Kolumni: Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Perjantai 20.1.2023 klo 17:49

Kirjoitukseni Tamperelaisessa 18.1.:

Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Vaalikauden ollessa jo loppusuoralla on aika suorittaa lyhyt katsaus hallituksen harjoittamaan talouspolitiikkaan.

Nykyinen hallituspohja on kasvattanut valtion velkaa peräti 40 miljardia euroa. Valtionlainojen korkotason samalla noustessa on julkisen talouden tila erittäin vaikea, ja jättää seuraavalle eduskunnalle vain vähän liikkumavaraa. Tuoreen arvion mukaan valtion korkomenot ovat tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa suuremmat kuin vielä viime syksyn budjettiriihessä kaavailtiin.

Osasyitä nopeaan velkaantumiseen ovat koronakriisi ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Ne eivät silti selitä läheskään kokonaan julkisten menojen kasvua. Muut pysyvät menolisäykset ovat kasvattaneet vaalikauden aikaista velanottotarvetta yhteensä noin 8-10 miljardin euron verran.

Valtiontalouden tarkastusviraston vaalikausiraportin mukaan Marinin hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka ovat selkeästi rikkoneet julkisen talouden menokehysjärjestelmän periaatteita. Näin toimittiin ainakin kehysriihessä vuonna 2021 hallituksen ollessa ajautumaisillaan kriisiin. Tarkastusvirasto suhtautuu epäillen myös sote-uudistuksesta tulevaisuudessa kertyviin säästöihin.

EU:n elvytysrahaston nettomaksut rasittavat pitkään Suomen julkista taloutta. Tätäkin suuremman taakan uhkaa aiheuttaa neuvoteltavana oleva EU:n ennallistamisasetus, jonka kustannusten on arvioitu olevan metsiään hyvin hoitaneelle Suomelle peräti 13-19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Veronmaksajien kantokyky on yhä rajallisempi. Ruoan, energian ja asumiskulujen raju kallistuminen koettelee keskituloisiakin kotitalouksia, pienituloisimmista puhumattakaan. Julkiset menot on pakko asettaa kevään eduskuntavaalien jälkeen tärkeysjärjestykseen, koska nykyhallitus ei ole siihen pystynyt.

Perussuomalaiset puuttuisivat ensin Suomen ulkopuolelle suuntautuviin menoeriin, kuten maahanmuuton ja kehitysyhteistyön kustannuksiin. Sipilän hallitus leikkasi syksyllä 2015 vuosittaisista kehitysyhteistyömenoista 300 miljoonaa euroa perussuomalaisten hallitusohjelmaan vaatiman kirjauksen mukaisesti. Tulevan hallituksen on syytä ottaa päätöksestä mallia.

Avainsanat: julkinen talous, hallitus, velkaantuminen

Perussuomalainen linja on vakaa

Torstai 1.12.2022 klo 14:27

Eduskunta keskusteli eilen 30.11. oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2023. Pidin asian tiimoilta seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Tuoreen Tilastokeskuksen julkistuksen mukaan Suomen bruttokansantuote pieneni heinä—syyskuussa 0,3 prosenttia, ja Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan Suomen kasvuongelmat löytyvät erityisesti viennin tasosta. Tilanne on pienelle vientivetoiselle maalle erityisen huolestuttava, emmekä voi elää jatkuvasti velaksi, kuten Marinin hallitus on tehnyt.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden menojen alati kasvaessa lisääntyy paine korottaa entisestäänkin kireää verotusta, mikä puolestaan heikentäisi vientiteollisuutemme kilpailukykyä sekä myös monien jo nyt kodeissaan palelevien, huippukalliita energialaskujaan päivittelevien ihmisten ostovoimaa. Sen ei pidä antaa tapahtua.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät tässäkin vaihtoehtobudjetissaan yhteensä noin miljardin euron säästöjä muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Niitä voidaan karsia merkittävästi kansalaisten elintason silti alentumatta.

