YU-kolumni: Demokraattisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa

Keskiviikko 7.11.2018 klo 13.01

Käsittelen tänään julkaistavassa Ylöjärven Uutisten kolumnissani kolmea tärkeää aihetta - asumisen kalleutta, teollisuutemme ympäristöystävällisyyttä ja GCM-siirtolaisuussopimusta:

Demokraattisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa

Asuminen on tärkeä, joskin Suomessa varsin hintava perustarve. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt hiljattain huomiota asumisen kalleuteen. Se on antanut tilanteen parantamiseksi useita toimenpidesuosituksia kaavoituksen joustavoittamisesta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamiseen.

Myös korkea energiaverotus, sähkövero ja sähkönsiirron kalleus vaikuttavat asumiskuluihin. Hallituksen esitys sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveron muuttamisesta nostaisi toteutuessaan asumiskuluja entisestään. Suunta on väärä. Veronkorotukset heijastuisivat kaukolämmityksenkin hintaan.

Perussuomalaiset esittävät tänäkin syksynä keinoja asumiskustannusten pienentämiseksi. Niihin lukeutuvat muun muassa kiinteistöverotuksen lakisääteisten alarajojen laskeminen sekä sähkönsiirtomaksujen kohtuullistaminen siirtoyhtiöiden tuottovaatimuskattoa alentamalla.

Kiinteistöverotuksen keventäminen on ollut pitkäaikainen tavoitteemme myös Ylöjärvellä. Valtuusto päätti maanantain talousarviokokouksessaan alentaa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa. Valtuuston hyvästä päätöksestä hyötyvät omistusasujien lisäksi vuokralaiset.

Keskustelu ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta on voimistunut viime viikkoina. Luontoon ja ympäristöasioihin liittyvät näkökulmat ansaitsevat laajan huomion päätöksenteossa. Samaan aikaan on muistettava, että esimerkiksi suomalainen teollisuus on hoitanut ympäristövelvoitteensa vuosien saatossa koko ajan paremmin.

Muun muassa massa- ja paperiteollisuutemme tuotannon määrään suhteutetut rikkiyhdistepäästöt vähenivät vuosien 1992-2017 välisenä aikana peräti 97 prosenttia. Samalla jaksolla teollisuudenalan tuotantoon suhteutettu kaatopaikkajätteen määrä pieneni 94 prosenttia ja hiukkaspäästötkin 85 prosenttia. Suomalaisyritykset ovat ympäristöasioissa edelläkävijöitä myös energiasektorilla. Sen hiilidioksidipäästöt vähenivät vuonna 2017 kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Valitettavasti kehitys ei ole ollut lainkaan yhtä myönteistä esimerkiksi Aasian nopeasti kasvavissa ja teollistuvissa maissa, joissa luontoa ja ympäristöä on hyödynnetty toisinaan sumeilematta kulutuksen ehdoilla palkkoja ja työehtoja samalla polkien. Suomalainen työ ja yrittäminen sekä kotimainen teollisuus ovatkin koko ajan lisääntyvässä ympäristötietoisuudessaan ekotekoja, joita päättäjiemme tulee puolustaa.

YK:n Global Compact for Migration -siirtolaisuussopimus (GCM-sopimus) on herättänyt ajankohtaiseksi ja merkittäväksi aiheeksi yllättävän vähän julkista keskustelua. Sopimus kattaa siirtolaisuuden eri osa-alueet sen lähtösyistä mahdollisiin palautuksiin, kotouttamistoimenpiteisiin ja siirtolaisille annettaviin palveluihin. Vaikka sopimus ei sido allekirjoittajamaita oikeudellisesti, määritetään siinä pakolais- ja siirtolaisuuspolitiikan tulevat suuntaviivat. Suomen hallitus aikoo allekirjoittaa sopimuksen joulukuussa Marokossa. Tästä huolimatta sopimusta ei ole tuotu eduskunnan täysistuntoon.

Sopimuksen allekirjoittamisesta ovat päättäneet kieltäytyä muun muassa Yhdysvallat, Australia, Itävalta ja Puola. Maat katsovat sopimuksen rajoittavan liiaksi niiden kansallista liikkumavaraa. Näin laaja-alainen sopimus vaatii myös Suomessa ehdottoman avointa keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa.

Perussuomalaiset vaativat edellä mainituista syistä GCM-sopimuksen tuomista eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi, arvioitavaksi ja äänestettäväksi. Kansalaisten on saatava tietää yksityiskohtaisesti, millaisiin kansainvälisiin sopimuksiin hallitus haluaa Suomen sitouttaa. Laajasti vaikuttavia päätöksiä ei missään tapauksessa voida tehdä vain suljettujen ovien takana.

