Kiitos perussuomalaisten hienosta eduskuntavaalituloksesta kuuluu äänestäjille. Suhtaudun hyvin nöyrästi myös henkilökohtaiseen äänimäärääni.

Kiitän lämpimästi kaikkia äänestäjiäni ja tukijoitani. Teen jatkossakin kaiken voitavani ollakseni minulle antamanne luottamuksen arvoinen.


Vappupuheeni Tampereen Jugend-torilla

Keskiviikko 1.5.2019 klo 18:49

Pidin tänään seuraavan vappupuheen Tampereen Perussuomalaisten Jugend-torilla järjestämässä tilaisuudessa:

"Arvoisa yleisö, oikein hyvää vappua teille kaikille! Eduskuntavaalit ovat nyt takana. Teille äänestäjille kuuluu suuri kiitos siitä, että perussuomalaiset arvot ja linjaukset saivat vaaleissa historiallisen runsaan tuen. Suhtaudun luonnollisesti myös omaan äänimäärääni ja kansan minulle antamaan jatkopestiin suurella kiitollisuudella ja nöyryydellä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tämänkertaiset eduskuntavaalit olivat itselleni neljännet. Mahdollisesta aiemmasta kokemuksesta huolimatta vaalit ovat aina varsinkin ehdokkaille jännittävät. Vaikka lopputuloksen suuntaviivat ovat usein aavistettavissa etukäteen, ovat yllätykset voittoineen ja pettymyksineen tietenkin vaalien suola. Nyt niitä nähtiin ainakin perussuomalaisten näkökulmasta sopivassa suhteessa.

Kevään vaaleista tuli historiallisen tiukat. Niiden lopputulos oli ennakkokaavailujen mukaisesti ja varsinkin perussuomalaisten maahanmuutto- ja ilmastorealismiin pohjautuneen huiman loppukirin myötä äärimmäisen täpärä. SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen keskinäinen järjestys ratkesi lopulta yhden paikan eroilla.

Kannatusosuuksilla mitattuna kisa oli vieläkin kovempi. Perussuomalaiset jäivät vain 0,2 prosenttiyksikön päähän suurimman puolueen asemasta. Tämä on puolueemme 60-vuotisen historian paras vaalitulos. Pirkanmaalla onnistuimme säilyttämään neljä paikkaamme, myös ne kolme, jotka olivat viime vaalikauden loppupuolella väliaikaisesti ja luvatta muualla lainassa.

Erityisen heikon vaalituloksen teki perinteisen arvopohjansa hylännyt keskusta, jonka edustajamäärä putosi yli kolmanneksella. Vaalitappio johti odotetusti puheenjohtaja Juha Sipilän eroilmoitukseen ja mitä todennäköisimmin keskustan jäämiseen oppositioon. Hallitusneuvotteluiden mennessä pahaan solmuun voi keskustakin tosin päätyä hallitukseen maakuntauudistustaan toteuttamaan. Vielä keskustaakin kehnommin kävi kesken vaalikauden syntyneille sinisille. Äänestäjien tuomio oli ankara mutta oikeudenmukainen. Nyt siniset putoavat kansan tahdosta sekä hallituksen että opposition ulkopuolelle.

Parasta antia vaalikamppailun tuoksinassa on perinteisesti äänestäjien kohtaaminen, niin myös huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suosituimpiin keskustelunaiheisiin lukeutuivat pienet eläkkeet, työttömyys, kireä verotus, korkeat asumis- ja liikkumiskustannukset sekä hallitsematon maahanmuutto. Nämä kaikki ovat tavallisten kansalaisten arjen kannalta hyvin isoja ongelmia. Edellä mainittujen ja lukuisten muiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen edellyttääkin vahvaa ja määrätietoista hallitusta, jota tuskin voi syntyä ilman perussuomalaisia.

