Kirjallinen kysymys ikääntyneiden neljänsistä koronarokotuksista

Perjantai 13.5.2022 klo 12:30

Jätin tänään eduskunnassa hallituksen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

KIRJALLINEN KYSYMYS

ikääntyneiden neljänsistä koronarokotuksista

Eduskunnan puhemiehelle

THL laajensi aiemmin antamaansa suositusta neljänsistä koronarokotuksista 5.5.2022. Tämänhetkisen suosituksen mukaan kuntien tulee tarjota neljäs koronarokote myös niille iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet. Neljättä koronarokotetta eli toista tehosteannosta oli suositeltu jo aikaisemmin 12 vuotta täyttäneille vakavasti immuunipuutteisille, 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille.

Lieväkin koronainfektio voi vaikeuttaa merkittävästi ikäihmisten kotona pärjäämistä. Suosituksen muotoilu iäkkäiden heikentyneestä terveydestä ja toimintakyvystä on kuitenkin aiheuttanut epäselvyyksiä. Eri sairaanhoitopiireissä ja kunnissa uutta suositusta on tulkittu kirjavasti sekä tehosterokotusten ikärajan että muiden edellytysten osalta. Esimerkiksi Helsingissä rokotukseen saapuvan yli 65-vuotiaan ei tarvitse esittää erillistä selvitystä terveyden tai toimintakyvyn heikkenemisestä. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri puolestaan suosittelee kaikille ikääntyneille neljättä koronarokotusta.

Tampereella neljännen koronarokotuksen voivat sen sijaan saada ne 70 vuotta täyttäneet, jotka ovat joko koti- tai omaishoidon piirissä tai eivät terveydentilan ja toimintakyvyn alenemisen vuoksi selviä yksin kotona ilman toisen ihmisen apua taikka joille harkitaan lisäapua kotona pärjäämiseksi. Avuntarpeen tulee liittyä hoivaan ja huolenpitoon, ei esimerkiksi pelkän siivouspalvelun tai kaupan kotiinkuljetuksen käyttöön.

Tilanne on sekä kansalaisten että kuntien näkökulmasta ongelmallinen. THL:n antama epäselvä suositus ja kuntien toisistaan poikkeavat käytännöt voivat johtaa siihen, että osa neljänsiin rokotteisiin oikeutetuista ja niitä erityisen paljon tarvitsevista henkilöistä ei hae toista tehosterokotetta. Joissakin tilanteissa osa rokotuspaikalle saapuvista voidaan jopa jättää rokottamatta häilyvän tulkintalinjan vuoksi.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan neljäs koronarokotus tarjoaa selvästi kolmatta paremman suojan vakavaa tautia ja sairaalaan joutumista vastaan. Tilanne on erityisen vaikea siksi, että koronatartuntojen määrä on edelleen varsin korkealla ja samaan aikaan suurin osa ikääntyneille viime vuoden lopulla annetuista rokotteista on jo menettänyt merkittävän osan tehostaan. Myös koronakuolemien määrä on ollut alkuvuoden aikana rajussa kasvussa, ja ne ovat painottuneet hyvin voimakkaasti eläkeikäisiin. Tämän vuoksi THL:n tulisikin pikaisesti selkeyttää antamaansa ohjeistusta ja osaltaan edistää rokotekattavuuden nousua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä keinoilla hallitus aikoo kohentaa rokotekattavuutta erityisesti vanhemmissa ikäluokissa

ja

miten hallitus aikoo varmistaa, että ikääntyneet saavat neljännen koronarokotuksen yhdenvertaisin perustein koko maassa?

Helsingissä 13.5.2022

Sami Savio /ps

Avainsanat: koronarokotukset, ikääntyneet, kirjallinen kysymys

Suomen huoltovarmuutta ja puolustusvalmiutta on vahvistettava

Perjantai 1.4.2022 klo 12:23

Suomen huoltovarmuutta ja puolustusvalmiutta on vahvistettava

Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan yllätti häikäilemättömyydellään koko läntisen Euroopan. Sota on avannut suomalaisten silmät maanpuolustuksen ja kriiseihin varautumisen tärkeydestä. Suomalaisten jo pitkään korkealla ollut maanpuolustustahto vahvistunee edelleen Ukrainan urhean selviytymistaistelun myötä.

Sota Euroopassa on vakava osoitus siitä, että Suomen on turvattava kaikissa oloissa huoltovarmuutensa. Inflaation kiihtyessä ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriintyessä on huomio kiinnitettävä perusasioihin. Maamme energiaomavaraisuutta on lisättävä ja elintarviketuotantoketjun toimivuudesta huolehdittava. Polttonesteiden hinnan alentamiseksi on toistaiseksi luovuttava uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Pidemmällä tähtäimellä voidaan muun muassa edistää pienydinvoimaloiden rakentamista.

