Puheenvuoroni hallituksen luottamusta koskeneessa tiedonantokeskustelussa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 15:07

Eduskunnassa 19.6. pitämäni puheenvuoro hallituksen luottamusta koskeneessa tiedonantokeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Eräs itsenäisen Suomen suurimmista poliittisista häpeätahroista liittyy vuonna 1973 säädettyyn poikkeuslakiin, jolla kansalaisilta vietiin mahdollisuus valita itselleen presidentti demokraattisesti järjestettävillä vaaleilla. Presidentti Kekkosen jatkamista presidenttinä pidettiin tärkeänä hyvien suhteiden säilyttämiseksi itänaapurin kanssa. Kekkonen ei kuitenkaan katsonut arvolleen sopivaksi osallistua vaalikamppailuun pahimpien vastustajiensa kanssa vuoden 1974 presidentinvaaleissa. Tämän takia eduskunnassa ryhdyttiin säätämään poikkeuslakia, joka vaati tuekseen viiden kuudesosan enemmistön. Sosiaalidemokraattien, Keskustapuolueen ja SKDL:n eduskuntaryhmät olivat poikkeuslain hyväksymisen takana. Suomen Maaseudun Puolue puheenjohtajansa Veikko Vennamon johdolla oli sitä vastoin lakiesitystä vastaan. Kokoomus, RKP ja Liberaalinen Kansanpuolue eivät olleet yhtenäisiä. Ennen poikkeuslain säätämistä näyttikin siltä, ettei riittävää viiden kuudesosan enemmistöä löytyisi.

Puoluetukea koskevaa lainsäädäntöä muutettiin kuitenkin loppuvuonna 1972 siten, että toiseen ryhmään siirtyvät kansanedustajat voivat viedä mukanaan kansanedustajittain maksettavan puoluetuen, mikäli siirtyjiä oli yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Syksyllä 1972 SMP:stä irtautunut Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue hyötyi taloudellisesti kyseisestä lakimuutoksesta ja äänesti ilmeisenä vastapalveluksena vuoden 73 poikkeuslakiäänestyksessä lain hyväksymisen puolesta. Presidentti Kekkosen uudelleen valinnan sinetöinyt poikkeuslaki tuli näin voimaan äänin 170—28. Yksi ääni oli tyhjä. SMP:n puheenjohtaja Vennamo kutsui SKYPin kansanedustajia seteliselkärankaisiksi, koska näiden katsottiin uhranneen kansanvaltaiset arvot itselleen koituneiden taloudellisten etujen vuoksi.

Kuluvan vaalikauden alussa puoluelakia muutettiin siten, että eduskuntaryhmän hajotessa puoluetuki jäisi emopuolueelle siinäkin tapauksessa, että eduskuntaryhmästä loikkaisi yli puolet sen jäsenistä. Tämä oli ministeri Soinille tärkeä periaatteellinen kysymys, ja sillä korjattaisiin hänen mukaansa suuri historiallinen vääryys. Joidenkin opposition edustajien, muun muassa edustaja Stefan Wallinin, mukaan tämä lakimuutos, kutsumanimeltään Lex Soini, oli ministeri Soinin pääasiallinen saavutus hallitusneuvotteluissa. Edustaja Wallin epäili, että ministeri Soini ajoi lakimuutosta pelätessään perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista. Olivatpa syyt mitkä tahansa, periaatteelliselta kannalta puoluelain muutos oli joka tapauksessa moraalisesti täysin oikea ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Vaikka Kekkosen aikakausi on onneksi jo pitkään ollut ohi, vuoden 73 poikkeuslain kanssa samassa mittakaavassa oleva räikeä demokratian vastainen keinottelu sai uuden ilmentymänsä viime viikolla. Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti kesäkuun alussa hallituslähteistä kuulemistaan huhuista, joiden mukaan hallituksen sisällä olisi sovittu 20 perussuomalaisen kansanedustajan jättävän eduskuntaryhmänsä ja jatkavan Sipilän hallituksen tukemista omana ryhmänään, mikäli Jussi Halla-aho valittaisiin demokraattisesti perussuomalaisten puoluejohtajaksi. Tämä kaikki kuulosti niin uskomattomalta, että myönnän itsekin suhtautuneeni huhuun pelkkänä vaikuttamisyrityksenä puheenjohtajavaalin lopputulokseen. Valitettavasti kyseinen huhu ei kuitenkaan ollut vailla totuuspohjaa vaan toteutui käytännössä kirjaimellisesti.

