(Kolumnini Ylöjärven uutisissa)

Osallistun parhaillaan eduskuntatyön näkökulmasta varsin tarpeelliselle valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Puolustusvoimien järjestämällä kurssilla tarkastellaan Suomen kokonaisturvallisuutta laaja-alaisesti, vaikuttavathan kansalaisten turvallisuuteen maanpuolustuksen lisäksi monet muutkin osa-alueet. Niihin lukeutuvat muun muassa palo- ja pelastustoimi, poliisitoimi, rajavartiolaitoksen toiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuolto.

Turvallisen yhteiskunnan edellytyksiin kuuluvat myös toimiva energiahuolto ja logistiikka sekä kunnolliset viestintä- ja liikenneyhteydet. Taloustilanne vaikuttaa kriiseistä selviytymiseen, samoin riittävät huoltovarmuusvarastot. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu voimakkaasti turvallisuudesta huolehdittaessa.

Valitettavasti suomalaisten turvallisuudentunne on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreen kyselyn mukaan heikentynyt voimakkaasti. Erityistä huolta aiheuttavat talouden kehno vire, työttömyyden kasvu, turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen ja terrorismin uhka.

Näihin kansalaisten huolenaiheisiin tulee myös eduskunnan suhtautua hyvin vakavasti. Maahanmuuttopolitiikan uusia linjauksia ja työmarkkinoihin liittyviä uudistuksia käsitelläänkin eduskunnassa alkuvuoden aikana. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon laadinta on parhaillaan vireillä.

Viranomaisten välinen yhteistyö on turvallisuussektorilla erittäin kattavaa. Vaikka mikään taho ei kykene varautumaan kaikkiin kriisitilanteisiin, voidaan tuloksia parantaa tiiviillä tietojenvaihdolla ja tarjoamalla tarvittavia lisäresursseja toiselle viranomaiselle. Resurssien järkevän käytön lisäksi yhteistyö antaa viranomaisille mahdollisuuden oppia toisiltaan sekä ylläpitää ja päivittää osaamistaan.

Organisaatiot oppivat myös aiemmista virheistään. Kriisien jälkihoidosta saatu kriittinen kansalaispalaute on saanut viranomaistahot päivittämään suunnitelmiaan suuronnettomuuden vaatimuksia paremmin vastaavalle tasolle. Nopeus ja reagointikyky sekä oikea-aikainen tiedottaminen korostuvat kriisitilanteissa. Turvallisuusuhat muuttuvat jatkuvasti, eikä kaikkia uhkatekijöitä voida koskaan sulkea pois. Silti ennakointi ja harjoittelu auttavat toimimaan myös uusissa ja yllättävissä tilanteissa.

Jokainen voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Esimerkiksi liikennekäyttäytymisellä ja kulkuvälineiden kunnolla on suuri merkitys, ja niiden osalta on menty oikeaan suuntaan. Liikennekuolemien määrä on puolittunut kahden vuosikymmenen takaisista luvuista, vaikka tieverkon korjausvelka on kasvanut. Teiden kunnossapitoon suunnataan jatkossa aiempaa enemmän määrärahoja hallitusohjelman mukaisesti. Uudet tiehankkeet lisäävät turvallisuutta muun Pirkanmaan tavoin myös Ylöjärvellä.

Kotikaupungissamme turvallisuus on kohtuullisen hyvällä tolalla, vaikka parannettavaa onkin aina. Viime vuonna Viljakkalassa runsaasti pelkoa herättäneen koulu-uhkailijan henkilöllisyys saatiin selville kaupungin viranhaltijoiden ja poliisin yhteistyöllä. Uhkauksiin on suhtauduttava aina vakavasti, vaikka toistuessaan niiden teho helposti laimeneekin.

Toisenlaisen haasteen aiheuttavat Ylöjärven maantieteellinen laajuus ja pitkät etäisyydet. Muutaman minuutin ylimääräinen viive voi hätätapauksessa olla kohtalokas. Pelastuslaitosten toimintakyky myös harvaan asutuilla alueilla on ehdottomasti turvattava tulevassa aluehallintouudistuksessa, onhan kyse kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Sitä suomalaiset ovat aina arvostaneet, eikä perinnettä ole syytä hylätä nytkään.