksesta. Väistämättä tuleekin mieleen, että oppositiosta käsin on helppoa vastustaa säästöjä ja uudistuksia, joiden tekeminen on julkisen talouden kannalta kuitenkin välttämätöntä, kuten edustaja Niikkokin täällä edellä totesi.

Nykytilanne, jossa koulutukseen kohdennettuja resursseja käytetään tehottomasti ja työelämän vaatimusten ja tarpeiden kannalta vanhentunein tavoin, ei ole kestävä. Näillä näkymin ensi vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus Suomessa noin 20 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen uudistus kumpuaa osin työelämän ja sen edellyttämien osaamistarpeiden muuttumisesta. Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleja on syytä uudistaa. Juuri näihin haasteisiinhan ammatillisen koulutuksen reformi vastaa.

Uudistuksessa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee merkittävästi. Samaan aikaan tutkintojen laaja-alaisuus kuitenkin kasvaa ja antaa valmistuville nuorille aiempaa paremmat valmiudet päästä mukaan työelämään. Oppilaitosten rahoitusta uudistamalla niitä taas kannustetaan tukemaan opiskelijoitaan opintojen suorittamisessa ja valmistumisessa. Jatkossa opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa on huomattavasti nykyistä joustavampaa ja opiskeluun käytetyn ajan sijasta todellisen osaamisen merkitys painottuu. Opiskelijat saavat mahdollisuuden edetä opinnoissaan omaan tahtiin. Opiskelemaan voi myös hakea joustavasti ympäri vuoden. Pienimuotoisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata täysimääräisen tutkinnon sijasta sen joillakin osilla.

Arvoisa puhemies! Erityisesti työpaikalla tapahtuvan käytännönläheisen oppimisen kannalta hyvin merkittävä parannus on koulutussopimus, joka motivoi jatkamaan opiskelua valmistumiseen asti. Samaan aikaan myös oppisopimuskoulutuksen painoarvoa lisätään. Koulutus työpaikalla onkin tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino madaltaa työllistymiskynnystä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformi onkin hyvin tarpeellinen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja saamiseksi mukaan työelämään maamme tulevaisuutta rakentamaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_23+2017+2+123+123.aspx

Kuntien taloustilanne on kääntynyt nousuun

Tiistai 7.3.2017 klo 23.47

Kuntatalous heikkeni ja kunnat velkaantuivat merkittävästi Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Vuoteen 2015 mennessä ne leikkasivat kuntien valtionosuuksia puolitoista miljardia euroa ja säästivät nimellisesti valtion menoja vyöryttämällä massiiviset kustannukset kuntasektorin hoidettavaksi.

Käytännössä edelliset hallitukset pakottivat kunnat nostamaan kunnallisveroa ja leikkaamaan merkittävästi palveluitaan. Vuosikymmenen alkupuoliskolla toistakymmentä kuntaa ajautuikin kriisikuntamenettelyyn tai pakkoliitoksiin taloutensa kurjistumisen myötä.

Päinvastoin kuin edeltäjänsä, nykyinen eduskunta karsii kuntien edellisen neljännesvuosisadan aikana kaksinkertaistuneita lakisääteisiä tehtäviä. Mahdollisista uusista tehtävistä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Kuntien arkea hankaloittavien säädösten purkaminen on merkittävä askel kohti vapaampaa, toimivampaa ja taloudellisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Istuva hallitus on myös kirjannut ohjelmaansa, ettei kuntien valtionosuuksia leikata.

Kuntatalouden tila onkin parantunut mainittujen toimenpiteiden avulla merkittävästi vuonna 2016. Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos koheni viime vuonna yli puoli miljardia euroa. Jatkossa myös orastava työllisyyden koheneminen parantaa kuntien taloutta niiden verotulojen kehittyessä positiivisesti. Yli kymmenellä kunnalla oli jopa varaa alentaa kunnallisveroaan viime syksynä.

Vaikka julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu edelleen, ovat eduskunnan tällä kaudella tekemät välttämättömät säästöpäätökset hidastaneet velkaantumistahtia merkittävästi. Myös kritisoitu sote-uudistus on tarpeen kustannusten karsimiseksi.

