Maksamme kunniavelkaa parantamalla sotainvalidien asemaa

Keskiviikko 28.9.2016 klo 12.52

Pidin 27.9. myös seuraavan puheenvuoron käsiteltäessä hallituksen esitystä sotainvalideille tarjottavien palveluiden laajentamiseksi:

"Arvoisa puhemies! Nyt ovat käsillä ne vuodet, jolloin meidän on viimeistään maksettava kunniavelkamme Suomea sodissa puolustaneille henkilöille. Tämä sotilasvammakorvauksiin tarkoitettu määräraha on sotainvalidien poistuman myötä vähentynyt viime vuosina, mutta toisaalta valtiovarainvaliokuntakin on viime vuoden lopulla edellyttänyt mietinnössään, että lievävammaisten sotainvalidien kunnallisten avopalveluiden haitta-asterajaa alennetaan viimeistään vuonna 2017, jolloin vietämme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Nyt tämä asia siis toteutuu.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä tervehdin tätä hallituksen esitystä erittäin suurella ilolla. Lievävammaiset sotainvalidit ovat olleet kotiin vietävien palveluiden suhteen väliinputoajaryhmä. Tarve kotiin vietäville palveluille on kuitenkin suuri, ja ne ovat laitoshoitoon verrattuna edullisia tukien myös hyvin kotona asumista.

Tämän lakimuutoksen arvioidut kustannukset ovat vuosittain ainoastaan noin 5 miljoonaa euroa. Se on hyvin pieni hinta siitä, että saamme säätää tänä päivänä lakeja suomen kielellä täällä kansallisessa parlamentissamme."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_90+2016+13+4+4.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, veteraanit

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys parantaa mikroyritysten toimintaedellytyksiä

Keskiviikko 28.9.2016 klo 12.49

Pidin 27.9. eduskunnan täysistunnossa oheisen puheenvuoron pienyritysten toimintaedellytysten parantamisesta käsiteltäessä maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönottoa kaikkein pienimmissä yrityksissä:

"Arvoisa puhemies! Hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi, ja siihen tähdätään sekä verotuksellisin että lainsäädännöllisin keinoin. Tämä hallituksen esitys arvonlisäverolain muuttamisesta on eräs valtion kannalta sinänsä pieni mutta monelle yrittäjälle merkittävä parannus aiempaan verrattuna.

Yrittäjät ovat joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynytkään asiakkaalta yritykselle, ja se on aiheuttanut monelle yritykselle ongelmia, varsinkin kun maksuajat ovat pidentyneet viime vuosina. Yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen pienimmissä yrityksissä, ja nyt tämä toive toteutuu nykyisen hallituksen päätösten myötä.

Pienyrityksille ei jatkossa aiheudu enää kohtuuttomia seurauksia laskun maksun viivästymisestä, ja päätöksellä vähennetäänkin pienimpien yritysten käyttöpääoman tarvetta, mikä voi joissakin tapauksissa estää yrityksen konkurssin tai lopettamisen. Tämä uudistus koskee peräti 90:tä prosenttia arvonlisäverovelvollisista yrityksistämme.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava, mutta kenties sitä voisi jatkossa edelleen vielä hieman parantaa. Tässä esityksessä liikevaihtorajaksi on asetettu 500 000 euroa tilikauden aikana. Se voisi olla vielä hieman korkeampikin, kuten joissakin muissa Euroopan maissa jo onkin.

Kirjanpitolaissa mikroyrityksen rajaksi on määritelty 700 000 euron liikevaihto, ja olisi loogista, että vähintään tämä sama liikevaihtoraja olisi käytössä myös arvonlisäveron tilitysperusteita määritettäessä. Tämä selkeyttäisi samalla mikroyrityksiin liittyvää lainsäädäntöä. Muutos vaatisi EU:n arvonlisäverokomitean kuulemista, mutta toivottavasti asiaan vielä palataan."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_90+2016+10+2+2.aspx

Avainsanat: yrittäjyys, eduskuntatyö

Maahanmuuton ongelmat eivät katoa toiveajattelulla

Maanantai 26.9.2016 klo 13.30

Aamulehti julkaisi tänään 26.9. oheisen kirjoitukseni vastineena vihreiden Jaakko Mustakallion ja Mikko Vesterisen aiemmin esittämälle näkemykselle, jonka mukaan rasismi olisi saanut huomattavan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa:
 
"Ongelmat eivät katoa toiveajattelulla
 
Vihreiden Jaakko Mustakallio ja Mikko Vesterinen ovat huolissaan rasismin lisääntymisestä (Aamulehti 18.9.). Kansalaisten kasvaneen maahanmuuttokriittisyyden merkittävin syy lienee kuitenkin arkitodellisuuden ja punavihreän unelman välisen kuilun jatkuva syveneminen.
 
