Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Perjantai 30.6.2017 klo 15:42

Kansanedustajat Savio ja Immonen: Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Kansanedustajat Sami Savio (ps.) ja Olli Immonen (ps.) ovat jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen hallitusohjelmaan kirjatun, maahanmuuton kokonaiskustannuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tehtävän riippumattoman selvityksen julkaisuajankohdasta ja sisällöstä.

- Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin seurauksena. Maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on kuitenkin saatavilla varsin niukasti. Näin ollen maahanmuutto- ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta on hyvin vaikea arvioida, Savio toteaa.

Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia ja vaikutuksia käsittelevässä selvityksessä olisi Savion ja Immosen mukaan tärkeää eritellä erityisesti työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto sekä maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset.

- Niihin sisältyvät muun muassa maahanmuuttajien koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset sekä heihin kohdistetuista asumis- ja sosiaalipalveluista, työllistämistoimenpiteistä, kielenopetuksesta ja tulkkauspalveluista syntyvät menoerät, luettelee Immonen.

Savion ja Immosen mukaan on syytä kiinnittää huomiota pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhteeseen varsinkin tilanteissa, joissa maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu toivotulla tavalla.

- Maahanmuuttajien lähtömaa ja kulttuurinen tausta vaikuttavat heidän kotoutumiseensa sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja saataviin hyötyihin. Jotta julkista taloutta pystytään suunnittelemaan kestävältä pohjalta, on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuutosta aiheutuviin pitkän aikavälin kustannuksiin, kansanedustajat arvioivat.

Avainsanat: maahanmuutto, julkinen talous, kirjallinen kysymys

YLE-laista ja YLE:n asemasta käytiin tiukkaa eduskuntakeskustelua

Perjantai 9.6.2017 klo 17:27

Eduskunnassa käytiin eilen suhteellisen tiukkasanaista ja värikästäkin keskustelua Ylen tehtävistä ja rahoituksesta. Jostain syystä demareiden pirtaan ei näytä sopivan perussuomalaisten ajama YLE-veron alarajan nostaminen, vaikka yleensä he yrittänyt profiloitua vähäosaisten puolustajana. Pidin aiheen tiimoilta seuraavat kaksi puheenvuoroa:

"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten työnsä päättäneen Satosen parlamentaarisen työryhmän sopimat muutokset viedään nyt lakiin, ja yhtenä tärkeänä muutoksena, joka tähän lakiin nyt tulee, haluan nostaa esiin tämän suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisen. Se on tärkeä ja merkittävä uusi tehtävä, jonka Yleisradio nyt saa, ja siitä kiitoksia.

Tässä on tänään puhuttu paljon tästä Yle-veron profiilin muuttamisesta, jolla kehysriihen päätöksen mukaisesti sadattuhannet suomalaiset olisi vapautettu kokonaan Yle-verosta, käytännössä kaikki alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt. Tämä Yle-veron alentamisen kautta tapahtuva pienituloisten verotuksen keventäminen ei kuitenkaan jostain syystä sopinut sosiaalidemokraateille, vaikka se olisi käsittääkseni käynyt kaikille muille eduskuntapuolueille [Pia Viitasen välihuuto] ja lisännyt nimenomaan pienituloisten ostovoimaa. Yleensä sosiaalidemokraatit kannattavat progressiivista verotusta mutta eivät näemmä tällä kertaa tässä Yle-verotuksen muutoksen osalta. Syy tähän jää jokaisen arvioitavaksi ja ihmeteltäväksi. Tällä Yle-veron profiilin muuttamisellahan ei ole yhtään mitään tekemistä Ylen kokonaisrahoituksen kanssa.

Tästä kokonaisrahoituksesta voidaan ja siitä tuleekin ilman muuta sopia myöhemmin erikseen parlamentaarisesti, kuten tapana on ollut, mutta se on ensi vuoden asia. Sitä ei ole tarpeen päättää vielä tänä vuonna. Yle-veron laskeminen kaikissa tuloluokissa olisi ollut mahdollista, jos Satosen parlamentaarinen työryhmä olisi päätynyt alentamaan Yleisradion rahoitusta. Siihen ei päädytty vuosi sitten, joten tässä tilanteessa ainakin omasta mielestäni tämä kehysriihen päätös pienituloisempien vapauttamiseksi Yle-verosta on toteuttamisen arvoinen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että en ole salaliittoteorioiden ystävä, [Puhemies koputtaa] kuten edustajat Heinäluoma ja Viitanen näyttävät olevan. Mielestäni Yle-veron muuttaminen on oikeudenmukaisuuskysymys eikä liity millään tavoin puoluepolitiikkaan.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+14+14.aspx

"Arvoisa puhemies! Jatkaisin hieman tästä edustaja Meren käyttämästä puheenvuorosta. Kyllähän täällä edustaja Viitanen on kokeneena parlamentaarikkona oppinut käyttämään, ja hyvin käyttääkin, erittäin värikästä retoriikkaa. Äsken hän muun muassa totesi jotain suurin piirtein niin, kuinka tämä hallitus, ja ilmeisesti juurikin perussuomalaiset, ovat napsautelleet riistäjän ruoskaa köyhän selkärankaan, näin se jotenkin meni. [Pia Viitanen: Kyllähän niin on paukkunut, valitettavasti!] Mutta eivät edellisenkään hallituksen saavutukset esimerkiksi työttömyyden vähentämisen saralla... Jos puhemies sallii tämän mainita, niin tavoitteena oli vähentää työttömyyttä 100 000:lla, no, 100 000 työtöntä tuli lisää sosiaalidemokraattisten valtiovarainministerien ja työministerin aikana. Pikemminkin nyt sitten tällä vaalikaudella on menty oikeaan suuntaan. Meillä on nyt 37 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Se on osin seurausta muun muassa mittavista tuloverotuksen keventämisistä, [Pia Viitanen: Ei voi olla!] joita tämä hallitus ja eduskunta ovat kohdentaneet erityisesti pieni- ja keskituloisille.

No, sitten, jos tähän Yleen, Yleisradioon, ja sen rahoitukseen ottaa vielä hiukan kantaa, sehän tässä oli aiheena: Yleisradio on, se on ollut ja se tulee jatkossakin olemaan parlamentin, siis eduskunnan, radio. Siitä me olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Ymmärrän hyvin tämän parlamentarismin vaatimuksen Ylen kokonaisrahoituksen kannalta, ja sitähän me olemme tässä puolustaneet. Sitä vastoin en mitenkään ymmärrä sitä — ehkä edustaja Viitanen pystyy meitä perussuomalaisia kansanedustajia täällä nyt valistamaan — millä tavoin se, että Ylen rahoitusta mahdollisesti kerättäisiin eri tuloluokissa hieman eri tavoin kuin nykyisin, vaikuttaisi tai vaarantaisi Ylen parlamentaarista asemaa.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+22+22.aspx

Avainsanat: Yleisradio, julkinen talous, eduskuntatyö

Eduskunnan päätökset ovat saaneet Suomen talouden nousuun

Keskiviikko 31.5.2017 klo 17:55

Pidin seuraavat parantuneeseen työllisyyskehitykseen ja julkisen velkaantumisen hidastumiseen liittyvät puheenvuorot eduskunnassa 30.5. käydyssä lisätalousarviokeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+32+32.aspx

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on joutunut tekemään monia erittäin vaikeita päätöksiä, mutta pitkälti niiden ansiosta Suomen talouden suunta on lopulta oikea. Työttömyys on meillä Suomessa edelleen vakava inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma, mutta onneksi nyt huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on alentunut koko maassa ja useilla eri sektoreilla, mikä on täysin päinvastaista kehitystä kuin vielä viime hallituskaudella totuttiin näkemään. 

