Aamulehti 29.11.2017
Aamulehti 18.10.2017

Tamperelainen 23.9.2017
Ylöjärven uutiset 13.9.2017
Tamperelainen
Tamperelainen 11.3.2017
Aamulehti 26.9.2016
Tamperelainen 14.9.2016
Tamperelainen 28.5.2016
Tamperelainen 11.5.2016

Aamulehti 1.4.2016

Aamulehti 11.03.2016
Eduskunta myönsi vuodelle 2016 lisämäärärahan sisäisen turvallisuuden kohentamiseen hallitusohjelman mukaisesti. Valitettavasti sisäministeriössä valmistellussa ja tammikuun lopulla julkisuuteen tulleessa suunnitelmassa kuitenkin tähdätään 16 poliisiaseman sulkemiseen.
Aamulehti 13.2.2016

Ylöjärven uutiset 15.4.2015

Talouselämä 10.4.2015

Aamulehti 10.4.2015
Ryhtiä maahanmuuttopolitiikkaan (Perussuomalainen-lehti 27.3.2015)
Jussi Halla-ahon mukaan Perussuomalaisten on tiivistettävä linjaansa maahanmuuttopolitiikassa ja nostettava se eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Mielestäni hän on oikeassa. Halla-ahon merkitys puolueen kannatuksen nousulle on ollut erittäin suuri, joten häntä kannattaa kuunnella tarkalla korvalla.
Maahanmuuttopoliittisessa linjanvedossa on osin kyse myös taloudesta ja
Suomen talouden kantokyvystä, mutta ei pelkästään niistä. Nykyinen
ylisuvaitsevainen maahanmuuttopolitiikkamme voi vaikuttaa
yhteiskuntaamme ja kulttuuriimme pysyvästi. Ne muuttuvat aluksi
näennäisen hitaasti, mutta pitkään jatkuttuaan muutos voi jäädä
pysyväksi. Länsinaapurimme Ruotsi on tästä varoittava esimerkki.
Britanniassa Perussuomalaisten kanssa samaan EU-parlamenttiryhmään
kuuluva konservatiivinen pääministeripuolue haluaa tiukentaa
paikallista maahanmuuttopolitiikkaa mm. leikkaamalla maan ulkopuolelle
maksettavia etuuksia ja vaikeuttamalla kerjäläisten maahantuloa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaan on saatava uutta ryhtiä. On otettava
käyttöön tulijoiden pisteytysmenetelmä Tanskan, USA:n, Kanadan ja
Australian tapaan. Sisäministeriössä valmisteilla oleva terrorismilaki
täytyy saada voimaan ja määrätä ehdoton maahantulokielto
terroristeille. Myös vakaviin rikoksiin syyllistyneiden tulijoiden
karkottaminen ja tiukka suhtautuminen sosiaaliturvashoppailuun ovat
välttämättömiä toimenpiteitä. Maahanmuuttajien on osoitettava
valmiutensa sopeutua yhteiskuntaan, jonka suomalaiset ovat
kovalla työllä rakentaneet.
Sami Savio
Diplomi-insinööri, ekonomi
Eduskuntavaaliehdokas (PS) Pirkanmaa
Sote-valmistelun virheistä
otettava opiksi (Tamperelainen 25.3.2015)
Sote-lakia ryhdyttiin muuttamaan
paniikinomaisesti perustuslakivaliokunnan tyrmättyä lakiluonnoksen
19.2. Vastaava sekoilu ei saa enää toistua. Asiantuntijoiden
kuuleminen ja lain vaikutusten arviointi täytyy jatkossa tehdä
ennen poliittisten suuntaviivojen vetämistä.
Sote-ratkaisu
ei saa muodostua tulonsiirtoautomaatiksi, joka nostaa veroprosentteja
palvelunsa keskimääräistä tehokkaammin hoitaneissa kunnissa. Sitä
vastoin keskiöön on nostettava tehokkaaseen palvelutuotantoon
kannustaminen ja uusien menetelmien kustannustehokas
hyödyntäminen.
Myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon
on kiinnitettävä huomiota. Ylöjärvellä jo pitkään toiminut
matalan kynnyksen terveyskioski on vähentänyt terveyskeskuskäyntien
määrää ja parantanut asiakkaiden elämänlaatua. Tänä vuonna
ovensa avanneessa perhekioskissa tuetaan ja neuvotaan perheitä
niiden arkisissa ongelmissa. Toimivan palvelutarjonnan peruspilari on
ruohonjuuritason tarpeisiin vastaaminen, ei hallintohimmelien
rakentelu.
Sami Savio
Kansanedustajaehdokas (PS)
Kansalaisaloite vapaasta kielivalinnasta on saanut lopulta ansaitsemansa julkisen huomion ja eduskuntakäsittelyn. Hyviä perusteita kieltenopiskelun vapaaehtoisuudelle ovat muun muassa opiskelumotivaation lisääntyminen ja ruotsin kielen arvostuksen koheneminen.