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksen mukaan joidenkin kansallisuuksien alttius tehdä rikoksia on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Ero korostuu erityisesti seksuaalirikoksissa, mutta surullinen osoitus kasvaneista riskeistä on myös Otanmäessä tapahtunut suomalaismiehen tappo, josta epäillään kahta turvapaikanhakijaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee jatkossa sijoittaa tarkasti vartioituihin palautuskeskuksiin.
 
Taloudelliset realiteetitkin on otettava huomioon. Maahanmuuton kustannukset kasvoivat viime vuoden kriisissä useilla sadoilla miljoonilla euroilla aiempaan verrattuna. Vaikka tulijoita on toisinaan kaavailtu Suomen huoltosuhteen pelastajiksi, on turvapaikanhakijoiden koulutustaso valitettavan usein täysin riittämätön suomalaisen työelämän tarpeisiin. Yhtälö on erityisen vaikea tilanteessa, jossa velkaista maatamme riivaa jo valmiiksi jättimäinen työttömyys.
 
Jaakko Mustakallion ja Mikko Vesterisen kirjoituksessa mainitaan verkon törkyjulkaisut. Uutisoinnin on luonnollisesti oltava mahdollisimman asiallista ja puolueetonta. Mediakentän monipuolistuminen ja internetin laaja uutistarjonta antavat kuitenkin kansalaisille mahdollisuuden hankkia informaatiota useista eri lähteistä. Se on huomattava parannus aikakauteen, jolloin tietoa oli saatavilla vain Yleisradion uutislähetyksistä ja Helsingin Sanomista.
 
Jaakko Mustakallio ja Mikko Vesterinen pitävät rasismia ja vihamielisiä asenteita merkittävinä uhkina yritystoiminnalle ja yritysten kansainvälistymiselle. Oman tulkintani mukaan turvallisuus ja tervejärkisyys ovat valtavia kilpailuetuja tulevaisuuden Euroopassa. Näiden näkökulmien oikeellisuus jää tulevien sukupolvien arvioitavaksi."

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, mielipidekirjoitus

Maahanmuuton kustannuksia on karsittava

Tiistai 20.9.2016 klo 17.00

Pidin tänään 20.9. muun muassa seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion vuoden 2017 talousarvion lähetekeskustelussa:
 
"Arvoisa puhemies! Hallituksen monesta hyvästä toimenpiteestä huolimatta valtion velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut riittävästi, ja merkittävän uuden menoerän ovat muodostaneet maahanmuuttoon liittyvät kustannukset, jotka ovat kasvaneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla tavanomaiseen tasoon nähden. Tarkkaa summaa niistä ei näytä tietävän kukaan edes valtiovarainministeriössä.
 
Maahanmuuttopolitiikkaa on onneksi kiristetty tällä hallituskaudella lainsäädännöllisin keinoin, mikä ensi vuoden talousarvion mukaan alentaa maahanmuuton kustannuksia noin 180 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Menoja aiheutuu jatkossa kuitenkin merkittävästi paitsi valtiolle myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille.
 
Työ maahanmuuton menojen karsimiseksi onkin vielä pahoin kesken, ja siksi hallituksen viime vuonna sopimat hyvät maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset linjaukset on vietävä pikaisesti ja täysimääräisesti käytäntöön."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, puheenvuoro

Eurooppalaisista arvoista pidetään kiinni tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa

Lauantai 17.9.2016 klo 15.24

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haluaa "EU:n pysyvän yhtenäisenä ja pitävän kiinni arvoistaan pakolaispolitiikassaan". Nykyinen Itä-Euroopan kehitys on Orposta huolestuttavaa. Orpo viitannee tällä entisen itäblokin maiden maahanmuuttopolitiikkaan, joka on huomattavasti Länsi-Euroopan maita tiukempaa.

Euroopan on ehdottomasti pidettävä kiinni arvoistaan. Päinvastoin kuin Orpo katsoo, historiallisesti tärkeiden arvojemme turvaaminen vaatii kuitenkin nimen omaan huomattavasti aiempaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Itä-Euroopan maat ovat toisen maailmansodan jälkeisestä kommunismin ikeestä vapauduttuaan oppineet ajamaan kansallista etuaan välittämättä ulkopuolisten mielipiteistä. Samanlaista ajattelutapaa kaivataan nyky-Suomeenkin. Se on paitsi nykyisten suomalaisten, myös tulevien sukupolvien etu.

