Varautuminen on viisautta

Maanantai 17.10.2022 klo 14.24

Kirjoitukseni Tamperelaisessa 12.10.:

Varautuminen on viisautta

Venäjän helmikuussa aloittaman laittoman hyökkäyssodan lopputulos määrittää Euroopan turvallisuuspoliittisen suunnan vuosikymmeniksi. Ukrainalaisten puolustustahdon sekä lännen antaman aseavun ja tiedustelutiedon myötä sota on kääntymässä Venäjälle tappiolliseksi. Nurkkaan ajautuvan Venäjän johdon lausunnot ovat koventuneet ydinaseilla uhkailuun asti. Samalla Venäjä aiheuttaa lännelle Nordstream-kaasuputkiräjäytysten kaltaisia konkreettisia ongelmia. Suomenkin on suojeltava tarkasti kriittistä infrastruktuuriaan.

Suomen ja muun Länsi-Euroopan on irtauduttava Venäjältä tulevasta energiasta ja kohennettava omavaraisuuttaan. Olkiluoto 3 -reaktorin käyttöönotto tapahtuu kreivin aikaan ja pienentää sähkön hinnan nousupaineita. Perussuomalaiset ehdottavat lisäksi kotimaisen turpeen käytön jatkamista energiakustannusten hillitsemiseksi.

Hallituksen periaatepäätöstä evätä venäläisten turistiviisumit jouduttiin odottamaan kauan. Viisumikielto sisältää silti liikaa poikkeuksia. Viisumi saatetaan myöntää esimerkiksi perhesyistä, opintojen tai välttämättömän työn vuoksi. Perusteena saattaa myös olla venäläisen omistaman kiinteistön välttämätön huoltotarve.

Hallituksen on otettava viisumeihin selvästi tiukempi linja Suomen turvallisuuden vuoksi. Täyttä varmuutta Suomeen tulevien, hyökkäyssotaa käyvän maan kansalaisten motiiveista ei saada. On siis toimittava ennakoivasti.

Suomen ja Ruotsin pääsy Natoon edellyttää vielä Turkin ja Unkarin hyväksyntää. Turkki on ollut erityisen kriittinen suhtautumisessaan Ruotsin sisä- ja ulkopolitiikkaan. Tarpeen tullen Suomen on oltava valmis liittymään Natoon yksin, jos samanaikainen jäsenyys uhkaa viivästyä Turkin ja Ruotsin välisten näkemyserojen vuoksi. Maidemme geopoliittinen asema on hyvin erilainen.

Kriisitietoisuuden lisääntyminen näkyy arjessa selvästi. Kansalaisten mielissä pyörii kysymyksiä koskien muun muassa väestönsuojelua, sähkökatkoja ja käteisen rahan nostamista. Hallituksen on syytä tiedottaa varautumisen keinoista. Kansalaisten turvallisuutta ja rauhallisuutta lisäävät konkreettiset varautumistoimet ovat tärkeitä myös henkisesti.

Avainsanat: turvallisuuspolitiikka, Venäjä, Nato

Suomen huoltovarmuutta ja puolustusvalmiutta on vahvistettava

Perjantai 1.4.2022 klo 12.23

Suomen huoltovarmuutta ja puolustusvalmiutta on vahvistettava

Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan yllätti häikäilemättömyydellään koko läntisen Euroopan. Sota on avannut suomalaisten silmät maanpuolustuksen ja kriiseihin varautumisen tärkeydestä. Suomalaisten jo pitkään korkealla ollut maanpuolustustahto vahvistunee edelleen Ukrainan urhean selviytymistaistelun myötä.

Sota Euroopassa on vakava osoitus siitä, että Suomen on turvattava kaikissa oloissa huoltovarmuutensa. Inflaation kiihtyessä ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriintyessä on huomio kiinnitettävä perusasioihin. Maamme energiaomavaraisuutta on lisättävä ja elintarviketuotantoketjun toimivuudesta huolehdittava. Polttonesteiden hinnan alentamiseksi on toistaiseksi luovuttava uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Pidemmällä tähtäimellä voidaan muun muassa edistää pienydinvoimaloiden rakentamista.

