Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Keskiviikko 13.10.2021 klo 13:25

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Julkaistu Tamperelaisessa 13.10.

EU:n yhteisen elvytysrahaston käyttökohteet ovat tarkentuneet. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi saa elvytysrahastoon maksamistaan noin 6,6 miljardista eurosta EU-jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen takaisin noin 2,7 miljardia. Maksuosuuteemme tehdään vielä inflaatiokorjaukset.

Eduskunnassa hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin hyväksytty sopimus on Suomelle erittäin kallis. Lisävelanotolla rahoitettavan elvytysrahaston kautta kierrätettävien varojen käyttökohteita on myös rajoitettu merkittävästi. Suomalaisilta veronmaksajilta rahastoon kerättävät varat olisi voitu suoraan ja lyhentämättöminä käyttää esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kotimaisen osaamisen kehittämiseen selvästi kustannustehokkaammin.

Suomi ei voi ottaa uutta velkaa loputtomiin, vaan koko ajan kasvavat julkiset menot on väistämättä asetettava lopulta tärkeysjärjestykseen. EU-menojen ohella perussuomalaiset leikkaisivat erityisesti maahanmuuton alati paisuvista kustannuksista. Eduskuntaryhmämme on tehnyt hallitukselle välikysymyksen humanitaarisen maahanmuuton ja perheenyhdistämisten aiheuttamista menoista. Todellista loppusummaa tosin tuskin tietää hallituskaan.

Läheskään kaikki maahanmuuton kustannukset eivät sisälly valtion talousarviossa näkyviin välittömiin menoihin. Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden piilokasvua. Työperäinen maahanmuuttokaan ei ole Suomelle kannattavaa, mikäli maahantulija perheineen elää lähinnä sosiaaliturvan varassa. Todelliset kansainväliset huippuosaajat olisivat tervetulleita, mutta heitä Suomen raskas verotus ei houkuttele.

Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on pohjoismaisessa vertailussa löyhää. Ampumavälikohtauksista ja jengien välisistä yhteenotoista kärsivässä Ruotsissa on herätty tiukentamaan pysyvän oleskeluluvan ehtona olevia kielitaito- ja toimeentulovaatimuksia. Tanskan hallituksen tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.

Perussuomalaiset ovat jo kauan vaatineet Suomen ulkomaalaislain korjaamista. Kireämpi linja on täysin välttämätön maahanmuuton ja sen kustannusten hallintaan saamiseksi. Odotteluun ei ole varaa.

Avainsanat: EU, maahanmuutto, julkinen talous

Perussuomalainen linja pitää

Perjantai 13.8.2021 klo 13:39

Perussuomalaiset valitsevat huomenna puolueelle uuden puheenjohtajan. Puolueen linjan pysyvyys ja uskottavuus ovat silti olennaisimpia jatkossakin. Käsittelin aihetta viime viikolla Tamperelaisen kolumnissani.

Perussuomalainen linja pitää

Perussuomalaiset valitsevat elokuussa Jussi Halla-aholle seuraajan. Uuden puheenjohtajan on valmistauduttava tiukkaan kamppailuun pääministerin paikasta kevään 2023 eduskuntavaaleissa Suomen suunnan kääntämiseksi.

Puheenjohtajavaalin tulosta tärkeämpiä ovat silti puolueen poliittisen linjan uskottavuus ja pysyvyys. Oman linjan merkitystä korosti jo perussuomalaisten edeltäjän, Suomen maaseudun puolueen perustaja Veikko Vennamo ajaessaan taitavalla tahtopolitiikalla unohdetun kansan asiaa. Omia periaatteita ei saa hylätä, vaikka yhteistyötäkin on kyettävä tekemään.

Perinteisiin suomalaisiin arvoihin lukeutuvat muun muassa rehellisyys, ahkeruus ja pitkäjänteisyys. Niiden avulla Suomi kohosi viime vuosisadalla korkean elintason maaksi. Vennamo vaati toistuvasti rötösherroja kuriin, ja rikollisuuden suitsiminen on tarpeen nykyäänkin. Varsinkin vakavien rikosten minimirangaistuksia on pidennettävä. Huumausainerikollisuuttakaan ei pidä suvaita.