Nykyisen sisäministerin tulee edistää pikaisesti niitä hallituksessa jo sovittuja maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä, joiden valmistelu ja toteutus jäivät Orpon kaudella kesken tai jopa kokonaan lähtökuoppiinsa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tältä osin valmis nopeisiin uudistuksiin.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista

Perjantai 16.9.2016 klo 12.49

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-alueella:
 
"KIRJALLINEN KYSYMYS
 
Suomen suhteettoman suuresta osuudesta turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen toteuttamisessa
 
Eduskunnan puhemiehelle
 
Vuonna 2015 Eurooppaan saapui poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita. EU:n turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n tilastojen mukaan jäsenmaissa tehtiin kyseisenä vuonna yli 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta. Syyskuussa 2015 EU-maat päättivät jakaa 120 000 Italiaan ja Kreikkaan saapunutta turvapaikanhakijaa vapaaehtoisten sisäisten siirtojen mekanismin avulla. Jo aiemmin oli sovittu 40 000 turvapaikanhakijan jakamisesta.
 
Maahanmuuttoviraston tiedotteen mukaan Suomeen on 14.9.2016 mennessä siirretty yhteensä 679 turvapaikanhakijaa EU:n sisäisinä siirtoina. Koko EU-alueella sisäisiä siirtoja on tehty 4878. Suomen osuus turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista on muodostunut suhteettoman suureksi, koska muut sopimusmaat eivät ole osallistuneet siirtoihin ennalta määritellyllä tavalla.
 
Marraskuussa 2015 silloinen sisäministeri Petteri Orpo lausui julkisuudessa, että ”Suomi keskeyttää sisäiset siirrot jos muut maat eivät osallistu”. (YLE Uutiset 9.11.2015) Joulukuussa 2015 pääministeri Juha Sipilä puolestaan katsoi sisäisten siirtojen mekanismin epäonnistuneen. (Helsingin Sanomien verkkosivusto 18.12.2015)
 
Näistä lausunnoista huolimatta Suomi on jatkanut sisäisiä siirtoja huomattavasti muita maita aktiivisemmin. Esimerkiksi ajanjaksolla 25.8.-14.9.2016 koko EU-alueella toteutettiin 481 sisäistä siirtoa, joista Suomeen kohdistui peräti 162. Ainoastaan Ranska on vastaanottanut turvapaikanhakijoita Suomea enemmän sisäisten siirtojen mekanismin kautta 14.9.2016 mennessä. Hyvin suuri osa Suomeen siirretyistä turvapaikanhakijoista on lisäksi ollut miespuolisia, esimerkiksi 14.9.2016 siirretyssä 80 henkilön erässä oli 64 miestä.
 
Läheskään kaikki jäsenmaat eivät osallistu vapaaehtoiseen turvapaikanhakijoiden taakanjakoon. EU:n sisäisten siirtojen on kritisoitu kasvattavan huomattavasti turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää, koska menettely parantaa hakijoiden mahdollisuuksia hakeutua korkeaa sosiaaliturvaa tarjoaviin maihin, joiden turvapaikkasäädökset ovat kaiken lisäksi usein muita maita löyhempiä. Taakanjakomenettelyn on lisäksi katsottu heikentävän Schengen-alueen reunavaltioiden motiivia toteuttaa tarkkaa ulkorajavalvontaa.
 
 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 
Miksi Suomi on jatkanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja EU-alueella tilanteessa, jossa muiden sopimusmaiden osallistuminen siirtoihin on jäänyt erittäin vähäiseksi ja Suomen osuus siirroista on noussut suhteettoman suureksi sekä
 
aikooko hallitus keskeyttää turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU-alueella ainakin siihen saakka, että muiden maiden suhteellinen osuus sisäisistä siirroista nousee vähintään Suomen tasolle?
 
 
Helsingissä 16.9.2016
 
Sami Savio /ps"

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Puheenvuoroni eduskuntakeskustelussa kansalaisaloitteesta rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi

Tiistai 13.9.2016 klo 21.17

Pidin tänään seuraavan puheenvuoron eduskunnan käsitellessä kansalaisaloitetta vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi:
 
"Arvoisa puhemies! Tätä kansalaisaloitetta laadittaessa sen tekijöiden tarkoitus on oman tulkintani mukaan ollut kiristää nykyistä lainsäädäntöä siten, että muodostetaan automaatio vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi, vaikka tämä nyt ei täysin tästä kansalaisaloitteen sanamuodoista ilmenekään, eikä kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden tarkoituksena myöskään liene ollut ulkomaalaislain lieventäminen lievempienkään rikosten osalta.
 