Sote-uudistuksen yhteydessä valtion on turvattava kuntien mahdollisuudet hoitaa niille jäävät tehtävät. Se edellyttää muun muassa merkittäviä muutoksia valtionosuus- ja verojärjestelmiin. Myös uusien kuntapäättäjien on jatkettava järkevää taloudenpitoa seuraavalla valtuustokaudella ja käytettävä yhteiset veroeurot kustannustehokkaasti kuntalaisten tarpeita ajatellen.

Sote-uudistus on vietävä lopultakin maaliin

Tiistai 7.3.2017 klo 23.09

Pidin tänään 7.3. sote- ja maakuntauudistuksen lähetekeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on tänään mittava lakipaketti sote‑ ja maakuntauudistuksen viemiseksi eteenpäin. Sote-uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaisten palveluiden saatavuus koko Suomen alueella, ja tämän uudistuksen tavoitteena on tietysti myös saada aikaan 3 miljardin euron säästöt ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Nämä mainitut tavoitteet ovat todella kunnianhimoisia, mutta ne ovat myös välttämättömiä sekä ikääntyvän väestön kasvavan palvelutarpeen että maamme taloudellisen kestokyvyn näkökulmasta käsin tarkasteltuna. 

Vuoden 2019 alussa toimintansa käynnistäville 18 maakunnalle siirtyy lukuisia tehtäviä, muun muassa pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, aluekehitys, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä työ‑ ja elinkeinopalvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kunnille, vaikka niiltä viedäänkin merkittävä osa nykyisistä tehtävistä. Kuntien lakisääteisistä tehtävistä siirtyy noin puolet maakunnille, kuntien menoista keskimäärin 57 prosenttia. Samassa yhteydessä alennetaan lakisääteisesti kuntien tuloveroprosenttia noin 12,5 prosenttiyksiköllä ja tehdään muutoksia valtion tuloveroasteikkoihin. Muutoksen yhteydessä on varmistettava, ettei kenenkään tuloverotus kiristy. 

Kunnille muutoksesta aiheutuva yli‑ tai alijäämän muutos on rajattu 100 euroon asukasta kohti neljän vuoden siirtymäajalla. Kuntien taloudellinen asema ei siis tässä mielessä muutu kovinkaan paljon, mutta niiden tulee luonnollisesti huolehtia talouden tasapainoon pääsemisestä jo hyvissä ajoin ennen uudistuksen toteutumista. Omaisuussiirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille on toteutettava siten, ettei siirroista aiheudu ongelmia kuntatasolla. Myös käyttämättä jäävien kiinteistöjen osalta on löydettävä ratkaisu jatkovalmistelun kuluessa. 

Tämän uudistuksen myötä puretaan parisataa kuntayhtymää ja lukuisia muita toimielimiä. Maakuntien luottamushenkilöt valitaan jatkossa demokraattisilla vaaleilla, mikä on erittäin suuri parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Tähän positiiviseen seikkaan kiinnitti huomiota aiemmin myös edustaja Saarakkala pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa. 

Kansalaisille tärkeimpiä asioita ovat luonnollisesti hoitoonpääsyn nopeutuminen ja aiempaa paremman hoidon saaminen. Ne ovat toivottavia uudistuksen lopputuloksia. Rakenteet ovat tavallisen ihmisen näkökulmasta sivuseikka. Tietenkin kansalaiset arvostavat myös palvelutuotannon kustannustehokkuutta, johon tällä uudistuksella tähdätään. Se edellyttääkin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Sote-uudistuksen yhteydessä on onneksi huomioitu myös järjestöjen näkemykset, mikä näkyy muun muassa vammaisjärjestöjen toivoman henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa. 

Arvoisa puhemies! Valinnanvapaus on kannatettava periaate, kunhan varmistetaan pienten palveluntuottajien toimintaedellytykset. Markkinatalous on hyvä renki muuallakin yhteiskunnassa. Täälläkin esitetystä kritiikistä huolimatta toimiva valinnanvapausmalli olisi merkittävä askel kohti terveydenhuollon tasa-arvoa, jossa pienituloisillakin henkilöillä on mahdollisuus valita itselleen sopivat palveluntarjoajat kohtuullisin kustannuksin. 

