Kolumni: Työttömyys ei katoa itsestään

Otin Ylöjärven Uutisten elokuun kolumnissani kantaa työttömyyteen ja sen hoitoon. Työttömyyden nujertamiseen tarvitaan keppilinjan sijaan muun muassa kannusteita, yritystoimintaan liittyvän byrokratian purkamista sekä järkevää koulutustarjontaa. Sitä vastoin kaavailtu perhevapaauudistus tulee heittää lopullisesti romukoppaan ja tarjota perheille aito mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia kotona. Lasten etu on myös yhteiskunnan etu.

---

Työttömyys ei katoa itsestään

Työ- ja elinkeinoministeriön tuorein työllisyyskatsaus osoittaa 273 000 henkilön kärsineen työttömyydestä kesäkuun lopussa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,4 prosenttia. Pirkanmaan tilanne on pitkästä aikaa hieman maan keskiarvoa valoisampi. Työttömyys on painunut kotimaakunnassamme tasan kymmeneen prosenttiin.

Tilastokeskuksen tekemä kyselytutkimus on vaihtoehtoinen, joskin hieman hämmentävä tapa mitata työttömyyttä. Tilastokeskus ei pidä työttömänä henkilöä, joka on ollut tutkimusviikon aikana yhdenkin tunnin palkkatyössä. Määritelmä on kapea eikä täysin vastaa perinteistä käsitystä toimeentuloon riittävästä työstä. Tilastokeskus raportoi 192 000 henkilön olleen kesäkuussa työttömänä.

Vaikka työttömyystilastot ovat kohentuneet, ei tilanne ole kaikilta osin järin ruusuinen. Esimerkiksi työkokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta työttömyyskorvauksen lisäksi maksettava yhdeksän euron kulukorvaus ei vastaa kunnollista palkkaa, vaikka työ olisi vaativuudeltaan pitkälti tavanomaisen palkkatyön kaltaista. Moni osa-aikatyötä löytänyt taas haluaisi tehdä huomattavasti pidempää työpäivää, mutta ei saa siihen mahdollisuutta.

Työllisyyttä tulee edistää ennen kaikkea kannustein, ei alituista keppilinjaa jatkaen. Työllistymisen ja yrittäjyyden esteiden purkaminen tai ainakin madaltaminen olisi luonnollisesti sekä yrittäjien, työntekijöiden että yhteiskunnan etu. Eteenpäin päästäisiin verotusta keventämällä ja pienyritysten toimintaedellytyksiä helpottamalla.

Lyhytnäköisen politiikan seurauksena korkealle nousseiden asumisen ja liikkumisen hintojen aleneminen helpottaisi työssäkäyntiä hieman kauempanakin. Muun muassa asuntokaupan varainsiirtovero vähentää tutkitusti muuttohalukkuutta. Olen sen vuoksi tehnyt kahden muun perussuomalaisedustajan kanssa toimenpidealoitteen, jolla työn perässä toiselle työssäkäyntialueelle muuttavat henkilöt vapautettaisiin varainsiirtoveron maksamisesta.

Työttömyyden kurimuksesta nousemiseen tarvitaan toisinaan myös henkilökohtaista ohjausta. Työttömyysaste ja nuorisotyöttömyys ovat pudonneet merkittävästi kaikissa alueelliseen työvoima- ja yrityspalvelukokeiluun osallistuneissa Pirkanmaan kunnissa. Maakunnan kansanedustajat tekivät kesäkuussa työministerille kirjallisen kysymyksen kokeilun jatkamisesta vuonna 2019. Ministeri ei kuitenkaan ole innostunut jatkamaan hyvin sujunutta kokeilua, koska se ei ole yhteensopiva hallituksen hellimän maakuntamallin kanssa. Tämä siitäkin huolimatta, että maakuntamallin käyttöönotto lykkääntyy ainakin vuoteen 2021.

Koulutuksen merkitys korostuu entisestään työurien pirstaloituessa ja elinikäisen oppimisen tarpeen lisääntyessä. Kortistoon kouluttamisessa ei kuitenkaan ole järkeä. Oppilaitoksissa annettavan tavanomaisen opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla tarjottava oppisopimuskoulutus mahdollistaa työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkouluttamisen yritysten tarpeita vastaavasti. Oppisopimuskoulutusta kannattaisi lisätä merkittävästi, onhan sitä saaneilla erinomaiset mahdollisuudet työllistyä.

Sitä vastoin kauan rummutettu perhevapaauudistus lisäisi todennäköisesti varsinkin työttömien nuorten naisten määrää. Uudistuksen myötä äidit ja isät pakotettaisiin jakamaan alle kolmivuotiaiden lasten kotihoidon mahdollistava vanhempainvapaa. Perussuomalaisten linja on, että perheillä tulee jatkossakin olla valinnanvapaus pienten lasten hoitamisessa. Vanhemmat tunnistavat viranomaisia huomattavasti paremmin, mikä on heidän lastensa etu. Pitkällä tähtäimellä se on myös yhteiskunnan etu.