Vappupuheeni 1.5.2021

Lauantai 1.5.2021 klo 12.25

Sami Savion vappupuhe 1.5.2021

https://www.youtube.com/watch?v=AxS0AgycVaw

Hyvää vappua, arvoisat katsojat! Jo toisena peräkkäisenä vuonna pidän koronavirusepidemian vuoksi vappupuheeni videon välityksellä tavanomaisten toritapahtumien sijaan. Epidemia näyttää onneksi olevan hiljalleen talttumassa rokotekattavuuden paranemisen myötä.

Koronan kannalta ollaan siis menossa kohti parempia aikoja, mutta monessa muussa suhteessa Suomen tilanne on yhä vaikeampi. Julkinen velkaantuminen on kiihtynyt Marinin hallituksen aikana räjähdysmäisesti. Velkaa on kertynyt jo noin 30 000 euroa kaiken ikäistä suomalaista kohti. Maksutaakka on huikea. Säästöjä pitäisi saada ripeästi aikaan, mutta niiden sijaan hallitus on keskittynyt menojen kasvattamiseen. Hallitus velkaannuttaa Suomea surutta ja jättää ongelmien korjaamisen seuraajiensa murheeksi. Siinä onkin tekemistä.

Suomea ei tosin pian velkaannuteta enää vain kotimaisin voimin. Hallituksen ideologisin perustein puoltamalla yhteiseurooppalaisella velanotolla peiteltäisiin talouttaan huonosti hoitaneiden EU-maiden ja kehnossa kunnossa olevien keskieurooppalaisten suurpankkien ongelmia koronan talousvaikutusten lieventämisen sijaan. Velkojen yhteisvastuu ei kannustaisi rakenteellisiin uudistuksiin, vaan siirtäisi pitkään taloudenpidossaan kompuroineiden valtioiden ongelmat ja pankkien riskinoton realisoitumisen niihin syyttömille tahoille, kuten suomalaisille veronmaksajille. Ratkaisu on täysin väärä ja epäoikeudenmukainen.

Suomen osuus elvytysrahaston kuluista olisi noin 6,6 miljardia euroa. Maamme arvioitu saanto rahastosta on sitä vastoin pudonnut selvästi alle kolmeen miljardiin. Saisimme siis rahastosta tuloutuksia lähes neljä miljardia euroa vähemmän kuin sinne vuosien myötä joutuisimme maksamaan. Lisäksi Suomi on joutumassa miljardien eurojen takausvastuuseen muiden maiden lainaosuuksista. Ja mikä pahinta, jos ja kun yhteisen velanoton tielle lähdetään, EU:n elvytyspaketti tuskin jää kertaluonteiseksi.

Perussuomalaiset vastustavat elvytysrahastoa ankarasti. EU:n yhteinen elvytysrahasto on aivan liian kallis ratkaisu Suomelle sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Jokainen EU-maa vastatkoon omista veloistaan. Suomi kärsisi elvytyspaketin merkittävänä nettomaksajana muillakin tavoin. Elvytysrahasto voi toteutuessaan jopa johtaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun muiden EU-maiden teollisuutta tuetaan sen myötä avokätisesti. Suomelle elvytysrahasto on siis haitallinen sekä siitä aiheutuvan taloudellisen kuormituksen että erityisesti sen periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Marinin hallituksen heinäkuussa elvytysrahastosta saavuttama neuvottelutulos on itse asiassa niin surkea, että jopa hyvin euromyönteinen kokoomus harkitsi hetken aikaa sen vastustamista. Yhtenäisenä pysyessään oppositio pystyisi estämään Suomen osallistumisen elvytysrahastoon, koska sen hyväksyminen vaatii kahden kolmasosan määräenemmistön eduskunnassa. Kokoomuksen kanta asiaan on siis äärimmäisen tärkeä.

Kokoomus on kuitenkin päättänyt olla ottamatta elvytysrahastoon lainkaan kantaa ja äänestää eduskunnan täysistuntokäsittelyssä tyhjää. Tosiasiassa kokoomus haluaa varmistaa näin elvytysrahaston läpimenon eduskunnassa, koska tyhjiä ääniä ei oteta määräenemmistöä laskettaessa lainkaan huomioon. On silti täysin ennennäkemätöntä, ettei suuri oppositiopuolue käytä äänestäjien sille antamaa mandaattia vaikuttaa äänestämällä JAA tai EI ratkaisevasti asiaan, joka on mittasuhteiltaan sekä periaatteellisesti että taloudellisesti valtavan suuri.

