Energian hintataso on pidettävä kohtuullisena

Tiistai 23.2.2016

Eduskunnassa 18.2. pitämäni puheenvuoro:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_10+2016+4+5+5.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilän lakialoitteessa puututaan ajankohtaiseen aiheeseen. Kansalaisia ovat tässä kuussa puhuttaneet sähkön siirtohintoihin tehdyt rankat korotukset, joiden oikeudenmukaisuutta voidaan perustellusti kysyä. Monopolia hallussaan pitävien sähköverkkoyhtiöiden rajut korotukset ovat mahdollistuneet Energiaviraston nostettua vuodenvaihteessa siirtoyhtiöille sijoitetusta pääomasta sallittua tuottoa 6 prosenttiin. Myös valvontaviranomaisten toiminta on pääsääntöisesti hyvin myöhäisessä vaiheessa toteutuvaa jälkikäteisvalvontaa.

Vaikka pääasiallinen arvostelu onkin kohdistunut korotuksista ilmoittaneisiin tahoihin, on eittämättä myös lainsäätäjillä ja valvontaelimillä aihetta kehitystyöhön. Onkin erittäin hyvä, että hallitus on ilmoittanut puuttuvansa havaittuihin epäkohtiin lainsäädännöllisin keinoin. Tämänpäiväisten tietojen nojalla edistystä on tapahtunutkin: ainakin Caruna on julkisesti ilmoittanut korotusten jaksottamisesta.

Edustaja Eestilä esittää sähkömarkkinalakia muutettavaksi siten, että jakeluverkon laatuvaatimusten täyttämiseen vaadittavien investointien määräaikaa pidennettäisiin. Vaikka tämä lakialoite ei poistaisikaan kaikkia siirtohinnoitteluun liittyviä epäkohtia, olisi se kuitenkin osaltaan askel kohti toimivampia sähkömarkkinoita. Siksi lakialoite on kannatettava.

Arvoisa puhemies! Siirtohinnoittelun kohtuullistamisen lisäksi eduskunnan tulisi kiinnittää huomiota myös sähköveron korkeaan osuuteen sähkölaskusta. On näet muistettava, että vain sähköenergian osuus on kilpailutettavissa. Nykyisillä melko matalilla energianhinnoilla kuluttajan saamasta sähkölaskusta vain noin kolmannes, tai jopa alle, muodostuu sähköenergian hinnasta. Kun kuluttajan vaikutusmahdollisuus koko sähkölaskuun on prosentuaalisesti pieni, heikentää se innostusta kilpailutukseen ja on siten pitkällä tähtäimellä omiaan lisäämään sähkömarkkinoiden tehottomuutta.

Uusiutuvan energian käyttö on periaatteessa kannatettava lähtökohta. Kuitenkin takavuosina tuulivoiman syöttötariffit ovat omalta osaltaan lisänneet veronmaksajien energiatukiin liittyvää rasitusta. Hallitusohjelman mukaisesti niitä ollaan onneksi nyt karsimassa. Lisäksi tarvitaan riittävää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä. Kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien Suomessa on pidettävä huolta siitä, että kilpailukykymme tai elintasomme eivät kärsi energian korkeasta hinnasta. Myös kriisitilanteisiin varautumisen kannalta on erittäin tärkeää, että sähkön ja energian saanti varmistetaan myös poikkeusoloissa.

Arvoisa puhemies! Energia- ja polttoaineverot ovat Suomessa moninkertaisia verrattuna sekä EU-lainsäädännön edellyttämiin minimeihin että moniin verrokkimaihimme. Energia- ja polttoaineverotuksen tasoa alentamalla asumisen ja liikkumisen kaltaiset perustarpeet olisivat kohtuullisen hintaisia ja yritysten kilpailukyky paranisi. Tämä helpottaisi monen pienituloisen talousahdinkoa, kun kulutukseen jäävät tulot kasvaisivat, ja se parantaisi samalla Suomen talouden toimintaedellytyksiä.

Poliisiasemien lakkautuksista saatavat hyödyt ovat kyseenalaisia

Lauantai 13.2.2016

(Julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla la 13.2.16)

Suomalaisten turvallisuudentunne on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreen kyselyn mukaan heikentynyt voimakkaasti. Erityistä huolta aiheuttavat talouden kehno vire, työttömyyden kasvu, turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen ja terrorismin uhka.

Eduskunta myönsi vuodelle 2016 lisämäärärahan sisäisen turvallisuuden kohentamiseen hallitusohjelman mukaisesti. Valitettavasti sisäministeriössä valmistellussa ja tammikuun lopulla julkisuuteen tulleessa suunnitelmassa kuitenkin tähdätään 16 poliisiaseman sulkemiseen.

Pirkanmaalla karsintalistalla ovat Mänttä-Vilppulan, Ylöjärven ja Lempäälän poliisiasemat. Vaikka ne eivät ole poliisipartioiden lähtöpaikkoja, olisi asemien karsimisella vaikutusta kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Myös asiointi lupa-asioissa vaikeutuisi. Sisäministeriön kaavailujen toteutuminen aiheuttaisi ongelmia erityisesti Pohjois-Pirkanmaalla pitkistä etäisyyksistä johtuen.

Viime vuoden lopulla sisäministerille esittämässäni kirjallisessa kysymyksessä (KK 387/2015 vp) tiedustelin keinoja, joilla poliisipartioiden saatavuus turvataan harvaan asutuilla alueilla. Saamassani vastauksessa viitattiin muun muassa Poliisihallituksen ehdotukseen, jonka mukaan uusia vastaanottokeskuksia ei jatkossa sijoitettaisi yli 30 kilometrin etäisyydelle lähimmästä poliisiasemasta.