Arvoisa puhemies! Eräs merkittävä tekijä tälle työllisyyden paranemiselle ovat jo toteutetut mittavat, miljardiluokan tuloveron alennukset. Niiden ansiosta kulutus on lisääntynyt. Muun muassa arvonlisäveron tuotot nousevat tämän lisätalousarvion mukaan lähes 190 miljoonalla eurolla ja myös autoverotuotto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Tämä on esimerkki veronalennusten tuomista lisätuloista julkiseen talouteen. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+67+67.aspx

Arvoisa puhemies! Kun työllisyys on nyt kääntynyt selvään nousuun ja talous samalla kasvuun, niin uskaltaa oppositiokin jo kiitellä varovasti, mutta kuitenkin se uskaltaa kiitellä hallitusta. Kiitokset ovat yhä edelleen siis hentoja, mutta kun talouden nousuvauhti hiljalleen tästä kiihtyy, niin lisääntyy varmaan oppositiosta käsin tuleva kiittelykin hallituksen hyvistä esityksistä.  

Lisätalousarvio pienentää kasvaneiden verotuloarvioiden myötä valtion velanottotarvetta kaikkiaan 178 miljoonalla eurolla. On tosiaan varsin poikkeuksellista, että nämä lisätalousarviot pienentävät velanottoa, kuten edustaja Vähämäki täällä tänään aiemmin totesi. Tämä kehitys on ainakin osaltaan seurausta tuloveronalennuksista ja ostovoiman kasvamisesta, mikä on saanut suomalaiset kuluttajat liikkeelle. Arvonlisäverotuotot kasvavatkin yli 180 miljoonaa euroa aiemmin arvioidusta. On silti selvää, että julkinen velkaantumisemme on edelleen liian nopeaa. Onneksi kuntatalouden velkaantumistahti on saatu taittumaan tällä vaalikaudella. 

Arvoisa puhemies! Tuloveron alennusten lisäksi eräs hyvä esimerkki toimivasta kannustimesta on päivähoitomaksujen alennus. Päivähoitomaksuja alennetaan jälleen varsinkin pienituloisissa lapsiperheissä. Se on hyvää jatkumoa jo viime syksynä tehdyille maksualennuksille. Ne ovat parantaneet työllistymisen kannustimia ja kasvattaneet monen pienituloisen perheen käteenjääviä tuloja useilla prosenteilla. Tällaisia hyviä päätöksiä tulee tehdä jatkossakin. Nettotulojen kasvu bruttotulojen pysyessä maltillisina hyödyttää sekä palkansaajia, yrittäjiä että koko suomalaista yhteiskuntaa.

Avainsanat: julkinen talous, työllisyys, eduskuntatyö

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tarpeellinen

Perjantai 17.3.2017 klo 10:30

Pidin ammatillista koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Tässä opposition jättämässä välikysymyksessä vaaditaan muun muassa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista, lähiopetuksen säilyttämistä ja merkittäviä lisäresursseja ammatillisille oppilaitoksille. Ammatillisen osaamisen arvostus onkin kasvussa, ja Suomessa tarvitaan kädentaitajia myös tulevaisuudessa. Ammatilliseen koulutukseen kaivataan silti myös mittavia rakenneuudistuksia.

Terveen julkisen talouden kannalta tarpeelliset säästöpäätökset ja uudistukset jäivät valitettavasti tekemättä edellisellä hallituskaudella, vaikka Suomen vaikea taloustilanne onkin ollut jo pitkään kaikkien puolueiden tiedossa. Toisaalta esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viime eduskuntavaaliohjelmassaan merkittäviä ammatillisen koulutuksen säästöjä ja myös vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyivät yli 100 miljoonan euron säästöt ammatillisesta koulutuksesta. Väistämättä tuleekin mieleen, että oppositiosta käsin on helppoa vastustaa säästöjä ja uudistuksia, joiden tekeminen on julkisen talouden kannalta kuitenkin välttämätöntä, kuten edustaja Niikkokin täällä edellä totesi.

Nykytilanne, jossa koulutukseen kohdennettuja resursseja käytetään tehottomasti ja työelämän vaatimusten ja tarpeiden kannalta vanhentunein tavoin, ei ole kestävä. Näillä näkymin ensi vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus Suomessa noin 20 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen uudistus kumpuaa osin työelämän ja sen edellyttämien osaamistarpeiden muuttumisesta. Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleja on syytä uudistaa. Juuri näihin haasteisiinhan ammatillisen koulutuksen reformi vastaa.

Uudistuksessa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee merkittävästi. Samaan aikaan tutkintojen laaja-alaisuus kuitenkin kasvaa ja antaa valmistuville nuorille aiempaa paremmat valmiudet päästä mukaan työelämään. Oppilaitosten rahoitusta uudistamalla niitä taas kannustetaan tukemaan opiskelijoitaan opintojen suorittamisessa ja valmistumisessa. Jatkossa opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa on huomattavasti nykyistä joustavampaa ja opiskeluun käytetyn ajan sijasta todellisen osaamisen merkitys painottuu. Opiskelijat saavat mahdollisuuden edetä opinnoissaan omaan tahtiin. Opiskelemaan voi myös hakea joustavasti ympäri vuoden. Pienimuotoisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata täysimääräisen tutkinnon sijasta sen joillakin osilla.

Arvoisa puhemies! Erityisesti työpaikalla tapahtuvan käytännönläheisen oppimisen kannalta hyvin merkittävä parannus on koulutussopimus, joka motivoi jatkamaan opiskelua valmistumiseen asti. Samaan aikaan myös oppisopimuskoulutuksen painoarvoa lisätään. Koulutus työpaikalla onkin tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino madaltaa työllistymiskynnystä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformi onkin hyvin tarpeellinen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja saamiseksi mukaan työelämään maamme tulevaisuutta rakentamaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_23+2017+2+123+123.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

Kuntien taloustilanne on kääntynyt nousuun

Tiistai 7.3.2017 klo 23:47

Kuntatalous heikkeni ja kunnat velkaantuivat merkittävästi Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana. Vuoteen 2015 mennessä ne leikkasivat kuntien valtionosuuksia puolitoista miljardia euroa ja säästivät nimellisesti valtion menoja vyöryttämällä massiiviset kustannukset kuntasektorin hoidettavaksi.

