TIEDOTE: Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalkaKeskiviikko 25.10.2017 klo 21.57 Tiedote 25.10.2017 Julkaisuvapaa heti Kansanedustajat Elomaa ja Savio (ps.): Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva Elomaa ja Sami Savio jättivät tänään eriävän mielipiteen sivistysvaliokunnassa koskien vuoden 2018 talousarvioesitystä. Eriävässä korostettiin muun muassa opinto-ohjauksen merkitystä ja huomautettiin Pisa-tulosten heikkenemisestä. Koulujärjestelmäämme vaivaa kasvava eriarvoistuminen. Esimerkkinä tästä on ääripäiden etääntyminen toisistaan kouluja vertailtaessa, kansanedustaja Sami Savio (ps.) huomauttaa. Perussuomalaiset haluavat, että maassa on jatkossakin riittävä ja laadukas sekä alueellisesti yhdenvertainen kouluverkosto. He kiinnittävät huomiota myös opetusryhmien kokoon. - Olemme halunneet turvata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet ja koulurauhan. Tällä on vaikutusta sekä opettajien, oppilaiden että koko henkilökunnan hyvinvointiin, samoin oppimistuloksiin, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.) jatkaa. Lapsilla oikeus harrastaa Ensi vuoden budjetissa pitäisi perussuomalaisten mukaan panostaa enemmän vähävaraisten perheiden lasten harrastustoiminnan tukemiseen esimerkiksi kerhotoimintaa kehittämällä. Vähän vanhemmille koululaisille perussuomalaiset väläyttävät jopa Personal Trainer –kokeiluja. - Tämä auttaisi sekä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, että lasten eriarvoistumisen ehkäisyssä. Olen siitä varma, Elomaa perustelee. Kielikokeilua laajennettava Perussuomalaiset kirjauttivat vuonna 2015 hallitusohjelmaan kielikokeilun, jossa toisen kotimaisen opiskelu ei olisi pakollista, vaan tilalle saisi valita jonkin muun kielen. Elomaa ja Savio pitävät alkavaa ohjelmaa hyvänä mutta sen laajuutta riittämättömänä. - Siksi esitämme lisärahoitusta kokeiluun, jolloin pystyttäisiin lisäämään kokeiluun osallistuvien oppilaiden määrää ja tarkentamaan kokeilusta saatavia tuloksia, Savio täsmentää. Lisätietoja: Ritva ”Kike” Elomaa, puh. 050 512 0806 Sami Savio, puh. 045 260 8308 |
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, vapaa kielivalinta |
|
Kohti todellista kielivapauttaPerjantai 29.9.2017 klo 15.17 Puolustin 26.9. suomalaisten oikeuksia kielivapauteen mm. seuraavassa eduskunnassa pitämässäni puheenvuorossa: Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen kielikokeilusta, jonka piiriin oppilaitoksilla ympäri Suomen on jatkossa mahdollisuus hakeutua.Perussuomalaisten näkemyksen mukaan kielikokeilu on erittäin tarpeellinen ja tuottaa toivottavasti sellaista uutta tietoa, joka hieman myöhemmin johtaa todelliseen kielten opiskelun valinnanvapauteen. Lienee kuitenkin vielä parasta todeta tässäkin yhteydessä se tosiseikka, ettei meillä perussuomalaisilla ole mitään ruotsin kieltä vastaan mutta että toivomme kuitenkin kielten opintoihin lisää vapaavalintaisuutta. Tässä hallituksen esityksessä on paljon hyviä puolia. Mutta valitettavasti kokeiluun voivat osallistua vain ne viidennen ja kuudennen luokan oppilaat, jotka eivät ole vielä aiemmin ennen kokeilun alkua ehtineet aloittaa toisen kotimaisen kielen opintoja. Lisäksi kokeilun kohdejoukko on rajattu enintään 2 200 oppilaaseen. Tästä kokeilusta saatavien tietojen ja näkemyksen tarkentamiseksi olisikin ollut suotavaa, että kokeilun kohderyhmä olisi ollut selvästi nyt ehdotettua laajempi. Pääasia kuitenkin on, että perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattu kielikokeilu lopulta toteutetaan nyt vaalikauden lähestyessä loppuaan. Arvoisa puhemies! Kielikokeilun tuottamista eduista olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja-alainen kuva ympäri Suomen. