Kolumni: Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Keskiviikko 12.2.2020 klo 12:39

Oheinen kolumnini on julkaistu Ylöjärven Uutisissa viime viikolla:

"Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Pätevyyden tulee olla ehdottoman ensisijainen peruste julkisia virkoja täytettäessä. Muista syistä johtuvat nimitykset heikentävät merkittävästi virkakoneiston luotettavuutta ja uskottavuutta kansalaisten silmissä. Viranomaisten tekemät päätökset vaikuttavat olennaisesti kaikkien suomalaisten elämään. Tämä näkyy myös palautteessa, jota kansanedustajat saavat epäoikeudenmukaisena pidetyistä viranomaisratkaisuista.

Lukuisat hallitukset kautta historian ovat sortuneet täyttämään varsinkin korkeimmat hallintovirat pitkälti puoluekannan mukaan. Lisäksi puolueilla on taipumus paisuttaa virkakoneistoa tarpeettomasti omat linnakkeensa varmistaakseen. Tästä aiheutuva byrokraattinen jähmeys vaikeuttaa kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon heijastumista käytännön päätöksentekoon.

Ikävä kyllä myöskään valtiosihteerien ja erityisavustajien kaartia runsain mitoin kasvattanut Marinin hallitus ei näytä tekevän asiassa poikkeusta. Sisäministeriön kansliapäälliköksi hallitus nimitti yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineen Kirsi Pimiän huolimatta siitä, että vastaehdokkaisiin kuului sisäministeriön tehtäväkentän kannalta kokeneita ja alan eri tehtävissä pitkään toimineita hakijoita. Viranhaussa jäi rannalle muun muassa Suojelupoliisin päällikkö. Poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua ja valita virkoihin pätevimmät hakijat puoluekantaan katsomatta. Samalla tulee karsia ne virat, jotka eivät ole maan asioiden hoitamisen kannalta tarpeellisia.

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuun lopussa raporttinsa Marinin hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Raportissa esitetyt arviot eivät olleet hallitukselle mairittelevia. Arviointineuvosto muun muassa arvosteli hallituksen aikeita kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavia tulonlisäyksiä, kritisoi hallitusta realistisen työllisyyspolitiikan puutteesta ja kyseenalaisti kertaluonteisten menojen rahoittamista varten kaavaillut julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmat. Nämä ovat riippumattomalta asiantuntijataholta poikkeuksellisen vahvoja näkemyksiä. Hallituksen on syytä suhtautua niihin erittäin vakavasti ja muuttaa politiikkansa suuntaa.

Myös monet kansalaiset pitävät tärkeänä yhteisen kansallisomaisuuden säilyttämistä. Puhtaat luonnonvaramme ovat harvinaislaatuisia koko maailman mittakaavassa. Suomalaisten niitä kohtaan tuntemaa arvostusta kuvaa se, että vesihuollon yksityistämistä vastustava kansalaisaloite keräsi runsaassa vuorokaudessa vaaditut yli 50 000 allekirjoitusta. Aloitteessa esitetään, että julkisomisteisen vesihuollon myynti kaupallisille yksityisille toimijoille kielletään lailla ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.

Julkisten monopolien myynnin negatiiviset seuraukset näyttäytyvät monelle suomalaiselle päivittäin. Esimerkiksi Kataisen hallituksen siunaama Fortumin sähkönsiirtoverkon myynti osoittautui lyhytnäköiseksi ja tavallisten sähkönkäyttäjien kannalta kalliiksi ratkaisuksi.

Aiemmista epäonnistuneista päätöksistä on otettava opiksi. Erityisesti vesihuollon osalta on kyse periaatteesta. Ani harva suomalainen halunnee alistaa puhtaita juomavesivarantojamme yksityisen voitontavoittelun välikappaleeksi.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan myös kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi. Aloitteessa muun muassa vaaditaan, että kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin ja kaivosyhtiöiden konkursseihin on varauduttava huomattavasti nykyistä kattavammin. Eduskunnan on syytä varmistaa, etteivät maaperämme mineraalivarannoista saatavat tuotot valu Suomen ulkopuolelle vahinkojen jäädessä veronmaksajien korjattaviksi."

Avainsanat: kolumni, kansallisomaisuus, virkanimitykset

Mielipidekirjoitus: Verotuksen nousu uhkaa kansantaloutta

Tiistai 28.1.2020 klo 15:52

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin maanantaina 27.1. Aamulehdessä:

Verotuksen nousu uhkaa kansantaloutta

Edeltäjänsä ohjelmaa toteuttamaan ryhtynyt Sanna Marinin hallitus on vakavien haasteiden edessä. Hallitukseen kohdistuu mittavia odotuksia julkisen velan jatkaessa samaan aikaan kasvuaan.

Marininkin hallitus pyrkii uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Monet uudistuksen suuntaviivat ovat silti yhä hakusessa. Jopa peruspalveluministeri Krista Kiuru on myöntänyt valmisteluaikataulun olevan varsin kiireinen.