Toisen kotimaisen kielen opiskelu on ollut pakollista vasta 1970-luvun peruskoulu-uudistuksesta lähtien. Ajatus pakollisuudesta ei alun perin sisältynyt peruskoululain valmistelutyöhön, mutta Ruotsalainen kansanpuolue asetti sen ehdoksi osallistumiselleen vuonna 1968 nimitettyyn hallitukseen Maalaisliiton (nykyinen Keskusta) tukipuolueena. Pakollinen ruotsin opiskelu ei siis perustu pitkään historialliseen perinteeseen vaan poliittisiin lehmänkauppoihin.
Vaikka kansanedustajien enemmistö ei vielä tällä vaalikaudella halunnutkaan muuttaa toista kotimaista kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi, ensimmäinen askel kohti tätä tavoitetta otettiin eduskunnan hyväksyessä ponnen alueellisista kielikokeiluista. Kyseinen ponsi on pantava täytäntöön aidon valinnaisuuden hengessä, ei esimerkiksi korvaamalla ruotsin kieltä pakkovenäjällä Kaakkois-Suomen kouluissa. Ylöjärven kaupunki tunnetaan ennakkoluulottomista uudistuksistaan, joten se voisi hyvinkin toimia tämän kokeilun pilottikuntana.
Suomi tarvitsee kansainvälisessä kilpailussa menestyäkseen suurten maailmankielten osaajia. Onkin todennäköistä, että kansan selvän enemmistön gallupeissa ilmaisema tahto vapaasta kielivalinnasta saa mahdollisuuden toteutua uuden kansalaisaloitteen muodossa seuraavassa eduskunnassa.
Sami Savio
Kansanedustajaehdokas (PS)
Diplomi-insinööri, ekonomi
Asumiskulut
kuriin ilman veroja (Aamulehti 31.1.2015)
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta on ehdottanut (23.1.) jälleen yhtä uutta veromuotoa, omistusasunnossa asuvilta kerättävää asuntotuloveroa. Malirannan asuntotuloveromallissa verotettaisiin omassa asunnossa asumisesta vuokra-asunnossa asumiseen verrattuna koituvaa "etua".
Malirannan mukaan asuntotulovero lisäisi vuokra-asumisen suosiota omistusasumiseen verrattuna ja parantaisi työvoiman liikkuvuutta. Valitettavasti Malirannan ehdotus osoittaa, että kireä verotus nähdään julkisessa keskustelussa yleispätevänä ongelmanratkaisukeinona, vaikka todellisuudessa se aiheuttaa kitkaa talouden rattaisiin.
Jo nykyinen kiinteistövero nostaa sekä omistus- että vuokra-asumisen kustannuksia tarpeettoman paljon, eikä asumisen verotusta ole enää varaa kiristää. Toisaalta keinotekoisesti ylläpidetty tonttipula on aiheuttanut harvaan asutussa maassamme sen, ettei kasvukeskuksissa ole tarpeellista määrää kohtuuhintaisia asuntoja. Huomattavasti asuntotuloveroa parempia keinoja työvoiman liikkuvuuden lisäämiseen olisivatkin muun muassa asuntokaupan varainsiirtoveron poistaminen ja asumiskustannusten yleinen alentaminen rakentamis- ja kaavoitusmääräyksiä lieventämällä.
Myös energia- ja polttoaineverot ovat Suomessa moninkertaisia verrattuna EU-lainsäädännön edellyttämiin minimeihin. Energia- ja polttoaineverotusta on alennettava tuntuvasti, jotta asumisen ja liikkumisen kaltaiset perustarpeet olisivat kohtuullisen hintaisia ja yritysten kilpailukyky paranisi. Tämä helpottaisi monen pienituloisen talousahdinkoa kulutukseen jäävien tulojen kasvaessa ja pistäisi samalla Suomen talouden pyörät pyörimään.
Sami
Savio
Kansanedustajaehdokas (PS)
Diplomi-insinööri, ekonomi
Presidentti Sauli Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan taloutemme perusteiden haurastuvan. Hänen mukaansa Suomessa on jo kauan luotettu kasvuun tai velanottoon ilman todellisia perusteita.
Presidentin huomio on varsin aiheellinen ja tarpeellinen muistutus siitä, että jo Matti Vanhasen toisesta hallituksesta lähtien on odotettu talouspolitiikan virheiden korjaantuvan talouskasvun kautta. Finanssikriisin iskettyä täydellä voimallaan reilut kuusi vuotta sitten puhuttiin myös yleisesti siitä, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus tulisi tekemään tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.