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän kieli saattaisi olla hyvin suosittu valinnan kohde, kun taas Sisä-Suomessa ja lännempänä esimerkiksi kiinan ja espanjan kaltaiset maailmankielet voisivat saada nykyistä laajemman jalansijan. Joissakin yhteyksissä on pelätty ja myös julkisuudessa esitetty, että kielikokeilu tai myöhemmin sitä seuraava vapaa kielivalinta heikentäisivät mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Mielestämme tämä pelko on aiheeton, sillä kielikokeiluun osallistujia ei vapauteta kielten opiskelusta sinällään. Ainoastaan tarjotaan mahdollisuus valita haluamiaan kieliä, ja myös mahdollisuus virkamiesruotsin suorittamiseen säilyy tarvittaessa. Monipuolisuus lienee kaikkien etu, sekä oppilaiden että hieman myöhemmin myös elinkeinoelämän, kun nämä oppilaat valmistuvat oppilaitoksista ja pääsevät työelämään. Kaikkien oppilaiden ei myöskään tarvitse välttämättä opiskella samoja kieliä. On tosiasia, että jokaisella on vain äärellinen määrä tunteja käytettävissään. Siinä mielessä olisikin hyvä, että he voisivat motivaationsa perusteella opiskella niitä kieliä, joihin ovat parhaiten motivoituneita. Edelleen laajentuessaan kielten opiskelun valinnanvapaus toisi yhä useampia kansainvälisten kielten osaajia työelämään ja tarjoaisi erinomaisia jatko-opinto‑ ja työmahdollisuuksia sekä koti- että ulkomailla ja myös tosiaan kohentaisi opiskelumotivaatiota merkittävästi monen opiskelijan osalta. Arvoisa puhemies! Viime syksynä muun muassa Suomen Lukiolaisten Liitto esitti kannanotossaan kielikokeilun laajentamista lukioihin, jotta selviäisi vapaan kielivalinnan mahdollinen positiivinen vaikutus esimerkiksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien kielten määrään. Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa vapaan kielivalinnan mukanaan tuoma monipuolisuusetu kannattaisikin ehdottomasti hyödyntää. Totean vielä, että kielikokeilun tulee tuottaa mahdollisimman laaja-alainen, monipuolinen ja kattava kuva koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeesta koko maan alueella. Perussuomalaiset ovatkin jo aiemmin tänään ja viime vuonna tehneet kokeiluun osallistumiseen tähtääviä valtuustoaloitteita monessa Suomen kunnassa, ja ne odottavat tämän lain voimaantuloa. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Åbo Akademin tutkimuksen mukaan noin kolme neljäsosaa Suomen kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista. Yli 60 prosenttia kansalaisista myös kokee, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia. Suuri osa kansalaisista on täten perussuomalaisten kanssa samalla kannalla kielikysymyksessä ja haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista. Toivonkin, että tämä nyt käyntiin lähtevä kielikokeilu saa tulevaisuudessa jatkoa todellisen kielivapauden merkeissä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_93+2017+8+2+2.aspx |
|
|
Avainsanat: vapaa kielivalinta, pakkoruotsi, hallitusohjelma |
|
Tiedote: Monella väärä käsitys kielikokeilustaMaanantai 5.6.2017 klo 16.07 Kannanotto 5.6.2017 Julkaisuvapaa
Perussuomalaiset: monella väärä käsitys kielikokeilusta
”Vapaaehtoiseen ruotsin kielen opiskeluun liittyvä kokeilu on herättänyt paljon tunteita puolin ja toisin. On syytä kaivaa faktat esiin, jotta keskustelua ei käydä virheellisen tiedon pohjalta”, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja Sami Savio.
Kokeiluun osallistuvilla mahdollisuus opiskella kaikki koulutusasteet ilman ruotsin kielen opiskelua ”Pelko siitä, että kokeiluun osallistuvat eivät pääse suorittamaan toisen asteen koulutusta tai korkeakouluopintoja ilman ruotsin kielen opiskelua, on turha. Kokeiluun osallistujilla on mahdollisuus hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta niin lukioissa kuin ammattikouluissa, ja on myös syytä muistaa, että korkeakoulut voivat jo nykyisen lain mukaan vapauttaa opiskelijat toisen kotimaisen kielen opiskelusta”, toteaa Savio. ”Koko opintoputki on mahdollista suorittaa ilman ruotsin kielen opiskelua. Ja jos virkauralle aikoo, on korkeakoulussa mahdollisuus aloittaa ruotsin kielen opinnot. Umpikujia ei ole”, Savio jatkaa.
