Tervetuloa kotisivuilleni!

TIEDOTE: PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Tiistai 17.10.2017 klo 19:40

TIEDOTE

17.10.17

Julkaisuvapaa

PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Hallitus on perunut kaavailemansa kiinteistöverojen alarajojen korotukset. Kiinteistöverojen määrät säädetään lopullisesti kunnissa, mutta laki määrittelee verojen vähimmäis- ja enimmäisrajan. Perussuomalaiset ovat ratkaisusta mielissään.

- Olemme painostaneet hallitusta tällaiseen ratkaisuun kohtuuden nimissä ja onnistuimme. Kuka sanoi, ettei oppositiosta voi vaikuttaa? Kansanedustaja Sami Savio (ps.) iloitsee.

Savion mukaan esitys olisi koskettanut eniten juuri pieni- ja keskituloisia ihmisiä.

- Asuminen on Suomessa kaikkea muuta kuin halpaa. Esityksen myötä asumisen kustannukset olisivat nousseet edelleen. Suhteellisesti sellainen koskettaa kaikkein eniten juuri pienituloisimpia kansalaisia. Myös keskituloisia, jotka jo nyt maksavat viulut, on kuritettu liikaa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana. Sen osuus verorasituksesta on perussuomalaisten mukaan liian suuri. Erityisesti Perussuomalaiset olivat huolissaan vakituisten asuntojen kiinteistöveron alarajan kaavaillusta nostosta.

- Tämä on juuri se vero, jota nostamalla kuritettaisiin rintamamiestalon mummoa vielä lisää. Tämä ei käynyt meille, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) korostaa.

Vähämäki huomauttaa, että monessa kunnassa vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti on alarajalla tai hyvin lähellä sitä.

- Eri kiinteistöverojen alarajan nosto olisi johtanut siihen, että peräti 170 kuntaa eli yli puolet Suomen kunnista olisivat joutuneet nostamaan verotusta valtuuston tahdosta huolimatta. Tämä estettiin nyt. Perussuomalaiset vaikuttivat ja hallitus tuli katumapäälle, Vähämäki arvioi.

Lisätiedot:

Sami Savio, 09 432 3149

Ville Vähämäki, 09 432 3195

Avainsanat: eduskuntatyö, verotus, kiinteistövero

Suullisen kyselytunnin kysymykseni eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta

Torstai 5.10.2017 klo 21:57

Esitin suullisella kyselytunnilla valtiovarainministeri Orpolle kaksi kysymystä eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta, tässä niistä ensimmäinen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+1+1.aspx

"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä pieni- ja keskituloisia painottaen. Tämä on erinomainen periaate, joka toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille lisää ostovoimaa.

Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin käytännössä unohtanut varsinkin pienen työeläkkeen saajat. Hallituksen tuloveroesityksessä 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kevenee yli 400 euroa vuodessa, 1 600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotus korkeintaan 10 euroa vuodessa. Samalla hallituksen esitys lisäisi pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta, mitä me perussuomalaiset emme hyväksy.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: eikö hallitus ole kiinnostunut pientä työeläkettä saavien pärjäämisestä, vai onko heidän asiansa vain päässyt unohtumaan kaiken muun kiireen keskellä?"

Jälkimmäinen kysymykseni kuului seuraavasti:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+3+3.aspx

"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut kansainvälisesti köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyden vastaisessa työssä on erittäin tärkeää puuttua myös eläkeläisköyhyyteen. Eläkeläisten on usein mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monien on laskettava jokainen euro hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.

Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomiota erityisesti välttämättömien elinkustannusten kasvuun. Hallituksen esittämät kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotukset sekä lämmityspolttoaineverotuksen kiristyminen tuntuvat kaikkein kipeimmin juuri pienituloisten kukkarossa. Pieneläkeläisille kohdistetut mitättömät tuloveronkevennykset eivät lähimainkaan riitä kompensoimaan näiden välttämättömien menojen kasvua.