Perussuomalaisista irtautuvan ryhmän ainoana tavoitteena oli säilyttää viisi ministerinpaikkaa, keskustan ja kokoomuksen tavoitteena taas saada tahdoton apupuolue hallitukseen sekä tehdä samalla suurta vahinkoa perussuomalaiselle aatteelle ja puolueelle. Kysymys ei todellakaan ollut paljon puhutuista arvoista vaan häikäilemättömästä valtapelistä. Hallituskumppanit tiesivät, että Jussi Halla-aho olisi huomattavasti Timo Soinia vaikeampi vastustaja hallituksen sisäisissä väännöissä. Niinpä päädyttiin nyt koettuun lopputulokseen. Onkin suurta historian ironiaa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajotessa — viime tiistaina noin kello 13.04 — puoluelakiin vuonna 2015 tehty muutos estää puoluetuen maksamisen niin sanottua uutta vaihtoehtoa edustavalle ryhmälle.

Pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Orpon viime maanantain neuvottelu perussuomalaisten tuoreen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa oli pelkkää kulissia, vaikka se hämäsi myös ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat. Äänestäjien mielessä onkin herännyt hyvin oikeutettu kysymys, johdetaanko tätä maata rehellisin keinoin ja kansakunnan parasta ajatellen. Suomalainen politiikka näyttää olevan todella pahasti rikki.

Kannatan edellä olevan perusteella edustaja Huhtasaaren tekemää epäluottamuslause-esitystä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2017+4+114+114.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, hallitus, oppositio

Tiedote: Monella väärä käsitys kielikokeilusta

Maanantai 5.6.2017 klo 16:07

Kannanotto 5.6.2017

Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaiset: monella väärä käsitys kielikokeilusta

 

”Vapaaehtoiseen ruotsin kielen opiskeluun liittyvä kokeilu on herättänyt paljon tunteita puolin ja toisin. On syytä kaivaa faktat esiin, jotta keskustelua ei käydä virheellisen tiedon pohjalta”, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja Sami Savio.

 

Kokeiluun osallistuvilla mahdollisuus opiskella kaikki koulutusasteet ilman ruotsin kielen opiskelua

”Pelko siitä, että kokeiluun osallistuvat eivät pääse suorittamaan toisen asteen koulutusta tai korkeakouluopintoja ilman ruotsin kielen opiskelua, on turha. Kokeiluun osallistujilla on mahdollisuus hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta niin lukioissa kuin ammattikouluissa, ja on myös syytä muistaa, että korkeakoulut voivat jo nykyisen lain mukaan vapauttaa opiskelijat toisen kotimaisen kielen opiskelusta”, toteaa Savio. ”Koko opintoputki on mahdollista suorittaa ilman ruotsin kielen opiskelua. Ja jos virkauralle aikoo, on korkeakoulussa mahdollisuus aloittaa ruotsin kielen opinnot. Umpikujia ei ole”, Savio jatkaa.

 

Kielivalikoima laajenee ja opetuksen järjestäjien resurssit turvataan

”On pelätty, että kielikokeilu heikentää mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Tämä pelko on aiheeton, sillä kielikokeiluun osallistujia ei suinkaan vapauteta kielten opiskelusta, vaan heille tarjotaan mahdollisuutta valita”, painottaa Savio. ”Kielikokeiluun osallistujat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa kielivalikoimaansa oman uransa ja elämänsä kannalta mielekkäämmällä kielellä, joka ei välttämättä ole ruotsi. Myös yritykset hyötyvät, sillä todennäköisyys saada palkkalistoilleen harvinaisempien kielten osaajia tulee kasvamaan. Kielikokeilun toteutuminen turvataan tarjoamalla riittävät resurssit, joten opetuksen järjestäjien toimintamahdollisuuksista ei tarvitse olla huolissaan”, jatkaa Savio.

 

Kansa kannattaa

Åbo Akademin sekä Tampereen ja Turun yliopistojen taannoisen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa Suomen kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista ja yli 60 % koki, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia. ”Suuri osa kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista, joten kielikokeilu on askel oikeaan suuntaan”, toteaa Savio.