Vappua edeltävällä viikolla nähtiin hyvin eriskummallinen poliittinen näytelmä hallituksen ajauduttua ainakin näennäisesti kuilun partaalle. Mitä ilmeisimmin hallitus ei kuitenkaan pohtinut elvytysrahaston hintaa suomalaisille veronmaksajille yli viikon kestäneen kriisikokouksensa aikana. Myöskään vihervasemmiston apupuolueeksi taantunut keskusta ei kovasta ennakkouhosta ja hallituksen hajottamispuheista huolimatta kyennyt tai halunnut pitää huolta Suomen talouden kestävyydestä. Sekin päätyi lopulta muiden hallituspuolueiden tavoin lisäämään valtion vuotuisia menoja useilla sadoilla miljoonilla euroilla alun perin sovittuun verrattuna. Nämäkin lisämenot tullaan kattamaan entiseen tapaan joko velalla tai tavallisten suomalaisten ostovoimaa kurittavilla veronkorotuksilla.

Samaan aikaan hallitus ajaa härkäpäisesti ja kustannuksista piittaamatta eteenpäin sote-uudistusta, jonka keskeisenä tavoitteena tulisi olla kustannusten alentaminen tai ainakin niiden merkittävä hillintä. Vuodessa noin 20 miljardia euroa maksavien sosiaali‑ ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuden sijaan uudistuksen keskiössä on kuitenkin keskustan hellimän maakuntauudistuksen toteuttaminen. Se loisi Suomeen uuden hallintotason ja johtaisi todennäköisesti sekä kustannusten että verorasituksen kasvuun. Sote-palvelut sitä vastoin tuskin paranisivat merkittävästi, jos ollenkaan. Tällaista hyödytöntä sote-ratkaisua ja sen mukanaan tuomaa turhaa ja kallista hallintohimmeliä on järjetöntä Suomeen synnyttää.

Kiihtyvän lisävelkaantumisen tiellä ei voida enää jatkaa. Kuten viime vappunakin totesin, on kiireesti aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Hallintoa on karsittava ja byrokratiaa vähennettävä. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti, samoin koko ajan kasvavia maahanmuuton kustannuksia. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi.

Myös kuntien arkisessa päätöksenteossa tarvitaan yhä enemmän pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Kunnissakin verorasitus on pidettävä siedettävänä ja investointien järkevyys punnittava tarkoin. Esimerkkinä huippukalliista mutta tarpeettomasta investoinnista on kotikaupunkiini Ylöjärvelle kaavailtu, pitkälti yli sata miljoonaa euroa maksava jatkolinja Tampereen raitiotiehen. Onneksi kansalaisilla on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä kesäkuun kuntavaaleissa. Niissä Perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon nykymenolle. Muistathan käyttää äänioikeuttasi.

Näillä mietteillä toivotan vielä kertaalleen hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja tulevaa kesää kaikille suomalaisille!

Avainsanat: vappupuhe, julkinen talous, elpymisrahasto

Vappupuheeni 1.5.2020

Perjantai 1.5.2020 klo 11.21

Hyvää ja turvallista vappua! Koronaepidemian takia pidän vappupuheeni tänä vuonna videon välityksellä:

https://www.youtube.com/watch?v=Wfo-UO_4YZM

"Hyvää vappua, arvoisat katsojat!

Monena aiempana vappuna me pirkanmaalaiset perussuomalaiset olemme kokoontuneet juhlimaan vappua Tampereen Keskustorin läheisyyteen. Mutta kuten kaikki tiedämme, tämä vappu on hyvin erilainen kuin aiemmat, ja siksi pidän myös vappupuheeni tällä kertaa videon välityksellä. Suomea runtelee tänä keväänä koronavirusepidemia, johon on kuollut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 200 suomalaista. Selvästi eniten sairastuneita ja kuolleita on pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa tartuntoja on todettu parisen tuhatta.

Päättäjien ja erityisesti maamme hallituksen on keskitettävä nyt tarmonsa toimenpiteisiin, joilla epidemia saadaan hallintaan sekä terveyden että talouden kannalta kestävällä tavalla. Mitä nopeammin ja paremmin siinä onnistutaan, sitä vähemmän suomalaisia kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja sitä helpompi myös kansantaloutemme on nousta takaisin jaloilleen. Suomi voi yhä tukahduttaa koronavirusepidemian, ja tämän vaatimuksen Perussuomalaiset ovat tuoneet toistuvasti esille myös eduskunnassa, samoin lukuisia tukahduttamiskeinoja. Hallitus onkin toteuttanut osan vaatimuksistamme, mutta valitettavasti osa kaikkein järeimmistä toimista on jäänyt tekemättä, eikä epidemia ole tällä hetkellä täysin hallinnassa.