Arvoisa puhemies! Moni pientä työeläkettä saava on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan työuran raskaassa mutta pienipalkkaisessa työssä, josta säästöjä ei ole jäänyt. Aikooko hallitus auttaa heitä? Miten hallitus reagoi myös [Puhemies koputtaa] monia työeläkeläisiä koskevaan eläkeläisköyhyyteen?"

Avainsanat: eduskuntatyö, suullinen kyselytunti, eläkeläiset, verotus

Lakialoite matkustajamerenkulun tukien leikkaamiseksi

Perjantai 29.9.2017 klo 15:46

Jätin 29.9. lakialoitteen matkustajamerenkulkuun liittyvien massiivisten valtiontukien leikkaamisesta eduskunnan käsiteltäviksi. Useimmista muista yritystuista poiketen varustamojen perusliiketoimintaan kohdistuvat tuet ovat pysyviä. Katsonkin lakialoitteeni perusteluissa laivanvarustamoille maksettavien tukien vääristävän kilpailua ja heikentävän merkittävästi sisämaassa toimivien matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaedellytyksiä.

----

Lakialoite laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Elinkeino- ja yritystukien suuri määrä ja monipolvinen käyttötarkoitus ovat herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Yritystuista merenkulkuun kohdistuvat tuet ovat varsin poikkeuksellisia. Ne ovat pysyviä ja kohdistuvat tuettavien yritysten liiketaloudelliseen perustoimintaan. Muutoin yritystuet ovat pääsääntöisesti väliaikaisia.

Tampereen yliopistossa vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan matkustajamerenkulun tukien kokonaismäärä on ollut noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää matkustajamerenkulkuun kohdistuvaa miehistökustannustukea. Miehistökustannustuen piiriin luetaan koko aluksella työskentelevä henkilökunta riippumatta siitä, kuuluvatko työntekijät esimerkiksi kansi- ja konehenkilökuntaan vai taloushenkilökuntaan.

Matkustajamerenkulkuun vuosittain kohdistuvan miehistökustannustuen määrän arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa. Miehistökustannustuella on pyritty nettopalkkauksen kaltaiseen järjestelmään, joka vapauttaa varustamot työntekijöiden sosiaalikulujen ja palkasta ennakonpidätykseen kuluvan osan maksamisesta. Miehistökustannustuen välityksellä varustamoille palautetaan merimiesten palkan ennakonpidätys sekä työnantajan merimieseläkelaissa säädetty eläkevakuutusmaksu ja osuus tapaturmavakuutusmaksusta.

Vuodesta 2004 tilapäiseksi tarkoitettu miehistökustannustuki matkustaja-aluksille säädettiin pysyväksi vuodesta 2009 alkaen. Tuen haittavaikutuksiin lukeutuu valtion menojen kasvun lisäksi mantereen matkailu- ja ravintola-alan yritysten heikentynyt kilpailuasema ja tätä kautta niiden työllistämisedellytysten väheneminen. Valtion menojen pienentämiseksi sekä matkailu- ja ravintola-alan kilpailuneutraliteetin parantamiseksi matkustajamerenkulun miehistökustannustuki olisikin tarkoituksenmukaista ensi tilassa puolittaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 298/2015, uusi 2 momentti ja 12 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

11 § Yleisesti verovelvollisen merenkulkijan merityötulon perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

12 §

Rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan aluksella tehdyn työn perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

---------------------------

Helsingissä 29.9.2017

Sami Savio ps
Toimi Kankaanniemi ps
Rami Lehto ps
Arja Juvonen ps
Olli Immonen ps
Laura Huhtasaari ps
Teuvo Hakkarainen ps
Leena Meri ps
Jari Ronkainen ps
Jani Mäkelä ps

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_40+2017.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, lakialoite, julkinen talous, yritystuet

Lisää kirjoituksia