Kehitysapuun liittyvistä ongelmista on voitava keskustellaTorstai 24.11.2016 klo 20.05 Pidin eduskunnassa 22.11. valtion vuoden 2017 täydentävästä talousarviosta keskusteltaessa seuraavan puheenvuoron kehitysapuun liittyvistä ongelmista:
Arvoisa puhemies! Aiheeseen liittyvä debatti meni äsken ohi, enkä ehtinyt saada siinä puheenvuoroa, mutta haluaisin vielä kuitenkin palata hyvin lyhyesti äskeiseen kehitysavusta ja sen hyödyllisyydestä käytyyn keskusteluun.
Edustaja Laukkanen nimittäin pyysi perussuomalaisilta edustajilta lähdettä siihen, että kehitysapu ei olisi hyödyllistä, ja kirjattakoon eduskunnan pöytäkirjaan, että ainakin kehitysavun asiantuntija ja entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen kirjoitti viime vuonna kehitysapua rankasti kritisoivan kirjan nimeltä Kehitysavun kirous.
Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen ei ole mikään noviisi, hänellä on vuosikymmenten konkreettinen kokemus kehitysapuun liittyvästä toiminnasta, ja omien sanojensa mukaan hänen suhtautumisensa muuttui ajan myötä alun sinisilmäisestä kehitysavun puolustamisesta myöhempien aikojen erittäinkin kriittiseksi katsannoksi. Matti Kääriäisen kirjassa on muun muassa todettu kehitysavusta tulleen julkisessa keskustelussa pyhä aihe, jota ei kenenkään sovi julkisesti kritisoida tai muussa tapauksessa kritisoija saa otsaansa oikeistolaisen leiman.
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Rydman täällä aiemmin keskustelussa esitti, niin myös omasta mielestäni kehitysavun sijaan toimiva markkinatalous on ollut ratkaiseva tekijä monen aiemman kehitysmaan talouden nousussa. Monia hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa Kaakkois-Aasian maista. Sitä vastoin pelkkä kehitysapu on valitettavan usein mennyt, myös entisen suurlähettilään Kääriäisen mielestä, diktaattorien taskuihin ja sementoinut entisestään heidän valtaansa. Tämä ei ole ollut useinkaan kovin hyväksi tavallisen kansan kannalta. Länsimaissa tätä ei ole otettu huomioon, vaan on ostettu parempaa omaatuntoa kehitysavun turvin.
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, kehitysapu, julkinen talous |
Yritystukijärjestelmää on syytä yksinkertaistaaPerjantai 11.11.2016 klo 12.47 Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on Suomen talouden elinehto. Yritystoiminnan kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat lukuisat seikat, muun muassa verotus, byrokratia ja koulutetun työvoiman saatavuus. Yritysten kansainvälistä kilpailukykyä on pyritty parantamaan myös yritystukia myöntämällä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 hieman yli kymmenesosa suomalaisyrityksistä sai julkista yritystukea. Suoraa rahallista tukea annettiin yli 560 miljoonaa euroa, minkä lisäksi lainoja maksettiin ja takauksia myönnettiin yhteensä yli miljardi euroa. Tuet voivat toisaalta vääristää yritysten välistä kilpailua kotimarkkinoilla ja ohjata investointeja heikosti kannattaviin kohteisiin. Esimerkki epäonnistuneesta yritystuesta on vuonna 2011 käyttöön otettu tuulivoiman syöttötariffi, joka aiheuttaa veronmaksajille yli sadan miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset. Valitettavasti tukimuotoa ei voida purkaa pikaisella aikataululla, koska perustuslakivaliokunnan vuonna 2010 tekemän tulkinnan mukaan syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjä investointeja koskee omaisuudensuoja. Järjestelmän piiriin kuuluvien voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on kuitenkin rajattu 2500 megavolttiampeeriin Sipilän hallituksen päätöksellä, eivätkä uudet tuulivoimatuottajat voi enää hakeutua siihen. Elinkeinopoliittiset tuet eivät siis aina palvele tarkoitustaan. Ne ovat perusteltuja, jos rahoitusmarkkinat eivät toimi kunnolla tai jos tuettavista hankkeista syntyy yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia tukea saavien yritysten ulkopuolelle. Yritystukien tulisi edistää uudistumista erityisesti tuotekehityksen keinoin. Laaja-alaista julkista etua tuottaa esimerkiksi tutkimushanke, joka hyödyttää kehitystyötä tekevän yrityksen lisäksi yhteiskuntaa laajemminkin. Ikävä kyllä Suomen yritystukijärjestelmästä on tullut vuosien saatossa varsin tilkkutäkkimäinen ja vaikeasti hallittava. Toisinaan yritystuet ylläpitävät vanhoja rakenteita ja hidastavat innovatiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Monimutkaisen tukijärjestelmän ylläpito lisää hallinnollista byrokratiaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Veronmaksajien lisäksi eniten kärsivät pienimmät yritykset, joilla ei ole varaa palkata henkilökuntaa tukihakemusten laatimista varten suurempien kilpailijoidensa tavoin. Hallitus on päättänyt teettää selvityksen yritystukien vaikutuksista tarkoituksenaan yksinkertaistaa yritystukikokonaisuutta. Samanaikaisesti tarkastellaan yritysverotuksen ja yrityksille myönnettävien verotukien vaikutuksia kansantalouteen. Järjestelmän selkeyttäminen on tarpeen sekä kilpailun tasapuolisuuden näkökulmasta että valtiontalouden saamiseksi tasapainoon työllisyyttä parantamalla ja tarpeettomia julkisia menoja karsimalla. Yritystoimintaa voidaan edistää paikallisestikin, ja elinkeinopolitiikan kehittäminen onkin yksi Ylöjärven kaupunkistrategian pääpainopistealueista. Strategian keskiössä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä perheyritykset. Ensi vuonna Ylöjärven kaupunki panostaa lisäresursseja omistamansa elinkeinoyhtiö Ylöjärven Yrityspalvelu Oyn toimintaan. Jatkossa on lisäksi syytä tiivistää Yrityspalvelun ja Tampereen kaupunkiseudulla toimivan elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean yhteistyötä sekä keskittyä kustannustehokkaaseen yrityspalvelutoimintaan. Erityisesti neuvontapalvelut ovat tärkeitä aloittaville yrityksille, jotka vauhtiin päästyään voivat kasvaa paikallisesti merkittäviksi työllistäjiksi ja myöhemmin jopa isoiksi vientiyrityksiksi ja verotulojen synnyttäjiksi. http://ylojarvenuutiset.fi/2016/11/02/yritystukijarjestelmaa-on-syyta-yksinkertaistaa/ |
|
Avainsanat: yrittäjyys, eduskuntatyö |