Avainsanat: maahanmuutto, asuminen, teollisuus, kolumni

Asumisen kustannuksia ei saa enää korottaa!

Tiistai 23.10.2018 klo 19.36

Eduskunnassa käytiin tänään keskustelua hallituksen esityksestä energiaverotuksen muuttamiseksi. Käytännössä esityksen toteutuminen johtaisi mm. kaukolämmön hinnannousuun. Perussuomalaiset vastustavat Suomen jo ennestään aivan liian korkeita asumiskustannuksia yhä kovemmiksi kasvattavia Sipilän hallituksen esityksiä, joten pidin aiheen tiimoilta mm. seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Asumisen hintaan ja kalleuteen on kiinnitetty täysin aiheellisesti vahvaa huomiota viime aikoina myös eduskunnassa. Me muistamme, kuinka täällä viime torstain kyselytunnilla otettiin vahvasti kantaa asunnottomuuden syihin ja viime perjantaina taas keskusteltiin muun muassa mahdollisuudesta kohtuullistaa sähköveroa. Paitsi asuntojen myös sähkön ja lämmityspolttoaineiden korkea hinta ovat vieneet ja vievät jatkossa yhä merkittävämmän osan tavallisten kansalaisten käteenjäävistä tuloista, mutta siitäkin huolimatta, että itse sähköenergian hinta on ollut kohtuullisen matalalla, sähkön kuluttajahintaa nostavat muun muassa sähkönsiirron hinta, sähkövero ja vieläpä arvonlisävero siihen päälle, ja tähän asiaan on saatava pikainen muutos.

Olen saanut asumisen hintaan liittyvää kansalaispalautetta viimeksi tänään. Monet suomalaiset ovatkin aiheellisesti huolissaan tulojensa riittävyydestä, ja erityisen heikossa asemassa ovat pienituloiset yksinasujat. Esimerkiksi öljylämmitteisissä omakotitaloissa yksin asuvien eläkeläisnaisten asumismenot ovat tilastojen mukaan keskimäärin jopa 47 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Eduskunnan on mielestäni aivan ehdottomasti löydettävä keinoja, joilla asumiskustannuksia saadaan jatkossa pienennettyä.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveron muuttamisesta, tai käytännössä korottamisesta, vie kehitystä täysin väärään ja kestämättömään suuntaan. Esityksen perustelujen mukaan veronkorotukset kohdistuisivat suurelta osin kaukolämmitykseen ja muihin asuntojen lämmityskustannuksiin. Ja kun otetaan huomioon jo nykyisten asumiskustannusten kalleus, energian korkea verotus sekä myös esimerkiksi tämä aiemmin mainitsemani sähkönsiirron kalleus ja korkea sähkövero, niin tämä hallituksen esitys on kohtuuton.

Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä hallituksen ehdottamia asumisen hintaa entisestään nostavia toimenpiteitä. Sitä vastoin tulemme esittämään tänä syksynä lukuisia keinoja, joilla asumiskustannuksia ja -kuluja voidaan pienentää.

Arvoisa puhemies! Kaikkein eniten asumismenoja alentavat toimenpiteet helpottaisivat pienituloisten kansalaisten elämää. Vaikka asuminen on elintärkeä perustarve, niin on täysin kohtuutonta olettaa, että kansalaiset haluaisivat käyttää siihen leijonanosan tuloistaan, mutta tällä hetkellä heidän kuitenkin on pakko niin tehdä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tulee ehdottomasti ottaa tavallisten suomalaisten arki huomioon päätöksiä tehdessään, ja se koskee myös tätä lakiesitystä."

Avainsanat: eduskuntatyö, asuminen, kustannukset, pienituloiset

TIEDOTE: PS-kansanedustajat: Työn perässä muuttavat vapautettava asuntokaupan varainsiirtoverosta

Tiistai 26.6.2018 klo 15.00

TIEDOTE 26.6.2018

Julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: Työn perässä muuttavat vapautettava asuntokaupan varainsiirtoverosta

Perussuomalaiset kansanedustajat Sami Savio, Toimi Kankaanniemi ja Ville Vähämäki ovat tehneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka tarkoituksena on vapauttaa työpaikan perässä oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelle muuttavat henkilöt asuntokaupan yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta.

- Asumisen ja liikkumisen kalleus vaikeuttavat työllistymistä uudella paikkakunnalla. Vuokra-asuntojen heikon saatavuuden lisäksi ostajan asuntokaupassa maksama varainsiirtovero hankaloittaa entisestään työn perässä muuttamista, Savio arvioi.