Uudistuksen yhteydessä perustetaan myös palvelukeskuksia, jotka helpottavat tukipalveluiden organisointia. Toimivat tietotekniset palvelut tuovat merkittäviä säästöjä nykyjärjestelmään verrattuna. Tiedän tämän, koska olen aiemman ammattini tiimoilta tutustunut terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Kuten edustaja Mäkelä edellä viittasi, alaa on vaivannut hajanaisuus. Sitä on tässä yhteydessä mahdollisuus karsia merkittävästi ja saada tieto kulkemaan kustannustehokkaasti. 

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat kyllästyneet vuosikausia jatkuneeseen sote-veivaukseen. Nyt on korkea aika viedä uudistus kunnialla maaliin. Valitettavasti siinä ei onnistuttu viime vaalikaudella kovasta yrityksestä huolimatta. Tällä kertaa uudistus on vietävä läpi kunnianhimoisesti ja määrätietoisesti paikkaamalla lakiesityksissä mahdollisesti vielä olevat puutteet valiokuntakäsittelyn aikana.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_18+2017+4+152+152.aspx

Puheenvuorojani eduskunnan budjettikeskustelussa

Perjantai 23.12.2016 klo 23.58

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla valtion vuoden 2017 tulo- ja menoarvion. Kysyin budjettikeskustelun yhteydessä mm. alueellisen kielikokeilun tilanteesta opetus- ja kulttuuriministeriltä:

"Arvoisa puhemies! Kuten on jo todettu, valtiovarainvaliokunta on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle useita määrärahalisäyksiä, jotka tulevat tarpeeseen. Näihin kuuluvat muun muassa 3 miljoonaa euroa koulujen kerhotoimintaan ja 2,65 miljoonaa euroa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Ne ovat esimerkkejä panostuksista lasten ja nuorten hyväksi, ja kiitos näistä valiokunnalle.

Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään lisäksi muun muassa seuraavaa: 'On niin ikään huolehdittava, että mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti.' Syksyllä myös Suomen Lukiolaisten Liitto esitti kannanotossaan kielikokeilun laajentamista lukioihin. Tällöin selviäisi vapaan kielivalinnan mahdollinen positiivinen vaikutus esimerkiksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien kielten määrään.

Kysynkin ministeriltä, tuotteko piakkoin eduskuntaan perusteellisen, hyvin valmistellun ja kansalaisten selvän enemmistön tahdon mukaisen kielikokeiluesityksen."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.3+38+38.aspx

Työ- ja elinkeinopolitiikkaa koskevassa puheenvuorossani otin kantaa mm. yritystukijärjestelmään ja tuulivoiman syöttötariffiin:

"Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut tänä vuonna eduskuntaan huomattavan määrän työllisyyttä edistäviä uudistuksia, ja niitä todella tarvitaan. Tällaisiin uudistuksiin lukeutuvat mittavien tuloveron alennusten lisäksi muun muassa yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero, kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä jo tässäkin keskustelussa mainittu päivähoitomaksujen alennus erityisesti pienituloisille yksinhuoltajille. Tämä viimeksi mainittu on erinomainen esimerkki kannusteesta, joka pienentää positiivisella tavalla työn vastaanottamisen kynnystä ja siten parantaa työllisyyskehitystä.

Arvoisa puhemies! On myös erittäin hyvä, että hallitus arvioi yritystukijärjestelmää kokonaisuutena, ja, kuten tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, niin selvitysten mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan jopa siten, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema saattaa vaikeutua.