 

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja:

Sami Savio, 045-260 8308

 

Jäsenet:

Juho Eerola, 050-512 0513

Simon Elo, 050-513 0687

Ritva Elomaa, 050-512 0806

Laura Huhtasaari, 050-512 2860

Ville Tavio, 040-845 7270

Avainsanat: vapaa kielivalinta, pakkoruotsi, hallitusohjelma

Kuntien liikkumavara lisääntyy

Perjantai 26.6.2015

Mielipidekirjoitukseni Aamulehdessä 25.6.

Aamulehti_250615.PNG

Avainsanat: julkinen talous, eduskunta, hallitusohjelma

Suomi sai uuden hallituksen ja eduskunta puhemiehen

Perjantai 29.5.2015

Tänään on ollut historiallinen päivä:

1) Perussuomalaisten Maria Lohela valittiin eduskunnan puhemieheksi,

2) Suomi sai uuden hallituksen, jonka muodostavat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus

sekä

3) RKP jäi oppositioon ensimmäistä kertaa vuoden 1979 jälkeen.

http://yle.fi/uutiset/tasavallan_presidentti_nimitti_uuden_hallituksen/8027442

Avainsanat: eduskunta, hallitus

Ei enää senttiäkään lisätukea Kreikalle!

Maanantai 16.2.2015

SDP on jälleen kerran valmistautunut kääntämään takkinsa ja antamaan lisätukea Kreikalle. Puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan Suomi on valmis keskustelemaan Kreikan velkaohjelman sisällöstä. Demarien viime eduskuntavaalien aikainen näennäisen tiukka eurolinja on enää siis muisto vain.

Todellisuudessa Kreikan velkaongelmien hoidossa ei ole enää mitään neuvoteltavaa, eikä minkäänlaisiin myönnytyksiin pidä missään tapauksessa suostua, vaikka kreikkalaiset osaavatkin lypsämisen taidon. Asia on varsin yksinkertainen: joko Kreikka hoitaa velvoitteensa tai jättää euroalueen. Jälkimmäinen vaihtoehto vaikuttaa tällä hetkellä erittäin paljon ensimmäistä todennäköisemmältä.

http://yle.fi/uutiset/rinne_suomi_valmis_muutoksiin_kreikan_velkaohjelmassa/7808907

Kreikassa veronkierto on kansallisurheilun asemassa. Mikäli kreikkalainen verottaja hoitaisi työnsä yhtä tehokkaasti kuin suomalainen virkaveljensä, olisi Kreikan julkinen talous paljon nykyistä paremmassa jamassa. Saksa on valmis lähettämään 500 verovirkailijaa Kreikan avuksi. Jos Suomi tekisi samoin, kaikki arvatenkin voittaisivat?

http://yle.fi/uutiset/nakokulma_veronkiertajat_kuriin_kreikassa_ja_velkakin_hoituu/7803239

Avainsanat: eurokriisi, hallitus, Kreikka

Suomi ei ole maailman sosiaalitoimisto

Tiistai 13.1.2015

Perussuomalaisten lisäksi jopa osa hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajista on ryhtynyt kritisoimaan lakiesitystä, joka takaisi Suomessa laittomasti oleskeleville oikeuden maksuttomaan pitkäaikaissairauksien hoitoon. Lakiesityksessä ei edes velvoiteta hoitohenkilökuntaa ilmoittamaan hoitoon saapuvasta, laittomasti maassa oleskelevasta henkilöstä poliisille, vaikka tämä velvoite sisältyy useiden eurooppalaisten valtioiden lainsäädäntöön.

Paitsi että kyseinen lakiesitys tulee toteutuessaan kalliiksi suomalaisille veronmaksajille, kuvastaa se erityisesti vasemmistopuolueille tyypillistä tavoitetta tehdä Suomesta koko maailmalle etuuksia tarjoava sosiaalitoimisto. Suomalaisten resurssit eivät millään voi toteuttaa tätä utopiaa, onhan meitä alle promille maailman väkiluvusta.

