Tervetuloa kotisivuilleni!

Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2018 valtiopäivien avauskeskustelussa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 19:52

Pidin tänään eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustelussa vaalikauden lopun pääasiallisista tavoitteista. Sopivissa väleissä tuli samalla kritisoitua Sipilän hallitusta mm. kehnosta EU- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä sote-temppuilusta.

"Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeisten valtiopäivien merkittävimpiin asioihin kuuluu linjaus EU:n kehityksestä. Saksan uusi hallitus näyttää tukevan presidentti Macronin ajatuksia yhteisvastuun kasvattamisesta sekä velka- ja tulonsiirtounionista. Ne kurittaisivat ankarasti suomalaista veronmaksajaa.

Sipilän hallitus torjuu liittovaltiokehityksen puheissaan, mutta ei teoissaan. Suomi jää sivustakatsojan ja maksajan rooliin, ellemme löydä yhteistyökumppaneita liittovaltiokehitystä pysäyttämään. Euroopan keskuspankki on jo ostanut satojen miljardien eurojen roskalainat kriisimaiden ongelmapankeilta. Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta veloista eivätkä EU-liittovaltiota. Edellytämme hallitukselta tiedonantoa EU- ja eurolinjauksista sekä Suomen jäsenmaksukehityksestä.

Arvoisa puhemies! Laittoman siirtolaisuuden saaminen hallintaan edellyttää määrätietoisia toimia. EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, kun ulkorajat vuotavat eikä sopimuksia noudateta.

Suomi on vaivihkaa muuttunut yhdeksi Euroopan liberaaleimmista maista, kun on kyse turvapaikanhakijoista, perheenyhdistämisistä, oleskelulupien pituudesta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoista, rajavalvonnasta ja laittomasti maassa oleskeleville myönnettävistä palveluista. [Välihuutoja vasemmalta]

Euroopan suunta on toinen. Tanskan sosiaalidemokraattien tuoreen ohjelman mukaan maa ei ottaisi vastaan yhtään turvapaikanhakijaa, vaan ainoastaan turvattomimpia pakolaisia kriisialueiden lähistölle perustettavista vastaanottokeskuksista. [Vasemmalta: Moninkertainen pakolaiskiintiö!]

Ruotsissa maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraattinen sisäministeri ovat esittäneet samanhenkisiä ajatuksia. Saksan tulevan hallituksen turvapaikkapolitiikka kiristyy. Järki voittaa.

Myös Sipilän hallituksen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaansa. Kun teette sen, ovat tulevat sukupolvet syvästi kiitollisia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallitus teki raskaan virheen luopuessaan hallitusohjelman mukaisesta uudistuksen toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ankarasti lobbaamaa valinnanvapausmallia. Kansainväliset terveysalan yritykset ovat saamassa ennennäkemättömät markkinat, ja kalliin laskun maksavat kansalaiset.

Perussuomalaiset vaativat paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tiedustelulain uudistamista. Turun terrori-isku oli vakava muistutus turvallisuutemme heikkenemisestä, kun rajoja ei valvota eikä tiedustelu toimi. Haluamme silti varmistua perusoikeuksien turvaamisesta.

Lakien muuttaminen perustuslain kiireellisessä säätämisjärjestyksessä on poikkeuksellista ja vaatii huolellista harkintaa varsinkin vaalikauden lähestyessä loppuaan. Odotamme erityisesti perustuslakivaliokunnan kantaa perusteluineen.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei synny itsestään. Perussuomalaiset kiirehtivät suurten liikennehankkeiden toteutusta. Liikenteen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista sekä työssäkäyntiä ja elinkeinoelämää edistävää. Asumista on halpuutettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoimaa kasvatettava. Parlamentaarinen työ yritystukiviidakon karsimiseksi on otettava tosissaan.

Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskunnan käsittelyyn tulevan lukiolain lisäksi koulutusta on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Työpaikkoja syntyy erityisesti pienimpiin yrityksiin. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, yrittämisen aloittamista helpottavaa työtilimallia sekä yritysverotuksen muuttamista investointeja ja työllistämistä tukevaksi. Näin voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömien kannustamista hallituksen suosiman keppiaktivoinnin sijaan. Vaikka työttömän tulee olla aktiivinen ja pyrkiä työllistymään, ei ketään pidä pakottaa mahdottoman eteen. Aktiivimalli ei luo uusia työpaikkoja, ellei huomioida Kansaneläkelaitoksen kasvavaa käsittelyruuhkaa. [Kimmo Kivelä: Entäs passiivimalli?] Mallin epäkohdat on korjattava viimeistään sitä koskevaa kansalaisaloitetta käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Häpeälliset leipäjonot osoittavat, ettei läheskään kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Odotamme Juho Saaren työryhmän esityksiä ja hallituksen toimia köyhyyden ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tasavallan presidentti on perussuomalaisten tavoin puhunut usein kohtuuden puolesta. Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä on kohtuullistettu hieman tällä vaalikaudella, enemmänkin olisi voitu. Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin on puututtava pikaisesti. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. [Puhemies koputtaa] Tämä toimikoon eduskunnan ohjenuorana [Puhemies: Aika!] myös jatkossa."

https://www.suomenuutiset.fi/ps-suomi-on-vaivihkaa-muuttunut-yhdeksi-euroopan-liberaaleimmista-maista-turvallisuus-heikkenee-kun-rajoja-ei-valvota-eika-tiedustelu-toimi/

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, EU-politiikka, sote-uudistus, työllisyys, talous

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Maanantai 22.1.2018 klo 19:37

TIEDOTE 22.1.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD päätti 21.1. järjestetyn tiukan puoluekokousäänestyksen jälkeen aloittaa hallitusneuvottelut Saksan kristillisdemokraattien kanssa. Sosiaalidemokraattien asema Saksan hallitusneuvotteluissa on jatkossa vankka. Neuvottelujen kariutuminen johtaisi uusiin liittopäivävaaleihin ja liittokansleri Angela Merkelin uran päättymiseen.

- Saksan hallitusneuvottelut voivat määrittää Euroopan Unionin tulevan kohtalon. Erityisesti SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tunnetaan EU-liittovaltiokehityksen vahvana kannattajana. Hän on asettanut tavoitteeksi Euroopan Yhdysvaltojen luomisen vuoteen 2025 mennessä. Tälle tielle perussuomalaiset eivät missään tapauksessa halua Suomea viedä, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Sami Savio.

Savio arvelee kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon seuraavan mieluusti demaripuheenjohtaja Schulzia tämän viitoittamalla tiellä. Orpo totesi aiemmin tammikuussa olevansa valmis tiivistämään Euroopan integraatiota muun muassa täysimääräisen pankkiunionin ja hallitusohjelman vastaisen turvapaikanhakijoiden pysyvän taakanjaon suuntaan.

- Sinänsä on hyvä, että kokoomus paljastaa avoimesti korttinsa. Sen harjoittama EU-politiikka eroaa ratkaisevasti perussuomalaisten Suomen itsemääräämisoikeutta korostavasta ja kansallista etua painottavasta linjasta. Kansallisvaltioiden aika ei ole ohi, eikä liittovaltiokehitys ole vääjäämätön luonnonlaki, huomauttaa Savio.

Orpon mukaan Suomen täytyy olla mukana maaryhmässä, joka valitsee integraation syventämisen mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä huolimatta. Savio tyrmää Orpon kaavailut.