Edustaja Tavio kertoi aiemmin tänään, että hän on laatinut lakialoitteen, jolla pyritään vakavia rikoksia tehneiden ja lainvoimaisen tuomion saaneiden ulkomaalaisten automaattiseen karkottamiseen ilman nykyisen kaltaista raskasta hallinnollista menettelyä. Olen itsekin allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja toivon mukaan se etenee laiksi asti.
 
Eduskuntaan on keväällä tulossa myös hallituksen esitys karkottamisten tehostamiseksi, ja valmistelun yhteydessä tulee ottaa huomioon tämänkin kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden henkilöiden huolet siitä, että maahan on jäänyt ulkomaalaisia rikoksia tehneitä henkilöitä, ja kiristää siten ulkomaalaislakia riittävästi.
 
Edustaja Paatero totesi aiemmin tänään, että ulkomaalaisten todennäköisyys syyllistyä rikokseen ei olennaisesti poikkea kantaväestöstä, mutta valitettavasti tilastojen mukaan joidenkin kansalaisuuksien osuus seksuaalirikoksista on huomattavasti niiden väestöosuutta suurempi ja eräissä tapauksissa jopa yli kymmenkertainen.
 
Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon, että kansalaisuuslakiamme on syytä tiukentaa vaikkapa Tanskan mallin mukaisesti. Tanskassahan vaaditaan esimerkiksi useiden vuosien työhistoria yhtenä kansalaisuuden myöntämisen ehtona. Vielä lopuksi: Suomeen tulee perustaa tarkasti valvottuja palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime aikaisten tapahtumien valossa nämä suljetut palautuskeskukset olisivat olleet jo pitkään ehdottoman tarpeellisia."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Puheenvuoroni perinteisen avioliittokäsityksen puolesta

Sunnuntai 11.9.2016 klo 17.14

Pidin eduskunnassa torstaina 8.9. seuraavan puheenvuoron perinteisen avioliittokäsityksen puolesta:

"Arvoisa puhemies! Edustaja Elo piti tänään aiemmin erittäin hyvän puheenvuoron, jossa esitettyihin näkemyksiin minun on konservatiivisena edustajana erittäin helppo yhtyä. Myös edustaja Östman piti keskustelun alkupuolella hyvän katsauksen avioliittoinstituution pitkään ja maailmanlaajuiseen historiaan. Olen itsekin sitä mieltä, että kansalaisaloitteessa esitetty tahtotila säilyttää avioliitto miehen ja naisen välisenä on sekä biologiset että kulttuurihistorialliset syyt huomioiden ainoa oikea. Omalla kohdallani tähän näkemykseen ei sitä vastoin liity uskonnollista taustaa, mutta ymmärrän nämäkin kannanotot.

Nähdäkseni rekisteröity parisuhde on aivan riittävä instituutio samaa sukupuolta oleville pariskunnille. Ehkä koko avioliitto-käsite kuitenkin muuttuu lopulta merkityksettömäksi siinä vaiheessa, kun koneet korvaavat ihmiset — luultavasti ja toivottavasti ensin täällä eduskunnassa. Siihen saakka olen kuitenkin valmis jatkamaan eteenpäin perinteiden mukaisesti.

Edustajat Sarkkinen ja Emma Kari ovat viitanneet siihen, ettei yksikään perinteisen kaavan mukaan solmittu avioliitto menetä merkitystään sukupuolineutraalin avioliitto-käsityksen takia. Lieneekin syytä jälleen kerran korostaa sitä, että tässä asiassa on kyse erityisesti lasten oikeuksista. Eduskunnan ja lainsäätäjien moraalisesti tärkein tehtävä on suojella kaikkein heikoimpia, joihin ehdottomasti kuuluvat myös lapset. Erityisen huolestuttavaa on se, että lapsivaikutusten arviointi on jäänyt tekemättä, ja tämän kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä asia onkin ehdottomasti syytä korjata.