Kansanedustajat haluaisivat vapauttaa henkilön varainsiirtoveron maksamisesta esimerkiksi silloin, kun tämä ostaa asunnon uudelta työssäkäyntialueelta toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään puoli vuotta kestävän määräaikaisen työsopimuksen saadessaan. Varainsiirtoveron määrä on nykyään 2-4 % asunnon velattomasta kauppahinnasta, ellei kyseessä ole ensiasunnon ostaja.

- Erityisesti kasvukeskuksiin työn perässä muutettaessa varainsiirtoverosta vapauttaminen voisi tarkoittaa useiden tuhansien eurojen helpotusta asunnon uuden työpaikkansa lähistöltä ostavalle työntekijälle. Tämä olisi merkittävä kädenojennus ahkeralle työnhakijalle, Kankaanniemi toteaa.

Suomen talouden käännyttyä lopulta nousuun syntyy uusia työpaikkoja varsinkin kasvukeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Kansanedustajien näkemyksen mukaan asumiskulujen alentaminen parantaisi kannustetta etsiä ja vastaanottaa pienipalkkaistakin työtä.

- Toimenpidealoite on jatkumoa perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemille avauksille asumisen halpuuttamiseksi. Varainsiirtoverotulomenetysten vastapainona esittämämme muutos edistäisi merkittävällä tavalla työvoiman liikkuvuutta vähentäen samalla työttömyyttä ja kasvattaen valtion tuloverokertymää, Vähämäki perustelee.

Lisätietoja:

Sami Savio, 09 432 3149
Toimi Kankaanniemi, 09 432 3054
Ville Vähämäki, 09 432 3195

Avainsanat: tiedote, asuminen, työllisyys, eduskuntatyö

TIEDOTE: Perussuomalaiset: Hallituksella ei tahtoa halpuuttaa asumiskustannuksia

Torstai 19.4.2018 klo 11.04

TIEDOTE 19.4.18

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset: Hallituksella ei tahtoa halpuuttaa asumiskustannuksia

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä arvostelee hallitusta siitä, ettei hallitus tehnyt kehysriihessään konkreettisia ratkaisuja asumiskustannusten kohtuullistamiseksi.

- Hallitus ei kehysriihessä tehnyt yhtään päätöstä, jolla Suomen kohtuuttoman korkeita asumiskustannuksia olisi alennettu.  Monen perheen tuloista jopa lähes puolet kuluu asumiseen. Ilmeisesti tämä on hallituspuolueiden rahakkaiden piirien etu, kun ei kuluja haluta kitkeä, kansanedustaja Jani Mäkelä (ps) arvioi.

Perussuomalaiset ovat laatineet asumisen halpuutusohjelman. Perussuomalaiset esittää tavoitteeksi, että kehyskauden lopuksi yhdenkään kotitalouden tuloista asumiskustannukset eivät vie yli kolmannesta.

- Uusien asuntojen rakentaminen ei yksinään ratkaise asumiskustannusten korkeutta. Nyt rakennettavat uudet asunnot ovat niin kalliita, että ne nostavat myös vanhojen asuntojen hintaa. Yksityiset sijoittajat ja erilaiset sijoitusrahastot ostavat kaikki edulliset asunnot. Näistä syistä vuokrataso jatkaa nousua, vaikka se on jo nykyisinkin korkea, kansanedustaja Ville Tavio (ps) huomauttaa

- Perussuomalaisten laatima asumisen halpuutusohjelma sisältää muun muassa vuokra-asuntojen rakentamisen lisäämisen, asunnottomuuden poistamisen, lämmityskustannusten alentamisen, kiinteistöveron kohtuullistamisen, sähkön siirtohinnan alentamisen, tonttikeinottelun ehkäisemisen, kaavoituksen nopeuttamisen ja työn johdosta tapahtuvan muuton tukemisen, kansanedustaja Sami Savio (ps) luettelee.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että hallitus ottaa mainitut keinot käyttöön vielä tämän vaalikauden aikana.