Käytännössä edelliset hallitukset pakottivat kunnat nostamaan kunnallisveroa ja leikkaamaan merkittävästi palveluitaan. Vuosikymmenen alkupuoliskolla toistakymmentä kuntaa ajautuikin kriisikuntamenettelyyn tai pakkoliitoksiin taloutensa kurjistumisen myötä.

Päinvastoin kuin edeltäjänsä, nykyinen eduskunta karsii kuntien edellisen neljännesvuosisadan aikana kaksinkertaistuneita lakisääteisiä tehtäviä. Mahdollisista uusista tehtävistä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. Kuntien arkea hankaloittavien säädösten purkaminen on merkittävä askel kohti vapaampaa, toimivampaa ja taloudellisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Istuva hallitus on myös kirjannut ohjelmaansa, ettei kuntien valtionosuuksia leikata.

Kuntatalouden tila onkin parantunut mainittujen toimenpiteiden avulla merkittävästi vuonna 2016. Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos koheni viime vuonna yli puoli miljardia euroa. Jatkossa myös orastava työllisyyden koheneminen parantaa kuntien taloutta niiden verotulojen kehittyessä positiivisesti. Yli kymmenellä kunnalla oli jopa varaa alentaa kunnallisveroaan viime syksynä.

Vaikka julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu edelleen, ovat eduskunnan tällä kaudella tekemät välttämättömät säästöpäätökset hidastaneet velkaantumistahtia merkittävästi. Myös kritisoitu sote-uudistus on tarpeen kustannusten karsimiseksi.

Sote-uudistuksen yhteydessä valtion on turvattava kuntien mahdollisuudet hoitaa niille jäävät tehtävät. Se edellyttää muun muassa merkittäviä muutoksia valtionosuus- ja verojärjestelmiin. Myös uusien kuntapäättäjien on jatkettava järkevää taloudenpitoa seuraavalla valtuustokaudella ja käytettävä yhteiset veroeurot kustannustehokkaasti kuntalaisten tarpeita ajatellen.

Avainsanat: kuntatalous, julkinen talous, kuntavaalit

Sote-uudistus on vietävä lopultakin maaliin

Tiistai 7.3.2017 klo 23:09

Pidin tänään 7.3. sote- ja maakuntauudistuksen lähetekeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on tänään mittava lakipaketti sote‑ ja maakuntauudistuksen viemiseksi eteenpäin. Sote-uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaisten palveluiden saatavuus koko Suomen alueella, ja tämän uudistuksen tavoitteena on tietysti myös saada aikaan 3 miljardin euron säästöt ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Nämä mainitut tavoitteet ovat todella kunnianhimoisia, mutta ne ovat myös välttämättömiä sekä ikääntyvän väestön kasvavan palvelutarpeen että maamme taloudellisen kestokyvyn näkökulmasta käsin tarkasteltuna. 

Vuoden 2019 alussa toimintansa käynnistäville 18 maakunnalle siirtyy lukuisia tehtäviä, muun muassa pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, aluekehitys, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä työ‑ ja elinkeinopalvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kunnille, vaikka niiltä viedäänkin merkittävä osa nykyisistä tehtävistä. Kuntien lakisääteisistä tehtävistä siirtyy noin puolet maakunnille, kuntien menoista keskimäärin 57 prosenttia. Samassa yhteydessä alennetaan lakisääteisesti kuntien tuloveroprosenttia noin 12,5 prosenttiyksiköllä ja tehdään muutoksia valtion tuloveroasteikkoihin. Muutoksen yhteydessä on varmistettava, ettei kenenkään tuloverotus kiristy. 

Kunnille muutoksesta aiheutuva yli‑ tai alijäämän muutos on rajattu 100 euroon asukasta kohti neljän vuoden siirtymäajalla. Kuntien taloudellinen asema ei siis tässä mielessä muutu kovinkaan paljon, mutta niiden tulee luonnollisesti huolehtia talouden tasapainoon pääsemisestä jo hyvissä ajoin ennen uudistuksen toteutumista. Omaisuussiirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille on toteutettava siten, ettei siirroista aiheudu ongelmia kuntatasolla. Myös käyttämättä jäävien kiinteistöjen osalta on löydettävä ratkaisu jatkovalmistelun kuluessa. 

Tämän uudistuksen myötä puretaan parisataa kuntayhtymää ja lukuisia muita toimielimiä. Maakuntien luottamushenkilöt valitaan jatkossa demokraattisilla vaaleilla, mikä on erittäin suuri parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Tähän positiiviseen seikkaan kiinnitti huomiota aiemmin myös edustaja Saarakkala pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa. 

Kansalaisille tärkeimpiä asioita ovat luonnollisesti hoitoonpääsyn nopeutuminen ja aiempaa paremman hoidon saaminen. Ne ovat toivottavia uudistuksen lopputuloksia. Rakenteet ovat tavallisen ihmisen näkökulmasta sivuseikka. Tietenkin kansalaiset arvostavat myös palvelutuotannon kustannustehokkuutta, johon tällä uudistuksella tähdätään. Se edellyttääkin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Sote-uudistuksen yhteydessä on onneksi huomioitu myös järjestöjen näkemykset, mikä näkyy muun muassa vammaisjärjestöjen toivoman henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa. 

Arvoisa puhemies! Valinnanvapaus on kannatettava periaate, kunhan varmistetaan pienten palveluntuottajien toimintaedellytykset. Markkinatalous on hyvä renki muuallakin yhteiskunnassa. Täälläkin esitetystä kritiikistä huolimatta toimiva valinnanvapausmalli olisi merkittävä askel kohti terveydenhuollon tasa-arvoa, jossa pienituloisillakin henkilöillä on mahdollisuus valita itselleen sopivat palveluntarjoajat kohtuullisin kustannuksin. 

Uudistuksen yhteydessä perustetaan myös palvelukeskuksia, jotka helpottavat tukipalveluiden organisointia. Toimivat tietotekniset palvelut tuovat merkittäviä säästöjä nykyjärjestelmään verrattuna. Tiedän tämän, koska olen aiemman ammattini tiimoilta tutustunut terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Kuten edustaja Mäkelä edellä viittasi, alaa on vaivannut hajanaisuus. Sitä on tässä yhteydessä mahdollisuus karsia merkittävästi ja saada tieto kulkemaan kustannustehokkaasti. 

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat kyllästyneet vuosikausia jatkuneeseen sote-veivaukseen. Nyt on korkea aika viedä uudistus kunnialla maaliin. Valitettavasti siinä ei onnistuttu viime vaalikaudella kovasta yrityksestä huolimatta. Tällä kertaa uudistus on vietävä läpi kunnianhimoisesti ja määrätietoisesti paikkaamalla lakiesityksissä mahdollisesti vielä olevat puutteet valiokuntakäsittelyn aikana.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_18+2017+4+152+152.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, sote, julkinen talous

Puheenvuorojani eduskunnan budjettikeskustelussa

Perjantai 23.12.2016 klo 23:58

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla valtion vuoden 2017 tulo- ja menoarvion. Kysyin budjettikeskustelun yhteydessä mm. alueellisen kielikokeilun tilanteesta opetus- ja kulttuuriministeriltä:

"Arvoisa puhemies! Kuten on jo todettu, valtiovarainvaliokunta on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle useita määrärahalisäyksiä, jotka tulevat tarpeeseen. Näihin kuuluvat muun muassa 3 miljoonaa euroa koulujen kerhotoimintaan ja 2,65 miljoonaa euroa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Ne ovat esimerkkejä panostuksista lasten ja nuorten hyväksi, ja kiitos näistä valiokunnalle.

Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään lisäksi muun muassa seuraavaa: 'On niin ikään huolehdittava, että mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti.' Syksyllä myös Suomen Lukiolaisten Liitto esitti kannanotossaan kielikokeilun laajentamista lukioihin. Tällöin selviäisi vapaan kielivalinnan mahdollinen positiivinen vaikutus esimerkiksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien kielten määrään.

Kysynkin ministeriltä, tuotteko piakkoin eduskuntaan perusteellisen, hyvin valmistellun ja kansalaisten selvän enemmistön tahdon mukaisen kielikokeiluesityksen."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.3+38+38.aspx

Työ- ja elinkeinopolitiikkaa koskevassa puheenvuorossani otin kantaa mm. yritystukijärjestelmään ja tuulivoiman syöttötariffiin:

"Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut tänä vuonna eduskuntaan huomattavan määrän työllisyyttä edistäviä uudistuksia, ja niitä todella tarvitaan. Tällaisiin uudistuksiin lukeutuvat mittavien tuloveron alennusten lisäksi muun muassa yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero, kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä jo tässäkin keskustelussa mainittu päivähoitomaksujen alennus erityisesti pienituloisille yksinhuoltajille. Tämä viimeksi mainittu on erinomainen esimerkki kannusteesta, joka pienentää positiivisella tavalla työn vastaanottamisen kynnystä ja siten parantaa työllisyyskehitystä.

Arvoisa puhemies! On myös erittäin hyvä, että hallitus arvioi yritystukijärjestelmää kokonaisuutena, ja, kuten tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, niin selvitysten mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan jopa siten, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema saattaa vaikeutua.

Toisaalta siinä mietinnössä todetaan myös, että yritystukijärjestelmästä on kehittynyt vähitellen varsin laaja ja hajanainen kokonaisuus. Lieneekin totuudenmukaista arvioida, ettei yritystukijärjestelmä ole ollut enää vuosiin kenenkään hallussa. Valitettava esimerkiksi epäonnistuneesta yritystuesta on tuulivoiman syöttötariffi, jonka verovaroista rahoitetut kustannukset kansalaisille ovat miljardien eurojen suuruusluokkaa vuosien saatossa yhteenlaskettuna. Onneksi hallitus on rajannut nyt syöttötariffikiintiön 2 500 megavolttiampeerin yhteenlaskettuun nimellistehoon.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys kansantalouden kasvulle on erittäin merkittävä. Valitettavasti Suomen sijoitus on pudonnut näissä t&k-menojen OECD-maiden keskinäisessä vertailussa vahvasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Mutta pitkän tähtäimen menestyksen mahdollistamiseksi yritysten omakin panostus t&k-toimintaan on merkittävä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.1+85+85.aspx

Kuten eduskunnassa maanantaina totesin, väyläverkon korjausvelan pienentäminen on positiivinen asia. Sitä vastoin Tampereen raitiotien rahoitukseen suhtauduin kriittisemmin:

"Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että nykyinen hallitus panostaa merkittävästi väylähankkeisiin. Liikenneväyliemme korjausvelka on kasvanut vuosikymmenien kuluessa huolestuttaviin mittoihin, ja sen arvoksi on arvioitu 2,5 miljardia euroa. Tämän vaalikauden aikana eli vuosina 2016—18 korjausvelan vähentämiseen suunnataan 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja myös perusväylänpitoon 364 miljoonaa euroa lisärahaa vuosina 2017—2019. Sujuva liikenne parantaakin muun muassa elinkeinoelämämme kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Tampereelle tullaan rakentamaan katuraitiotie kaupunginvaltuuston päätöksellä, ja hankkeelle annetaan tämän budjetin myötä valtion rahoitusta 71 miljoonaa euroa. On kuitenkin mainittava, että raitioliikenteen käyttöönotolle olisivat tarjonneet erittäin hyvän vaihtoehdon samassa maakunnassa eli Sastamalassa Pirkanmaalla valmistettavat sähköbussit. Niitä on syksyllä otettu matkustuskäyttöön Turussa. Näitä sähköbusseja on tarkoitus käyttää kotimaan lisäksi myös muun muassa Tanskassa. Ainakin muunneltavuudeltaan sähköbusseihin nojautuva liikkumisjärjestelmä on ylivoimainen raitiotiehen verrattuna. Sähköbussi on energiatehokas, ja se on tulevaisuuden teknologiaa. Sähköbussien valmistus myös työllistää huomattavan määrän työntekijöitä kotimaassa. Sähköbussin hinta on tällä hetkellä kaksinkertainen tavalliseen dieselbussiin verrattuna, mutta akkuteknologian ja muun tekniikan kehittymisen myötä kustannukset tulevat mitä todennäköisimmin alentumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Edustajat Kasvi ja Kopra ottivat aiemmin puheeksi myös muun muassa Tampereella testattavana olevat robottiautot. Nekin saattavat mullistaa liikkumisemme tavalla, jota emme vielä osaa edes kunnolla kuvitella."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.2+75+75.aspx

Keskiviikkoisessa puheenvuorossani kiitin eduskuntaa mm. sotaveteraanien muistamisesta:

"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tehnyt tässä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta huolimatta useita merkittäviä kohdennuksia. Muun muassa erinäisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan erityishankkeita varten on mietintöön lisätty 4,5 miljoonaa euroa. Tästä kyseisestä summasta käytetään miljoona euroa valtakunnallisille ruoka-apua tarjoaville toimijoille, 1,75 miljoonaa euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen, miljoona euroa päihdeongelmista kärsivien hoidon ja tuen järjestämiseen ja myös muun muassa ennakoivaan lastensuojeluun tarjotaan lisäresursseja. Nämä mainitut ovat esimerkkejä valiokunnassa tehdyistä arvovalinnoista, joilla apua tarjotaan monelle heikossa asemassa olevalle väestön osalle ja ihmiselle.

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta vuoden 2017 budjettiin sisältyvästä 40 miljoonan euron lisäsatsauksesta veteraanien hyväksi ja itsenäisyytemme 100-vuotisen taipaleen kunniaksi. Raha osoitetaan maksuttomien kotiin vietävien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sotainvalidien haitta-asterajaa alennetaan siten, että ensi vuoden alusta lähtien 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit pääsevät maksuttomien kunnallisten kotipalveluiden piiriin. Tämän mainitun haitta-asterajan voisi tosin poistaa jatkossa kokonaan. Myös kuntien tulee olla aiempaa aktiivisempia veteraanipalveluiden järjestämisessä ja niistä tiedottamisessa.

Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi eduskuntaa muutoksesta, jolla perutaan rintamalisiä koskeva 0,85 prosentin indeksileikkaus. Valtiontalouden kannalta tähän liittyvä 140 000 euron määrärahalisäys sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaisen veteraanilisän osuus 40 000 euroa ovat vain pisara meressä. Sitä vastoin periaatteellisella tasolla kyse on merkittävästä (Puhemies koputtaa) tunnustuksesta maatamme sodassa puolustaneille veteraaneille."


Avainsanat: eduskuntatyö, puheenvuorot, julkinen talous

Puheenvuoroni maahanmuuttokustannuksista

Perjantai 16.12.2016 klo 12:30

Eduskunta käsitteli 15.12. sisäministeriön hallinnonalan budjettia. Esitin keskustelun aikana oheisen näkemyksen maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista:

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo eilisessä budjetin yleiskeskustelussa, että yksi merkittävä syy valtion ensi vuoden budjetin alijäämään ovat maahanmuuton sadoilla miljoonilla euroilla normaalivuosiin verrattuna kohonneet kustannukset. Hallituksen tuleekin ehdottomasti panostaa huomattavasti aiempaa määrätietoisemmin maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisten ohjelmiensa toteuttamiseen.

Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna arviolta noin 6 000 hakijaa. Määrä on silti edelleen selvästi normaalivuosia korkeampi, ja se johtuu pitkälti alkuvuonna Venäjältä saapuneista hakijoista. Nythän tilanne on tasaantunut siitä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on pidetty tarpeellisena turvapaikkahakemuskäsittelyn nopeuttamista, ja muun muassa hallinto-oikeuksien prosesseja tehostamalla lainsäädännön keinoin näin on jo tehtykin. Keskeistä on kuitenkin varmistaa päätösten laatu, jotta hakijoille ei tulla myöntämään myönteisiä päätöksiä varmuuden vuoksi liukuhihnatyönä, kuten syksyn 2015 paniikkitunnelmissa näyttää käyneen. Linja näyttääkin kiristyneen tänä vuonna selvästi.

Arvoisa puhemies! Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin on varattu noin 280 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Tänä vuonna kustannukset ovat olleet peräti 632 miljoonaa euroa. Vastaanottokeskuksia onkin nyt suljettu merkittävästi, ja jäljellä olevien keskusten käytön on oltava tehokasta. Ja vaikka tämä aleneva kustannuskehitys on positiivinen asia, niin on muistettava, että osa kuluista siirtyy muun muassa kuntien maksettaviksi oleskeluluvan saaneiden asetuttua kuntien asukkaiksi.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Ministeri Risikko otti esille sen, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulee poistaa tehokkaasti maasta. Ja ministeri näyttääkin kehittyvän virkansa hoitamisessa oikeaan suuntaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_135+2016+2.2+64+64.aspx

Avainsanat: maahanmuutto, julkinen talous, eduskuntatyö

Puheenvuoroni valtion ensi vuoden talousarvion yleiskeskustelussa

Perjantai 16.12.2016 klo 9:36

Pidin keskiviikkona 14.12. seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion ensi vuoden talousarvion yleiskeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Suomen talous näyttää päässeen hienoiselle kasvu-uralle. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote on noussut 1,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, ja tämä antaakin toivoa julkisen talouden saamiseksi kuntoon ainakin pidemmällä tähtäimellä, vaikka valtion alijäämä on budjetin mukaan ensi vuonnakin 5,6 miljardia euroa. Se on yhä valitettavan paljon ja jää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa noin 329 000 työtöntä työnhakijaa. Tämä on varsin korkea luku, ja työttömyys kirpaisee aivan liian suurta osaa suomalaista perheistä. Työttömyys näyttää onneksi kääntyneen hienoiseen laskuun, onhan työttömiä tänä syksynä noin 9 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Pirkanmaalla, Tampereen, Ylöjärven ja Nokian yhtymäkohdassa sijaitsevan Kolmenkulman Eco3-alueelle nouseva, valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä on esimerkki positiivisesta kehityksestä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat myös sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla. Tämä Kolmenkulman alue sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella, ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa.

Laajuudeltaan tälle 90 hehtaarin kokoiselle Eco3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja. Menestyessään yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja Pirkanmaan lisäksi myös muualle Suomeen. Tämän alueen kehitysedellytysten parantaminen on siis valtakunnallisestikin tärkeää, ja myös valtiovarainvaliokunta on huomioinut tämän seikan. Se esittääkin alueen kehittämiseen määrärahaa, kuten moneen muuhunkin työllisyys- ja elinkeinopolitiikan kannalta merkittävään hankkeeseen.

Arvoisa puhemies! Kuten hallitusohjelmaan kuuluu, tämänkään talousarvion myötä verotus ei kiristy, mutta sen painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaverotusta. Olemme aiemmin täällä jo korottaneet muun muassa tupakkaveroa. Budjetti tuo mukanaan kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut 515 miljoonan euron tuloveron alennukset, ja työntekijöiden ohella eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna.

Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, näitä tuloveron alennuksia on pidettävä merkittävinä. Tuloverotuksen keventäminen on tulevien talouden kasvumahdollisuuksien kannalta täysin oikeansuuntainen toimenpide. On lisäksi muistettava, että tuloveron kevennyksiä kohdennettiin jo tälle vuodelle 450 miljoonan euron verran. Se on osoitus hallituksen johdonmukaisesta tuloveropolitiikasta.

On todettava, että eduskunta on joutunut tekemään kipeitä leikkauksia velkaantumisemme hidastamiseksi. Tähän budjettiin sisältyy kuitenkin myös monia positiivisia ja periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Poliisitoiminnan määrärahat turvataan sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Perussuomalaisten tekemä ja nyt toteutuva esitys yli 60‑vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle on moraalisesti tärkeä kädenojennus monelle pitkäaikaistyöttömälle.

Päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten yksinhuoltajien osalta niitä jopa alennetaan. Veteraanien maksuttomia, kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan peräti 40 miljoonalla eurolla. Se on tärkeä ele itsenäisen Suomen 100‑vuotisjuhlavuonna ja osoittaa myös käytännössä eduskunnan Suomea kriisivuosina henkensä uhalla puolustaneita henkilöitä kohtaan tuntemaa arvostusta ja kiitollisuutta.

