TIEDOTE: PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Tiistai 17.10.2017 klo 19:40

TIEDOTE

17.10.17

Julkaisuvapaa

PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Hallitus on perunut kaavailemansa kiinteistöverojen alarajojen korotukset. Kiinteistöverojen määrät säädetään lopullisesti kunnissa, mutta laki määrittelee verojen vähimmäis- ja enimmäisrajan. Perussuomalaiset ovat ratkaisusta mielissään.

- Olemme painostaneet hallitusta tällaiseen ratkaisuun kohtuuden nimissä ja onnistuimme. Kuka sanoi, ettei oppositiosta voi vaikuttaa? Kansanedustaja Sami Savio (ps.) iloitsee.

Savion mukaan esitys olisi koskettanut eniten juuri pieni- ja keskituloisia ihmisiä.

- Asuminen on Suomessa kaikkea muuta kuin halpaa. Esityksen myötä asumisen kustannukset olisivat nousseet edelleen. Suhteellisesti sellainen koskettaa kaikkein eniten juuri pienituloisimpia kansalaisia. Myös keskituloisia, jotka jo nyt maksavat viulut, on kuritettu liikaa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana. Sen osuus verorasituksesta on perussuomalaisten mukaan liian suuri. Erityisesti Perussuomalaiset olivat huolissaan vakituisten asuntojen kiinteistöveron alarajan kaavaillusta nostosta.

- Tämä on juuri se vero, jota nostamalla kuritettaisiin rintamamiestalon mummoa vielä lisää. Tämä ei käynyt meille, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) korostaa.

Vähämäki huomauttaa, että monessa kunnassa vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti on alarajalla tai hyvin lähellä sitä.

- Eri kiinteistöverojen alarajan nosto olisi johtanut siihen, että peräti 170 kuntaa eli yli puolet Suomen kunnista olisivat joutuneet nostamaan verotusta valtuuston tahdosta huolimatta. Tämä estettiin nyt. Perussuomalaiset vaikuttivat ja hallitus tuli katumapäälle, Vähämäki arvioi.

Lisätiedot:

Sami Savio, 09 432 3149

Ville Vähämäki, 09 432 3195

Avainsanat: eduskuntatyö, verotus, kiinteistövero

Suullisen kyselytunnin kysymykseni eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta

Torstai 5.10.2017 klo 21:57

Esitin suullisella kyselytunnilla valtiovarainministeri Orpolle kaksi kysymystä eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta, tässä niistä ensimmäinen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+1+1.aspx

"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä pieni- ja keskituloisia painottaen. Tämä on erinomainen periaate, joka toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille lisää ostovoimaa.

Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin käytännössä unohtanut varsinkin pienen työeläkkeen saajat. Hallituksen tuloveroesityksessä 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kevenee yli 400 euroa vuodessa, 1 600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotus korkeintaan 10 euroa vuodessa. Samalla hallituksen esitys lisäisi pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta, mitä me perussuomalaiset emme hyväksy.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: eikö hallitus ole kiinnostunut pientä työeläkettä saavien pärjäämisestä, vai onko heidän asiansa vain päässyt unohtumaan kaiken muun kiireen keskellä?"

Jälkimmäinen kysymykseni kuului seuraavasti:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+3+3.aspx

"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut kansainvälisesti köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyden vastaisessa työssä on erittäin tärkeää puuttua myös eläkeläisköyhyyteen. Eläkeläisten on usein mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monien on laskettava jokainen euro hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.

Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomiota erityisesti välttämättömien elinkustannusten kasvuun. Hallituksen esittämät kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotukset sekä lämmityspolttoaineverotuksen kiristyminen tuntuvat kaikkein kipeimmin juuri pienituloisten kukkarossa. Pieneläkeläisille kohdistetut mitättömät tuloveronkevennykset eivät lähimainkaan riitä kompensoimaan näiden välttämättömien menojen kasvua.

Arvoisa puhemies! Moni pientä työeläkettä saava on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan työuran raskaassa mutta pienipalkkaisessa työssä, josta säästöjä ei ole jäänyt. Aikooko hallitus auttaa heitä? Miten hallitus reagoi myös [Puhemies koputtaa] monia työeläkeläisiä koskevaan eläkeläisköyhyyteen?"

