Seksuaalirikosten rangaistuksia on kovennettava

Keskiviikko 29.6.2022 klo 11:00

Perussuomalaiset ovat pitkään ja toistuvasti vaatineet seksuaalirikoksista tuomittavien rangaistusten tuntuvaa koventamista. Pidin aiheesta eduskunnassa 27.6. oheisen puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Tuomioistuinten seksuaalirikostapauksissa tekemät päätökset ovat valitettavan usein poikenneet kansalaisten yleisestä oikeustajusta, ja siksi lainsäädäntöä tulee selkeyttää tunnusmerkistön osalta ja rangaistusasteikkoja kiristää tuntuvasti. Erityisesti tarvitaan rangaistusasteikkojen alarajojen selvää nostoa, jotta seksuaalirikoksista annettavat tuomiot olisivat jatkossa käytännössä aina ehdottomia.

Täällä eduskuntakeskustelussa on nostettu esille myös maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset, ja myös niihin on suhtauduttava hyvin tiukasti, varsinkin kun tietyt ryhmät ovat tilastoissa selvästi yliedustettuina. Hyssyttelyyn ei ole tässä asiassa mitään syytä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet vuosien kuluessa lukuisia lakialoitteita tilanteen korjaamiseksi, mutta valitettavasti niitä ei ole hyväksytty täällä eduskunnassa. Myös opposition viime viikolla tekemät seksuaalirikoksia koskevat esitykset varsinkin minimirangaistusten korottamiseksi hävisivät äänestyksissä.

Perussuomalaiset saivat vuonna 2015 neuvoteltua hallitusohjelmaan seuraavan kirjauksen: 'Hallitus parantaa rikoksen uhrin asemaa rikosprosessissa lainsäädäntöä kehittämällä. Varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Tarkistetaan ensikertalaisuussäännöksiä, väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa.'

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä silloinen kirjaus oli erinomainen, ja joitakin korjauksia lainsäädäntöön on saatukin, mutta valitettavasti työ on edelleen tältä osin pahoin kesken. Toivonkin syvästi hallituksen, joko tämän nykyisen tai viimeistään seuraavan hallituksen, ryhtyvän määrätietoisiin toimiin suomalaisten fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Erityisesti lapset tarvitsevat paitsi vanhempiensa myös lainsäätäjän suojelua. Lapseen kohdistuvista seksuaalisista teoista tuomittavien rangaistusten vähimmäistason nostaminen vastaa selkeästi yleistä oikeustajua.

Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävänä on suojata kaikkein heikoimpien kansalaisten oikeuksia, ja tämä korostuu erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa. Tätä aihealuetta koskevan lainsäädännön suhteen eduskunnalla on vielä hyvin paljon korjattavaa, ja edellä mainitusta vanhan hallitusohjelman kirjauksesta voi ottaa tulevaisuudessakin mallia."

Avainsanat: seksuaalirikollisuus, rangaistukset

Julkinen velkaantuminen on saatava viimein hallintaan

Torstai 2.6.2022 klo 14:46

Pidin tiistaina eduskunnassa oheisen valtion talouden hoitoon liittyvän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva vuoden toinen lisätalousarvioesitys sisältää aiheellisia kohdennuksia muun muassa Suomen puolustusvalmiuden varmistamiseen, huoltovarmuuden turvaamiseen ja kyberturvallisuuden kehittämiseen, ja varsinkin tässä maailmantilanteessa mainitun kaltaisiin kohteisiin on syytäkin panostaa.

Mutta, arvoisa puhemies, ongelmaksi muodostuu valtiontalouden kokonaisuus, joka on perustunut tällä vaalikaudella jatkuvaan velan kasvuun, ja näin on tässäkin lisäbudjetissa, jonka toteutumisen myötä valtio velkaantuisi tänä vuonna yhteensä noin 8,9 miljardia euroa. Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohti se olisi noin 300 euroa kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Myös vuonna 2015 Suomi velkaantui nopeasti. Kyseisenä keväänä valitun eduskunnan enemmistö päätyi yrittämään velkaantumisen pysäyttämistä. Myös me perussuomalaiset hyväksyimme tuolloin hallitusohjelman, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena oli julkisen talouden velkaantumisen taittaminen. Hallitusvastuu oli raskas, mutta silloinen hallitus pystyi varsinkin vaalikauden alkupuoliskolla tekemään monia vaikeitakin toimenpiteitä, ja vuoteen 2019 mennessä valtion velkaantuminen oli saatu käytännössä pysähtymään.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan tällä vaalikaudella velkaantumista ei ole edes yritetty hillitä, kun määrärahalisäykset ovat seuranneet toinen toisiaan vailla vastaavia säästökohteita. On myönnettävä, että 2020-luvun alku on ollut hyvin yllättävä ja poikkeuksellinen, mutta velkaantumistahti oli ehtinyt kiihtyä jo vaalikauden alussa hallitusohjelman mukaisesti. Sote-uudistus mitä ilmeisimmin lisää tulevia menoja vielä entisestään, kuten edustaja Peltokangas aiemmin totesi.