Itse ihmettelin jo tuolloin, eikö tulojen ja menojen sopeuttaminen olisi kuulunut istuvan Vanhasen kakkoshallituksen tehtäväkenttään. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen päätyi kuitenkin lisäämään valtion velkaantumista kymmenellä miljardilla eurolla vuodessa, eikä tahti muuttunut hänen kolmen pääministerivuotensa aikana parempaan. Vaikka Kataisella on ainakin omien sanojensa mukaan tiukan taloushaukan maine, hänen ministerikausiensa toimet osoittavat aivan muuta.
Vuodet ovat vierineet, mutta kompuroiva sixpack-hallitus ei pystynyt täyttämään sille asetettuja odotuksia. Aikaa on siis nyt hukattu yli puoli vuosikymmentä. Rakenteelliset muutokset ja saavutettuihin etuihin kajoaminen ovat täysin välttämättömiä, vaikka kaikki päättäjät eivät sitä halua tai uskalla myöntääkään. Yhteiskunta ei voi olla pelkkä pajatso, joka tarjoaa ilman omavastuuta kaikkea hyvää koko maailmalle.
Myös ylenmääräistä hallintoa ja holhoamista on vähennettävä. Eduskunnan on karsittava kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja säädettävä kunnallisveroprosentille yläraja. Työntekijöiden ja eläkeläisten verotusta on kevennettävä ja työnteon sivukuluja alennettava etenkin alemmissa tuloluokissa. Toisaalta voitonjakoon perustuva yritysverotus kannustaisi investoimaan ja luomaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Pystymme nostamaan Suomen jaloilleen, jos sitä aidosti haluamme.
Sami Savio
Ylöjärvi
--------------------
Eläkerahat liiaksi kiinni joukkovelkakirjoissa (Aamulehti 22.11.2014)
Suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttamat kustannukset ovat aiheuttaneet viime aikoina laajaa julkista huolta. Työmarkkinajärjestöjen syksyllä löytämän yhteisymmärryksen jälkeen valtioneuvosto ryhtyneekin valmistelemaan lainsäädäntöä eläkeiän asteittaisesta nostamisesta.
Teknologian kehittyessä, työttömyyden pahentuessa ja vientiteollisuuden vaikeuksien kasvaessa on kuitenkin epävarmaa, onko varttuneilla työntekijöillä konkreettisia mahdollisuuksia jatkaa työelämässä nykyistä pidempään. Yhteisten eläkevarojen riittävyys tulisikin turvata toisenlaisilla keinoilla.
Rahoituksen dosentti Hannu Kahran laskelmien mukaan suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitukset tuottivat vuosina 2005-2013 selvästi vähemmän kuin samaa sijoitusjakaumaa noudattaneet passiiviset ja pienikuluiset indeksituotteet. Varovastikin arvioiden kyseinen tuottoero oli noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään tämä lisätuotto olisi riittänyt noin 15 000 keskimääräistä eläkettä nauttivan henkilön eläkkeiden maksamiseen.
Toinen ja edellistäkin tärkeämpi näkökulma liittyy eläkeyhtiöiden sijoitusjakaumaan. Joukkovelkakirjalainat saavat eläkeyhtiöiden salkuissa suuren painoarvon, vaikka osakkeiden pitkän aikavälin vuosituotto on tutkimusten mukaan viitisen prosenttiyksikköä joukkovelkakirjojen tuottoa korkeampi. Eläkeyhtiöiden ylitiukat vakavaraisuusvaatimukset toisaalta lisäävät osakesijoitusten myyntipainetta kurssien laskiessa, siis juuri osakkeiden tulevien tuotto-odotusten ollessa korkeimmillaan.
Lainsäädännön tulisi huomioida tehokkaammin työeläkeyhtiöiden vuosikymmenien pituinen sijoitushorisontti. Jo eläkeyhtiöiden osakepainon kymmenen prosenttiyksikön lisäys pienentäisi eläkejärjestelmämme vuotuisia kustannuspaineita noin miljardilla eurolla. Laajojen, passiivisten ja pienikuluisten kansainvälisten osakeindeksien järkevä hyödyntäminen vähentäisi edelleen tarvetta nostaa eläkeikää ja mahdollistaisi sadoille tuhansille eläkeläisille kustannustason tahdissa nousevat eläkkeet. Selkeämpi sijoitusstrategia helpottaisi samalla työeläkeyhtiöiden turvonneen hallinnon karsimista, mikä parantaisi sijoitusten tuottoa entisestään.
Diplomi-insinööri, ekonomi
Kansanedustajaehdokas (perussuomalaiset)
Ylöjärvi
-------------------
Kireä verotus näivettää palkansaajien ostovoiman (Ylöjärven Uutiset 9.7.2014)
--------------------------------
Julkisia tehtäviä ja menoja on karsittava ripeästi (Ylöjärven uutiset 18.6.2014)
-----------------
Diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Ylöjärvi