Suomessa riittää avuntarvitsijoita omasta takaa, ja heidän määränsä on kasvanut vuosia kestäneen laman aikana huomattavasti. Valitettavasti monet hallituksen ideologiset silmälaput päässä valmistelemat ja eduskunnan enemmistön hyväksymät lait ovat kiihdyttäneet tätä kierrettä. Suomessa tulee lopulta ottaa terve järki käteen ja asettaa omien kansalaisten tarpeet ehdottomalle etusijalle.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015011319015823_uu.shtml

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+343/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, hallitus, velkaantuminen

Ulkoministeri jälkiviisaana eurokriisin hoidosta

Lauantai 10.1.2015

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp) kritisoi 10.1. Kreikalle myönnettyjä tukipaketteja, vaikka maa on saanut eurotukea myös hänen ministerikautensa aikana. Toisaalta Tuomioja ylistää Suomen Kreikalta saamia vakuuksia. Todellisuudessa kyse on kuitenkin vain monimutkaisesta johdannaissopimuksesta, ei reaalivakuuksista.

Johdannaissopimus ostettiin markkinoilta, jotta demarien kevään 2011 eduskuntavaalilupaus saatiin näennäisesti toteutettua. Mikäli sdp olisi perussuomalaisten tavoin pitänyt sanansa ja pintansa jo hallitusneuvotteluissa, olisi kokoomus jäänyt hallituksen ulkopuolelle ja Suomen suhtautuminen eurokriisiin saanut uuden suunnan.

Kreikka, joka on ollut maksukyvytön puolet 1820-luvulla alkaneen itsenäisyytensä ajasta, jonka velka on lähes kaksinkertainen BKT:hen nähden ja joka aikanaan hyväksyttiin euroon vain tilastojen väärentämisen takia, ei tule nykyisiä velkojaan koskaan maksamaan. Maa ajautuu todennäköisesti uuteen velkasaneeraukseen, jossa osa sen veloista mitätöidään vapaaehtoisjärjestelyssä. Myös laina-ajan pidentäminen ja korkojen painaminen nollaan tarkoittavat tosiasiallisesti velan osittaista anteeksiantoa. Suomen saamat vakuudet taas auttavat vain, jos Kreikka rikkoo tekemiään sopimuksia.

Perusteluna velkojen anteeksiantoon käytettäneen euroalueen vakauden säilyttämistä. Käytännössä kuvitellun vakauden tavoittelu on johtanut kohti liittovaltiota, jossa jäsenmaita painavat omasta taloudenpidosta riippumaton kollektiivinen vastuu, paheneva moraalikato ja kasvava välinpitämättömyys.

Tämä synkkä kehitys on pysäytettävä ja heitettävä Kreikka ulos euroalueesta. Se voi kirpaista Suomeakin hetken, mutta pahanmakuiset lääkkeet ovat nyt välttämättömiä taudin nujertamiseksi ja potilaan parantamiseksi. Tosiasioiden väistely ja velkahelpotusten myöntäminen pitkittävät välttämättömiä korjaustoimenpiteitä Kreikan ohella muissakin asiansa huonosti hoitaneissa jäsenmaissa. Mitä pidempään tämän annetaan jatkua, sitä suuremmaksi loppulasku muodostuu.


Avainsanat: eurokriisi, Kreikka, hallitus

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalta ohjeita hallitukselle

Keskiviikko 31.12.2014

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Tuija Brax on listannut hallituksen pahimmat virheet. Braxin kunniaksi on todettava, että hän myöntää myös oman puolueensa eli vihreiden olleen toteuttamassa huonoja päätöksiä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118965174_uu.shtml

Braxin listaamista ongelmista kenties suurin on ollut hallituksen kyvyttömyys tehdä vaikutusarvioita kauaskantoisista ratkaisuista, kuten sote- ja kuntauudistuksista. Suuria muutoksia on runnottu väkisin eteenpäin jopa perustuslaillisista ongelmista piittaamatta. Lisäksi monet tiedotustilaisuuksissa juhlitut "säästöt" on jätetty lopulta kokonaan tekemättä.