Kansanvallan näkökulmasta selkeintä olisi yrittää hallituksen muodostamista suurimpien puolueiden kesken. Ellei näin toimita, voi vaalien suurimman puolueen edustajamäärän jääminen 40 paikkaan johtaa tilanteeseen, jossa uudella hallituksella on vain niukka enemmistö eduskunnassa. Vaalitulos ja vaalien jälkeiset puheenvuorot ennakoivat kuitenkin melko monimutkaisia hallitusneuvotteluita, varsinkin jos puolueiden väliselle yhteistyölle pyritään luomaan jo etukäteen keinotekoisia raja-aitoja ns. arvopohjaerojen varjolla.

Perussuomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti ajatukseen hallitusyhteistyöstä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mutta eivät tietenkään millä tahansa ehdoilla. Hallituksen on muun muassa huomioitava tavallisen suomalaisen arki päätöksenteossa, turvattava kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toiminta- ja työllistämisedellytykset – tämä koskee muiden alojen ohella myös metsä- ja metalliteollisuutta - sekä puututtava hallitsemattomasta maahanmuutosta aiheutuneisiin ongelmiin. Näistä tavoitteista ei ole syytä tinkiä, emmekä me niistä tingikään.

Eduskunnan kevät kuluu hallituksen muodostamiseen saakka pitkälti muodollisuuksien parissa ja alkavan kauden suuntaviivoja hakiessa. Eduskunnan väliaikaiseen puhemiehistöön on valittu edustaja kustakin kolmesta suurimmasta puolueesta. Puhemiehenä toimii toistaiseksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja ensimmäisenä varapuhemiehenä perussuomalaisten Juho Eerola.

Hallitustunnustelijaksi perjantaina nimitetty Rinne jätti eduskuntapuolueiden vastattavaksi yhdestätoista eri aihealueesta koostuvan kysymyssarjan, johon puolueet vastasivat huhtikuun lopussa. Vastaukset tarkoin luettuaan kutsuu Rinne neuvottelupöytään ne puolueet, joiden kanssa arvioi voivansa löytää yhteisen näkemyksen tulevan neljän vuoden suuntaviivoista. Ellei sopua löydy, voidaan hallitustunnustelijaa kuitenkin myös vaihtaa, ennen kuin eduskunta äänestää pääministeristä ja hallitusohjelmasta. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi saa puolueiden lähipiirien edunvalvojan sijaan hallituksen, joka ajaa kaikkien suomalaisten yhteistä etua.

Arvoisa yleisö, perussuomalaisten linjauksille on olemassa kansan vaaleissa osoittama selkeä tilaus ja suuri kannatus. Tulemme jatkamaan johdonmukaista ja määrätietoista työtämme suomalaisten hyväksi riippumatta siitä, pääsevätkö perussuomalaiset hallitukseen tavallista suomalaista puolustamaan vai jätetäänkö meidät vaalituloksesta huolimatta hallituksen ulkopuolelle.

Selkeä ja johdonmukainen linjamme näkyy jatkossakin sekä kuntatasolla, eduskunnassa että EU-parlamentissa, johon valitaan uudet edustajat toukokuun 26. päivänä. On tärkeää, että muistatte käydä äänestämässä myös eurovaaleissa sellaista puoluetta ja ehdokasta, joka puolustaa suomalaisten ja Suomen etua. Päätän puheeni tähän muistutukseen ja toivotan vielä kertaalleen oikein hyvää vappua kaikille läsnäolijoille!"

Avainsanat: vappupuhe, vaalit, hallitusneuvottelut

Osakesäästötili on tavalliselle suomalaiselle tervetullut uudistus

Torstai 14.3.2019 klo 13:00

Eduskunta on säätänyt lain osakesäästötilistä, jonka käyttöönotto ensi vuoden alussa parantaa kansankapitalismin edellytyksiä ja tavallisen suomalaisen kannustimia sijoittaa palkasta käteen jääviä tuloja kotimaisten yhtiöiden osakkeisiin. Osakesäästötilin sisällä syntyvät myyntivoitot ovat verottomia, samoin osingot. Tuottoja kuitenkin verotetaan, kun ne nostetaan osakesäästötililtä. Tämä mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön tehokkaamman hyödyntämisen, vaikka verottajakin saa tuotoista oman osansa.

