TIEDOTE: PS-kansanedustajat: työperäinen maahanmuutto ei voi perustua sosiaalietuuksiin

Torstai 18.10.2018 klo 9.58

TIEDOTE 18.10.2018

julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: työperäinen maahanmuutto ei voi perustua sosiaalietuuksiin

Sipilän hallitus esitteli eduskunnalle lakiesityksen, joka poistaisi ulkomaalaisilta työntekijöiltä sosiaalitukien saamiselle tähän asti edellytyksenä olleen 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen. Esityksen toteutuessa vähintään peruspäivärahan verran ansaitseva ulkomaalainen työntekijä saisi myös lyhytaikaisen työskentelyn ajalta oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin, kuten lapsilisään ja sairausvakuutukseen.

Hallituksen mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan työvoimapulaan, kohentamaan huoltosuhdetta sekä lisäämään maan houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja yrittäjien silmissä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio, Jani Mäkelä ja Mika Niikko kyseenalaistavat hallituksen perustelut.

- Jos maahanmuuttajat joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin verojen maksamisen sijaan, eivät he tällöin paranna huoltosuhdettamme. Toteutuessaan esitys lisäisi mitä ilmeisimmin maahanmuuton vetovoimatekijöitä kansantalouden kannalta kestämättömällä tavalla ja vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille, kritisoi Savio.

- Paine muuttoliikkeeseen on pysyvä ilmiö ja uusi turvapaikkakriisin aalto kasaantuu jo Välimeren maissa. Sosiaaliturvaan tehtäviä muutoksia on tarkasteltava siitä näkökulmasta, millaisia vetovoimavaikutuksia niistä aiheutuu sosiaaliperäisen haittamaahanmuuton suhteen. Jatkossa tällaisia asioita koskevista lakiesityksistä tulisi laatia aina selvitys maahanmuuttovaikutuksista, Mäkelä ehdottaa.

Hallituspuolueiden riveistä on esitetty useaan otteeseen myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan purkamista. Kuitenkin esimerkiksi tarveharkinnan purkaneessa Ruotsissa työvoimaa on tullut lähinnä aloille, joissa työvoimasta on ollut jo valmiiksi ylitarjontaa.

- Jos näitä lakeja lähdetään lieventämään, vaarana on tietenkin se, että tulemme saamaan vain lisää halpatyövoimaa, joka kilpailee jo olemassa olevien työntekijöiden kanssa samoista työpaikoista. Toiseksi jos lisäämme sosiaaliturvan vetovoimatekijöitä on selvää, että emme välttämättä saisi juurikaan työntekijöitä vaan pikemminkin parempaa elintasoa etsiviä ulkomaalaisia työttömiä, toteaa Niikko.

Lisätietoja:

Jani Mäkelä, 09 432 3109
Mika Niikko, 09 432 3129
Sami Savio, 09 432 3149

Haluaako kokoomus halpatyövoimaa Suomeen?

Perjantai 18.8.2017 klo 11.13

Kokoomuspoliitikot näyttävät kokeneen loppukesän aikana ideologisen heräämisen. Perjantaina 11.8. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vaati Talouselämän haastattelussa runsaasti lisää maahanmuuttajia Suomen työmarkkinoille. Seuraavana tiistaina ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen ilmoitti kokoomuksen haluavan poistaa työlupien tarveharkinnan EU-alueen ulkopuolelta tulevilta (Ilta-Sanomat 15.8.). Torstaina 17.8. kansanedustaja Eero Lehti vieläpä esitti Ilta-Sanomissa työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista.

Jos hallitus toteuttaa mainitut kokoomuksen tekemät aloitteet, tulee Suomesta väistämättä halpatyövoiman luvattu maa. Perussuomalaiset eivät hyväksyneet näitä kokoomuksen vaatimuksia hallituksessa ollessaan. Kokoomus yrittääkin runnoa nyt tavoitteitaan läpi uudella innolla, kun heikosta Sinisestä Tulevaisuudesta ei näytä olevan sille vastusta hallituksessa.

