Kirjallinen kysymys koulujen ja päiväkotien korona-altistuksista ja koronaviruksen ehkäisemistoimista nuorimmissa ikäryhmissä

Keskiviikko 24.11.2021 klo 15:10

Koronaepidemian nopean kiihtymisen vuoksi olen jättänyt tänään eduskunnassa seuraavan kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi:

KIRJALLINEN KYSYMYS

koulujen ja päiväkotien korona-altistuksista ja koronaviruksen ehkäisemistoimista nuorimmissa ikäryhmissä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen koronatilanne on muuttunut rajoitustoimien löyhentämisen myötä selkeästi huonompaan suuntaan syksyn aikana. THL:n tilastojen mukaan maamme sairaaloissa oli maanantaina 22.11.2021 ennätysmäärä koronapotilaita koko epidemian ajalta, yhteensä 322 henkilöä. Tartuntojen valtakunnallinen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohti 14 vrk aikana on kohonnut testausmäärien laskusta huolimatta jo yli 200:n. Koronakuolemien määrä on kasvanut tuntuvasti loka-marraskuun aikana. Epidemian hallintaa vaikeuttaa se, että läheskään kaikkia tartuntaketjuja ei pystytä enää jäljittämään.

 

Viime päivinä julkisuudessa on kerrottu lukuisista kouluissa tapahtuneista joukkoaltistumisista eri puolilla Suomea. Joissakin kouluissa useat kymmenet oppilaat ovat sairastuneet koronaan, ja laajoja altistuksia on ollut myös useissa päiväkodeissa. Koulujen ja päiväkotien epäselvä tiedotus on lisännyt vanhempien epätietoisuutta omien lastensa turvallisuudesta. Osa vanhemmista onkin päätynyt ottamaan lapsensa väliaikaisesti pois lähiopetuksesta tartuntariskin kohoamisen vuoksi.

 

THL:n tilastoissa selvästi eniten uusia tartuntoja esiintyy tällä hetkellä 5-9-vuotiaiden sekä 10-14-vuotiaiden ikäryhmissä. Koronavirus ei ole lapsillekaan vaaraton, ja sen leviäminen nuorimpiin ikäryhmiin tulee estää erityisesti viruksesta johtuvien pitkäaikaisten (long covid) haittojen minimoimiseksi. Alle 12-vuotiailla lapsilla ei kuitenkaan ole toistaiseksi mahdollisuutta päästä koronarokotukseen. Koulujen maskisuosituskin koskee yleensä 12 vuotta jo täyttäneitä oppilaita.

 

Suomen eri sairaanhoitopiirien alueilla on käytetty erilaisia keinoja kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvien tartuntojen vähentämiseen. Yksi viime aikoina parhaiten onnistuneista on Vaasan sairaanhoitopiiri, jossa karanteeniin on päädytty määräämään kaikki samalla luokalla olleet. Alueella on myös käytetty joukkotestauksia tartuntarypästen hillinnässä. Kaikissa sairaanhoitopiireissä epidemiaa ei ole onnistuttu ehkäisemään yhtä tehokkaasti. Monella alueella tartuntaketjujen katkaisu on vaikeutunut muun muassa siksi, että karanteenimääräykset on päädytty rajaamaan vain hyvin pieneen määrään lasten lähikontakteja pitkälti delta-muunnosta hitaammin leviäviin aiempiin koronaviruksen muotoihin perustuvien THL:n suositusten mukaisesti.

 

Lapset levittävät koulussa tai päiväkodissa koronatartunnan saatuaan virusta eteenpäin oman perheensä sisällä ja sairastuttavat jopa kahdesti rokotettuja vanhempiaan. Suojaustoimien vähäisyys nostaa samalla koulujen ja päiväkotien henkilökunnan sairastumisriskiä. Näin epidemia pääsee leviämään muissakin ikäryhmissä. Asiaa pahentaa edelleen se, ettei lapsia testata kaikissa sairaanhoitopiireissä edes selvien koronaoireiden ilmentyessä. Epidemian saamiseksi hallintaan nuorimmissa ikäryhmissä tarvitaankin nopeita ja selkeitä valtakunnallisia toimenpiteitä sekä yksiselitteistä ohjeistusta alueille ja kunnille.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mitä keinoja hallitus aikoo käyttää saadakseen nuorimpien ikäryhmien korkealla olevan koronailmaantuvuuden nopeaan ja selvään laskuun

 

sekä

 

millä keinoilla hallitus tulee varmistamaan koulujen ja päiväkotien koronaturvallisuuden ja ehkäisee taudin leviämistä luokissa ja päiväkotiryhmissä?

 

Helsingissä 24.11.2021

 

Sami Savio /ps

Avainsanat: kirjallinen kysymys, koronaepidemia, lapset ja nuoret

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Keskiviikko 13.10.2021 klo 13:25

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Julkaistu Tamperelaisessa 13.10.

EU:n yhteisen elvytysrahaston käyttökohteet ovat tarkentuneet. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi saa elvytysrahastoon maksamistaan noin 6,6 miljardista eurosta EU-jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen takaisin noin 2,7 miljardia. Maksuosuuteemme tehdään vielä inflaatiokorjaukset.