Suomalainen kansankapitalismi on pienimuotoista esimerkiksi länsinaapuriimme Ruotsiin verrattuna. Meillä yli 80 miljardin euron arvosta kansalaisten varallisuutta makaa tuottamattomana pankkitileillä. Erityisesti ennätysmatalien korkojen aikana tämä tarkoittaa vuosien kuluessa talletusten reaaliarvon merkittävää laskua.

Osakesäästötili on omiaan lisäämään suomalaisten ymmärrystä taloudesta, jos se innostaa kartuttamaan varallisuutta suoran ja pitkäjänteisen osakesäästämisen avulla. Osakesäästötilille tehtyjen rahatalletusten yhteissumman 50 000 euron yläraja toisaalta varmistaa sen, että hyötyjiä ovat ennen kaikkea tavalliset kansalaiset.

Osakesäästötili antaakin monelle säästäväiselle suomalaiselle uuden tavan kasvattaa varallisuuttaan, joka suomalaistalouksissa painottuu nykyään liiankin vahvasti asuntoihin. Pitkäjänteisen säästäjän varallisuus voi kasvaa pienestäkin pesämunasta vuosien myötä melko mukavaan summaan, joka antaa taloudellista turvaa vaikkapa työuran päättyessä.

Osakesäästötilin toteutumisen myötä suorat osakesijoitukset tulevat nykyistä houkuttelevammiksi paitsi tilisäästämiseen, myös kalliita hallinnointipalkkioita veloittaviin osakerahastoihin verrattuna. Samalla tavalliset osakesäästäjät pääsevät verotuksellisesti lähemmäs osingot verotta saavien suursäätiöiden kohtelua. Tämä on korkean veroasteen Suomessa vähintäänkin oikeus ja kohtuus.

Avainsanat: osakesäästötili, sijoittaminen, eduskuntatyö

Sopeutumisrahan korotus jättää sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamiseen ikävän sivumaun

Keskiviikko 13.3.2019 klo 16:18

Eduskunta käsitteli tänään kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista. Myös Perussuomalaiset kannattavat täysin epäoikeudenmukaisten sopeutumiseläkkeiden lopettamista. Emme kuitenkaan hyväksy kansanedustajia koskevien muiden etuuksien samanaikaisia korotuksia, joihin muut eduskuntaryhmät ovat neuvotteluissa päätyneet.

Eduskunnasta putoavien tai muutoin edustajantoimesta luopuvien edustajien etuuksia ei tulisi mielestämme korottaa tai niiden saamisen ehtoja helpottaa. Esitimme muun muassa sitä, että sopeutumisrahan saamisen ehtona olisi jatkossakin vähintään kolme vuotta kestänyt kansanedustajan ura. Muut puolueet halusivat kuitenkin myöntää oikeuden sopeutumisrahaan jo yhden vuoden kansanedustajana toimineille henkilöille.

Lisäksi lakia muutetaan sopeutumisrahan minimimäärän laskentaperusteen osalta siten, että jatkossa sopeutumisrahan minimi nousee useilla sadoilla euroilla. Perussuomalaiset kannattivat lain nykytilaa ja siten alempaa sopeutumisrahan tasoa.

Perussuomalaiset halusivat myös poistaa lakialoitteesta pykälän, jolla eduskunnan kansliatoimikunnalle annetaan harkintavaltaa ylimääräisen 12 kuukauden sopeutumisrahan myöntämiseen tilanteissa, joissa sopeutumisrahaoikeus on päättynyt. Näkemyksemme mukaan kaikkia sopeutumisrahan saajia tulee jatkossakin kohdella yhdenmukaisin, laissa selkeästi määritellyin perustein.

Valitettavasti tekemämme muutosehdotukset kaatuivat äänestyksissä. Muiden etuuksien korotukset jättävätkin ikävän sivumaun sinällään täysin oikeaan sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamispäätökseen, jota kansalaiset ovat jo pitkään odottaneet.

Avainsanat: sopeutumiseläkkeet, eduskuntatyö

Lisää kirjoituksia