Arvoisa puhemies! Valtion viiden ja kymmenen vuoden viitelainojen korot ovat nousseet nyt noin yhteen sekä puoleentoista prosenttiin. Tämä ei kuulosta paljolta, eikä se historiallisessa tarkastelussa sitä olekaan, mutta on muistettava, että vielä ennen joulua vastaavat korot olivat miinuksella. Suunta on ollut hyvin selkeä.

Arvoisa puhemies! Emme tietenkään tiedä, miten korkealle korot nousevat tulevaisuudessa, mutta emme myöskään voi antaa hallitukselle valtakirjaa jatkuviin menonlisäyksiin. [Petri Huru: Juuri näin!] Hallituksella on oltava uskottava suunnitelma julkisen velkaantumisen hillitsemiseksi, ei vain oletuksia siitä, että joko työllisyyden kasvu tai seuraava hallitus hoitaisi velkaantumisongelman, ja sitä varten menot on pakko priorisoida.

Valtiontalouden on perustuttava realiteetteihin ja varovaisuuteen sekä ajoittain välttämättömiin säästöihin. Esimerkiksi perussuomalaisten johdonmukaisesti esittämillä kehitysavun leikkauksilla [Puhemies koputtaa] ja julkisen hallinnon kustannusten järkeistämisestä saatavilla säästöillä hallituksen on hyvä aloittaa säästötoimenpiteet suomalaisten elintasoa heikentämättä."

Avainsanat: julkinen talous, hallitus

Kirjallinen kysymys ikääntyneiden neljänsistä koronarokotuksista

Perjantai 13.5.2022 klo 12:30

Jätin tänään eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

KIRJALLINEN KYSYMYS

ikääntyneiden neljänsistä koronarokotuksista

Eduskunnan puhemiehelle

THL laajensi aiemmin antamaansa suositusta neljänsistä koronarokotuksista 5.5.2022. Tämänhetkisen suosituksen mukaan kuntien tulee tarjota neljäs koronarokote myös niille iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet. Neljättä koronarokotetta eli toista tehosteannosta oli suositeltu jo aikaisemmin 12 vuotta täyttäneille vakavasti immuunipuutteisille, 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille.

Lieväkin koronainfektio voi vaikeuttaa merkittävästi ikäihmisten kotona pärjäämistä. Suosituksen muotoilu iäkkäiden heikentyneestä terveydestä ja toimintakyvystä on kuitenkin aiheuttanut epäselvyyksiä. Eri sairaanhoitopiireissä ja kunnissa uutta suositusta on tulkittu kirjavasti sekä tehosterokotusten ikärajan että muiden edellytysten osalta. Esimerkiksi Helsingissä rokotukseen saapuvan yli 65-vuotiaan ei tarvitse esittää erillistä selvitystä terveyden tai toimintakyvyn heikkenemisestä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri puolestaan suosittelee kaikille ikääntyneille neljättä koronarokotusta.

Tampereella neljännen koronarokotuksen voivat sen sijaan saada ne 70 vuotta täyttäneet, jotka ovat joko koti- tai omaishoidon piirissä tai eivät terveydentilan ja toimintakyvyn alenemisen vuoksi selviä yksin kotona ilman toisen ihmisen apua taikka joille harkitaan lisäapua kotona pärjäämiseksi. Avuntarpeen tulee liittyä hoivaan ja huolenpitoon, ei esimerkiksi pelkän siivouspalvelun tai kaupan kotiinkuljetuksen käyttöön.

Tilanne on sekä kansalaisten että kuntien näkökulmasta ongelmallinen. THL:n antama epäselvä suositus ja kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt voivat johtaa siihen, että osa neljänsiin rokotteisiin oikeutetuista ja niitä erityisen paljon tarvitsevista henkilöistä ei hae toista tehosterokotetta. Joissakin tilanteissa osa rokotuspaikalle saapuvista voidaan jopa jättää rokottamatta häilyvän tulkintalinjan vuoksi.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan neljäs koronarokotus tarjoaa selvästi kolmatta paremman suojan vakavaa tautia ja sairaalaan joutumista vastaan. Tilanne on erityisen vaikea siksi, että koronatartuntojen määrä on edelleen varsin korkealla ja samaan aikaan suurin osa ikääntyneille viime vuoden lopulla annetuista rokotteista on jo menettänyt merkittävän osan tehostaan. Myös koronakuolemien määrä on ollut alkuvuoden aikana rajussa kasvussa, ja ne ovat painottuneet hyvin voimakkaasti eläkeikäisiin. Tämän vuoksi THL:n tulisikin pikaisesti selkeyttää antamaansa ohjeistusta ja osaltaan edistää rokotekattavuuden nousua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä keinoilla hallitus aikoo kohentaa rokotekattavuutta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa

ja

miten hallitus aikoo varmistaa, että ikääntyneet saavat neljännen koronarokotuksen yhdenvertaisin perustein koko maassa?

Helsingissä 13.5.2022

Sami Savio /ps

Avainsanat: koronarokotukset, ikääntyneet, kirjallinen kysymys

Lisää kirjoituksia