Erityisesti Mänttä-Vilppulassa poliisiaseman sulkeminen olisi kuitenkin askel vastakkaiseen suuntaan, onhan kaupungissa iso vastaanottokeskus. Luonnollisesti poliisitoiminnan näkyvyys vaikuttaa lähialueen rauhallisuuteen muillakin paikkakunnilla.

Poliisiasemien sulkemisista syntyvät vuosittaiset kustannussäästöt olisivat koko maassa noin miljoona euroa. Summa on pieni verrattuna poliisitoimen noin 730 miljoonan euron toimintamenoihin. Laskelmaan ei myöskään sisälly rikosten ennaltaehkäisystä koituvia hyötyjä tai lupa-asioinnin vaikeutumisesta asiakkaille aiheutuvia kustannuksia.

Paljon suurempia säästöjä on saatavissa esimerkiksi maahanmuuton vetovoimatekijöitä karsimalla. Samalla turvapaikkahakemusten käsittelyyn tarvittavia poliisiresursseja vapautuisi runsaasti muihin toimintoihin.

Turvallisuus on laaja kokonaisuus

Keskiviikko 10.2.2016

(Kolumnini Ylöjärven uutisissa) Osallistun parhaillaan eduskuntatyön näkökulmasta varsin tarpeelliselle valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille. Puolustusvoimien järjestämällä kurssilla tarkastellaan Suomen kokonaisturvallisuutta laaja-alaisesti, vaikuttavathan kansalaisten turvallisuuteen maanpuolustuksen lisäksi monet muutkin osa-alueet. Niihin lukeutuvat muun muassa palo- ja pelastustoimi, poliisitoimi, rajavartiolaitoksen toiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Turvallisen yhteiskunnan edellytyksiin kuuluvat myös toimiva energiahuolto ja logistiikka sekä kunnolliset viestintä- ja liikenneyhteydet. Taloustilanne vaikuttaa kriiseistä selviytymiseen, samoin riittävät huoltovarmuusvarastot. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu voimakkaasti turvallisuudesta huolehdittaessa. Valitettavasti suomalaisten turvallisuudentunne on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tuoreen kyselyn mukaan heikentynyt voimakkaasti. Erityistä huolta aiheuttavat talouden kehno vire, työttömyyden kasvu, turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen ja terrorismin uhka. Näihin kansalaisten huolenaiheisiin tulee myös eduskunnan suhtautua hyvin vakavasti. Maahanmuuttopolitiikan uusia linjauksia ja työmarkkinoihin liittyviä uudistuksia käsitelläänkin eduskunnassa alkuvuoden aikana. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon laadinta on parhaillaan vireillä. Viranomaisten välinen yhteistyö on turvallisuussektorilla erittäin kattavaa. Vaikka mikään taho ei kykene varautumaan kaikkiin kriisitilanteisiin, voidaan tuloksia parantaa tiiviillä tietojenvaihdolla ja tarjoamalla tarvittavia lisäresursseja toiselle viranomaiselle. Resurssien järkevän käytön lisäksi yhteistyö antaa viranomaisille mahdollisuuden oppia toisiltaan sekä ylläpitää ja päivittää osaamistaan. Organisaatiot oppivat myös aiemmista virheistään. Kriisien jälkihoidosta saatu kriittinen kansalaispalaute on saanut viranomaistahot päivittämään suunnitelmiaan suuronnettomuuden vaatimuksia paremmin vastaavalle tasolle. Nopeus ja reagointikyky sekä oikea-aikainen tiedottaminen korostuvat kriisitilanteissa. Turvallisuusuhat muuttuvat jatkuvasti, eikä kaikkia uhkatekijöitä voida koskaan sulkea pois. Silti ennakointi ja harjoittelu auttavat toimimaan myös uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Jokainen voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Esimerkiksi liikennekäyttäytymisellä ja kulkuvälineiden kunnolla on suuri merkitys, ja niiden osalta on menty oikeaan suuntaan. Liikennekuolemien määrä on puolittunut kahden vuosikymmenen takaisista luvuista, vaikka tieverkon korjausvelka on kasvanut. Teiden kunnossapitoon suunnataan jatkossa aiempaa enemmän määrärahoja hallitusohjelman mukaisesti. Uudet tiehankkeet lisäävät turvallisuutta muun Pirkanmaan tavoin myös Ylöjärvellä. Kotikaupungissamme turvallisuus on kohtuullisen hyvällä tolalla, vaikka parannettavaa onkin aina. Viime vuonna Viljakkalassa runsaasti pelkoa herättäneen koulu-uhkailijan henkilöllisyys saatiin selville kaupungin viranhaltijoiden ja poliisin yhteistyöllä. Uhkauksiin on suhtauduttava aina vakavasti, vaikka toistuessaan niiden teho helposti laimeneekin. Toisenlaisen haasteen aiheuttavat Ylöjärven maantieteellinen laajuus ja pitkät etäisyydet. Muutaman minuutin ylimääräinen viive voi hätätapauksessa olla kohtalokas. Pelastuslaitosten toimintakyky myös harvaan asutuilla alueilla on ehdottomasti turvattava tulevassa aluehallintouudistuksessa, onhan kyse kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Sitä suomalaiset ovat aina arvostaneet, eikä perinnettä ole syytä hylätä nytkään.