Kielivalikoima laajenee ja opetuksen järjestäjien resurssit turvataan ”On pelätty, että kielikokeilu heikentää mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Tämä pelko on aiheeton, sillä kielikokeiluun osallistujia ei suinkaan vapauteta kielten opiskelusta, vaan heille tarjotaan mahdollisuutta valita”, painottaa Savio. ”Kielikokeiluun osallistujat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa kielivalikoimaansa oman uransa ja elämänsä kannalta mielekkäämmällä kielellä, joka ei välttämättä ole ruotsi. Myös yritykset hyötyvät, sillä todennäköisyys saada palkkalistoilleen harvinaisempien kielten osaajia tulee kasvamaan. Kielikokeilun toteutuminen turvataan tarjoamalla riittävät resurssit, joten opetuksen järjestäjien toimintamahdollisuuksista ei tarvitse olla huolissaan”, jatkaa Savio.
Kansa kannattaa Åbo Akademin sekä Tampereen ja Turun yliopistojen taannoisen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa Suomen kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista ja yli 60 % koki, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia. ”Suuri osa kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista, joten kielikokeilu on askel oikeaan suuntaan”, toteaa Savio.
Lisätietoja: Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja: Sami Savio, 045-260 8308
Jäsenet: Juho Eerola, 050-512 0513 Simon Elo, 050-513 0687 Ritva Elomaa, 050-512 0806 Laura Huhtasaari, 050-512 2860 Ville Tavio, 040-845 7270
|
|
|
Avainsanat: vapaa kielivalinta, pakkoruotsi, hallitusohjelma |
|
Kielikokeilua on vietävä eteenpäin hallitusohjelmassa sovitulla tavallaPerjantai 10.6.2016 klo 8.00 Helsingin Sanomien tuoreen uutisen mukaan eduskunnan edellisellä vaalikaudella hyväksymää ja hallitusohjelmaan kirjattua kokeilua vapaasta kielivalinnasta ei ole edistetty aiemmin kaavaillulla tavalla. Tilanne on kieltenvalinnan vapaaehtoisuuden näkökulmasta huolestuttava, erityisesti kun kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan yhä monipuolisempaa kielitaitoa. http://www.hs.fi/kotimaa/a1465362969495 Tein keväällä opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasoselle kirjallisen kysymyksen kielikokeilun toteuttamisajankohdasta ja tavasta. Saamassani vastauksessa vedottiin laajoihin perustuslaillisiin ongelmiin, jotka eivät olleet tiedossa hallitusneuvotteluiden aikana. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_136+2016.aspx https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf Perussuomalaiset ovat tehneet ympäri Suomen lukuisia valtuustoaloitteita, joissa esitetään laajaa seudullista osallistumista kielikokeiluun. Näin on toimittu muun muassa kotikaupungissani Ylöjärvellä sekä sen naapurissa Tampereella. Opetusministeriön näkökannan mukaan kielikokeilu saattaisi kuitenkin vaarantaa muun muassa työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea jatko-opintoihin. Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on silti esittänyt maahanmuuttajille työelämään ja opintoihin ohituskaistaa, jolla kielitaitovaatimuksia löyhennettäisiin merkittävästi. Kansalaisten näkökulmasta mainittu kokonaisuus saattaa näyttää hyvin oudolta. Kielikokeilua onkin vietävä hallituksessa määrätietoisesti eteenpäin hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla. Myös perustuslakia voidaan tarvittaessa muuttaa, mikäli poliittista tahtoa siihen löytyy. Ohessa vielä linkki Tamperelaisen aiheesta kirjoittamaan juttuun: http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/403013-savio-kielikokeilu-toteutettava-nopeasti |
|
|
Avainsanat: vapaa kielivalinta, eduskuntatyö |
|
Kannanottojani eduskunnassa tällä viikollaLauantai 9.4.2016 Alla tällä viikolla eduskunnassa esittämiäni maahanmuuttopolitiikkaan, vapaaseen kielivalintaan ja veronkiertoon liittyviä kannanottoja:
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (5.4.2016) Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen otti äskeisessä puheenvuorossaan kantaa siihen, että me täällä Suomessa varmistamme nykyään viimeisen päälle tarkasti, etteivät turvapaikanhakijoiden edut ja oikeudet tule millään muotoa ja missään tapauksessa jäämään huomiotta. Itse asiassa taidamme tosiaan olla tässä asiassa jopa sinisilmäisiä.
Edustaja Hakkarainen vertasi hyvässä puheenvuorossaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa Australiaan, jossa sikäläiset prosessit on rakennettu ensisijaisesti kansakunnan edun näkökulmasta ja painottaen pitkälti hakijan sopeutumiskyvyn merkitystä. Australiassa myös painotetaan taloudellisia näkökulmia aivan eri mittakaavassa kuin meillä Suomessa tehdään. Kun otetaan vielä huomioon, että Australia kuuluu Suomen kanssa samaan länsimaiseen kulttuuripiiriin, olisi meillä hyvä mahdollisuus ottaa oppia sieltä myös maahanmuuttopolitiikassa.