Lisätietoja:

Jani Mäkelä, 09 432 3109
Ville Tavio, 09 432 3177
Sami Savio, 09 432 3149

Avainsanat: asuminen, pienituloiset

Hallitus vaarantaa toimillaan pienituloisten toimeentulon

Tiistai 5.12.2017 klo 14.51

Vaikka talous on lähtenyt nousuun, aikoo hallitus heikentää rajusti pienituloisimpien kansalaisten asemaa. Se aikoo muun muassa jäädyttää kansaneläkeindeksin ja sitä myöten leikata kaikkien pienituloisimpien etuuksia. Samalla hallitus korottaa asumisen kustannuksia lämmityspolttoaineiden verotusta kiristämällä. Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen talouspolitiikkaa, jolla vaarannetaan vähävaraisten toimeentulo. Alla muutamia puheenvuorojani maanantain eduskuntakeskustelusta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+9+7+7.aspx

 

”Arvoisa puhemies! Edellisessä kohdassa käsiteltiin todella pitkään asumiskustannuksia ja niiden nousua, ja tämä lakiesitys valitettavasti nostaisi niitä edelleen. Todennäköisesti nostaa, kun ilmeisesti hallituspuolueiden tuella menee läpi täällä eduskunnassa.

Mutta kuten edustajat Vähämäki ja Kankaanniemi toivat äsken keskustelussa hyvin esille, niin tämä lakiehdotus lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden verojen korottamiseksi ei ole oikeastaan miltään osin perusteltavissa. Kannatan itsekin sen hylkäämistä. Tämä veronkorotus nostaisi tosiaan myös kaukolämmön hintaa, ja onkin varsin ongelmallista, että kun hallitus on moneen otteeseen täällä syksynkin aikana kehunut keventävänsä tuloverotusta, niin toisaalta se toisella kädellä koko ajan ottaa kansalaisilta pois kulutusverotuksen kiristämisen muodossa. Ja kun nämä veronkiristykset vieläpä kohdistuvat pitkälti elämisen kannalta välttämättömiin hyödykkeisiin, niin ne koskettavat kaikkein kovimmin juuri pienituloisimpia kansalaisia — näin olisi vaikuttanut myös muun muassa hallituksen esitys kiinteistöverojen alarajojen nostamisesta. Onneksi se lopulta ymmärsi opposition painostuksesta vetää esityksensä pois täältä eduskunnasta, ja sitä samaa suosittelen myös tämän esityksen osalta.

Arvoisa puhemies! Tänään on keskusteltu muun muassa köyhien lapsiperheiden asemasta, ja käsittelyyn on kohta tulossa muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytystä koskeva hallituksen esitys. Tällaiset esitykset, jotka mainitsin, ja nyt tämä polttoaineiden verotusta koskeva esitys ovat sellaisia, joita ei nousukauden jo alettua soisi nähtävän täällä eduskunnassa kurjistamassa pienituloisimpien kansalaisten asiaa ja asemaa. Tämä suunniteltu veronkorotus heikentää myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Koko lakiesitys tähtää lisätulojen hankkimiseen valtiolle, mutta kun sen kaikki vaikutukset otetaan huomioon, on kokonaisvaikutus perin juurin [Puhemies koputtaa] negatiivinen.”

 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+14+2+2.aspx

 

”Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäysesitystä sekä hänen tekemäänsä lausumaehdotusta.

Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen on erittäin rankka, kaikkein pienituloisimpien ihmisten elämään suuresti vaikuttava ja sitä suuresti vaikeuttava talouspoliittinen toimenpide. Sitä se on erityisesti nykytilanteessa, jossa talous on lopulta lähtenyt nousuun, ja varsinkin hyvätuloisten kansalaisten tilanne alkaa parantua merkittävästi.

Tässä esityksessä on kyse sellaisesta perustoimeentulon heikennyksestä, kun vieläpä otetaan huomioon hallituksen asumisen hintaan vaikuttavat veronkorotukset, joista tänäänkin on täällä pitkään keskusteltu, että tätä esitystä on kyllä todella vaikea ymmärtää. Pienituloisten asema on jo nyt niin tukala, että sen edelleen heikentäminen on varsin vastuutonta sosiaalipolitiikkaa. Mikäli lakiesitys kuitenkin hyväksytään hallituspuolueiden niukan enemmistön turvin eduskunnassa, niin hallituksen tulee jatkossa vähintäänkin turvata jokaisen kansalaisen perustoimeentulo, mihin me omassa lausumaehdotuksessamme viittaamme.”

 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+14+7+7.aspx

”Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen toi äsken hyvin esille sen, että tämä esitys koskee kaikkein pahimmin juuri niitä ihmisiä, joilla ei ole suurta, näyttävää, kuuluvaa, rahakasta edunvalvontakoneistoa takanaan pitämässä heidän puoliaan. Yhteydenottoja toki tulee paljon niiltä yksittäisiltä ihmisiltä, jotka kärsivät viimeiseen asti talousvaikeuksistaan ennen kuin ottavat yhteyttä edes meihin kansanedustajiin, saati sitten lähtevät toimeentuloluukulle, joka heidän viimesijainen turvansa sitten tietenkin on. Leipäjonoissa näitä ihmisiä jonkin verran nähdään, mutta monet pyrkivät tulemaan toimeen tällä pienellä eläkkeellään, jota tämä jäädytys siis valitettavasti nyt koskee. 