Palkansaajajärjestöt ovat toimineet vastuullisesti ja tehneet oman osuutensa kilpailukyvyn korjaamiseksi tällä vaalikaudella. Hallituksen on tunnustettava tämä ja pidettävä kiinni jo sovitusta. Pahimmillaan kokoomus voi vaarantaa lausunnoillaan koko syksyn työmarkkinakierroksen.

Puheenvuoroni nollatuntisopimuksia koskevan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä

Perjantai 24.3.2017 klo 11.51

Pidin seuraavat puheenvuorot nollatuntisopimusten kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen täysistuntokäsittelyssä:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+39+39.aspx

Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen allekirjoittajille. Tämä nollatuntisopimuksista käytävä keskustelu on erittäin tärkeää työelämän epäkohtien oikaisun kannalta. Tämän kansalaisaloitteen tavoitteenahan on tosiaan ollut nollatuntisopimusten kieltäminen lailla. Nollatuntisopimukseen tulee ehdottomasti saada reilut pelisäännöt, nimittäin monet nollatuntisopimuksen solmineet työntekijät ovat olleet vaikeuksissa esimerkiksi karenssiajan takia, vaikka heillä ei ole tosiasiallisesti ollut tarjolla töitä enää pitkiin aikoihin. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on jakanut kansalaisaloitteen tekijöiden huolen nollasopimuksella työtä tekevien henkilöiden työsuhteen ehtojen ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta.

Kuten valiokunta toteaa, on kuitenkin monia tilanteita, joissa yrittäjillä on tarve teettää työtä vähemmän kuin 18 tuntia viikossa, ja alle 18 viikkotunnin sopimusten ehdoton kieltäminen voisikin saada työnantajat etsimään työsopimuksen korvaavia keinoja työn teettämiseksi tai vaihtoehtoisesti supistamaan tältä osin toimintaansa. Pahimmassa tapauksessa työtä jätettäisiin kokonaan teettämättä. Siten on perusteltua säilyttää työsopimuslainsäädäntö joustavana ja käyttökelpoisena ja jättää mahdollisuus myös vähäisen ja satunnaisen työvoimatarpeen kattamiseen. 

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, on hallitus alkanut valmistella uudistusta nollatuntisopimuksen pelisääntöihin oikeus- ja työministeri Lindströmin johdolla. Hän asetti viime marraskuussa työryhmän selvittämään nollasopimusten pelisääntöjä. Ongelmia ratkaistaan siis yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisessa työryhmässä, joka on täsmälleen oikea paikka pohtia [Puhemies koputtaa] lainsäädännön yksityiskohtia tältä osin. Kiitän työministeriä arvokkaasta ja ansiokkaasta [Puhemies koputtaa] työstä asian tiimoilta. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+45+45.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen oikoi puheenvuorossaan kyllä hieman mutkia suoriksi — täytyy siihen vähän puuttua. Hän ensinnäkin vihjasi, ettei ministeri Lindström olisi perehtynyt nollatuntisopimuksiin liittyviin ongelmiin. Edustaja Tolppanen tietää toki itsekin käyttäneensä tässä kohtaa totuutta erittäin säästeliäästi. Viime vaalikaudella silloinen edustaja Lindström teki erittäin kovasti työtä nollatuntisopimusten ongelmakohtien korjaamiseksi, ja samaa työtä hän on jatkanut nyt ministerinä. Ymmärrän hyvin ministeri Lindströmiä siinä, että hän täällä eduskunnan täysistunnossa jätti tälle asettamalleen työryhmälle työrauhan ja liikkumavaraa, ei lyönyt tässä lukkoon näitä uudistuksia, joita tulisi tehdä.