Eduskunnassa hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin hyväksytty sopimus on Suomelle erittäin kallis. Lisävelanotolla rahoitettavan elvytysrahaston kautta kierrätettävien varojen käyttökohteita on myös rajoitettu merkittävästi. Suomalaisilta veronmaksajilta rahastoon kerättävät varat olisi voitu suoraan ja lyhentämättöminä käyttää esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kotimaisen osaamisen kehittämiseen selvästi kustannustehokkaammin.

Suomi ei voi ottaa uutta velkaa loputtomiin, vaan koko ajan kasvavat julkiset menot on väistämättä asetettava lopulta tärkeysjärjestykseen. EU-menojen ohella perussuomalaiset leikkaisivat erityisesti maahanmuuton alati paisuvista kustannuksista. Eduskuntaryhmämme on tehnyt hallitukselle välikysymyksen humanitaarisen maahanmuuton ja perheenyhdistämisten aiheuttamista menoista. Todellista loppusummaa tosin tuskin tietää hallituskaan.

Läheskään kaikki maahanmuuton kustannukset eivät sisälly valtion talousarviossa näkyviin välittömiin menoihin. Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden piilokasvua. Työperäinen maahanmuuttokaan ei ole Suomelle kannattavaa, mikäli maahantulija perheineen elää lähinnä sosiaaliturvan varassa. Todelliset kansainväliset huippuosaajat olisivat tervetulleita, mutta heitä Suomen raskas verotus ei houkuttele.

Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on pohjoismaisessa vertailussa löyhää. Ampumavälikohtauksista ja jengien välisistä yhteenotoista kärsivässä Ruotsissa on herätty tiukentamaan pysyvän oleskeluluvan ehtona olevia kielitaito- ja toimeentulovaatimuksia. Tanskan hallituksen tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.

Perussuomalaiset ovat jo kauan vaatineet Suomen ulkomaalaislain korjaamista. Kireämpi linja on täysin välttämätön maahanmuuton ja sen kustannusten hallintaan saamiseksi. Odotteluun ei ole varaa.

Avainsanat: EU, maahanmuutto, julkinen talous

Perussuomalainen linja pitää

Perjantai 13.8.2021 klo 13:39

Perussuomalaiset valitsevat huomenna puolueelle uuden puheenjohtajan. Puolueen linjan pysyvyys ja uskottavuus ovat silti olennaisimpia jatkossakin. Käsittelin aihetta viime viikolla Tamperelaisen kolumnissani.

Perussuomalainen linja pitää

Perussuomalaiset valitsevat elokuussa Jussi Halla-aholle seuraajan. Uuden puheenjohtajan on valmistauduttava tiukkaan kamppailuun pääministerin paikasta kevään 2023 eduskuntavaaleissa Suomen suunnan kääntämiseksi.

Puheenjohtajavaalin tulosta tärkeämpiä ovat silti puolueen poliittisen linjan uskottavuus ja pysyvyys. Oman linjan merkitystä korosti jo perussuomalaisten edeltäjän, Suomen maaseudun puolueen perustaja Veikko Vennamo ajaessaan taitavalla tahtopolitiikalla unohdetun kansan asiaa. Omia periaatteita ei saa hylätä, vaikka yhteistyötäkin on kyettävä tekemään.

Perinteisiin suomalaisiin arvoihin lukeutuvat muun muassa rehellisyys, ahkeruus ja pitkäjänteisyys. Niiden avulla Suomi kohosi viime vuosisadalla korkean elintason maaksi. Vennamo vaati toistuvasti rötösherroja kuriin, ja rikollisuuden suitsiminen on tarpeen nykyäänkin. Varsinkin vakavien rikosten minimirangaistuksia on pidennettävä. Huumausainerikollisuuttakaan ei pidä suvaita.

Harjoitetun maahanmuuttopolitiikan sisältö on Suomen pitkän tähtäimen tulevaisuuden kannalta olennaista. Maahanmuuton on oltava hallittua ja perustuttava korkean osaamisen alojen todelliseen työvoimatarpeeseen. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettava korostamalla nuhteettomuutta, nostamalla kielitaitovaatimuksia ja pidentämällä yleistä asumisaikavaatimusta kymmeneen vuoteen. Humanitaarisista oleskeluluvista on tehtävä määräaikaisia.

Kansakunnan menestys perustuu osaltaan koulutukseen, joka mahdollistaa vientituotteiden korkean jalostusarvon ja teknologian. Luonnontieteellisen, teknisen ja kaupallisen osaamisen lisäksi tarvitaan suurten maailmankielten taitamista. Pakollinen ruotsin opiskelu ei riitä.

Yrittäjillä ja työntekijöillä on monia yhteisiä etuja puolustettavanaan, eikä työmarkkinoilla kaivata lisää vastakkainasettelua. Sen sijaan yksityisen ja julkisen sektorin suhdetta on tarkasteltava kriittisesti. Verorahoitteista julkissektoria on virtaviivaistettava ja erityisesti hallintoportaita karsittava. Julkisten menojen ja byrokratian vähentyessä yksityiselle toimeliaisuudelle tarjoutuu edellytykset nostaa Suomi jaloilleen.

Avainsanat: perussuomalaiset

Lisää kirjoituksia