Tehostaakseen puolustusvalmiuttaan Suomen tulee käynnistää irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. On myös käytävä tarkoin läpi Venäjän kansalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat ja tarpeen mukaan purettava ne strategisten alueiden läheisyydessä. Kaksoiskansalaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti ja rajaturvallisuutta parannettava Venäjän tai Valko-Venäjän alueelta mahdollisesti lähetettävien siirtolaisvirtojen varalta. Huoltovarmuuskeskuksen johdon ja vastaavan ministerin on puolestaan varmistettava varmuusvarastojen riittävyys. Keväällä 2020 tehdyistä virheistä on otettava opiksi.

Euroopan turvallisuuspolitiikan mannerlaatat ovat järkkyneet Putinin arvaamattoman käytöksen ja Ukrainaan kohdistaman valloitussodan myötä. Nato tarjoaa silti edelleen jäsenmailleen vahvan hyökkäyksiä ennaltaehkäisevän suojan. Sen sijaan puolustusliiton ulkopuolinen Ukraina ei saa tarvitsemaansa sotilaallista apua. Suomi oli omassa talvisodassaan samankaltaisessa ahdingossa ylivoimaiselta vaikuttavaa vihollista vastaan.

On havaittavissa vahvoja merkkejä siitä, että eduskuntapuolueiden välille on syntymässä laaja yhteisymmärrys Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmaisi maaliskuun lopussa kannattavansa Nato-jäsenyyden edistämistä. Edes vasemmistoliitto ei enää näytä pitävän sotilaallista liittoutumattomuutta hallitusyhteistyön jatkumisen välttämättömänä ehtona. Suomettuminen on jäämässä unholaan.

Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä lähitulevaisuudessa varmistaakseen konkreettisen avun sotilaallisessa kriisitilanteessa. Ennen sitä on taustakeskusteluissa hankittava Nato-maiden suostumus Suomen jäsenyydelle. Eduskunnan on pystyttävä tekemään päätös Natoon liittymisestä ilman kansanäänestystä. Sellaisen järjestäminen hidastaisi prosessia ja johtaisi laajaan ulkopuoliseen hybridivaikuttamiseen.

Kuin peilikuvana kolmen vuosikymmenen takaiseen EU-päätöksentekoon Ruotsissa seurataan tällä kertaa tarkasti Suomen Nato-keskustelua ja odotetaan sen johtopäätöksiä. Nato-jäsenyyden hakeminen yhtä aikaa Ruotsin kanssa olisi luonnollinen ratkaisu ja selkeyttäisi Itämeren alueen turvallisuustilannetta. Suomen on kuitenkin tehtävä Nato-päätös omien turvallisuustarpeidensa perusteella pitäen samalla länsinaapuriaan kehityksestä ajan tasalla.

Yllätyksellisesti alkanut 2020-luku on testannut suomalaisten kriisinsietokykyä. Pandemia toistuvine virusmuunnoksineen ja sodan syttyminen Euroopassa sisältyivät vain harvoihin ennusteisiin vielä muutama vuosi sitten. Suomalaisten hermoja ja voimia koetellaan jatkossakin, mutta määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä kansakuntamme tulee selviämään vaikeistakin ajoista.

Avainsanat: turvallisuuspolitiikka, Venäjä, Nato

Ukrainan kansa taistelee leijonan lailla

Sunnuntai 27.2.2022 klo 16:15

Omaa talvisotaansa parhaillaan käyvä, urheasti suurta itänaapuriaan vastaan taisteleva Ukrainan kansa puolustaa itsenäisyyttään leijonan lailla. Mediatietojen mukaan Ukrainan armeija on saanut uudelleen hallintaansa Harkovan kaupungin. Sen sijaan Venäjän joukoissa on alkanut ilmetä hämmennystä laittoman hyökkäyssodan päämääristä ja tarkoituksesta.

Putin näyttää kunnioittavan vain voimaa. Lännen on pysyttävä lujana ja tiukennettava edelleen Venäjää vastaan suunnattuja pakotteita. Ukrainan on puolestaan saatava tarvitsemaansa ase- ja materiaaliapua. Venäjä on saatava perääntymään Ukrainasta ja pakotettava solmimaan rauha Ukrainan kanssa.

Sodan lopputulos ratkaisee Euroopan tulevan turvallisuuskehityksen suunnan. Sotilaallisen hyökkäyksen kynnyksen on oltava jatkossa niin korkea, ettei yksikään diktaattori lähde enää koettamaan onneaan. Se on luonnollisesti myös Suomen etu.

Avainsanat: Ukraina, Venäjä, turvallisuuspolitiikka

Lisää kirjoituksia