Toisaalta siinä mietinnössä todetaan myös, että yritystukijärjestelmästä on kehittynyt vähitellen varsin laaja ja hajanainen kokonaisuus. Lieneekin totuudenmukaista arvioida, ettei yritystukijärjestelmä ole ollut enää vuosiin kenenkään hallussa. Valitettava esimerkiksi epäonnistuneesta yritystuesta on tuulivoiman syöttötariffi, jonka verovaroista rahoitetut kustannukset kansalaisille ovat miljardien eurojen suuruusluokkaa vuosien saatossa yhteenlaskettuna. Onneksi hallitus on rajannut nyt syöttötariffikiintiön 2 500 megavolttiampeerin yhteenlaskettuun nimellistehoon.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys kansantalouden kasvulle on erittäin merkittävä. Valitettavasti Suomen sijoitus on pudonnut näissä t&k-menojen OECD-maiden keskinäisessä vertailussa vahvasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Mutta pitkän tähtäimen menestyksen mahdollistamiseksi yritysten omakin panostus t&k-toimintaan on merkittävä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.1+85+85.aspx

Kuten eduskunnassa maanantaina totesin, väyläverkon korjausvelan pienentäminen on positiivinen asia. Sitä vastoin Tampereen raitiotien rahoitukseen suhtauduin kriittisemmin:

"Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että nykyinen hallitus panostaa merkittävästi väylähankkeisiin. Liikenneväyliemme korjausvelka on kasvanut vuosikymmenien kuluessa huolestuttaviin mittoihin, ja sen arvoksi on arvioitu 2,5 miljardia euroa. Tämän vaalikauden aikana eli vuosina 2016—18 korjausvelan vähentämiseen suunnataan 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja myös perusväylänpitoon 364 miljoonaa euroa lisärahaa vuosina 2017—2019. Sujuva liikenne parantaakin muun muassa elinkeinoelämämme kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Tampereelle tullaan rakentamaan katuraitiotie kaupunginvaltuuston päätöksellä, ja hankkeelle annetaan tämän budjetin myötä valtion rahoitusta 71 miljoonaa euroa. On kuitenkin mainittava, että raitioliikenteen käyttöönotolle olisivat tarjonneet erittäin hyvän vaihtoehdon samassa maakunnassa eli Sastamalassa Pirkanmaalla valmistettavat sähköbussit. Niitä on syksyllä otettu matkustuskäyttöön Turussa. Näitä sähköbusseja on tarkoitus käyttää kotimaan lisäksi myös muun muassa Tanskassa. Ainakin muunneltavuudeltaan sähköbusseihin nojautuva liikkumisjärjestelmä on ylivoimainen raitiotiehen verrattuna. Sähköbussi on energiatehokas, ja se on tulevaisuuden teknologiaa. Sähköbussien valmistus myös työllistää huomattavan määrän työntekijöitä kotimaassa. Sähköbussin hinta on tällä hetkellä kaksinkertainen tavalliseen dieselbussiin verrattuna, mutta akkuteknologian ja muun tekniikan kehittymisen myötä kustannukset tulevat mitä todennäköisimmin alentumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Edustajat Kasvi ja Kopra ottivat aiemmin puheeksi myös muun muassa Tampereella testattavana olevat robottiautot. Nekin saattavat mullistaa liikkumisemme tavalla, jota emme vielä osaa edes kunnolla kuvitella."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.2+75+75.aspx

Keskiviikkoisessa puheenvuorossani kiitin eduskuntaa mm. sotaveteraanien muistamisesta:

"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tehnyt tässä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta huolimatta useita merkittäviä kohdennuksia. Muun muassa erinäisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan erityishankkeita varten on mietintöön lisätty 4,5 miljoonaa euroa. Tästä kyseisestä summasta käytetään miljoona euroa valtakunnallisille ruoka-apua tarjoaville toimijoille, 1,75 miljoonaa euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen, miljoona euroa päihdeongelmista kärsivien hoidon ja tuen järjestämiseen ja myös muun muassa ennakoivaan lastensuojeluun tarjotaan lisäresursseja. Nämä mainitut ovat esimerkkejä valiokunnassa tehdyistä arvovalinnoista, joilla apua tarjotaan monelle heikossa asemassa olevalle väestön osalle ja ihmiselle.