Arvoisa puhemies! Yritysten toimintaedellytyksiin on kiinnitetty tänä syksynä laajaa huomiota. Eduskunta on hyväksynyt muun muassa maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen, yrittäjävähennyksen ja kotitalousvähennyksen laajentamisen. Ne edesauttavat positiivista työllisyyskehitystä ja julkisen velan taittamista.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Olen puheenvuorossani antanut valtion talousarviosta aivan ansaitusti positiivista palautetta. Haluan kuitenkin lopuksi nostaa keskusteluun vielä viime vuosina ja varsinkin viime vuonna kovasti nousseet maahanmuuton kustannukset, jotka syksyn 2015 maahanmuuttokriisin seurauksena ovat kohonneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuotta kohti. Katsonkin, että hallituksen tulee näiden menojen kohtuullistamiseksi panostaa huomattavasti aiempaa voimallisemmin maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa toteuttamiseen. (Ozan Yanar: Mitä vielä!)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_134+2016+4+85+85.aspx

Avainsanat: julkinen talous, eduskuntatyö

Kehitysapuun liittyvistä ongelmista on voitava keskustella

Torstai 24.11.2016 klo 20:05

Pidin eduskunnassa 22.11. valtion vuoden 2017 täydentävästä talousarviosta keskusteltaessa seuraavan puheenvuoron kehitysapuun liittyvistä ongelmista:

Arvoisa puhemies! Aiheeseen liittyvä debatti meni äsken ohi, enkä ehtinyt saada siinä puheenvuoroa, mutta haluaisin vielä kuitenkin palata hyvin lyhyesti äskeiseen kehitysavusta ja sen hyödyllisyydestä käytyyn keskusteluun.

Edustaja Laukkanen nimittäin pyysi perussuomalaisilta edustajilta lähdettä siihen, että kehitysapu ei olisi hyödyllistä, ja kirjattakoon eduskunnan pöytäkirjaan, että ainakin kehitysavun asiantuntija ja entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen kirjoitti viime vuonna kehitysapua rankasti kritisoivan kirjan nimeltä Kehitysavun kirous.

Entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen ei ole mikään noviisi, hänellä on vuosikymmenten konkreettinen kokemus kehitysapuun liittyvästä toiminnasta, ja omien sanojensa mukaan hänen suhtautumisensa muuttui ajan myötä alun sinisilmäisestä kehitysavun puolustamisesta myöhempien aikojen erittäinkin kriittiseksi katsannoksi. Matti Kääriäisen kirjassa on muun muassa todettu kehitysavusta tulleen julkisessa keskustelussa pyhä aihe, jota ei kenenkään sovi julkisesti kritisoida tai muussa tapauksessa kritisoija saa otsaansa oikeistolaisen leiman. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Rydman täällä aiemmin keskustelussa esitti, niin myös omasta mielestäni kehitysavun sijaan toimiva markkinatalous on ollut ratkaiseva tekijä monen aiemman kehitysmaan talouden nousussa. Monia hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa Kaakkois-Aasian maista. Sitä vastoin pelkkä kehitysapu on valitettavan usein mennyt, myös entisen suurlähettilään Kääriäisen mielestä, diktaattorien taskuihin ja sementoinut entisestään heidän valtaansa. Tämä ei ole ollut useinkaan kovin hyväksi tavallisen kansan kannalta. Länsimaissa tätä ei ole otettu huomioon, vaan on ostettu parempaa omaatuntoa kehitysavun turvin.

Avainsanat: eduskuntatyö, kehitysapu, julkinen talous

Maahanmuuton kustannuksia on karsittava

Tiistai 20.9.2016 klo 17:00

Pidin tänään 20.9. muun muassa seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion vuoden 2017 talousarvion lähetekeskustelussa:
 
"Arvoisa puhemies! Hallituksen monesta hyvästä toimenpiteestä huolimatta valtion velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut riittävästi, ja merkittävän uuden menoerän ovat muodostaneet maahanmuuttoon liittyvät kustannukset, jotka ovat kasvaneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla tavanomaiseen tasoon nähden. Tarkkaa summaa niistä ei näytä tietävän kukaan edes valtiovarainministeriössä.
 
Maahanmuuttopolitiikkaa on onneksi kiristetty tällä hallituskaudella lainsäädännöllisin keinoin, mikä ensi vuoden talousarvion mukaan alentaa maahanmuuton kustannuksia noin 180 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Menoja aiheutuu jatkossa kuitenkin merkittävästi paitsi valtiolle myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille.
 
Työ maahanmuuton menojen karsimiseksi onkin vielä pahoin kesken, ja siksi hallituksen viime vuonna sopimat hyvät maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset linjaukset on vietävä pikaisesti ja täysimääräisesti käytäntöön."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, puheenvuoro

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Keskiviikko 7.9.2016 klo 12:01

Oheinen kolumnini on julkaistu tänään 7.9. Ylöjärven uutisissa:

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Alkusyksyn tiukka budjettiriihi on takana. Päätökset saatiin valmiiksi kaavaillussa aikataulussa, vaikka paineita riiheen tuli etukäteen sekä hallituksen sisältä että sen ulkopuolelta. Hallituksen budjettiesitys tuodaan eduskuntakäsittelyyn alkusyksyn aikana ja hyväksytään sekä valtion tulo- ja menoarvion että lainsäädännöllisten muutosten osalta lopullisesti marras-joulukuun kuluessa.

Budjettiriihessä etsittiin keinoja parantaa työllisyyttä. Yritykset ja erityisesti lukuisat pienyritykset muodostavat maamme talouden selkärangan, vaikka niiden toimintaedellytykset ovat jääneet takavuosina valitettavan vähälle huomiolle poliittisessa päätöksenteossa. Istuvan hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi.

Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei veroaste nouse enää nykyisestä. Budjetti tuokin mukanaan 515 miljoonan euron tuloveronalennukset, ja työntekijöiden lisäksi myös eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna. Tarkoituksena on siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaveroja, esimerkiksi tupakkatuotteiden verotusta.

Yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä kohennetaan. Yrittäjät ovat tähän asti joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynyt asiakkaalta yritykselle. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen ainakin pienimmissä yrityksissä. Nyt tämä toive toteutuu, ja jatkossa pienimmät yritykset maksavat arvonlisäveron vasta saadessaan maksun myymästään tuotteesta tai palvelusta. Pienyrityksille ei siten enää aiheudu kohtuuttomia seurauksia asiakkaiden laskunmaksun viivästymisestä.

Hallitus toteuttaa samalla hallitusohjelman kirjauksen yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennyksen toteutuessa liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeino- ja verotusyhtymien tuloksesta saa tehdä verotuksessa viiden prosentin vähennyksen. Myös kotitalousvähennyksen määrä kasvaa ja auttaa parantamaan työllisyyttä.

Budjettiriihessä tehtiin muitakin periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Perussuomalaisten esitys yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle toteutuu. Myös päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten osalta niitä jopa alennetaan. Rintamaveteraanien maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan.

Sitä vastoin valtio ei myönnä Guggenheimille rahoitusta, vaikka eräät eturyhmät museohanketta ankarasti lobbasivatkin. Taloudellisesti kannattamattoman Guggenheimin tukeminen ei millään muotoa voinut olla perusteltua, kun monesta muusta kohteesta joudutaan leikkaamaan. Perussuomalaisille tämä oli moraalisestikin tärkeä kysymys.

Hallitukselle jää budjettiriihen päätöksistä huolimatta edelleen paljon tehtävää valtion velkaantumisen saamiseksi kuriin. Vanhasen kakkoshallituksen aikana alkanut nopea velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut. Julkisella sektorilla on muiden toimenpiteiden lisäksi otettava käyttöön tuottavuutta parantavaa uutta teknologiaa. Jatkossa kustannuksia voidaan alentaa digitalisaatiota paremmin hyödyntämällä.

