Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Tiistai 9.6.2020 klo 14:39

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 8.6.:

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Koronapandemian talousvaikutuksia on alettu paikata EU-alueella sekä kansallisesti että yhteisvastuun kautta. Suomikin on ehtinyt sitoutua useampaan EU:ssa koronakriisin varjolla käyttöönotettuun tukijärjestelmään.

Toukokuisten päätösten myötä Suomen takausvastuut lisääntyivät useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Perussuomalaiset vastustivat vastuiden kasvattamista. Emme pitäneet lainkaan järkevänä Suomen osallistumista eurooppalaisen työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen ja EU:n Covid-19-takuurahaston toimintaan tai niiden lainoituksen takaamiseen. Säästäväisyyslinjamme kuitenkin hävisi äänestyksissä.

Uusia ja suurempia tukipaketteja on jo ehditty suunnitella. EU-komissio on tehnyt esityksen 750 miljardin euron elvytysrahastosta pandemian aiheuttamien talousvaikutusten lievittämiseksi.

Elvytysrahaston jäsenmaille jakamista varoista 500 miljardia euroa olisi suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa. Rahaston jakamat tuet on tarkoitus kohdentaa erilaisiin investointeihin, digitaaliseen talouteen ja ilmastohankkeisiin.

Komission kaavaillaan ottavan rahaston perustamista varten lainaa rahoitusmarkkinoilta. Jäsenmaat lyhentäisivät sitä vuoden 2027 jälkeen normaalien jäsenmaksujensa mukaisessa suhteessa. EU saattaa myös alkaa kerätä esimerkiksi muoviveroa lainan takaisinmaksua rahoittaakseen.

Italia saisi rahastosta noin 170 miljardia euroa ja Espanja noin 140 miljardia. Suomen arvioitu tukiosuus on noin 3,5 miljardia. Vastuita Suomelle kohdistuisi yli 10 miljardin euron verran. Vertailun vuoksi esimerkiksi kauan harkitun hävittäjähankinnan kustannusarvio on noin 7-10 miljardia euroa.

Muun muassa Euroopan vakausmekanismista annetun tuen ehtoihin on kuulunut säästöohjelma. Uudesta elvytysrahastosta myönnettävään rahoitukseen ei sisälly vastaavaa edellytystä. Myöskään kansallisten verojärjestelmien korjaamista ei vaadita, vaikka se auttaisi ehkäisemään monissa jäsenmaissa yleistä veronkiertoa.

Komission ehdotuksen hyväksyminen edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Suomen on oltava tiukasti mukana talouskuria vaativien ja EU:n yhteistä velanottoa vastustavien Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan rintamassa.

Kansantaloutemme on muutoinkin lujilla. Hallituksen ennätysmäinen, peräti 5,5 miljardin euron kokoinen neljäs lisäbudjettiesitys ei silti menoissa säästele. Kenties selvin esimerkki menokurin katoamisesta on 60 miljoonan euron rahoitus uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle. Lisätalousarvioesityksen toteutuessa valtion tämän vuoden nettolainanottotarve uhkaa kasvaa lähes 19 miljardiin euroon.

Valtio siis velkaantuu kuluvana vuonna noin 3400 euroa jokaista suomalaista kohti. Velkaelvytystä ei voida jatkaa loputtomiin, ei Suomessa eikä EU:ssa. Talouden realiteetit nousevat väistämättä esiin viimeistään syyskesällä valtion ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Säästeliäisyys on viimein palautettava sille kuuluvaan arvoonsa.

Avainsanat: julkinen talous, velkaantuminen, EU

Vappupuheeni 1.5.2020

Perjantai 1.5.2020 klo 11:21

Hyvää ja turvallista vappua! Koronaepidemian takia pidän vappupuheeni tänä vuonna videon välityksellä:

https://www.youtube.com/watch?v=Wfo-UO_4YZM

"Hyvää vappua, arvoisat katsojat!

Monena aiempana vappuna me pirkanmaalaiset perussuomalaiset olemme kokoontuneet juhlimaan vappua Tampereen Keskustorin läheisyyteen. Mutta kuten kaikki tiedämme, tämä vappu on hyvin erilainen kuin aiemmat, ja siksi pidän myös vappupuheeni tällä kertaa videon välityksellä. Suomea runtelee tänä keväänä koronavirusepidemia, johon on kuollut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 200 suomalaista. Selvästi eniten sairastuneita ja kuolleita on pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa tartuntoja on todettu parisen tuhatta.

Päättäjien ja erityisesti maamme hallituksen on keskitettävä nyt tarmonsa toimenpiteisiin, joilla epidemia saadaan hallintaan sekä terveyden että talouden kannalta kestävällä tavalla. Mitä nopeammin ja paremmin siinä onnistutaan, sitä vähemmän suomalaisia kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja sitä helpompi myös kansantaloutemme on nousta takaisin jaloilleen. Suomi voi yhä tukahduttaa koronavirusepidemian, ja tämän vaatimuksen Perussuomalaiset ovat tuoneet toistuvasti esille myös eduskunnassa, samoin lukuisia tukahduttamiskeinoja. Hallitus onkin toteuttanut osan vaatimuksistamme, mutta valitettavasti osa kaikkein järeimmistä toimista on jäänyt tekemättä, eikä epidemia ole tällä hetkellä täysin hallinnassa.

