Yritystukijärjestelmää on syytä yksinkertaistaa

Perjantai 11.11.2016 klo 12:47

Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on Suomen talouden elinehto. Yritystoiminnan kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat lukuisat seikat, muun muassa verotus, byrokratia ja koulutetun työvoiman saatavuus. Yritysten kansainvälistä kilpailukykyä on pyritty parantamaan myös yritystukia myöntämällä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 hieman yli kymmenesosa suomalaisyrityksistä sai julkista yritystukea. Suoraa rahallista tukea annettiin yli 560 miljoonaa euroa, minkä lisäksi lainoja maksettiin ja takauksia myönnettiin yhteensä yli miljardi euroa.

Tuet voivat toisaalta vääristää yritysten välistä kilpailua kotimarkkinoilla ja ohjata investointeja heikosti kannattaviin kohteisiin. Esimerkki epäonnistuneesta yritystuesta on vuonna 2011 käyttöön otettu tuulivoiman syöttötariffi, joka aiheuttaa veronmaksajille yli sadan miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset.

Valitettavasti tukimuotoa ei voida purkaa pikaisella aikataululla, koska perustuslakivaliokunnan vuonna 2010 tekemän tulkinnan mukaan syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjä investointeja koskee omaisuudensuoja. Järjestelmän piiriin kuuluvien voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on kuitenkin rajattu 2500 megavolttiampeeriin Sipilän hallituksen päätöksellä, eivätkä uudet tuulivoimatuottajat voi enää hakeutua siihen.

Elinkeinopoliittiset tuet eivät siis aina palvele tarkoitustaan. Ne ovat perusteltuja, jos rahoitusmarkkinat eivät toimi kunnolla tai jos tuettavista hankkeista syntyy yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia tukea saavien yritysten ulkopuolelle. Yritystukien tulisi edistää uudistumista erityisesti tuotekehityksen keinoin. Laaja-alaista julkista etua tuottaa esimerkiksi tutkimushanke, joka hyödyttää kehitystyötä tekevän yrityksen lisäksi yhteiskuntaa laajemminkin.

Ikävä kyllä Suomen yritystukijärjestelmästä on tullut vuosien saatossa varsin tilkkutäkkimäinen ja vaikeasti hallittava. Toisinaan yritystuet ylläpitävät vanhoja rakenteita ja hidastavat innovatiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Monimutkaisen tukijärjestelmän ylläpito lisää hallinnollista byrokratiaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Veronmaksajien lisäksi eniten kärsivät pienimmät yritykset, joilla ei ole varaa palkata henkilökuntaa tukihakemusten laatimista varten suurempien kilpailijoidensa tavoin.

Hallitus on päättänyt teettää selvityksen yritystukien vaikutuksista tarkoituksenaan yksinkertaistaa yritystukikokonaisuutta. Samanaikaisesti tarkastellaan yritysverotuksen ja yrityksille myönnettävien verotukien vaikutuksia kansantalouteen. Järjestelmän selkeyttäminen on tarpeen sekä kilpailun tasapuolisuuden näkökulmasta että valtiontalouden saamiseksi tasapainoon työllisyyttä parantamalla ja tarpeettomia julkisia menoja karsimalla.

Yritystoimintaa voidaan edistää paikallisestikin, ja elinkeinopolitiikan kehittäminen onkin yksi Ylöjärven kaupunkistrategian pääpainopistealueista. Strategian keskiössä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä perheyritykset. Ensi vuonna Ylöjärven kaupunki panostaa lisäresursseja omistamansa elinkeinoyhtiö Ylöjärven Yrityspalvelu Oyn toimintaan.

Jatkossa on lisäksi syytä tiivistää Yrityspalvelun ja Tampereen kaupunkiseudulla toimivan elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean yhteistyötä sekä keskittyä kustannustehokkaaseen yrityspalvelutoimintaan. Erityisesti neuvontapalvelut ovat tärkeitä aloittaville yrityksille, jotka vauhtiin päästyään voivat kasvaa paikallisesti merkittäviksi työllistäjiksi ja myöhemmin jopa isoiksi vientiyrityksiksi ja verotulojen synnyttäjiksi.

http://ylojarvenuutiset.fi/2016/11/02/yritystukijarjestelmaa-on-syyta-yksinkertaistaa/

Avainsanat: yrittäjyys, eduskuntatyö

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys parantaa mikroyritysten toimintaedellytyksiä

Keskiviikko 28.9.2016 klo 12:49

Pidin 27.9. eduskunnan täysistunnossa oheisen puheenvuoron pienyritysten toimintaedellytysten parantamisesta käsiteltäessä maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönottoa kaikkein pienimmissä yrityksissä:

"Arvoisa puhemies! Hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi, ja siihen tähdätään sekä verotuksellisin että lainsäädännöllisin keinoin. Tämä hallituksen esitys arvonlisäverolain muuttamisesta on eräs valtion kannalta sinänsä pieni mutta monelle yrittäjälle merkittävä parannus aiempaan verrattuna.

Yrittäjät ovat joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynytkään asiakkaalta yritykselle, ja se on aiheuttanut monelle yritykselle ongelmia, varsinkin kun maksuajat ovat pidentyneet viime vuosina. Yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen pienimmissä yrityksissä, ja nyt tämä toive toteutuu nykyisen hallituksen päätösten myötä.

Pienyrityksille ei jatkossa aiheudu enää kohtuuttomia seurauksia laskun maksun viivästymisestä, ja päätöksellä vähennetäänkin pienimpien yritysten käyttöpääoman tarvetta, mikä voi joissakin tapauksissa estää yrityksen konkurssin tai lopettamisen. Tämä uudistus koskee peräti 90:tä prosenttia arvonlisäverovelvollisista yrityksistämme.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava, mutta kenties sitä voisi jatkossa edelleen vielä hieman parantaa. Tässä esityksessä liikevaihtorajaksi on asetettu 500 000 euroa tilikauden aikana. Se voisi olla vielä hieman korkeampikin, kuten joissakin muissa Euroopan maissa jo onkin.

Kirjanpitolaissa mikroyrityksen rajaksi on määritelty 700 000 euron liikevaihto, ja olisi loogista, että vähintään tämä sama liikevaihtoraja olisi käytössä myös arvonlisäveron tilitysperusteita määritettäessä. Tämä selkeyttäisi samalla mikroyrityksiin liittyvää lainsäädäntöä. Muutos vaatisi EU:n arvonlisäverokomitean kuulemista, mutta toivottavasti asiaan vielä palataan."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_90+2016+10+2+2.aspx

Avainsanat: yrittäjyys, eduskuntatyö

Avainsanat: eduskuntavaalit, yrittäjyys