Kolumni: Työttömyys ei katoa itsestään

Torstai 2.8.2018 klo 15:32

Otin Ylöjärven Uutisten elokuun kolumnissani kantaa työttömyyteen ja sen hoitoon. Työttömyyden nujertamiseen tarvitaan keppilinjan sijaan muun muassa kannusteita, yritystoimintaan liittyvän byrokratian purkamista sekä järkevää koulutustarjontaa. Sitä vastoin kaavailtu perhevapaauudistus tulee heittää lopullisesti romukoppaan ja tarjota perheille aito mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia kotona. Lasten etu on myös yhteiskunnan etu.

---

Työttömyys ei katoa itsestään

Työ- ja elinkeinoministeriön tuorein työllisyyskatsaus osoittaa 273 000 henkilön kärsineen työttömyydestä kesäkuun lopussa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,4 prosenttia. Pirkanmaan tilanne on pitkästä aikaa hieman maan keskiarvoa valoisampi. Työttömyys on painunut kotimaakunnassamme tasan kymmeneen prosenttiin.

Tilastokeskuksen tekemä kyselytutkimus on vaihtoehtoinen, joskin hieman hämmentävä tapa mitata työttömyyttä. Tilastokeskus ei pidä työttömänä henkilöä, joka on ollut tutkimusviikon aikana yhdenkin tunnin palkkatyössä. Määritelmä on kapea eikä täysin vastaa perinteistä käsitystä toimeentuloon riittävästä työstä. Tilastokeskus raportoi 192 000 henkilön olleen kesäkuussa työttömänä.

Vaikka työttömyystilastot ovat kohentuneet, ei tilanne ole kaikilta osin järin ruusuinen. Esimerkiksi työkokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta työttömyyskorvauksen lisäksi maksettava yhdeksän euron kulukorvaus ei vastaa kunnollista palkkaa, vaikka työ olisi vaativuudeltaan pitkälti tavanomaisen palkkatyön kaltaista. Moni osa-aikatyötä löytänyt taas haluaisi tehdä huomattavasti pidempää työpäivää, mutta ei saa siihen mahdollisuutta.

Työllisyyttä tulee edistää ennen kaikkea kannustein, ei alituista keppilinjaa jatkaen. Työllistymisen ja yrittäjyyden esteiden purkaminen tai ainakin madaltaminen olisi luonnollisesti sekä yrittäjien, työntekijöiden että yhteiskunnan etu. Eteenpäin päästäisiin verotusta keventämällä ja pienyritysten toimintaedellytyksiä helpottamalla.

Lyhytnäköisen politiikan seurauksena korkealle nousseiden asumisen ja liikkumisen hintojen aleneminen helpottaisi työssäkäyntiä hieman kauempanakin. Muun muassa asuntokaupan varainsiirtovero vähentää tutkitusti muuttohalukkuutta. Olen sen vuoksi tehnyt kahden muun perussuomalaisedustajan kanssa toimenpidealoitteen, jolla työn perässä toiselle työssäkäyntialueelle muuttavat henkilöt vapautettaisiin varainsiirtoveron maksamisesta.

Työttömyyden kurimuksesta nousemiseen tarvitaan toisinaan myös henkilökohtaista ohjausta. Työttömyysaste ja nuorisotyöttömyys ovat pudonneet merkittävästi kaikissa alueelliseen työvoima- ja yrityspalvelukokeiluun osallistuneissa Pirkanmaan kunnissa. Maakunnan kansanedustajat tekivät kesäkuussa työministerille kirjallisen kysymyksen kokeilun jatkamisesta vuonna 2019. Ministeri ei kuitenkaan ole innostunut jatkamaan hyvin sujunutta kokeilua, koska se ei ole yhteensopiva hallituksen hellimän maakuntamallin kanssa. Tämä siitäkin huolimatta, että maakuntamallin käyttöönotto lykkääntyy ainakin vuoteen 2021.

Koulutuksen merkitys korostuu entisestään työurien pirstaloituessa ja elinikäisen oppimisen tarpeen lisääntyessä. Kortistoon kouluttamisessa ei kuitenkaan ole järkeä. Oppilaitoksissa annettavan tavanomaisen opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla tarjottava oppisopimuskoulutus mahdollistaa työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkouluttamisen yritysten tarpeita vastaavasti. Oppisopimuskoulutusta kannattaisi lisätä merkittävästi, onhan sitä saaneilla erinomaiset mahdollisuudet työllistyä.