Olennainen syy hallituksen velttouteen ja Suomen romahdukseen on tainnut olla Jyrki Kataisen komissaaripaikan tavoittelu, kuten Olli Ainola blogissaan osuvasti kirjoittaa. Kun Kataisen ainoana tavoitteena näyttää olleen pitää hallitus pystyssä kolme vuotta, on jälkikin valitettavasti ollut sen mukaista.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118963919_uu.shtml

Avainsanat: hallitus, sote

Sote-uudistuksessa tarvitaan aikalisä kustannusten kartoittamiseksi

Maanantai 29.12.2014

Poliittisin perustein pakolla maaliin runnottava sote-uudistus uhkaa nostaa perusterveydenhuoltonsa hyvin järjestäneiden kuntien veroasteita useilla prosenttiyksiköillä. Pirkanmaalla häviäjiä olisivat alustavien laskelmien mukaan erityisesti Tampereen kehyskunnat. Tehottomuudesta siis palkitaan ja tehokkuudesta rangaistaan, vaikka kannustimien pitäisi toimia juuri päinvastoin.

Kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa asioihinsa kaventuisivat uudistuksen myötä merkittävästi. Sairaanhoitopiireissä pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat liki olemattomat. Onkin todennäköistä, että kaavailtu sote-uudistus johtaa vain uuden hallintohimmelin syntyyn.

Jatkossa sairauksien ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi kannusteita, koska kustannukset jakautuvat liian laajalle. Tämä tarkoittaa sitä, että sairaudet tulevat todennäköisesti lisääntymään ja sairaanhoidon kokonaiskustannukset kasvamaan.

Sote-uudistus näyttääkin lähinnä pieleen menneen kuntauudistuksen kakkosvaiheelta. Nyt olisi syytä ottaa kunnon aikalisä ja tarkastella perusteellisesti, mitkä ovat uudistuksen todelliset edut ja haitat.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122418938530_uu.shtml

Avainsanat: hallitus, sote, julkinen talous

Katainen väistelee vastuutaan Suomen velkaannuttamisessa

Lauantai 11.10.2014

Ex-pääministeri Katainen ei ole valmis kommentoimaan omaa osuuttaan valtion luottoluokituksen laskuun. Silti asia on täysin selvä. Valtiovarain- ja pääministeri Kataisen rooli on ollut tässä "kehityksessä" aivan keskeinen.

Valtion menoarvio vuodelle 2011 oli 50,5 miljardia euroa ja vuoden 2014 budjetissa jo 54,1 miljardia. Menot ovat kolmessa vuodessa kasvaneet yli seitsemän prosenttia. Samalla valtionvelka on kasvanut jo noin sataan miljardiin euroon. Hallitusohjelman tavoite veronkiristysten ja menoleikkausten tasapainosta ei ole toteutunut.

Julkinen sektori on kahden viimeisen hallituskauden aikana ottanut palkkajohtajan roolin, mikä on pitkälti seurausta kokoomuksen vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vaatimista julkisen sektorin palkankorotuksista. Tätä ei uskoisi entiseltä yrittäjäpuolueelta.

http://yle.fi/uutiset/katainen_luottoluokituksesta_komissiolla_ei_kommentoitavaa/7523242

Avainsanat: hallitus, velkaantuminen, julkinen talous

Kokoomuksen on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin

Sunnuntai 5.10.2014

Pääministeri Stubb on heittänyt hanskat tiskiin ja kehottaa kokoomusta panostamaan kaiken tarmonsa vaalipropagandaan, vaikka vaaleihin on aikaa kuusi ja puoli kuukautta ja työttömyys kasvaa kovaa vauhtia.

Päätösten jatkuva lykkääminen vuodesta toiseen on aiheuttanut kansalle useiden miljardien laskun. Hallituksen työ on täysin kesken, nyt on yhdestoista hetki kääriä hihat ja ryhtyä toimeen julkisen talouden tervehdyttämiseksi!

http://yle.fi/uutiset/stubb_virittaytyi_vaalitunnelmiin_me_olemme_talla_hetkella_maalitaulu/7509941

Myös hallituksen esitys veronkiristyksineen on askel väärään suuntaan ja vähentää jälleen kuluttajien ostovoimaa. Oikea ratkaisu olisi pienentää valtion menoja. Karsinnan voisi aloittaa vaikkapa ELY-keskuksista ja Aluehallintovirastoista, jotka aiheuttavat runsaasti ylimääräistä ja päällekkäistä byrokratiaa.

Avainsanat: hallitus, velkaantuminen, julkinen talous