Avainsanat: eduskuntatyö, suullinen kyselytunti, eläkeläiset, verotus

Verojärjestelmämme kaipaa kehittämistä

Perjantai 14.10.2016 klo 9:58

Eduskunnassa käsiteltiin 12.10. ensi vuoden verotukseen liittyviä hallituksen esityksiä sekä useita perussuomalaisten kansanedustajien lakialoitteita. Pidin verotuksen osalta seuraavat täysistuntopuheenvuorot:

"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään todettukin, yrittäjävähennys lisää yrittämisen ja työllistämisen kannusteita ja helpottaa osaltaan yrittäjäksi ryhtymistä ja on osa hallituksen toimenpideohjelmaa yrittäjyyden edellytysten helpottamiseksi ja kohentamiseksi. 

Vaikka yrittäjävähennystä on täällä tänään kovasti kritisoitu vasemmisto-oppositiosta käsin, niin se voi kuitenkin vaikuttaa ratkaisevastikin niissä tapauksissa, joissa henkilö empii yrittäjäksi ryhtymistä tai pohtii yrityksen lopettamista siitä saatavan tulon jäädessä suhteellisen niukaksi. Sekin tulee ottaa huomioon. 

Tässä esityksessä korjataan toisaalta epäsuhtaa osakeyhtiöiden verotukseen nähden, mikä on aivan oikein. 

Arvoisa puhemies! Toimivassa markkinataloudessa tämänkin veronalennuksen tulisi osaltaan siirtyä myös hintoihin ja nostaa kysyntää ja siten työllisyyttä. En ota siihen kantaa, onko Suomi toimiva markkinatalous, mutta sitä kohti meidän tulee joka tapauksessa pyrkiä. (Naurua)"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2016+2+40+40.aspx

"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty hyvää ja pitkälti ideologistakin keskustelua verotuksesta ja yrittäjyyden edellytyksistä, ja se tietysti sopii ja kuuluukin tänne eduskuntaan. Hyvä, että näin on tehty. 

Hallitus on toiminut määrätietoisesti yrittäjyyden edellytysten helpottamiseksi, ja se on erittäin merkittävää Suomen talouden kääntämiseksi parempaan suuntaan. Yrittäjävähennyksen lisäksi pienimmille yrityksille on esimerkiksi tulossa mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen, mitä yrittäjäjärjestöt ovat jo pitkään toivoneet, ja tämä nykyinen hallitus sen lopulta toteuttaa. 

Kieltämättä suomalainen verojärjestelmä on suhteellisen monimutkainen ja veronmaksajille usein melko hankalasti ymmärrettävä. Yritysverotuksen kokonaisuudistusta pohtivan työryhmän ensi vuonna valmistuva raportti tuleekin olemaan mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti sen avulla voidaan selkeyttää omaa verojärjestelmäämme. 

Arvoisa puhemies! Muutama sana perintö- ja lahjaverolaista. Perintö- ja lahjaverotus on kiristynyt merkittävästi vuodesta 2011 lähtien, joten siinä mielessä on hyvä, että asteikkoihin tehdään nyt kevennyksiä. Suhteellisesti suurin kevennys tapahtuu perintöverotuksessa muutaman kymmenentuhannen euron perintöjen osalta, mikä on erittäin oikeudenmukaista. Lahjaverotuksen osalta taas verovapaan lahjoituksen yläraja nousee 4 000:sta 5 000 euroon, mikä on myös hyvä asia. Kuten täällä on tänään keskustelussa todettu, niin on muistettava, että näistä lahjoitetuista ja perinnöksi annettavista summista on jo aikanaan maksettu varsin merkittävästi esimerkiksi tuloveroa ja muitakin veroja. Ja hallituksen esitys on tältäkin osin hyvä, kuten edustaja Kiviranta edellä totesi puheenvuorossaan."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2016+2+83+83.aspx

"Arvoisa puhemies! Kunnilla on laaja määräysvalta kiinteistöveron määräämisen ja tason suhteen, ja päätökset ovat siltä osin pitkälti kuntien ja kaupunginvaltuustojen päättäjien käsissä, toki lain määräämissä rajoissa. Yhtenä tämän hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä rakentamista, ja siksi rakentamattoman tonttimaan kiinteistöverotusta tullaan kiristämään, mikäli tämä hallituksen esitys nyt täällä eduskunnassa sitten syksyn aikana hyväksytään ja kunnat ehtivät marraskuun 17. päivään mennessä nämä uudet veroprosentit myös määrittää, eli tämä kiristää rakentamattoman tonttimaan verotusta erityisesti pääkaupunkiseudulla. 

Tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä tuloverotuksesta muun muassa kohti kiinteistöverotusta, joten tässä mielessä tämä kiinteistöverotuksen alarajojen nosto on ymmärrettävä toimenpide. Mutta haluan kuitenkin samaan hengenvetoon mainita oman mielipiteeni siitä, että kuntien itsemääräämisoikeus tulee jatkossakin säilyttää laajana myös kiinteistöverotuksen suhteen, olemmehan täällä nyt tässä eduskunnassa jo monelta osin helpottaneet ja vähentäneet kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Tulemme myöhemmin tällä vaalikaudella jatkamaan tätä työtä. 

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää hallitusta siitä, että se on tietojeni mukaan tuomassa tuulivoimapuistot voimalaitoksia koskevan kiinteistöverotuksen piiriin ymmärtääkseni vuoden 2018 alusta alkaen. Se on ehdottomasti oikea ja moraalisestikin hyvin merkittävä toimenpide, kun otetaan huomioon se, että tuulivoimayhtiöt ovat saaneet edukseen huomattavan korkeita tuulivoiman syöttötariffeja ainakin sähkön hinnan nykytasolla arvioituna."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2016+4+10+10.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, verotus

Veronkierron suitsiminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä

Perjantai 6.5.2016

(Ylöjärven uutisissa 4.5. julkaistu kolumnini.)

Veronkierron, verovälttelyn ja harmaan talouden torjunta on taloudellisesti kannattavaa ja moraalisesti tärkeää. Asia on erityisen ajankohtainen Panaman paljastusten tuotua esille väärinkäytösten laajuuden. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan useat sijoituspalveluyritykset ovat auttaneet veronkierrosta epäiltyjä tahoja.

Epäkohtien paljastuttua lukuisat yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat ärtyneinä katkaisseet yhteistyön harmaalla vyöhykkeellä liiketoimintaa harjoittavien tahojen kanssa. Se osoittaa suomalaisten arvostavan rehellisyyttä ja tasapuolisuutta, varsinkin kun keskituloisten veronmaksajien verorasitus on korkea ja moni yrittäjä kamppailee toimeentulon rajamailla.

Velvoitteensa asiallisesti hoitavat yrittäjät ovat alakynnessä epärehellisten tahojen kanssa käytävässä kilpailussa. Jos veroja kiertävät osapuolet saataisiin verotuksen piiriin, laajenisi veropohja merkittävästi. Pitkällä tähtäimellä yleistä verokantaa olisi tällöin mahdollista alentaa, mikä hyödyttäisi koko kansantaloutta.

Veronkiertämisen ja sen estämisen kilpajuoksu on jatkuvaa, ja veronkiertoon tähtäävät tahot ovat kisassa aina askeleen edellä. Jo pelkästään tästä syystä eduskunnan tulee tehdä voitavansa tiedossa olevien porsaanreikien tukkimiseksi.

Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän, joka etsii keinoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Raatikainen (ps.), joka on siviiliammatiltaan rikoskomisario. Puheenjohtajan kokemus käytännön poliisityöstä ja tutkinnanjohtamisesta parantanee olennaisesti työryhmän toimintaedellytyksiä.

Harmaata taloutta, verovälttelyä ja veronkiertoa ei pystytä estämään pelkästään kotimaisin voimin. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä säädöksiä. Vero on tarkoituksenmukaista periä maassa, jossa veronalainen arvonlisäys muodostuu. Esimerkiksi digitaalisten sisältöjen arvonmuodostusmaan määrittäminen ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä.

Vaikka veronkierron ehkäisemiseksi on edelleen tehtävä paljon työtä, on monia parannuksia jo toteutettu. Kansainvälinen automaattinen tulo- ja verotietojenvaihto tulee vähentämään mahdollisuuksia veronkiertoon ensi vuoden alusta lähtien. Laajaan tietojenvaihtoyhteistyöhön osallistuu kymmenittäin maita, mikä kiristää verkkoa veronkiertäjien ympärillä. Järjestelmä ei tule jatkossakaan olemaan aukoton, mutta ainakin helpoimmat veronkiertokeinot se tulee estämään.