Sitä vastoin kauan rummutettu perhevapaauudistus lisäisi todennäköisesti varsinkin työttömien nuorten naisten määrää. Uudistuksen myötä äidit ja isät pakotettaisiin jakamaan alle kolmivuotiaiden lasten kotihoidon mahdollistava vanhempainvapaa. Perussuomalaisten linja on, että perheillä tulee jatkossakin olla valinnanvapaus pienten lasten hoitamisessa. Vanhemmat tunnistavat viranomaisia huomattavasti paremmin, mikä on heidän lastensa etu. Pitkällä tähtäimellä se on myös yhteiskunnan etu.

Avainsanat: työttömyys, eduskunta, kolumni

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Keskiviikko 7.9.2016 klo 12:01

Oheinen kolumnini on julkaistu tänään 7.9. Ylöjärven uutisissa:

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Alkusyksyn tiukka budjettiriihi on takana. Päätökset saatiin valmiiksi kaavaillussa aikataulussa, vaikka paineita riiheen tuli etukäteen sekä hallituksen sisältä että sen ulkopuolelta. Hallituksen budjettiesitys tuodaan eduskuntakäsittelyyn alkusyksyn aikana ja hyväksytään sekä valtion tulo- ja menoarvion että lainsäädännöllisten muutosten osalta lopullisesti marras-joulukuun kuluessa.

Budjettiriihessä etsittiin keinoja parantaa työllisyyttä. Yritykset ja erityisesti lukuisat pienyritykset muodostavat maamme talouden selkärangan, vaikka niiden toimintaedellytykset ovat jääneet takavuosina valitettavan vähälle huomiolle poliittisessa päätöksenteossa. Istuvan hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi.

Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei veroaste nouse enää nykyisestä. Budjetti tuokin mukanaan 515 miljoonan euron tuloveronalennukset, ja työntekijöiden lisäksi myös eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna. Tarkoituksena on siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaveroja, esimerkiksi tupakkatuotteiden verotusta.

Yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä kohennetaan. Yrittäjät ovat tähän asti joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynyt asiakkaalta yritykselle. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen ainakin pienimmissä yrityksissä. Nyt tämä toive toteutuu, ja jatkossa pienimmät yritykset maksavat arvonlisäveron vasta saadessaan maksun myymästään tuotteesta tai palvelusta. Pienyrityksille ei siten enää aiheudu kohtuuttomia seurauksia asiakkaiden laskunmaksun viivästymisestä.

Hallitus toteuttaa samalla hallitusohjelman kirjauksen yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennyksen toteutuessa liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeino- ja verotusyhtymien tuloksesta saa tehdä verotuksessa viiden prosentin vähennyksen. Myös kotitalousvähennyksen määrä kasvaa ja auttaa parantamaan työllisyyttä.

Budjettiriihessä tehtiin muitakin periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Perussuomalaisten esitys yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle toteutuu. Myös päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten osalta niitä jopa alennetaan. Rintamaveteraanien maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan.

Sitä vastoin valtio ei myönnä Guggenheimille rahoitusta, vaikka eräät eturyhmät museohanketta ankarasti lobbasivatkin. Taloudellisesti kannattamattoman Guggenheimin tukeminen ei millään muotoa voinut olla perusteltua, kun monesta muusta kohteesta joudutaan leikkaamaan. Perussuomalaisille tämä oli moraalisestikin tärkeä kysymys.

Hallitukselle jää budjettiriihen päätöksistä huolimatta edelleen paljon tehtävää valtion velkaantumisen saamiseksi kuriin. Vanhasen kakkoshallituksen aikana alkanut nopea velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut. Julkisella sektorilla on muiden toimenpiteiden lisäksi otettava käyttöön tuottavuutta parantavaa uutta teknologiaa. Jatkossa kustannuksia voidaan alentaa digitalisaatiota paremmin hyödyntämällä.

Ylöjärven kaupunki on ollut aktiivinen digitaalisten palveluiden edistäjä. Ylöjärvi kulkee eturintamassa osallistuen valtiovarainministeriön digikuntakokeiluun, jossa etsitään uusia keinoja päästä eroon kuntasektorin tehottomista toimintamuodoista. Onnistumalla tässä Ylöjärven kunnallisveroaste pystytään pitämään kohtuuden rajoissa, eivätkä tehokkaammat toimintatavat ole tietenkään haitaksi muissakaan Suomen kunnissa.