Edustaja Tolppanen totesi myös sen, että nollatuntisopimusten osalta työntekijöillä on vain velvollisuuksia ja työnantajilla vain oikeuksia. Mutta täytyy tietysti muistaa, että työnantajilla on normaali palkanmaksuvelvoite tehdyistä työtunneista sekä tietysti muun muassa työsuojeluun liittyvät tavanomaiset velvoitteet. On tietenkin totta, että monissa tapauksissa työntekijällä on muun muassa kutsuttaessa työn vastaanottovelvoite ja työnantajalla ei ole varsinaista velvollisuutta tarjota työtä, ja onhan tänään myös karenssiongelmista käyty keskustelua. Toisaalta työvoiman määrän sovittaminen oikea-aikaisesti vaikuttaa kuitenkin osaltaan yritystoiminnan kannattavuuteen ja mahdollisuuteen palkata lisätyövoimaa, mikä on pitkällä tähtäimellä mielestäni myös työntekijöiden etu. Myös vuokratyöfirmojen käyttö saattaisi kasvaa vaihtoehtona suoran työsuhteen solmimiselle, mikäli nollatuntisopimukset kokonaan kiellettäisiin, ja samoin yrittäjäriskin osittainen siirtyminen työnantajalta työntekijälle olisi mahdollista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+52+52.aspx

Arvoisa puhemies! Tartun vielä hieman tuohon edustaja Myllykosken edellä pitämään puheenvuoroon. Siinä oli hyviä ajatuksia kyllä, eli nyt vielä otan kantaa tosiaan tähän, että mietinnössä oli kovastikin taitettu peistä tästä ja/tai-sanamuodosta. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että nyt tämä ministerin asettama työryhmä saa hyvän liikkumavaran, niin voi tarvittaessa käyttää muitakin kuin lainsäädännöllisiä keinoja, mikäli nämä ongelmat ovat muilla keinoilla ratkaistavissa.

Edustaja Myllykoski otti äsken esille tämän puitesopimusmallin. Nythän jo voimassa oleva lainsäädäntö tosiaan mahdollistaa ainakin osan näistä nollatuntisopimuksiin liittyvistä ongelmista ratkaisun työmarkkinaehtoisesti. Täällä puhuttiin äsken siitä, että tämä nollatuntisopimus on pitkälti naisvaltaisten alojen ongelma. No, muun muassa Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimassa keikkatyömallissa työnantaja ja työntekijä solmivat tosiaan ensin tällaisen puitesopimuksen, jossa sovitaan ehdot yksittäisiä keikkoja varten, ja jokainen näistä tulevista keikoista sitten muodostaa oman määräaikaisen työsuhteensa, josta sovitaan aina erikseen. Määräaikaisuudelle on näissä tapauksissa oltava lainmukainen peruste, eikä näitä keikkoja voi perusteetta ketjuttaa. Myös työntekijällä on tarvittaessa oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta. Tällainen puitesopimus selventäisi huomattavasti työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta, erityisesti silloin, kun työnantaja ei tarjoa työtä. Tämä on tosiaan ihan nykyisen lainsäädännön mahdollistama ratkaisu.

Hallitus hyväksyi osaltaan yhteiskuntasopimuksen sisällön

Keskiviikko 2.3.2016

Hallitus hyväksyi tänään omalta osaltaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman yhteiskuntasopimuksen sisällön. Prosessi sopimuksen aikaansaamiseksi on kestänyt jo kauan, ja se olisi erittäin tärkeää saada nyt onnistuneesti päätökseen. Vaikka ennakkotavoitteeseen ei neuvotteluissa aivan päästykään, on suunta täysin oikea. Pitkällä tähtäimellä sopimus parantaisi kilpailukykyämme. Toteutuessaan sopimus kehittäisi myös kansallista yhteistyökykyämme ja auttaisi rakentamaan viime vuonna kärsinyttä yhteiskunnallista luottamusta kokonaan uudelta pohjalta.

http://yle.fi/uutiset/sipila_hallitus_hyvaksyi_kilpailukykysopimuksen/8714291