Hallituksen linjauksen mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu kuuluu tulevaisuudessa maakunnille. Hallituspuolueiden suunnalta on toisaalta kantautunut soraääniäkin. Muun muassa Tampereen sosialidemokraattinen pormestari Lauri Lyly on vedonnut hallitukseen toivoen, että Pirkanmaalla voitaisiin parannella ja hyödyntää jatkossakin kuntavetoista sote-mallia.

Sama sote-ratkaisu ei välttämättä sovellu ikä- ja väestörakenteeltaan erilaisille alueille. Lylyn ja monien muiden suurten kaupunkien johtajien vaatimukset ovat voimistuneet sen jälkeen, kun Uudenmaan ilmoitettiin todennäköisesti saavan haluamansa viiden sote-alueen erillisratkaisun.

Lylyllä on aiheelliset perusteet puolustaa kuntien sote-tarjontaa. Monet Pirkanmaan kunnat ovat onnistuneet hyödyntämään ja lisäämään muun muassa kustannustehokkaita matalan kynnyksen palveluita. Tämä kehitys uhkaa pysähtyä maakuntahallintoon ja uusiin hallintovirkoihin tähtäävän, erityisesti keskustalle tärkeän poliittisen lehmänkaupan vuoksi. Maakuntien mahdollinen verotusoikeus tuskin keventäisi verorasitustakaan.

Julkisen talouden tasapainottuminen edellyttää sote-palveluiden sujuvuuden lisäksi työllisyyden kohenemista. Vaalikausi ei ole alkanut työllisyydenhoidon kannalta järin lupaavasti. Hallituspuolueiden äänin tehty kotitalousvähennyksen leikkauspäätös rajoittaa remontti- ja kotipalvelualan yritysten työtilaisuuksia. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden veronkorotusten kaltaiset, asumisen ja liikkumisen hintaa nostavat ratkaisut heikentävät ostovoimaa. Autoilun kallistuessa myös työn vastaanottaminen kauempaa vaikeutuu.

Hallituksen on korjattava politiikkansa yksityistä toimeliaisuutta edistäväksi. Keskituloisen palkansaajan tuloverotus on Suomessa Ruotsia kireämpää. Maltilliset veronalennukset parantaisivat kotitalouksien ostovoimaa. Kaivattuja säästöjä saadaan esimerkiksi maahanmuutosta ja kehitysavusta aiheutuvia julkisia menoja tuntuvasti karsimalla.

Lisätyövoimaa palkkaavien yritysten kasvua voitaisiin edesauttaa verokannustein. Aloittelevia yksinyrittäjiä on mahdollista auttaa esimerkiksi yel-maksuvelvollisuuden alarajaa nostamalla. Useiden yrittäjyyttä ja työllistymistä helpottavien pientenkin keinojen yhdistely voi johtaa hyvään lopputulokseen.

Maamme edun on oltava yhteinen päämäärä. Hallituksella on oltava valmius toteuttaa myös opposition esittämiä keinoja Suomen oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi kehittämiseksi.

Avainsanat: julkinen talous, sote-uudistus, työllisyys, verotus

TIEDOTE: Perussuomalaisten Sami Savio: Omaishoitajien asemaa on vahvistettava

Torstai 19.12.2019 klo 20:37

TIEDOTE 19.12.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Sami Savio: Omaishoitajien asemaa on vahvistettava

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio harmittelee, että hallituspuolueet hylkäsivät eduskunnan budjettiäänestysten yhteydessä selvin lukemin perussuomalaisten ehdotuksen omaishoidontuen verovapauteen ja omaishoitajien jaksamisen parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

- Omaishoitajien vastuu läheisistään on suuri. Perussuomalaiset haluavat vahvistaa omaishoitajien asemaa ja tukea heitä raskaassa ja vaativassa tehtävässään, Savio toteaa.

Arviolta noin 350 000 suomalaista toimii apua tarvitsevan omaisensa pääasiallisena hoitajana. Omaishoidon tukea saa kuitenkin alle 50 000 henkilöä.

- Ilman omaishoitajia moni vanhus ja pitkäaikaissairas joutuisi kodistaan laitoshoitoon, Savio muistuttaa.

Muun muassa omaishoidontuen verovapaus, tuen myöntämisperusteiden selkeyttäminen ja yhtenäistäminen laajempaa tuensaajien joukkoa koskevaksi sekä omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisen laadukkaan sijaishoidon varmistaminen helpottaisivat Savion mukaan monen suomalaisen arkea.

- Inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä tekevien omaishoitajien avulla yhteiskunta säästää varovaisestikin arvioiden useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Omaishoitajien tulee saada kohtuullinen korvaus ja huomattavasti nykyistä enemmän apua jaksamisensa tueksi, Savio painottaa.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: omaishoito, jaksaminen, tiedote

Lisää kirjoituksia