Periksi ei kuitenkaan pidä antaa. Maailmanlaajuinen rokote- ja lääketutkimus etenevät nyt tavanomaista ripeämmin, ja on hyvin mahdollista, että tiede pääsee voitolle koronaepidemiasta jo tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Ennen sitä meidän on kuitenkin pyrittävä estämään epidemian eteneminen. Koska koronatartunnan ja sen toteamisen välillä voi olla kahden viikon viive, ei rajoitustoimia pidä purkaa hätäisesti ja harkitsemattomasti. Epidemian ryöpsähtäminen uuteen roihuun palauttaisi Suomen vain takaisin lähtöruutuun. Sen sijaan meidän on otettava oppia muiden maiden kokemuksista ja seurattava tarkoin rajoitusten purkamisen vaikutusta tautitilanteeseen muualla maailmassa. Koronatestausta on lisättävä tuntuvasti ja erityisesti havaitut vakavat suojavarustepuutteet on korjattava pikaisesti, jotta suomalaisia voidaan hoitaa turvallisesti.

Koronaepidemian vuoksi myönnetyt yritystuet ovat herättäneet aiheellista ja voimakasta julkista keskustelua. Tuen todellisia tarvitsijoita olisivat ne normaalioloissa työllistävät ja yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tosiasiallisesti kärsineet epidemiasta. Vastapainona verovaroilla tuettujen yritysten tulee olla vastuullisia suomalaisten työttömien ja lomautettujen työllistämisessä alasta riippumatta. Tukien oikeudenmukainen myöntäminen ja käyttäminen ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että erityisesti yhteiskuntamoraalin ylläpitämisen kannalta. Suomalainen työvoima ja suomalaiset yritykset ovat elintärkeitä maamme tulevalle taloudelliselle kantokyvylle, eikä kumpaakaan niistä saa unohtaa.

Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että julkinen velka kasvaa tänä vuonna ennätyksellistä tahtia, jopa yli 20 miljardilla eurolla. Äkillisen kriisin oloissa lisävelkaantuminen lienee väistämätöntä, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että veronmaksajien piikki voisi olla loputtomasti avoinna. Hallituspuolueiden yhteinen ideologia ei voi eikä saa jyrätä käytännön asettamia reunaehtoja ja veronmaksajien kantokykyä.

Koronaepidemian laannuttua on aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi. Käytännössä tällainen suunnanmuutos edellyttää hallitusohjelman kirjoittamista uudelleen, mahdollisesti jopa uuden hallituspohjan turvin.

Arvoisat katsojat, vaikka tilanne on nyt vakava, uskon vahvasti että ensi vappuna tulevaisuus näyttää Suomessakin jo selvästi kirkkaammalta. Toivotan teille kaikille oikein hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja lähestyvää kesää."

Avainsanat: vappupuhe, koronavirus, julkinen talous, työllisyys, yrittäminen

Tiedote: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Tiistai 7.4.2020 klo 13:16

TIEDOTE 7.4.2020

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Koronasta toipuvien testaus- ja karanteenikäytännöt yhtenäistettävä

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen etteivät positiivisen koronavirustestituloksen saaneet henkilöt levitä tietämättään koronavirusta oireidensa päättymisen jälkeen.

- Koronavirusepidemian tukahduttamiseksi on tunnistettava tartunnan jo saaneet ja estettävä uusien tartuntaketjujen syntyminen. Erityisen tärkeää on eristää henkilöt, joiden voidaan perustellusti epäillä olevan viruksen oireettomia kantajia. Kansainvälisten havaintojen mukaan koronapotilas voi erittää virusta vielä näkyvien oireiden loppumisen jälkeenkin, Savio huomauttaa.

Aiheeseen on kiinnittänyt aiemmin huomiota muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sairaanhoitopiirin johdon ja Shanghain terveysviraston käymän videoneuvottelun jälkeen. Lehtosen mukaan koronavirustestin tarkkuus saattaa riippua taudin vaiheesta. Koronaviruksen saanut henkilö voi erittää virusta erilaisilla voimakkuuksilla taudin edetessä.

- Diagnostiikkajohtaja Lehtonen on ehdottanut, että koronaviruksen aiheuttamasta taudista toipunut henkilö tulisi testata uudelleen mahdollisuuksien mukaan. Oireiden loppumisen jälkeinen testaus voisi ehkäistä taudin leviämistä edelleen, varsinkin jos positiivisen testituloksen uudelleen saaneen henkilön eristys jatkuisi. Lehtonen kehottaa muutoinkin suhtautumaan varauksella siihen, että negatiivisen testituloksen saanut henkilö olisi täysin terve, Savio muistuttaa.

Kiinassa koronan sairastaneet henkilöt määrätään kahden viikon jatkokaranteeniin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suosittelee vastaavissa tilanteissa viikon karanteenia. Suomessa käytännöt vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Yleensä toipumisen jälkeinen karanteeniaika on vain päivän tai korkeintaan muutaman päivän mittainen.

- Karanteeni- ja testauskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää selkeää valtakunnallista ohjeistusta. Taudista toipuneen henkilön mahdolliseen tartuttavuuteen on suhtauduttava hyvin vakavasti ja mitoitettava testaus- ja karanteenitoimet varman päälle. Hallituksen on toimittava aktiivisesti koronavirusepidemian tukahduttamiseksi, Savio vaatii.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: tiedote, koronavirus, kirjallinen kysymys

Lisää kirjoituksia