Tämä lakiesitys on kokonaisuudessaan erityisen kannatettava, ja sitä se on myös hallinto-oikeuksien resurssien näkökulmasta. Toki meidän täytyy tehdä paljon muitakin kiristyksiä. Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi erittäin nöyrästi kristillisdemokraatteja ja varsinkin edustaja Laukkasta erittäin rakentavasta oppositiopolitiikasta.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (5.4.2016)
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi ja käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö liittyvät lakimuutokseen, joka tosiaan poistaa kansallisesta lainsäädännöstämme humanitäärisen suojelun perusteella myönnettävän turvapaikkaoikeuden käsitteen. Aiemminhan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella, ellei edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ole löytynyt.
Tämä humanitäärisen suojelun käsite on kuitenkin ollut kansallista sääntelyä, eikä se perustu EU-lainsäädäntöön tai kansainvälisiin velvoitteisiin, kuten näistä aiemmista puheenvuoroistakin on käynyt ilmi. Ja tämä käsite on lisätty omaan kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka myös aiempaa lakia säädettäessä pyrittiin yhdenmukaisuuteen koko EU:n alueella. Nämä seikat huomioiden tämä uusi esitys on selvästikin askel oikeaan suuntaan.
On myös huomioitava, että viime vuonna humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan sai vain hieman yli sata henkilöä eli aika pieni määrä, mutta siitä huolimatta meidän lainsäätäjien täytyy varmistaa, että lainsäädännöstä meillä Suomessa karsitaan muihin EU-maihin verrattuna ylimääräiset vetovoimatekijät.
Tämä lainmuutos on siihen tavoitteeseen suhteutettuna hyvä askel, ainakin periaatteellisella tasolla, varsinkin kun lähtökohtanamme on saada lainsäädäntömme ja sen soveltamiskäytännöt vähintään yhtä tiukoiksi kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä voisimme joskus ottaa mallia eteläisestä naapurimaastamme Virostakin.
Arvoisa puhemies! Muun muassa näillä perusteilla pidän lakiesitystä erittäin kannatettavana, eikä perustuslakivaliokunnankaan lausunnon mukaan lakiesitykseen sisälly perustuslaillisia ongelmia.
Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista (6.4.2016)
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on alkanut allekirjoitusten keräys vapaaseen kielivalintaan kaikissa Suomen oppilaitoksissa tähtäävään kansalaisaloitteeseen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta parantaisi aidoksi valinnanvapaudeksi laajentuessaan monen opiskelijan kielten opiskelumotivaatiota ja toisi siten lisää kansainvälisten kielten taitajia työelämäämme.
Myöskin kielikokeilun tuottamista eduista olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja-alainen kuva ympäri Suomen. Itä-Suomessa venäjän kieli olisi luultavasti hyvin suosittu valinnan kohde, kun taas Sisä-Suomessa esimerkiksi kiinan ja espanjan kaltaiset maailman kielet voisivat saada nykyistä laajemman jalansijan.
Arvoisa puhemies! Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa vapaan kielivalinnan mukanaan tuoma monipuolisuusetu kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Pyydänkin hallitusta ryhtymään tältä osin pikaisiin toimiin suomalaisten kielitaidon laventamiseksi.
Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (7.4.2016) Arvoisa puhemies! On selvää, että monet veroparatiiseihin rahansa piilottaneet henkilöt ovat käyttäneet yhtä tai useampaa avustavaa tahoa käytännön järjestelyissä, koska heillä itsellään ei ole riittävää tietotaitoa eikä yhteyksiä pöytälaatikkoyhtiöiden perustamiseen veroparatiiseissa, rahojen alkuperän häivyttämiseen tai muihin rahanpesutoimiin.
Arvoisa puhemies! Rikoslain 5 luvun 6 §:ssä säädetään rangaistavaksi avunanto rikokseen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: aikooko ministeriö puuttua veronkiertoa edistävien pankkien ja sijoituspalveluyritysten toimintaan, ja pyrkiikö se aktiivisesti sanktioimaan tuomittavat toimintamallit ajamalla esimerkiksi finanssivalvonnasta annetussa laissa mahdollistettua toimiluvan perumista ja rajoittamista, jotta veronkiertoa edesauttavat pankit ja sijoituspalveluyritykset saadaan vastuuseen teoistaan ja yhteiskunnalle aiheuttamastaan taloudellisesta vahingosta?
|
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, vapaa kielivalinta, veronkierto |
|
Näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuistaPerjantai 11.3.2016 Aamulehti julkaisi tänään (11.3.) näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille säädetystä lukukausimaksusta.