Eduskunta ja hallitus ovat muun muassa solmineet verosopimuksen Espanjan ja Saksan kanssa, ja nyt myös Portugalin kanssa on päästy neuvottelutulokseen. Jatkossa esimerkiksi Espanjassa asuva eläkeläinen maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä veroa vähintään yhtä paljon kuin hän maksaisi Suomessa asuessaan. Veroa maksetaan myös Suomeen, mikäli Espanjan perimä vero on pienempi kuin vastaava vero Suomessa. Espanja on siis ensisijainen verotusmaa, mutta mahdollisen veroerotuksen saa Suomen verottaja. Suomen saama verotuotto kohdistuu lähinnä suuriin eläkkeisiin, koska pienten eläkkeiden verotus on Espanjassa pääsääntöisesti Suomea kireämpää.

Verosopimusten saralla saavutettu edistys on monella tapaa tärkeä asia. Verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat lisätuloja valtion kassaan, mutta verotulojen kasvua vielä huomattavasti merkittävämpi asia on sopimusten kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Tehdyt sopimukset osoittavat sen, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on omiaan parantamaan veronmaksumoraalia näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Avainsanat: kolumni, veronkierto, verotus

Liikenteen uudistamisen on oltava hallittua

Sunnuntai 17.4.2016

Toimiva markkinatalous on hyvä renki, mutta sitä sovellettaessa on pidettävä järki mukana. Valtionomaisuuden myynnissä on valitettavasti epäonnistuttu monta kertaa pahoin, ja näin on käynyt erityisesti tärkeää julkista infraa kaupattaessa. Mikäli huhut suunnitelmista yksityistää laajoja osia valtion tie- ja väyläverkosta sekä kerätä tiemaksuja paikannuslaitteiden avulla pitävät paikkansa, on liikenne- ja viestintäministeriön valmistelussa menty pahasti väärään suuntaan.

Väyläverkko on syytä säilyttää yhteisessä omistuksessa jatkossakin. Autoilun kustannukset ovat jo nykyisellään hyvin korkeita, eivätkä hankalasti kerättävät ja yksityisyydensuojaa kaventavat tienkäyttömaksut ole hyväksyttävissä, kuten myös ulkoministeri Timo Soini tänään totesi:

Sujuva liikenne on toimivan yhteiskunnan kannalta välttämätön edellytys. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan seurantaan ja paikantamiseen liittyvät kustannukset on aiemmissa selvityksissä todettu hyvin korkeiksi, ja järjestelyyn sisältyy muutenkin suuri määrä ennalta-arvaamattomia riskejä:

Suuret uudistukset ovat toisinaan hyvinkin tarpeellisia, mutta liian isot ja hallitsemattomat muutokset on viisaampaa jättää kokonaan tekemättä. Carunan, Digitan ja Kemiran myynnit muistuttavat lyhytnäköistä hyötyä tavoiteltaessa tehdyistä virheistä. Mainituista epäonnistumisista on otettava opiksi ja estettävä liikenteen kustannusten hallitsematon kohoaminen. Kohtuuhintaiset liikkumismahdollisuudet ovat koko kansakunnan etu.

Avainsanat: verotus, liikenne

Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

Lauantai 2.4.2016

Olen jättänyt valtiovarainministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

KK 189/2016 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen työllisyystilanne on heikko, eikä Suomen houkuttelevuus myöskään investointien kohdemaana ole erityisen korkea, vaikka Suomi menestyykin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Toisaalta kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta yhä laajempi osuus koostuu ulkomaille tehdyistä sijoituksista. Tilastokeskuksen lokakuussa 2015 julkaiseman tilaston mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo vuoden 2014 lopussa oli 19,3 miljardia euroa Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten sijoitusten arvoa korkeampi.

Pitkäaikainen kotimainen omistus on monelle yhtiölle tärkeä, koska pitkäaikaiset sijoittajat ovat usein kiinnostuneita omistamiensa yhtiöiden vastuullisesta pitkän tähtäimen kehittämisestä. Sijoittajat seuraavat yleensä kotimaisten yhtiöiden toimintaa ulkomaalaisia yhtiöitä tarkemmin. Pitkäjänteisiä kotimaisia piensijoittajia voitaisiinkin kannustaa verotuksellisin keinoin suomalaisten työpaikkojen säilymiseksi ja pääoman saamiseksi suomalaisten yritysten käyttöön.