Myös EU:sta johtuviin menoihin on viimein puututtava. Esimerkiksi tässäkin keskustelussa esiin nousseen ennallistamisasetuksen toteutuessa alun perin esitetyssä muodossa Suomelle aiheutuisi noin 930 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Lievennettykin ennallistamisasetus olisi paha takaisku maamme taloudelle, kuten edustaja Antikainen edellä hyvin kuvasi. Hallituksen on pysyttävä neuvotteluissa äärimmäisen tiukkana, mitä tosin vahvasti epäilen viime vuosien neuvottelutulosten perusteella.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linja on vuosien myötä pysynyt hyvin vakaana, mutta miten on hallituksen laita? Suomi ansaitsisi ja tarvitsisi erityisesti vaikeina aikoina toimintakykyisen hallituksen. Hallituspuolueiden yhä näkyvämmäksi käyvä keskinäinen riitely hankaloittaa kuitenkin entisestään asioiden järkevää ja tehokasta hoitamista. Muista hallituspuolueista poikkeavia omia linjauksiaan on tuonut erityisesti keskusta — ilmeisesti yhä syvenevästä kannatusalhostaan johtuen. On toki todettava, että keskustan viimeaikaiset irtiotot hallituspolitiikasta ovat olleet monelta osin aiheellisia, joskin poukkoilevia.

Arvoisa puhemies! Keskustan ja sen hallituskumppaneiden harjoittaman politiikan vuoksi seuraavalla hallituksella on valtava työsarka velkaantumiskierteen taittamisessa ja Suomen talouden kääntämisessä takaisin kasvu-uralle. Se ei tapahdu hetkessä mutta on kuitenkin mahdollista toteuttaa määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä. Yhteiset voimavarat on keskitettävä olennaiseen, kuten perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on tehty, eli Suomen ja suomalaisten parhaaksi."

----

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin voit tutustua mm. seuraavan linkin kautta:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-velanotolle-miljardijarru-ja-saastot-kansan-enemmiston-tahdon-mukaisesti/

Avainsanat: julkinen talous, vaihtoehtobudjetit, velkaantuminen

Varautuminen on viisautta

Maanantai 17.10.2022 klo 14:24

Kirjoitukseni Tamperelaisessa 12.10.:

Varautuminen on viisautta

Venäjän helmikuussa aloittaman laittoman hyökkäyssodan lopputulos määrittää Euroopan turvallisuuspoliittisen suunnan vuosikymmeniksi. Ukrainalaisten puolustustahdon sekä lännen antaman aseavun ja tiedustelutiedon myötä sota on kääntymässä Venäjälle tappiolliseksi. Nurkkaan ajautuvan Venäjän johdon lausunnot ovat koventuneet ydinaseilla uhkailuun asti. Samalla Venäjä aiheuttaa lännelle Nordstream-kaasuputkiräjäytysten kaltaisia konkreettisia ongelmia. Suomenkin on suojeltava tarkasti kriittistä infrastruktuuriaan.

Suomen ja muun Länsi-Euroopan on irtauduttava Venäjältä tulevasta energiasta ja kohennettava omavaraisuuttaan. Olkiluoto 3 -reaktorin käyttöönotto tapahtuu kreivin aikaan ja pienentää sähkön hinnan nousupaineita. Perussuomalaiset ehdottavat lisäksi kotimaisen turpeen käytön jatkamista energiakustannusten hillitsemiseksi.

Hallituksen periaatepäätöstä evätä venäläisten turistiviisumit jouduttiin odottamaan kauan. Viisumikielto sisältää silti liikaa poikkeuksia. Viisumi saatetaan myöntää esimerkiksi perhesyistä, opintojen tai välttämättömän työn vuoksi. Perusteena saattaa myös olla venäläisen omistaman kiinteistön välttämätön huoltotarve.

Hallituksen on otettava viisumeihin selvästi tiukempi linja Suomen turvallisuuden vuoksi. Täyttä varmuutta Suomeen tulevien, hyökkäyssotaa käyvän maan kansalaisten motiiveista ei saada. On siis toimittava ennakoivasti.

Suomen ja Ruotsin pääsy Natoon edellyttää vielä Turkin ja Unkarin hyväksyntää. Turkki on ollut erityisen kriittinen suhtautumisessaan Ruotsin sisä- ja ulkopolitiikkaan. Tarpeen tullen Suomen on oltava valmis liittymään Natoon yksin, jos samanaikainen jäsenyys uhkaa viivästyä Turkin ja Ruotsin välisten näkemyserojen vuoksi. Maidemme geopoliittinen asema on hyvin erilainen.

Kriisitietoisuuden lisääntyminen näkyy arjessa selvästi. Kansalaisten mielissä pyörii kysymyksiä koskien muun muassa väestönsuojelua, sähkökatkoja ja käteisen rahan nostamista. Hallituksen on syytä tiedottaa varautumisen keinoista. Kansalaisten turvallisuutta ja rauhallisuutta lisäävät konkreettiset varautumistoimet ovat tärkeitä myös henkisesti.

Avainsanat: turvallisuuspolitiikka, Venäjä, Nato

Lisää kirjoituksia