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta vuoden 2017 budjettiin sisältyvästä 40 miljoonan euron lisäsatsauksesta veteraanien hyväksi ja itsenäisyytemme 100-vuotisen taipaleen kunniaksi. Raha osoitetaan maksuttomien kotiin vietävien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sotainvalidien haitta-asterajaa alennetaan siten, että ensi vuoden alusta lähtien 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit pääsevät maksuttomien kunnallisten kotipalveluiden piiriin. Tämän mainitun haitta-asterajan voisi tosin poistaa jatkossa kokonaan. Myös kuntien tulee olla aiempaa aktiivisempia veteraanipalveluiden järjestämisessä ja niistä tiedottamisessa.

Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi eduskuntaa muutoksesta, jolla perutaan rintamalisiä koskeva 0,85 prosentin indeksileikkaus. Valtiontalouden kannalta tähän liittyvä 140 000 euron määrärahalisäys sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaisen veteraanilisän osuus 40 000 euroa ovat vain pisara meressä. Sitä vastoin periaatteellisella tasolla kyse on merkittävästä (Puhemies koputtaa) tunnustuksesta maatamme sodassa puolustaneille veteraaneille."

Puheenvuoroni maahanmuuttokustannuksista

Perjantai 16.12.2016 klo 12.30

Eduskunta käsitteli 15.12. sisäministeriön hallinnonalan budjettia. Esitin keskustelun aikana oheisen näkemyksen maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista:

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo eilisessä budjetin yleiskeskustelussa, että yksi merkittävä syy valtion ensi vuoden budjetin alijäämään ovat maahanmuuton sadoilla miljoonilla euroilla normaalivuosiin verrattuna kohonneet kustannukset. Hallituksen tuleekin ehdottomasti panostaa huomattavasti aiempaa määrätietoisemmin maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisten ohjelmiensa toteuttamiseen.

Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna arviolta noin 6 000 hakijaa. Määrä on silti edelleen selvästi normaalivuosia korkeampi, ja se johtuu pitkälti alkuvuonna Venäjältä saapuneista hakijoista. Nythän tilanne on tasaantunut siitä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on pidetty tarpeellisena turvapaikkahakemuskäsittelyn nopeuttamista, ja muun muassa hallinto-oikeuksien prosesseja tehostamalla lainsäädännön keinoin näin on jo tehtykin. Keskeistä on kuitenkin varmistaa päätösten laatu, jotta hakijoille ei tulla myöntämään myönteisiä päätöksiä varmuuden vuoksi liukuhihnatyönä, kuten syksyn 2015 paniikkitunnelmissa näyttää käyneen. Linja näyttääkin kiristyneen tänä vuonna selvästi.

Arvoisa puhemies! Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin on varattu noin 280 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Tänä vuonna kustannukset ovat olleet peräti 632 miljoonaa euroa. Vastaanottokeskuksia onkin nyt suljettu merkittävästi, ja jäljellä olevien keskusten käytön on oltava tehokasta. Ja vaikka tämä aleneva kustannuskehitys on positiivinen asia, niin on muistettava, että osa kuluista siirtyy muun muassa kuntien maksettaviksi oleskeluluvan saaneiden asetuttua kuntien asukkaiksi.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Ministeri Risikko otti esille sen, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulee poistaa tehokkaasti maasta. Ja ministeri näyttääkin kehittyvän virkansa hoitamisessa oikeaan suuntaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_135+2016+2.2+64+64.aspx

Puheenvuoroni valtion ensi vuoden talousarvion yleiskeskustelussa

Perjantai 16.12.2016 klo 9.36

Pidin keskiviikkona 14.12. seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion ensi vuoden talousarvion yleiskeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Suomen talous näyttää päässeen hienoiselle kasvu-uralle. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote on noussut 1,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, ja tämä antaakin toivoa julkisen talouden saamiseksi kuntoon ainakin pidemmällä tähtäimellä, vaikka valtion alijäämä on budjetin mukaan ensi vuonnakin 5,6 miljardia euroa. Se on yhä valitettavan paljon ja jää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa noin 329 000 työtöntä työnhakijaa. Tämä on varsin korkea luku, ja työttömyys kirpaisee aivan liian suurta osaa suomalaista perheistä. Työttömyys näyttää onneksi kääntyneen hienoiseen laskuun, onhan työttömiä tänä syksynä noin 9 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Pirkanmaalla, Tampereen, Ylöjärven ja Nokian yhtymäkohdassa sijaitsevan Kolmenkulman Eco3-alueelle nouseva, valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä on esimerkki positiivisesta kehityksestä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat myös sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla. Tämä Kolmenkulman alue sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella, ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa.