- Pahin mahdollinen virhe olisi viedä Suomi Schulzin tavoittelemaan liittovaltioon ilman kansanäänestystä, kuten toimittiin valuuttaunioniin sitouduttaessa. Äänestäjän kannattaakin pysytellä valppaana, ellei halua historian toistavan itseään, muistuttaa Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: EU-politiikka, integraatio, liittovaltiokehitys

Kolumni: Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Torstai 11.1.2018 klo 13:42

Tammikuun kolumnini Ylöjärven Uutisissa (10.1.):

https://ylojarvenuutiset.fi/2018/01/11/tyollistyminen-ei-ole-itsestaanselvyys/

Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulukuussa hallitusohjelmaan kirjatun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa ja osoittaa varsinkin humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan merkittävää painetta Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Valitettavasti selvitys ei tarjoa suoraa vastausta kansalaisten laajasti pohtimaan kysymykseen maahanmuuton vuotuisista kokonaiskustannuksista. Selvityksessä kuitenkin tarkastellaan julkisen talouden nettovaikutuksia maahanmuuttajaryhmittäin.

Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan saksalaiset maksoivat vuonna 2011 enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoja ja käyttivät julkisia palveluita. Samaan aikaan esimerkiksi Somaliasta tai Irakista muuttaneen työikäisen henkilön vastaava vuotuinen nettovaikutus julkiseen talouteen oli keskimäärin noin 13 000 euroa negatiivinen.

Maahanmuuttajien vaisu työllistyminen aiheuttaa vakavia ongelmia kansantaloudelle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo viittasi tähän ehdottaessaan yleistä palkkatasoa matalamman palkan maksamista työntekijöille, joiden osaaminen on puutteellista. Vaikka Suomessa on edelleen satoja tuhansia työttömiä, vaati Orpo samalla työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä työvoimapulaan vedoten. Tämä keinovalikoima on epäjohdonmukainen.

Myös työttömyysturvan aktiivimallia on perusteltu työvoimapulalla. Hallituspuolueiden loppuvuonna voimaan runnoma laki leikkaa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia, ellei työtön ole edeltävien kolmen kuukauden aikana ollut riittävän monta päivää palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Laissa ei kuitenkaan velvoiteta työvoimaviranomaisia tarjoamaan työttömälle työtä tai muita aktivointitoimia, joilla työttömyysetuuden leikkauksen voisi välttää. Lisäksi laissa määritellään työttömyyskorvauksen tason säilyttämiseen vaadittava vähimmäispalkka. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen antoikin harhaanjohtavia lausuntoja väittäessään talkootyön estävän työttömyysturvan leikkauksen.

Työttömyysturvan aktiivimallin astuttua nyt voimaan tuonee hallitus siitä erillisen aktiivisen työnhaun mallin eduskuntaan keväällä. Lakiesitys velvoittaisi työttömän hakemaan töitä vähintään 12 kertaa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Työnhaun tai siitä raportoimisen laiminlyönti johtaisi peräti kahden kuukauden karenssiin avoimien työpaikkojen määrästä riippumatta.

Menettely johtaneekin työhakemusten massalähetykseen myös yrityksiin, jotka eivät tarvitse lisätyövoimaa tai joihin hakijan koulutus ei sovellu. Huomattavasti tuloksellisempaa olisi käyttää resurssit niiden paikkojen hakuun, joihin hakijalla on aito mahdollisuus työllistyä. Se innostaisi työttömiä aiheuttamatta työnantajille turhaa riesaa.

Suomessa vallitsee yhä massatyöttömyys, ei työvoimapula. Työttömien syyllistämisen sijaan kaivataan kannusteita, koulutusta ja erityisesti pienimpien yritysten toimintaedellytysten parantamista. Ylöjärvelläkin käynnissä oleva työllisyydenhoidon kuntakokeilu on osoittanut työttömien yksilöllisen kohtaamisen kotikunnan työllisyyspalvelussa tuottavan kasvotonta viranomaistoimintaa parempia tuloksia. Myös kohdennettu lisäkoulutus ja kohtuulliset tuloveronalennukset edistäisivät työllisyyttä, samoin esimerkiksi mahdollisuus työsuhteen koeajan kattavaan muuttoavustukseen. Perussuomalaiset ovat lisäksi esittäneet Viron yritysveromallin kokeilua lisähenkilökuntaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Tällaiset uudistukset hyödyttäisivät sekä työnantajia että työntekijöitä.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, työllisyys, maahanmuutto

Lisää kirjoituksia