Periksi ei kuitenkaan pidä antaa. Maailmanlaajuinen rokote- ja lääketutkimus etenevät nyt tavanomaista ripeämmin, ja on hyvin mahdollista, että tiede pääsee voitolle koronaepidemiasta jo tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Ennen sitä meidän on kuitenkin pyrittävä estämään epidemian eteneminen. Koska koronatartunnan ja sen toteamisen välillä voi olla kahden viikon viive, ei rajoitustoimia pidä purkaa hätäisesti ja harkitsemattomasti. Epidemian ryöpsähtäminen uuteen roihuun palauttaisi Suomen vain takaisin lähtöruutuun. Sen sijaan meidän on otettava oppia muiden maiden kokemuksista ja seurattava tarkoin rajoitusten purkamisen vaikutusta tautitilanteeseen muualla maailmassa. Koronatestausta on lisättävä tuntuvasti ja erityisesti havaitut vakavat suojavarustepuutteet on korjattava pikaisesti, jotta suomalaisia voidaan hoitaa turvallisesti.

Koronaepidemian vuoksi myönnetyt yritystuet ovat herättäneet aiheellista ja voimakasta julkista keskustelua. Tuen todellisia tarvitsijoita olisivat ne normaalioloissa työllistävät ja yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tosiasiallisesti kärsineet epidemiasta. Vastapainona verovaroilla tuettujen yritysten tulee olla vastuullisia suomalaisten työttömien ja lomautettujen työllistämisessä alasta riippumatta. Tukien oikeudenmukainen myöntäminen ja käyttäminen ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että erityisesti yhteiskuntamoraalin ylläpitämisen kannalta. Suomalainen työvoima ja suomalaiset yritykset ovat elintärkeitä maamme tulevalle taloudelliselle kantokyvylle, eikä kumpaakaan niistä saa unohtaa.

Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että julkinen velka kasvaa tänä vuonna ennätyksellistä tahtia, jopa yli 20 miljardilla eurolla. Äkillisen kriisin oloissa lisävelkaantuminen lienee väistämätöntä, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että veronmaksajien piikki voisi olla loputtomasti avoinna. Hallituspuolueiden yhteinen ideologia ei voi eikä saa jyrätä käytännön asettamia reunaehtoja ja veronmaksajien kantokykyä.

Koronaepidemian laannuttua on aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi. Käytännössä tällainen suunnanmuutos edellyttää hallitusohjelman kirjoittamista uudelleen, mahdollisesti jopa uuden hallituspohjan turvin.

Arvoisat katsojat, vaikka tilanne on nyt vakava, uskon vahvasti että ensi vappuna tulevaisuus näyttää Suomessakin jo selvästi kirkkaammalta. Toivotan teille kaikille oikein hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja lähestyvää kesää."

Avainsanat: vappupuhe, koronavirus, julkinen talous, työllisyys, yrittäminen

Vappupuheeni Tampereen Jugend-torilla

Keskiviikko 1.5.2019 klo 18.49

Pidin tänään seuraavan vappupuheen Tampereen Perussuomalaisten Jugend-torilla järjestämässä tilaisuudessa:

"Arvoisa yleisö, oikein hyvää vappua teille kaikille! Eduskuntavaalit ovat nyt takana. Teille äänestäjille kuuluu suuri kiitos siitä, että perussuomalaiset arvot ja linjaukset saivat vaaleissa historiallisen runsaan tuen. Suhtaudun luonnollisesti myös omaan äänimäärääni ja kansan minulle antamaan jatkopestiin suurella kiitollisuudella ja nöyryydellä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tämänkertaiset eduskuntavaalit olivat itselleni neljännet. Mahdollisesta aiemmasta kokemuksesta huolimatta vaalit ovat aina varsinkin ehdokkaille jännittävät. Vaikka lopputuloksen suuntaviivat ovat usein aavistettavissa etukäteen, ovat yllätykset voittoineen ja pettymyksineen tietenkin vaalien suola. Nyt niitä nähtiin ainakin perussuomalaisten näkökulmasta sopivassa suhteessa.

Kevään vaaleista tuli historiallisen tiukat. Niiden lopputulos oli ennakkokaavailujen mukaisesti ja varsinkin perussuomalaisten maahanmuutto- ja ilmastorealismiin pohjautuneen huiman loppukirin myötä äärimmäisen täpärä. SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen keskinäinen järjestys ratkesi lopulta yhden paikan eroilla.

Kannatusosuuksilla mitattuna kisa oli vieläkin kovempi. Perussuomalaiset jäivät vain 0,2 prosenttiyksikön päähän suurimman puolueen asemasta. Tämä on puolueemme 60-vuotisen historian paras vaalitulos. Pirkanmaalla onnistuimme säilyttämään neljä paikkaamme, myös ne kolme, jotka olivat viime vaalikauden loppupuolella väliaikaisesti ja luvatta muualla lainassa.