Harjoitetun maahanmuuttopolitiikan sisältö on Suomen pitkän tähtäimen tulevaisuuden kannalta olennaista. Maahanmuuton on oltava hallittua ja perustuttava korkean osaamisen alojen todelliseen työvoimatarpeeseen. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettava korostamalla nuhteettomuutta, nostamalla kielitaitovaatimuksia ja pidentämällä yleistä asumisaikavaatimusta kymmeneen vuoteen. Humanitaarisista oleskeluluvista on tehtävä määräaikaisia.

Kansakunnan menestys perustuu osaltaan koulutukseen, joka mahdollistaa vientituotteiden korkean jalostusarvon ja teknologian. Luonnontieteellisen, teknisen ja kaupallisen osaamisen lisäksi tarvitaan suurten maailmankielten taitamista. Pakollinen ruotsin opiskelu ei riitä.

Yrittäjillä ja työntekijöillä on monia yhteisiä etuja puolustettavanaan, eikä työmarkkinoilla kaivata lisää vastakkainasettelua. Sen sijaan yksityisen ja julkisen sektorin suhdetta on tarkasteltava kriittisesti. Verorahoitteista julkissektoria on virtaviivaistettava ja erityisesti hallintoportaita karsittava. Julkisten menojen ja byrokratian vähentyessä yksityiselle toimeliaisuudelle tarjoutuu edellytykset nostaa Suomi jaloilleen.

Avainsanat: perussuomalaiset

Sote-uudistus tulee veronmaksajille kalliiksi

Keskiviikko 23.6.2021 klo 11:26

Eduskunta äänestää tänään iltapäivällä sote-uudistuksen kohtalosta. Itse äänestän heikosti valmisteltua ja mitä todennäköisimmin sote-kustannuksia kasvattavaa uudistusta vastaan. Esitin perustelut äänestyspäätökselleni eduskunnassa maanantaina 21.6. pitämässäni puheenvuorossa:

"Arvoisa puhemies! Olemme historiallisen tilanteen edessä eduskunnan käsitellessä hallituksen esitystä sote-uudistukseksi. Valitettavasti tämä hetki ei ole kuitenkaan historiallinen siksi, että esitetty malli tulisi viimein ratkaisemaan sote-palveluita vaivaavat ongelmat. On todettava, että kuntien ja kuntayhtymien järjestämät sote-palvelut eivät ole toimineet läheskään täydellisesti eivätkä myöskään erityisen kustannustehokkaasti tähänkään asti. Nyt tällä lakiesityksellä syntyy kuitenkin jättimäinen riski siihen, että uudistus vie vuosittain parisenkymmentä miljardia euroa maksavien sote-palveluiden järjestämisen ja toteutuksen väärille raiteille. Tämän riskin toteutuminen ei olisi ihme, koska sote-kustannusten tai itse asiassa minkään muidenkaan menojen hillitseminen ei ole missään vaiheessa kuulunut Marinin hallituksen ykköstavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen sote-lakiesityksen lukuisiin eri asiakokonaisuuksiin sisältyy erittäin suuria kustannusten nousupaineita, joiden vaikutusta ei ole arvioitu joko lainkaan tai korkeintaan hyvin puutteellisesti. Tällaisia kustannuseriä ovat muun muassa erilaiset muutoskustannukset, palkkaharmonisointikustannukset, ict-kustannukset, kiinteistöihin liittyvät kustannukset, piilevien palvelutarpeiden kustannukset, omaishoidon kustannukset, pelastustoimen rahoitusvajekustannukset, etätyön kasvun aiheuttamat kustannukset sekä ulkoistamissopimusten purkuun liittyvät kustannukset. Ja vaikka tämä äskeinen luettelo on pitkä, se ei ole läheskään täydellinen listaus sote-uudistuksen veronmaksajille aiheuttamista lisäkustannuksista, jotka ovat asiantuntija-arvioiden mukaan vuosittain miljardiluokkaa. Tätä syntyvää kustannusriskiä ei ole ilman perinpohjaista tarkastelua mitään syytä hyväksyä.