Tehostaakseen puolustusvalmiuttaan Suomen tulee käynnistää irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. On myös käytävä tarkoin läpi Venäjän kansalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat ja tarpeen mukaan purettava ne strategisten alueiden läheisyydessä. Kaksoiskansalaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti ja rajaturvallisuutta parannettava Venäjän tai Valko-Venäjän alueelta mahdollisesti lähetettävien siirtolaisvirtojen varalta. Huoltovarmuuskeskuksen johdon ja vastaavan ministerin on puolestaan varmistettava varmuusvarastojen riittävyys. Keväällä 2020 tehdyistä virheistä on otettava opiksi.

Euroopan turvallisuuspolitiikan mannerlaatat ovat järkkyneet Putinin arvaamattoman käytöksen ja Ukrainaan kohdistaman valloitussodan myötä. Nato tarjoaa silti edelleen jäsenmailleen vahvan hyökkäyksiä ennaltaehkäisevän suojan. Sen sijaan puolustusliiton ulkopuolinen Ukraina ei saa tarvitsemaansa sotilaallista apua. Suomi oli omassa talvisodassaan samankaltaisessa ahdingossa ylivoimaiselta vaikuttavaa vihollista vastaan.

On havaittavissa vahvoja merkkejä siitä, että eduskuntapuolueiden välille on syntymässä laaja yhteisymmärrys Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmaisi maaliskuun lopussa kannattavansa Nato-jäsenyyden edistämistä. Edes vasemmistoliitto ei enää näytä pitävän sotilaallista liittoutumattomuutta hallitusyhteistyön jatkumisen välttämättömänä ehtona. Suomettuminen on jäämässä unholaan.

Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä lähitulevaisuudessa varmistaakseen konkreettisen avun sotilaallisessa kriisitilanteessa. Ennen sitä on taustakeskusteluissa hankittava Nato-maiden suostumus Suomen jäsenyydelle. Eduskunnan on pystyttävä tekemään päätös Natoon liittymisestä ilman kansanäänestystä. Sellaisen järjestäminen hidastaisi prosessia ja johtaisi laajaan ulkopuoliseen hybridivaikuttamiseen.

Kuin peilikuvana kolmen vuosikymmenen takaiseen EU-päätöksentekoon Ruotsissa seurataan tällä kertaa tarkasti Suomen Nato-keskustelua ja odotetaan sen johtopäätöksiä. Nato-jäsenyyden hakeminen yhtä aikaa Ruotsin kanssa olisi luonnollinen ratkaisu ja selkeyttäisi Itämeren alueen turvallisuustilannetta. Suomen on kuitenkin tehtävä Nato-päätös omien turvallisuustarpeidensa perusteella pitäen samalla länsinaapuriaan kehityksestä ajan tasalla.

Yllätyksellisesti alkanut 2020-luku on testannut suomalaisten kriisinsietokykyä. Pandemia toistuvine virusmuunnoksineen ja sodan syttyminen Euroopassa sisältyivät vain harvoihin ennusteisiin vielä muutama vuosi sitten. Suomalaisten hermoja ja voimia koetellaan jatkossakin, mutta määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä kansakuntamme tulee selviämään vaikeistakin ajoista.

Avainsanat: turvallisuuspolitiikka, Venäjä, Nato

Ukrainan kansa taistelee leijonan lailla

Sunnuntai 27.2.2022 klo 16.15

Omaa talvisotaansa parhaillaan käyvä, urheasti suurta itänaapuriaan vastaan taisteleva Ukrainan kansa puolustaa itsenäisyyttään leijonan lailla. Mediatietojen mukaan Ukrainan armeija on saanut uudelleen hallintaansa Harkovan kaupungin. Sen sijaan Venäjän joukoissa on alkanut ilmetä hämmennystä laittoman hyökkäyssodan päämääristä ja tarkoituksesta.

Putin näyttää kunnioittavan vain voimaa. Lännen on pysyttävä lujana ja tiukennettava edelleen Venäjää vastaan suunnattuja pakotteita. Ukrainan on puolestaan saatava tarvitsemaansa ase- ja materiaaliapua. Venäjä on saatava perääntymään Ukrainasta ja pakotettava solmimaan rauha Ukrainan kanssa.

Sodan lopputulos ratkaisee Euroopan tulevan turvallisuuskehityksen suunnan. Sotilaallisen hyökkäyksen kynnyksen on oltava jatkossa niin korkea, ettei yksikään diktaattori lähde enää koettamaan onneaan. Se on luonnollisesti myös Suomen etu.

Avainsanat: Ukraina, Venäjä, turvallisuuspolitiikka