Ylöjärven kaupunki on ollut aktiivinen digitaalisten palveluiden edistäjä. Ylöjärvi kulkee eturintamassa osallistuen valtiovarainministeriön digikuntakokeiluun, jossa etsitään uusia keinoja päästä eroon kuntasektorin tehottomista toimintamuodoista. Onnistumalla tässä Ylöjärven kunnallisveroaste pystytään pitämään kohtuuden rajoissa, eivätkä tehokkaammat toimintatavat ole tietenkään haitaksi muissakaan Suomen kunnissa.

Avainsanat: kolumni, eduskuntatyö, julkinen talous

Maahanmuuton kustannukset on selvitettävä ja laitettava leikkuriin

Tiistai 31.5.2016 klo 19:20

Pidin eduskunnan tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa seuraavan maahanmuuton kustannuksia käsittelevän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Lähes tarkalleen puolet vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon sisältyvästä 455 miljoonan euron määrärahalisäyksestä, nimittäin 230 miljoonaa euroa, tulee kulumaan maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä summa on itse asiassa lähestulkoon sama kuin esitykseen sisältyvä nettolainanotto, joka on suuruudeltaan 233 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten voidaan siis katsoa jäävän sellaisinaan tulevien sukupolvien maksettaviksi. Maahanmuuton kustannusten on esityksessä arvioitu olevan yli 780 miljoonaa euroa suuremmat kuin ne ovat olleet aiempina vuosina.

Kokonaisuudessaan maahanmuuttokustannusten osalta liikutaan siis jo vähintään miljardin euron suuruusluokassa ja todennäköisesti todelliset kustannukset ovat vielä tätäkin arviota huomattavasti suuremmat. Ellei tarpeellisiin toimenpiteisiin pian ryhdytä, niin ne kasvavat jatkossa entisestään. Tämä kaikki siis siitäkin huolimatta, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttoa on pidetty pääsääntöisesti pelkästään rikkautena ja voimavarana.

Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia on ryhdyttävä alentamaan ja pikaisesti tulee toteuttaa hallitusohjelman kirjaus maahanmuuton kustannusten selvittämisestä, sillä kun kustannukset ovat tiedossa, on niihin helpompi puuttua lainsäädännöllisin keinoin.

Kuten edustaja Hakkarainen äsken totesi, niin Suomen on ensinnäkin alennettava maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä. Eräs tähän liittyvä merkittävä toimenpide on perheenyhdistämiskriteerien useassa vaiheessa tapahtuva tiukentaminen, ja toivottavasti kiristykset tapahtuvat tiukoin ehdoin.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Mäntylän johdolla on valmisteltu maahanmuuton sosiaaliturvan eriyttämistä ja karsintaa. Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisiin ohjelmiin sisältyvien esitysten nopea toteuttaminen tulee kyllä vähentämään julkisen sektorin velkaantumista, mutta vain jos ne toteutetaan täysimääräisesti."

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuuttopolitiikka

Näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista

Perjantai 11.3.2016

Aamulehti julkaisi tänään (11.3.) näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille säädetystä lukukausimaksusta.

Aamulehti_110316.jpg

Avainsanat: vapaa kielivalinta, julkinen talous, mielipidekirjoitus

YLE:n toimintaa ja rahoitusta on syytä uudistaa

Tiistai 8.3.2016

Edustajakollegani Teuvo Hakkarainen on julkaissut YLE:n rahoituksesta tiukkasävyisen kannanoton, jonka sisältöön on helppo yhtyä. Kansalaiset maksavat vuosittain lähes puoli miljardia euroa YLE-veroa riippumatta siitä, käyttävätkö he YLE:n palveluita vai eivät.

YLE-vero vääristää mediamarkkinoiden toimintaa kohtuuttomasti. Se on todennäköinen osasyy kaupallisen median heikkoon taloustilanteeseen ja YT-neuvotteluihin.

Myös YLE:lle laissa määrätty velvollisuus tukea monikulttuurisuutta vaikuttaa väistämättä uutisoinnin sisältöön ja luonteeseen. Lisäksi ruotsinkielisen toiminnan osuus YLE:n kokonaiskuluista on suhteettoman korkea. Nämä ovat esimerkkejä epäkohdista, joihin kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtaman YLE-työryhmän on ehdottomasti puututtava.

https://www.suomenuutiset.fi/hakkaraisen-tiukka-linjaus-ylesta-100-150-miljoonaa-budjetista-pois-ruotsinkielista-ohjelmistoa-karsittava-monikulttuurisuuden-tukeminen-poistettava-yle-laista/

Avainsanat: julkinen talous, YLE, verotus

Perussuomalaisten vaikutus lainsäädäntöön on merkittävä ja näkyvä

Lauantai 21.11.2015

Perussuomalaisten kädenjälki on näkynyt loppusyksyn aikana vahvasti eduskunnan ja hallitukseksen toiminnassa. Vaikka ajat ovat vaikeat, on syksyn aikana tehtyjen päätösten painopistettä saatu suunnattua köyhimmän kansanosan kannalta oikeaan suuntaan.

Marraskuun alussa hallitus veti perussuomalaisten vaatimuksesta pois esityksensä ns. tehokkaan katumisen laista, joka olisi mahdollistanut verottajalle ilmoittamatta jätettyjen tulojen jälki-ilmoittamisen ilman rikosoikeudellista vastuuta. Samassa yhteydessä hallitus ilmoitti lisäävänsä ensi vuoden budjettiesitykseen määrärahoja harmaan talouden torjuntaa varten. Harmaan talouden torjunta on paitsi taloudellisesti kannattavaa, myös moraalisesti tärkeää. Kaavailtu hallintorekisteriuudistuskin laitettiin samoihin aikoihin jäihin, koska PS ei ollut valmis hyväksymään uudistusta. Lukuisat asiantuntijat olivat tätä ennen ilmaisseet huolensa mm. osakeomistusten piilottamiseen ja siitä seuraaviin väärinkäyttömahdollisuuksiin liittyvistä ongelmakohdista.

Marraskuun ehdottomasti kiperin vääntö aiheutui sote-uudistuksesta, jonka sisällöstä keskusta ja kokoomus päätyivät julkiseen riitaan. Perussuomalaisilla oli varsin aktiivinen ja ratkaiseva rooli sovun löytämisessä. Erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ja muut PS-neuvottelijat vaikuttivat asiantuntemuksellaan siihen, että tasa-arvoiset palvelut turvataan jatkossa ympäri Suomen riippumatta siitä, asuuko palveluiden käyttäjä isossa kaupungissa tai maaseutupaikkakunnalla. Uudistuksen yhteydessä karsitaan olennaisesti myös palvelurakenteeseen vuosikymmenien saatossa syntyneiden kuntayhtymien lukumäärää.