Edustaja Joona Räsänen on katsonut, ettei nyt käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta voida hyväksyä niillä perusteilla, että sukupuolineutraali avioliittolaki on edellisen eduskunnan päätösten perusteella tulossa voimaan noin puolen vuoden kuluttua. Tämä edustaja Joona Räsäsen näkemys kieltämättä hiukan hämmästyttää minua, koska eikö juuri nyt olekin juuri oikea aika kumota edellisen eduskunnan päätös, joka murtaa vuosituhansia vanhan ja hyväksi havaitun instituution, kun tämä uusi laki ei ole vielä astunut voimaan? Me ehdimme tämän päätöksen vielä täällä eduskunnassa tehdä ennen ensi vuoden maaliskuun alkua.

Kiitän puheenvuoroni lopuksi vielä tämän kansalaisaloitteen monilukuisia allekirjoittajia siitä, että he ovat puolustaneet täällä perinteitä. Olen teidän tukenanne."

Avainsanat: eduskuntatyö, puheenvuorot

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Keskiviikko 7.9.2016 klo 12.01

Oheinen kolumnini on julkaistu tänään 7.9. Ylöjärven uutisissa:

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Alkusyksyn tiukka budjettiriihi on takana. Päätökset saatiin valmiiksi kaavaillussa aikataulussa, vaikka paineita riiheen tuli etukäteen sekä hallituksen sisältä että sen ulkopuolelta. Hallituksen budjettiesitys tuodaan eduskuntakäsittelyyn alkusyksyn aikana ja hyväksytään sekä valtion tulo- ja menoarvion että lainsäädännöllisten muutosten osalta lopullisesti marras-joulukuun kuluessa.

Budjettiriihessä etsittiin keinoja parantaa työllisyyttä. Yritykset ja erityisesti lukuisat pienyritykset muodostavat maamme talouden selkärangan, vaikka niiden toimintaedellytykset ovat jääneet takavuosina valitettavan vähälle huomiolle poliittisessa päätöksenteossa. Istuvan hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi.

Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei veroaste nouse enää nykyisestä. Budjetti tuokin mukanaan 515 miljoonan euron tuloveronalennukset, ja työntekijöiden lisäksi myös eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna. Tarkoituksena on siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaveroja, esimerkiksi tupakkatuotteiden verotusta.

Yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä kohennetaan. Yrittäjät ovat tähän asti joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynyt asiakkaalta yritykselle. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen ainakin pienimmissä yrityksissä. Nyt tämä toive toteutuu, ja jatkossa pienimmät yritykset maksavat arvonlisäveron vasta saadessaan maksun myymästään tuotteesta tai palvelusta. Pienyrityksille ei siten enää aiheudu kohtuuttomia seurauksia asiakkaiden laskunmaksun viivästymisestä.

Hallitus toteuttaa samalla hallitusohjelman kirjauksen yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennyksen toteutuessa liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeino- ja verotusyhtymien tuloksesta saa tehdä verotuksessa viiden prosentin vähennyksen. Myös kotitalousvähennyksen määrä kasvaa ja auttaa parantamaan työllisyyttä.

Budjettiriihessä tehtiin muitakin periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Perussuomalaisten esitys yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle toteutuu. Myös päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten osalta niitä jopa alennetaan. Rintamaveteraanien maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan.

Sitä vastoin valtio ei myönnä Guggenheimille rahoitusta, vaikka eräät eturyhmät museohanketta ankarasti lobbasivatkin. Taloudellisesti kannattamattoman Guggenheimin tukeminen ei millään muotoa voinut olla perusteltua, kun monesta muusta kohteesta joudutaan leikkaamaan. Perussuomalaisille tämä oli moraalisestikin tärkeä kysymys.

Hallitukselle jää budjettiriihen päätöksistä huolimatta edelleen paljon tehtävää valtion velkaantumisen saamiseksi kuriin. Vanhasen kakkoshallituksen aikana alkanut nopea velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut. Julkisella sektorilla on muiden toimenpiteiden lisäksi otettava käyttöön tuottavuutta parantavaa uutta teknologiaa. Jatkossa kustannuksia voidaan alentaa digitalisaatiota paremmin hyödyntämällä.

Ylöjärven kaupunki on ollut aktiivinen digitaalisten palveluiden edistäjä. Ylöjärvi kulkee eturintamassa osallistuen valtiovarainministeriön digikuntakokeiluun, jossa etsitään uusia keinoja päästä eroon kuntasektorin tehottomista toimintamuodoista. Onnistumalla tässä Ylöjärven kunnallisveroaste pystytään pitämään kohtuuden rajoissa, eivätkä tehokkaammat toimintatavat ole tietenkään haitaksi muissakaan Suomen kunnissa.

Avainsanat: kolumni, eduskuntatyö, julkinen talous