Arvoisa puhemies! On hämmästyttävää, että hallituksen sote-päätöksentekoa on taloudellisen ajattelun ja palveluiden kehittämisen sijaan ohjannut lähinnä keskustan hellimä maakuntamalli. Lukuisat asiantuntijat ovat katsoneet, että syntyvien alueiden tai maakuntien määrä on aivan liian suuri, mutta keskusta on kuitenkin runnonut läpi esitetyn kaltaisen mallin punavihreän hallituksen syntymisen ja koossa pysymisen ehtona, ja siihen muut hallituspuolueet näyttävät tyytyvän. Tosin vihreiltä on viime viikolla ja myös tänään maanantaina kuultu muutamia kriittisiä puheenvuoroja, kuten edustaja Holopaiselta edellä.

Arvoisa puhemies! Edes sote-alueiden pitkän tähtäimen rahoitusta ei ole saatu ratkaistua, eikä aluksi käyttöönotettava rahoitusmalli sisällä toimivia kannusteita. Ehdotettu maakuntavero uhkaa puolestaan kiristää suomalaisten verotusta entisestään. Nämä ongelmat ovat mittavia, mutta nähtävästi hallitus toivoo seuraajansa ratkaisevan ne.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole ratkaisu sote-palveluiden tarpeen kasvuun ja niiden rahoitukseen liittyviin ongelmiin, vaan se pikemminkin lisää paineita palveluiden myöhempään karsimiseen kulujen noustessa uudistuksen myötä yhä korkeammiksi. Ellei esitettyä mallia parempaa ole näköpiirissä, niin olisi ollut kustannustehokkaampaa kehittää järjestelmää nykymallin pohjalle ja erityisesti perusterveydenhuollon prosesseihin asteittain parannuksia tehden.

Täällä on muun muassa mainittu lääkärikoulutuksen lisääntyminen. Jo pelkästään se mahdollisista edunvalvontajärjestöjen vastaväitteistä huolimatta helpottaisi lääkäriin pääsyä merkittävästi viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös matalan kynnyksen palveluiden lisääminen sekä sosiaali‑ että terveysalalla olisi tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Palvelusetelien lisääntyvä käyttö toisi puolestaan mukanaan kaivattua tehokkuutta kilpailun kautta ja tarjoaisi pienillekin sote-yrityksille markkinaraon. Monia muitakin keinoja varmasti löytyisi, jos niitä haluttaisiin etsiä ja käyttää.

Arvoisa puhemies! Ilmaisen huoleni myös Coxan ja Sydänsairaalan toiminnan jatkoedellytyksistä. Nyt näyttää hyvin vakavasti siltä, että niiden toimintakenttää kavennetaan ideologisista syistä taloudelliset näkökulmat liki kokonaan unohtaen. On todella sääli, mikäli näiden varsin tehokkaasti ja laadukkaasti toimineiden yhtiöiden toiminta vaikeutuu ratkaisevasti uudistuksen myötä. Esitettyjen lakimuutosten sijaan olisi tullut ottaa oppia muun muassa näiden edellä mainittujen yhtiöiden toimintatavoista ja monistaa parhaiten toimivia käytäntöjä muuhun terveydenhuollon kenttään. Tämä periaate on kuitenkin pahoin unohdettu.

Arvoisa puhemies! Muun muassa edellä mainituista seikoista johtuen katson, ettei eduskunnalla ole muuta mahdollisuutta kuin hylätä hallituksen heikosti valmistelema ja kalliiksi koituva sote-uudistus. Kannatan täällä tehtyä hylkäysesitystä."

Avainsanat: sote-uudistus

Lisää kirjoituksia