Täytyy tosiaan muistaa, että on niin sanottuja vanhan liiton miehiä ja naisia, jotka ovat pitkään olleet työelämässä ja ovat tottuneet siihen, että omalla työllä tullaan toimeen, ei haeta apua muualta. Heille tämä on kaikkein vaikeinta. Näitä indeksejä tosiaan jäädytetään, jos on pieni työeläke, ja siihen saa hieman kansaneläkettä vielä niin sanotusti voina leivän päälle — heitäkin tämä koskee. Nämä työeläkkeiden indeksimuutokset, joita eduskunta on tehnyt 90-luvulla, toki ovat pienentäneet heidän työeläkkeitään, ja tämä eläkeläisköyhyys on jo tosiasia. Vaikka tilanne olisi ollut aikanaan eläkkeelle siirryttäessä se, että palkka olisi ollut silloin varsin hyvä ja töissäkin olisi oltu vuosikymmeniä, niin voi hyvin käydä, että nyt, kun on parisenkymmentä vuotta oltu eläkkeellä, tilanne on muuttunut olennaisesti huonommaksi. Kyllä eduskunnan ehdottomasti tulisi pitää huolta siitä, että juurikin näitä maan hiljaisimpia kuunneltaisiin ja heidän asemansa otettaisiin paljon vakavammin huomioon kuin nyt hallitus näyttää tekevän.

Tässä esityksessä on kyse sellaisesta perustoimeentulon heikennyksestä, kun vieläpä otetaan huomioon hallituksen asumisen hintaan vaikuttavat veronkorotukset, joista tänäänkin on täällä pitkään keskusteltu, että tätä esitystä on kyllä todella vaikea ymmärtää. Pienituloisten asema on jo nyt niin tukala, että sen edelleen heikentäminen on varsin vastuutonta sosiaalipolitiikkaa. Mikäli lakiesitys kuitenkin hyväksytään hallituspuolueiden niukan enemmistön turvin eduskunnassa, niin hallituksen tulee jatkossa vähintäänkin turvata jokaisen kansalaisen perustoimeentulo, mihin me omassa lausumaehdotuksessamme viittaamme."

 

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, pienituloiset, asuminen

Kolumni: Verot maksukyvyn mukaan

Keskiviikko 25.10.2017 klo 23.37

Kolumnini verotuksen epätasapainoisuudesta julkaistiin tänään 25.10. Kaupunkilehti Tamperelaisessa:

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/573121-kolumni-verot-maksukyvyn-mukaan

Kolumni: Verot maksukyvyn mukaan

Hallitusohjelman mukaan ”ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä, pieni- ja keskituloisia painottaen”.

Kirjauksen toteutuminen toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille kaivattua ostovoimaa. Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin unohtanut erityisesti pienen työeläkkeen saajat.

Hallituksen tuloveroesitys keventää 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotusta yli 400 euroa vuodessa, 1600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotusta korkeintaan 10 euroa. Samalla esitys lisää pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta.

Eläkeläisten on lähes mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monen on laskettava euronsa hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.

Ongelmia tuottaa välttämättömien elinkustannusten kasvu ja erityisesti asumiskulujen jatkuva nousu. Kuitenkin hallitus aikoo kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, mikä tuntuisi kipeimmin pienituloisen kukkarossa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana ja sen osuus verorasituksesta kasvanut. Tästä huolimatta hallitus esitti yleisen kiinteistöveroprosentin lakisääteisen alarajan nostamista 1,03 prosenttiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin ylärajakin oli tätä matalampi vielä vajaa vuosikymmen sitten.

Hallituksen esitys olisi pakottanut peräti 170 kuntaa nostamaan yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Määrä on hätkähdyttävä.

Lisäksi hallitus kaavaili vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron lakisääteiseen alarajaan vastaavaa korotusta vuoden 2019 alusta lukien. Tämä olisi väistämättä johtanut myös lukuisiin vuokrankorotuksiin.

Onneksi hallitus perui viime tingassa aikeensa kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostamisesta perussuomalaisten ja muun opposition painostuksen myötä.

Vaikka päätös olikin lopulta oikea, on hallituksen korjattava verolakiesityksiään vielä monelta muulta osin kansalaisten kannalta oikeudenmukaisemmiksi.

Sami Savio

kansanedustaja (ps)

Ylöjärvi

Avainsanat: verotus, kiinteistövero, asuminen