Arvopapereiden hankintameno-olettama on verotuksessa nykyään 20 % ja vähintään 10 vuotta omistettujen arvopapereiden osaltakin vain 40 %. Olettamaa käytettäessä ei myöskään oteta huomioon inflaation vaikutusta, joten erityisesti korkean inflaation kausina sijoitusten reaalituotto voi jäädä negatiiviseksi pelkästään verotuksesta johtuvista syistä. Nykyinen malli ei siis erityisemmin kannusta pitkän tähtäimen osakesijoittamiseen.

Monessa maassa pitkään omistetut osakkeet on mahdollista myydä ainakin osittain verovapaasti tai matalaa veroastetta hyödyntäen. Pitkäaikaisten kotimaisten osakesijoitusten verotus voisi olla Suomessakin huomattavasti nykyistä kevyempää sekä osinkojen että myyntivoittojen osalta.

Suomessa voitaisiin harkita otettavaksi käyttöön kotimaisten osakkeiden ja vastaavien sijoitusten osalta omistuksen keston mukaan kasvava hankintameno-olettama, joka kasvaisi esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän mallin ollessa käytössä sijoittaja voisi halutessaan myydä vähintään kahdeksan vuotta omistamansa osakkeet ilman veroseuraamuksia, mikäli hankintameno-olettaman lähtötaso olisi sama kuin nykyään. Osakkeiden omistusajan pidentyessä myös niistä saatavien osinkotulojen verotus voisi keventyä vastaavasti. Kannuste pitkäaikaiseen omistamiseen olisi suuri, koska myymällä kauan omistamansa osakkeet ja ostamalla tilalle toisen yhtiön osakkeita sijoittaja menettäisi osinkoverotuksessa pitkän omistusajan perusteella saavuttamansa hyödyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus edistää pitkäjänteistä kotimaista sijoittamista verotuksellisin keinoin?

Helsingissä 1.4.2016

Sami Savio ps"

Avainsanat: verotus, eduskuntatyö, kirjallinen kysymys

YLE:n toimintaa ja rahoitusta on syytä uudistaa

Tiistai 8.3.2016

Edustajakollegani Teuvo Hakkarainen on julkaissut YLE:n rahoituksesta tiukkasävyisen kannanoton, jonka sisältöön on helppo yhtyä. Kansalaiset maksavat vuosittain lähes puoli miljardia euroa YLE-veroa riippumatta siitä, käyttävätkö he YLE:n palveluita vai eivät.

YLE-vero vääristää mediamarkkinoiden toimintaa kohtuuttomasti. Se on todennäköinen osasyy kaupallisen median heikkoon taloustilanteeseen ja YT-neuvotteluihin.

Myös YLE:lle laissa määrätty velvollisuus tukea monikulttuurisuutta vaikuttaa väistämättä uutisoinnin sisältöön ja luonteeseen. Lisäksi ruotsinkielisen toiminnan osuus YLE:n kokonaiskuluista on suhteettoman korkea. Nämä ovat esimerkkejä epäkohdista, joihin kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtaman YLE-työryhmän on ehdottomasti puututtava.

https://www.suomenuutiset.fi/hakkaraisen-tiukka-linjaus-ylesta-100-150-miljoonaa-budjetista-pois-ruotsinkielista-ohjelmistoa-karsittava-monikulttuurisuuden-tukeminen-poistettava-yle-laista/

Avainsanat: julkinen talous, YLE, verotus

Energian hintataso on pidettävä kohtuullisena

Tiistai 23.2.2016

Eduskunnassa 18.2. pitämäni puheenvuoro:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_10+2016+4+5+5.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilän lakialoitteessa puututaan ajankohtaiseen aiheeseen. Kansalaisia ovat tässä kuussa puhuttaneet sähkön siirtohintoihin tehdyt rankat korotukset, joiden oikeudenmukaisuutta voidaan perustellusti kysyä. Monopolia hallussaan pitävien sähköverkkoyhtiöiden rajut korotukset ovat mahdollistuneet Energiaviraston nostettua vuodenvaihteessa siirtoyhtiöille sijoitetusta pääomasta sallittua tuottoa 6 prosenttiin. Myös valvontaviranomaisten toiminta on pääsääntöisesti hyvin myöhäisessä vaiheessa toteutuvaa jälkikäteisvalvontaa.