Laajuudeltaan tälle 90 hehtaarin kokoiselle Eco3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja. Menestyessään yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja Pirkanmaan lisäksi myös muualle Suomeen. Tämän alueen kehitysedellytysten parantaminen on siis valtakunnallisestikin tärkeää, ja myös valtiovarainvaliokunta on huomioinut tämän seikan. Se esittääkin alueen kehittämiseen määrärahaa, kuten moneen muuhunkin työllisyys- ja elinkeinopolitiikan kannalta merkittävään hankkeeseen.

Arvoisa puhemies! Kuten hallitusohjelmaan kuuluu, tämänkään talousarvion myötä verotus ei kiristy, mutta sen painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaverotusta. Olemme aiemmin täällä jo korottaneet muun muassa tupakkaveroa. Budjetti tuo mukanaan kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut 515 miljoonan euron tuloveron alennukset, ja työntekijöiden ohella eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna.

Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, näitä tuloveron alennuksia on pidettävä merkittävinä. Tuloverotuksen keventäminen on tulevien talouden kasvumahdollisuuksien kannalta täysin oikeansuuntainen toimenpide. On lisäksi muistettava, että tuloveron kevennyksiä kohdennettiin jo tälle vuodelle 450 miljoonan euron verran. Se on osoitus hallituksen johdonmukaisesta tuloveropolitiikasta.

On todettava, että eduskunta on joutunut tekemään kipeitä leikkauksia velkaantumisemme hidastamiseksi. Tähän budjettiin sisältyy kuitenkin myös monia positiivisia ja periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Poliisitoiminnan määrärahat turvataan sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Perussuomalaisten tekemä ja nyt toteutuva esitys yli 60‑vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle on moraalisesti tärkeä kädenojennus monelle pitkäaikaistyöttömälle.

Päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten yksinhuoltajien osalta niitä jopa alennetaan. Veteraanien maksuttomia, kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan peräti 40 miljoonalla eurolla. Se on tärkeä ele itsenäisen Suomen 100‑vuotisjuhlavuonna ja osoittaa myös käytännössä eduskunnan Suomea kriisivuosina henkensä uhalla puolustaneita henkilöitä kohtaan tuntemaa arvostusta ja kiitollisuutta.

Arvoisa puhemies! Yritysten toimintaedellytyksiin on kiinnitetty tänä syksynä laajaa huomiota. Eduskunta on hyväksynyt muun muassa maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen, yrittäjävähennyksen ja kotitalousvähennyksen laajentamisen. Ne edesauttavat positiivista työllisyyskehitystä ja julkisen velan taittamista.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Olen puheenvuorossani antanut valtion talousarviosta aivan ansaitusti positiivista palautetta. Haluan kuitenkin lopuksi nostaa keskusteluun vielä viime vuosina ja varsinkin viime vuonna kovasti nousseet maahanmuuton kustannukset, jotka syksyn 2015 maahanmuuttokriisin seurauksena ovat kohonneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuotta kohti. Katsonkin, että hallituksen tulee näiden menojen kohtuullistamiseksi panostaa huomattavasti aiempaa voimallisemmin maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa toteuttamiseen. (Ozan Yanar: Mitä vielä!)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_134+2016+4+85+85.aspx

Kehitysapuun liittyvistä ongelmista on voitava keskustella

Torstai 24.11.2016 klo 20.05

Maahanmuuton kustannuksia on karsittava

Tiistai 20.9.2016 klo 17.00

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Keskiviikko 7.9.2016 klo 12.01