Avainsanat: kolumni, eduskuntatyö, julkinen talous

Veronkierron suitsiminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä

Perjantai 6.5.2016

(Ylöjärven uutisissa 4.5. julkaistu kolumnini.)

Veronkierron, verovälttelyn ja harmaan talouden torjunta on taloudellisesti kannattavaa ja moraalisesti tärkeää. Asia on erityisen ajankohtainen Panaman paljastusten tuotua esille väärinkäytösten laajuuden. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan useat sijoituspalveluyritykset ovat auttaneet veronkierrosta epäiltyjä tahoja.

Epäkohtien paljastuttua lukuisat yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat ärtyneinä katkaisseet yhteistyön harmaalla vyöhykkeellä liiketoimintaa harjoittavien tahojen kanssa. Se osoittaa suomalaisten arvostavan rehellisyyttä ja tasapuolisuutta, varsinkin kun keskituloisten veronmaksajien verorasitus on korkea ja moni yrittäjä kamppailee toimeentulon rajamailla.

Velvoitteensa asiallisesti hoitavat yrittäjät ovat alakynnessä epärehellisten tahojen kanssa käytävässä kilpailussa. Jos veroja kiertävät osapuolet saataisiin verotuksen piiriin, laajenisi veropohja merkittävästi. Pitkällä tähtäimellä yleistä verokantaa olisi tällöin mahdollista alentaa, mikä hyödyttäisi koko kansantaloutta.

Veronkiertämisen ja sen estämisen kilpajuoksu on jatkuvaa, ja veronkiertoon tähtäävät tahot ovat kisassa aina askeleen edellä. Jo pelkästään tästä syystä eduskunnan tulee tehdä voitavansa tiedossa olevien porsaanreikien tukkimiseksi.

Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän, joka etsii keinoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Raatikainen (ps.), joka on siviiliammatiltaan rikoskomisario. Puheenjohtajan kokemus käytännön poliisityöstä ja tutkinnanjohtamisesta parantanee olennaisesti työryhmän toimintaedellytyksiä.

Harmaata taloutta, verovälttelyä ja veronkiertoa ei pystytä estämään pelkästään kotimaisin voimin. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä säädöksiä. Vero on tarkoituksenmukaista periä maassa, jossa veronalainen arvonlisäys muodostuu. Esimerkiksi digitaalisten sisältöjen arvonmuodostusmaan määrittäminen ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä.

Vaikka veronkierron ehkäisemiseksi on edelleen tehtävä paljon työtä, on monia parannuksia jo toteutettu. Kansainvälinen automaattinen tulo- ja verotietojenvaihto tulee vähentämään mahdollisuuksia veronkiertoon ensi vuoden alusta lähtien. Laajaan tietojenvaihtoyhteistyöhön osallistuu kymmenittäin maita, mikä kiristää verkkoa veronkiertäjien ympärillä. Järjestelmä ei tule jatkossakaan olemaan aukoton, mutta ainakin helpoimmat veronkiertokeinot se tulee estämään.

Eduskunta ja hallitus ovat muun muassa solmineet verosopimuksen Espanjan ja Saksan kanssa, ja nyt myös Portugalin kanssa on päästy neuvottelutulokseen. Jatkossa esimerkiksi Espanjassa asuva eläkeläinen maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä veroa vähintään yhtä paljon kuin hän maksaisi Suomessa asuessaan. Veroa maksetaan myös Suomeen, mikäli Espanjan perimä vero on pienempi kuin vastaava vero Suomessa. Espanja on siis ensisijainen verotusmaa, mutta mahdollisen veroerotuksen saa Suomen verottaja. Suomen saama verotuotto kohdistuu lähinnä suuriin eläkkeisiin, koska pienten eläkkeiden verotus on Espanjassa pääsääntöisesti Suomea kireämpää.

Verosopimusten saralla saavutettu edistys on monella tapaa tärkeä asia. Verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat lisätuloja valtion kassaan, mutta verotulojen kasvua vielä huomattavasti merkittävämpi asia on sopimusten kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Tehdyt sopimukset osoittavat sen, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on omiaan parantamaan veronmaksumoraalia näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Avainsanat: kolumni, veronkierto, verotus