Erityisen heikon vaalituloksen teki perinteisen arvopohjansa hylännyt keskusta, jonka edustajamäärä putosi yli kolmanneksella. Vaalitappio johti odotetusti puheenjohtaja Juha Sipilän eroilmoitukseen ja mitä todennäköisimmin keskustan jäämiseen oppositioon. Hallitusneuvotteluiden mennessä pahaan solmuun voi keskustakin tosin päätyä hallitukseen maakuntauudistustaan toteuttamaan. Vielä keskustaakin kehnommin kävi kesken vaalikauden syntyneille sinisille. Äänestäjien tuomio oli ankara mutta oikeudenmukainen. Nyt siniset putoavat kansan tahdosta sekä hallituksen että opposition ulkopuolelle.

Parasta antia vaalikamppailun tuoksinassa on perinteisesti äänestäjien kohtaaminen, niin myös huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suosituimpiin keskustelunaiheisiin lukeutuivat pienet eläkkeet, työttömyys, kireä verotus, korkeat asumis- ja liikkumiskustannukset sekä hallitsematon maahanmuutto. Nämä kaikki ovat tavallisten kansalaisten arjen kannalta hyvin isoja ongelmia. Edellä mainittujen ja lukuisten muiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen edellyttääkin vahvaa ja määrätietoista hallitusta, jota tuskin voi syntyä ilman perussuomalaisia.

Kansanvallan näkökulmasta selkeintä olisi yrittää hallituksen muodostamista suurimpien puolueiden kesken. Ellei näin toimita, voi vaalien suurimman puolueen edustajamäärän jääminen 40 paikkaan johtaa tilanteeseen, jossa uudella hallituksella on vain niukka enemmistö eduskunnassa. Vaalitulos ja vaalien jälkeiset puheenvuorot ennakoivat kuitenkin melko monimutkaisia hallitusneuvotteluita, varsinkin jos puolueiden väliselle yhteistyölle pyritään luomaan jo etukäteen keinotekoisia raja-aitoja ns. arvopohjaerojen varjolla.

Perussuomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti ajatukseen hallitusyhteistyöstä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mutta eivät tietenkään millä tahansa ehdoilla. Hallituksen on muun muassa huomioitava tavallisen suomalaisen arki päätöksenteossa, turvattava kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toiminta- ja työllistämisedellytykset – tämä koskee muiden alojen ohella myös metsä- ja metalliteollisuutta - sekä puututtava hallitsemattomasta maahanmuutosta aiheutuneisiin ongelmiin. Näistä tavoitteista ei ole syytä tinkiä, emmekä me niistä tingikään.

Eduskunnan kevät kuluu hallituksen muodostamiseen saakka pitkälti muodollisuuksien parissa ja alkavan kauden suuntaviivoja hakiessa. Eduskunnan väliaikaiseen puhemiehistöön on valittu edustaja kustakin kolmesta suurimmasta puolueesta. Puhemiehenä toimii toistaiseksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja ensimmäisenä varapuhemiehenä perussuomalaisten Juho Eerola.

Hallitustunnustelijaksi perjantaina nimitetty Rinne jätti eduskuntapuolueiden vastattavaksi yhdestätoista eri aihealueesta koostuvan kysymyssarjan, johon puolueet vastasivat huhtikuun lopussa. Vastaukset tarkoin luettuaan kutsuu Rinne neuvottelupöytään ne puolueet, joiden kanssa arvioi voivansa löytää yhteisen näkemyksen tulevan neljän vuoden suuntaviivoista. Ellei sopua löydy, voidaan hallitustunnustelijaa kuitenkin myös vaihtaa, ennen kuin eduskunta äänestää pääministeristä ja hallitusohjelmasta. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi saa puolueiden lähipiirien edunvalvojan sijaan hallituksen, joka ajaa kaikkien suomalaisten yhteistä etua.

Arvoisa yleisö, perussuomalaisten linjauksille on olemassa kansan vaaleissa osoittama selkeä tilaus ja suuri kannatus. Tulemme jatkamaan johdonmukaista ja määrätietoista työtämme suomalaisten hyväksi riippumatta siitä, pääsevätkö perussuomalaiset hallitukseen tavallista suomalaista puolustamaan vai jätetäänkö meidät vaalituloksesta huolimatta hallituksen ulkopuolelle.

Selkeä ja johdonmukainen linjamme näkyy jatkossakin sekä kuntatasolla, eduskunnassa että EU-parlamentissa, johon valitaan uudet edustajat toukokuun 26. päivänä. On tärkeää, että muistatte käydä äänestämässä myös eurovaaleissa sellaista puoluetta ja ehdokasta, joka puolustaa suomalaisten ja Suomen etua. Päätän puheeni tähän muistutukseen ja toivotan vielä kertaalleen oikein hyvää vappua kaikille läsnäolijoille!"

Avainsanat: vappupuhe, vaalit, hallitusneuvottelut