Vaikka pääasiallinen arvostelu onkin kohdistunut korotuksista ilmoittaneisiin tahoihin, on eittämättä myös lainsäätäjillä ja valvontaelimillä aihetta kehitystyöhön. Onkin erittäin hyvä, että hallitus on ilmoittanut puuttuvansa havaittuihin epäkohtiin lainsäädännöllisin keinoin. Tämänpäiväisten tietojen nojalla edistystä on tapahtunutkin: ainakin Caruna on julkisesti ilmoittanut korotusten jaksottamisesta.

Edustaja Eestilä esittää sähkömarkkinalakia muutettavaksi siten, että jakeluverkon laatuvaatimusten täyttämiseen vaadittavien investointien määräaikaa pidennettäisiin. Vaikka tämä lakialoite ei poistaisikaan kaikkia siirtohinnoitteluun liittyviä epäkohtia, olisi se kuitenkin osaltaan askel kohti toimivampia sähkömarkkinoita. Siksi lakialoite on kannatettava.

Arvoisa puhemies! Siirtohinnoittelun kohtuullistamisen lisäksi eduskunnan tulisi kiinnittää huomiota myös sähköveron korkeaan osuuteen sähkölaskusta. On näet muistettava, että vain sähköenergian osuus on kilpailutettavissa. Nykyisillä melko matalilla energianhinnoilla kuluttajan saamasta sähkölaskusta vain noin kolmannes, tai jopa alle, muodostuu sähköenergian hinnasta. Kun kuluttajan vaikutusmahdollisuus koko sähkölaskuun on prosentuaalisesti pieni, heikentää se innostusta kilpailutukseen ja on siten pitkällä tähtäimellä omiaan lisäämään sähkömarkkinoiden tehottomuutta.

Uusiutuvan energian käyttö on periaatteessa kannatettava lähtökohta. Kuitenkin takavuosina tuulivoiman syöttötariffit ovat omalta osaltaan lisänneet veronmaksajien energiatukiin liittyvää rasitusta. Hallitusohjelman mukaisesti niitä ollaan onneksi nyt karsimassa. Lisäksi tarvitaan riittävää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä. Kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien Suomessa on pidettävä huolta siitä, että kilpailukykymme tai elintasomme eivät kärsi energian korkeasta hinnasta. Myös kriisitilanteisiin varautumisen kannalta on erittäin tärkeää, että sähkön ja energian saanti varmistetaan myös poikkeusoloissa.

Arvoisa puhemies! Energia- ja polttoaineverot ovat Suomessa moninkertaisia verrattuna sekä EU-lainsäädännön edellyttämiin minimeihin että moniin verrokkimaihimme. Energia- ja polttoaineverotuksen tasoa alentamalla asumisen ja liikkumisen kaltaiset perustarpeet olisivat kohtuullisen hintaisia ja yritysten kilpailukyky paranisi. Tämä helpottaisi monen pienituloisen talousahdinkoa, kun kulutukseen jäävät tulot kasvaisivat, ja se parantaisi samalla Suomen talouden toimintaedellytyksiä.

Avainsanat: eduskuntatyö, verotus

Järkeä ja kohtuullisuutta energiaverotukseen

Perjantai 10.4.2015

Mielipidekirjoitukseni Talouselämässä 10.4.2015:

talouselama_100415.jpg

Avainsanat: verotus

Energia- ja polttoaineverojen alentaminen parantaa kansantaloutta

Sunnuntai 25.1.2015

Energia- ja polttoaineverot ovat Suomessa moninkertaiset verrattuna EU-lainsäädännön edellyttämiin minimeihin. Perussuomalaiset ovatkin valmiit alentamaan energia- ja polttoaineverotusta, jotta asumisen ja liikkumisen kaltaiset perustarpeet olisivat kohtuullisen hintaisia ja yritysten kilpailukyky paranisi.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/perussuomalaiset-alentaisivat-energiaveroa/1973963

Perussuomalaisten ohjelmaan kuuluu myös tuulivoiman syöttötariffien poistaminen ja siihen liittyvän järjettömän tulonsiirtomekanismin lopettaminen. Tuulivoiman syöttötariffi on nykyään 105,3 euroa/MWh. Toisaalta sähkön pörssihinta on alle 30 euroa/MWh, joten liki kolme neljäsosaa tuulivoiman tuottajien tuloista kaivetaan veronmaksajien pussista.

