Kirjallinen kysymys Postin nykytilasta ja omistajaohjauksesta

Torstai 5.9.2019 klo 15.43

Jätin eilen eduskunnassa hallituksen vastattavaksi oheisen Postin nykytilaa ja omistajaohjausta koskevan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys Postin nykytilasta ja omistajaohjauksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Sekä kansalaispalautteen perusteella että Kuluttajaliiton tekemän kyselyn mukaan kuluttajien luottamus Postiin on heikentynyt. Eräs merkittävä osasyy tyytymättömyyden kasvuun on postinjakelun tuntuva hidastuminen aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2017 voimaan tulleen postilain uudistuksen myötä postimerkeillä varustetuista kirjeistä ja korteista vähintään 50 prosentin on oltava perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä. Ennen lakimuutosta vähintään 95 prosenttia lähetyksistä oli toimitettava perille viimeistään toisena arkipäivänä.

Asiakaspalautteen nojalla myös postinkulun epävarmuus heikentää Postin julkikuvaa. Uutisoinnin mukaan osa postilähetyksistä on jäänyt toimittamatta perille useiden kuukausien odottelun jälkeenkin. Posti on pyrkinyt reagoimaan asiaan ottamalla käyttöön maksullisen lisäpalvelun, jolla postilähetys toimitetaan vastaanottajalle nopeutetusti ja jonka avulla lähetyksen kulkua on mahdollista seurata. Kyseinen lisäpalvelu kuitenkin lähes kaksinkertaistaa kirjeen postittamiskustannukset tavallisen kirjepostimerkin hintaan verrattuna.

Posti joutuu toimimaan kiristyvän kilpailun ja sähköisten palveluiden suosion lisääntymisen ristipaineessa. Toistuvat postimaksujen korotukset ovat todennäköisesti vaikuttaneet merkittävästi kirjelähetysten nopeaan vähenemiseen. Kirjeen tai kortin lähettämisen hinta on kohonnut selvästi kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa tavanomaisen kirjeen tai kortin sai lähetettyä 1. luokassa 0,70 eurolla ja 2. luokan lähetyksen hinta oli 0,60 euroa. Loppukesällä 2019 tehdyn hinnankorotuksen jälkeen kirjeen tai kortin postittaminen maksaa jo 1,60 euroa. Kuluttajahintaindeksi on noussut kyseisellä vajaan 12 vuoden ajanjaksolla vain noin 16 prosenttia, postimerkin hinta siis jopa yli 160 prosenttia.

Viimeaikaiset suunnitelmat Postin työntekijöiden merkittävistä palkanleikkauksista ja työehtosopimusten muuttamisesta ovat synnyttäneet laajan julkisen keskustelun. Työehtokiistassa toistaiseksi otettu aikalisä on oikeansuuntainen, mutta ei vielä sellaisenaan riittävä toimenpide. Valtionyhtiönä Postin tulee osoittaa olevansa pitkäjänteinen ja vastuullinen työnantaja. Myös johdolle maksettujen palkkioiden tulee olla kohtuullisia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus tuoda pikaisesti eduskuntaan lakiesityksen postilaissa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi ja

millaisia omistajaohjauksen tarjoamia keinoja hallitus aikoo käyttää Postia kohtaan koetun luottamuksen kohentamiseksi sekä edesauttaakseen Postin toimintaa pitkäjänteisenä ja vastuullisena työnantajana ja valtionyhtiönä?

Helsingissä 4.9.2019

Sami Savio"

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä postilain uudistusta vastaan

Keskiviikko 21.6.2017 klo 15.15

TIEDOTE: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä postilain uudistusta vastaan

(Julkaisuvapaa)

Eduskunta äänesti tänään esityksestä uudeksi postilaiksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli yksimielisesti esitystä vastaan. Eduskuntaryhmän mukaan jakeluvarmuus, työntekijöiden etu sekä yksityisyydensuoja voisivat merkittävästi heiketä esityksen myötä. - Vaikka lakiesityksessä näennäisesti säilytetään viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueelle, on siinä merkittävä porsaanreikä. Jakelija, joka voi olla siis mikä tahansa yritys, voi pian julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun. Emme voi antaa tällaisen riskin toteutua, toteaa kansanedustaja Jani Mäkelä.

- Pahimmillaan yksityisten ihmisten lähettämien kirjeiden ja pienten pakettien saapuminen hidastuisi monta päivää nykyisestä. Toisaalta hinta todennäköisesti nousisi, kun palveluntarjoaja laittaa oman katteensa päälle, Mäkelä jatkaa.

Perussuomalaiset ovat huolissaan myös huoltovarmuudesta, jos jakelu alistetaan täysin markkinaehtoisille yhtiöille.

- Totuushan on, että mikäli laki hyväksytään, jakelu siirtyy täysin pois valtiovallan tarkkailusta. Tämä olisi myrkkyä mahdollisena kriisiaikana, sillä silloin hyvin todennäköisesti yritykset katsovat jakeluvelvoitteensa päättyneeksi. On kyse siis Suomen huoltovarmuudesta. Kriisitilanteessa fyysinen posti on usein se varmin ja turvallisin tapa välittää viestiä, kansanedustaja Jari Ronkainen huomauttaa.

- Myös yksityisyydensuojaa on tarkasteltava erittäin kriittisesti. Jatkossa ihmisten osoitteet luovutettaisiin kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, vaikka osoite olisi salainenkin, sillä jakelija sen tarvitsee. Mikä takaa, että palveluntarjoajana toimiva – vaikka ulkolainenkin yhtiö – täyttää tietosuojavelvoitteensa? kysyy kansaedustaja Sami Savio.

Esityksen on arvioitu vievät jopa 2000 – 3000 työpaikkaa Postilta. Osa näistä työpaikoista siirtyisi muihin yhtiöihin, mutta perussuomalaiset epäilevät, että työntekijän asema heikkenisi merkittävästi.

- Perussuomalaiset edellyttää, että hallitus hoitaa valtionohjaustaan vastuullisesti. Tämä on kaikkea muuta. Menee ihmisiltä palvelu, huoltovarmuus ja hyvät työolot – keitä tämä siis palvelee? Ihmettelee kansanedustaja Ville Vähämäki.

Lisätietoja:

Jani Mäkelä, 09 432 3109

Jari Ronkainen, 09 432 3141