Moraalisesti kenties merkittävin saavutuksemme on eläkeläisten asumistuen säilyttäminen entisellä tasollaan. Ilman perussuomalaisten vastustusta eläkeläisten asumistuki olisi yhdistetty yleisen asumistuen kanssa. Alkuperäisen esityksen mukaan tämä olisi voinut pienentää eläkeläisten käteen jääviä kuukausituloja useilla kymmenillä euroilla. Eduskuntaryhmämme tuli vaikutusarvioiden perusteella siihen tulokseen, etteivät näin rajut leikkaukset pienituloiselta kansanosalta voi olla millään muotoa hyväksyttäviä. Suuri joukko eläkeläisiä huokaisi helpotuksesta päätöksestä kuultuaan, korotettiinhan samaan aikaan takuueläkettä 23 eurolla kuukaudessa. Myös YLE-veron maksamisesta vapautetaan kaikki alle 857 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt.

Yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden yhdenvertaisuutta saatiin parannettua, kun perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattu, kuntaliitoksissa aiemmin syntynyt lakisääteinen viiden vuoden irtisanomissuoja poistettiin laista. Pahimmillaan tästä oli aiheutunut jopa yli vuosikymmenen mittainen ketjuuntunut irtisanomissuoja kunnan henkilöstölle. Jatkossa toteutettavissa kuntaliitoksissa tehty lakimuutos mahdollistaa hallinnon tehostamisen.

Loppukuun aikana hyväksyy eduskunta vielä mm. pieni- ja keskituloisille suunnatun tuloveronkevennyksen. Se parantaa palkansaajien ostovoimaa noin 20 eurolla kuukaudessa. Samassa yhteydessä alennetaan lievästi ns. solidaarisuusveron alarajaa ja korotetaan hieman ylempää pääomaveroprosenttia. Tällä varmistetaan se, että verorasitus kohdistuu maksukyvyn mukaisesti ja pienilläkin työtuloilla on jatkossa aiempaa helpompaa tulla toimeen. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan nämä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Suomen ja samalla koko Euroopan eittämättä suurin haaste kohdistuu maahanmuuttopolitiikan saamiseksi hallintaan. Schengen-alueen ulkorajojen vuotaessa on turvapaikanhakijoiden aalto suuntautunut myös Suomeen. Eduskuntaryhmä ja hallituksen PS-ministerit tekevät kovaa työtä karsiakseen mahdollisia vetovoimatekijöitä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan pienentäminen ja perheenyhdistämiskriteerien tiukentaminen ovat asioita, joihin tähtäämme nopealla aikataululla.

Eduskuntaryhmämme vaatii pikakäännytysten käyttöönottoa länsirajalla. Tärkeää on myös uudistaa Schengen- ja Dublin-sopimuksia siten, etteivät alueen ulkopuolelta tulevat turvapaikanhakijat pysty valitsemaan vapaasti maata, johon jättävät hakemuksen. Sopimukset on laadittu tilanteessa, jossa nykyisenkaltaista massamaahanmuuttoa ei ole osattu ennakoida, eivätkä ne siten sovellu nykytilanteen ratkaisemiseen. Perussuomalaiset tekevät tältäkin osin aktiivista työtä ja pitävät maahanmuuttopolitiikan yleistä kiristämistä ykköstavoitteenaan. Vain siten pystytään turvaamaan yhteiskuntamme turvallisuus ja taloudellinen vakaus myös tuleville sukupolville.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö, julkinen talous

Eläkeläisten asumistuen leikkaus peruttiin PS:n vaatimuksesta

Maanantai 16.11.2015

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen hallituksen päätökseen perua eläkeläisten asumistukeen kaavaillut leikkaukset. Perussuomalaisille tämä leikkausesitys oli eräs hallitusohjelman vaikeimmista kirjauksista. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) oli jo aiemmin tänä syksynä PS-edustajien tuella saanut rajattua leikkausta alkuperäiseen esitykseen verrattuna ja sai siis nyt muut hallitusuolueet luopumaan leikkauksesta kokonaan.

Huolellisen kokonaisarvoinnin jälkeen hallitus katsoi, että kyseinen säästöpäätös olisi aiheuttanut osalle eläkeläisistä kohtuuttomia vaikeuksia. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta otettiin pitkä askel oikeaan suuntaan, onhan useimpien eläkeläisten käytännössä mahdotonta hankkia lisätuloja asumiskustannusten jatkuvasti noustessa.

http://yle.fi/uutiset/hallitus_peruu_elakelaisten_asumistuen_leikkaukset/8457602

Avainsanat: eläkeläisten asumistuki, julkinen talous

Parannettu talousarvioesitys

Torstai 10.9.2015

Hallitus esitteli tänään neuvottelujen tuloksena parannetun budjettiehdotuksen, jossa suurituloiset kansalaiset otetaan huomattavasti aiempaa vahvemmin mukaan säästötalkoisiin. Uusia kohtia esityksessä ovat mm. solidaarisuusveron alarajan nosto, ylemmän pääomaveroprosentin pieni korotus sekä noin kahden prosentin alennus ministerien ja kansanedustajien palkkioihin.

Pienituloisten asemaan on toisaalta luvassa hieman kohennusta. Takuueläkkeen saajat välttyvät jatkossa YLE-veron maksulta. Lisäksi eläkkeensaajien asumistukeen kaavailtua leikkausta on päätetty kohtuullistaa. Positiivisena asiana mainittakoon vielä se, ettei arvonlisäveroa tai bensaveroa nosteta aiemmista kaavailuista huolimatta.

Toivottavasti nämä toimenpiteet auttavat kansalaisia hyväksymään aiemmin tällä viikolla esitellyt leikkaukset. Tilanne on vaikea ja kansakunnan yhtenäisyys ensiarvoisen tärkeä, jotta Suomen talous saadaan lopulta nousuun.

http://yle.fi/uutiset/nain_hallitus_ottaa_hyvaosaiset_mukaan_talkoisiin_solidaarisuusvero_laajenee_ylempi_paaomaverokanta_nousee/8295801?ref=leiki-uup

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous

Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksestä

Keskiviikko 12.8.2015

Hallitusohjelmaan perustuvassa valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä on monia oikeansuuntaisia painopistemuutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Menoja vähennetään mm. kehitysyhteistyöstä (200 miljoonaa euroa) ja valtionhallinnosta (40 miljoonaa euroa). Lisää varoja esitys kohdentaisi mm. perhe- ja omaishoitajille (85 miljoonaa euroa) sekä ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen (50 miljoonaa euroa kumpaankin).

Veroaste kevenee pieni- ja keskituloisilla, mikä parantaa työnteon kannattavuutta ja lisää ostovoimaa. Myös takuueläkettä on tarkoitus korottaa hieman.

Talousarvioesitys tulee syksyllä yksityiskohtaiseen käsittelyyn valtionvarainvaliokuntaan, jonka jäsen itsekin olen.

http://yle.fi/uutiset/stubbin_ensimmainen_budjettiehdotus_kiristaa_hyvatuloisten_verotusta/8221123

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous

Kuntien liikkumavara lisääntyy

Perjantai 26.6.2015

Mielipidekirjoitukseni Aamulehdessä 25.6.

Aamulehti_250615.PNG

Avainsanat: julkinen talous, eduskunta, hallitusohjelma

Vanhemmat kirjoitukset »