Vesivoimalla tuotettu sähkö on vähintään yhtä ympäristöystävällistä kuin tuulivoimalla tuotettu ja elinkaarikustannuksiltaan paljon halvempaa. Onkin todella erikoista, että vihreät haluavat jakaa tukea tuulivoiman tuottajille kaksin käsin, vaikka ovat ajaneet vuosien ajan mm. Fortumin vesivoimaloihin kohdistuvaa windfall-veroa.

Markkinatalouden tulisi toimia myös energian tuotannossa ja kulutuksessa, eikä verotuksen tai tukien tulisi aiheuttaa siihen suuria vääristymiä. Tulevalla eduskunnalla riittääkin työsarkaa vuosien myötä laadittujen mekanismien korjaamisessa.

Avainsanat: verotus

Kireä verotus ei ole ratkaisu

Lauantai 24.1.2015

Tutkimusjohtaja Mika Maliranta ehdottaa uutta veromuotoa, omistusasunnossa asuvilta kerättävää asuntotuloveroa. Asuntotuloveromallissa verotettaisiin omassa asunnossa asumisesta vuokra-asunnossa asumiseen verrattuna koituvaa ”etua”. Malirannan mukaan tällainen vero lisäisi vuokra-asumisen suosiota omistusasumiseen verrattuna ja parantaisi työvoiman liikkuvuutta.

http://yle.fi/uutiset/omistusasuminen_saattaa_lisata_tyottomyytta__katso_kuinka_paljon_omalla_alueellasi_on_vuokra-asumista/7753330

Valitettavasti Malirannan ehdotus osoittaa jälleen kerran sen, että kireä verotus nähdään julkisessa keskustelussa likimain ainoana talouden ongelmanratkaisukeinona. Huomattavasti järkevämpiä keinoja lisätä työvoiman liikkuvuutta olisivat mm. asuntokaupan varainsiirtoveron poistaminen ja asumisen hintatason yleinen alentaminen esimerkiksi rakennus- ja kaavoitusmääräyksiä lieventämällä. Tämä parantaisi samalla monen pienituloisen taloutta asumiskulujen pienentyessä ja muuhun kulutukseen jäävien tulojen kasvaessa.

Avainsanat: byrokratia, verotus

Kireä verotus syöksee Suomen rotkoon

Torstai 15.1.2015

Ekonomisti Sorjonen täräyttää pöytään todelliset syyt Suomen talouden kurjaan tilaan: veronkorotukset, veronkorotukset ja veronkorotukset. Kuluvan hallituskauden aikana on kiristetty sekä tuloverotusta, arvonlisäveroa että valmisteveroja.

Kireä verotus ja veronluonteiset työn sivukulut nostavat palkkakustannukset korkeiksi, mutta palkansaajien ostovoima jää matalaksi. Tämä puolestaan johtaa ostovoiman katoamisen ja pahenevan työttömyyden synkkenevään kierteeseen, eivätkä yritykset juuri uskalla investoida maahamme. Silti julkisia menoja ei ole pystytty karsimaan. Valtiontalouden vuotuinen alijäämä on jämähtänyt kahdeksan miljardin euron tuntumaan, ja valtionvelka tuplaantunut sataan miljardiin euroon muutamassa vuodessa.

Perussuomalaiset ovat vaatineet mm. julkisen hallinnon ja byrokratiakoneiston supistamista, kehitysavun karsintaa ja maahanmuuttopolitiikan uudelleenarviointia. Säästötarkastelun kohteeksi on syytä ottaa myös kuntien lakisääteisten tehtävien lukumäärä ja kaksikielisyyden aiheuttamat kustannukset.

Rotkoa kohti syöksyvä Suomen talouden kelkka on käännettävä ripeästi ja valittava maahan eduskunta, joka pystyy pienentämään julkista sektoria ja alentamaan veroasteemme siedettävälle tasolle. Kun menopuoli saadaan hallintaan, nostaa yksityisen sektorin toimeliaisuus maamme jaloilleen ennemmin tai myöhemmin.

http://www.uusisuomi.fi/raha/76634-tassa-kuvassa-nakyy-suomen-hata-kataisen-hallitus-kiristi-veroja

Avainsanat: verotus, julkinen talous, velkaantuminen, lama