|
|
|
Avainsanat: vapaa kielivalinta, julkinen talous, mielipidekirjoitus |
|
Kirjallinen kysymys alueellisen kielikokeilun järjestämisestäKeskiviikko 9.3.2016 Jätin tänään 9.3.2016 opetus- ja kulttuuriministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
"Kirjallinen kysymys alueellisen kielikokeilun toteuttamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu vapaata kielivalintaa koskevan kokeilun mahdollistaminen eduskunnassa keväällä 2015 hyväksytyn ponnen mukaisesti. Kieltenopiskelun valinnanvapaus toisi laajentuessaan yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia työelämään. Isojen maailmankielten osaajille on tarjolla erinomaisia jatko-opinto- ja työmahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa monipuolisen kieltenosaamisen mukanaan tuoma etu olisi Suomelle ja suomalaiselle yrityselämälle erittäin merkittävä kilpailuvaltti.
Myös opiskelumotivaation lisääntyminen ja kieltenopiskelun arvostuksen nousu ovat perusteita kieltenopiskelun vapaaehtoisuudelle. Åbo Akademin vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan 74 % suomenkielisistä kannattaa ruotsin kielen valinnaisuutta. Saman tutkimuksen mukaan kiinnostusta ruotsin kielen vapaaehtoiseen opiskeluun olisi runsaasti.
Monessa Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä valtuustoaloite, jossa esitetään kielikokeilun toteuttamista joko paikallisesti tai seudullisesti kielikokeilun mahdollistavan lainsäädännön valmistuttua. Myös seudulliseen kielikokeiluun olisi kiinnostusta monessa kunnassa, mikäli lähikunnat suhtautuvat asiaan myönteisesti.
Kielikokeilu tultaneen toteuttamaan ainakin joissain Itä-Suomen kunnissa. Etukäteisarvioiden nojalla venäjän kieli olisi Itä-Suomessa todennäköisesti erittäin suosittu kielivalinnan kohde. Jos myös esimerkiksi muutama Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunta tulisi kielikokeilun piiriin, saataisiin kokeilun tuottamista tuloksista laaja-alaisempi käsitys verrattuna tilanteeseen, jossa kokeilu toteutettaisiin vain Itä-Suomessa. Tällöin muun muassa kiinan ja espanjan kaltaiset maailmankielet voisivat saada kokeilussa huomattavasti nykyistä laajemman jalansijan, ja kielikokeilusta saatu kokemus antaisi samalla monipuolisen kuvan mahdollista jatkovalmistelua varten.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdollisimman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeista koko maan alueella?
Helsingissä 09.03.2016
Sami Savio /ps"
|
|
|
Avainsanat: vapaa kielivalinta, eduskuntatyö |
|
Alueellinen kielikokeilu on askel kohti vapaata kielivalintaaPerjantai 13.3.2015
|
|
|
Avainsanat: vapaa kielivalinta, pakkoruotsi |
|
Aloite vapaasta kielivalinnasta tulee eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksiTorstai 26.2.2015 Kansalaisaloite vapaasta kielivalinnasta jätettiin eduskunnan käsittelyyn viime vuoden huhtikuussa. Aloite tähtää siihen, että ruotsin kielen opiskelu tulisi vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla peruskoulusta yliopistoon. |
|
|
Avainsanat: pakkoruotsi, vapaa kielivalinta |
|
Vapaaehtoinen kielivalinta kansalaisten vankka tahtoMaanantai 22.12.2014 Ylivoimainen enemmistö suomalaisista on uunituoreen tutkimuksen mukaan valmis luopumaan ruotsin kielen pakollisuudesta opinnoissa. Samankaltaisia lukemia on saatu aiemmin vastaavissa mittauksissa. Toisaalta valtaosa kyselyyn vastanneista kertoi suhtautuvansa ruotsin kieleen myönteisesti. Kyse on siis halusta lisätä valinnanvapautta, ei ruotsin kielen inhoamisesta. |
|
|
Avainsanat: vapaa kielivalinta, pakkoruotsi |
|
Kansa vaatii vapaata kielivalintaaLauantai 4.10.2014 Mielipidemittausten (esim. Ylen Taloustutkimuksella vuonna 2013 teettämän gallupin) mukaan noin kaksi kolmasosaa kansalaisista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Perusteita ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudelle ovat mm. opiskelumotivaation lisääntyminen, muiden kielten oppimiseen jäävä lisäaika ja ruotsin kielen arvostuksen todennäköinen koheneminen. |
|
|
Avainsanat: vapaa kielivalinta, pakkoruotsi |
|
